EEG ja Epilepsia. Usko Huuskonen KNF-lab/OYS
|
|
- Aino Honkanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EEG ja Epilepsia Usko Huuskonen KNF-lab/OYS
2 MITÄ EEG ON Aivokuoren sähköistä toimintaa Aivoissa on 100 miljardia hermosolua Näillä yhteyttä toisiin soluihin = hermoverkko Hermoverkon lepotoimintaa tutkimme tavallisessa EEG:ssä
3 EEG REKISTERÖINTI Mitä EEG on aivokuoren postsynaptista sähköistä aktiviteettia iso ryhmä soluja toimii samanaikaisesti = synkronisesti dipolina (+ ja navat): näitä napoja mittaamme EEG:ssä sähkökenttä riippuu aktiivisten alkioiden geometriasta, suhteesta toisiinsa ja tilavuusjohteen ominaisuuksista talamus säätelee aivokuoren toimintaa (= EEG:tä) > 5 cm 2 synkronisesti toimiva alue ( neuronia) näkyy aaltona EEG:ssä
4 EEG-elektrodit
5 EEG-elektrodit Silmänliikkeet (Pg2, Pg1) Fp=orbitofrontale F=frontaali eli otsalohko T=temporaali eli ohimolohko C= sentraaline alue eli motorinen ja sensorinen aivokuori P= parietaali eli päälaenlohko O= okkipitaali eli takaraivonlohko EKG EMG
6 EEG-elektrodit
7 Alfarytmin vaimentuminen kanavat 1-4 oik:lta ja 5-8 vas:lta edestä taakse (50 µv ja 1 s) asterix: silmät auki
8 EEG-löydökset Yleishäiriö Paikallishäiriö Epileptiforminen ilmiö Purkaukset
9 Yleishäiriö
10 Paikallishäiriö
11 Epileptiforminen ilmiö
12 EEG:n etuja Antaa dynaamisen kuvan aivojen sähköisestä toiminnasta ja toiminnan muutoksista Hyvä aikaresoluutio = sekunnin tuhannesosia Epilepsiassa spesifinen, uusinta tutkimuksilla saadaan >90% diagnoosi halpa, atraumaattinen ja helposti toistettava
13 EEG-tutkimukset Rutiini EEG, EKG mukana (unideprivaatio) Digitaalinen EEG (nykyisin kaikki EEG tallennetaan digitaalisesti) Ambulatorinen EEG (kannettava pieni EEGlaitteisto, jatkuva rekiteröinti) VideoEEG, videotelemetria Erikoiselektrodit Kortikografia = elektrodit aivokuorelle kirurgisesti Lähdepaikannus fmri +EEG Unipolygrafia, univiivetesti
14 Diagnostiikka Epilepsia, epilepsiakirurgia Pseudokohtaukset Enkefaliitit (aivotulehdukset) Unihäiriöt Enkefalopatiat (aivosairaudet) Metaboliset sairaudet Aivoverenkiertohäiriöt
15 Epilepsiakohtausten luokitus
16 Epilepsia diagnoosi Kohtauskuvaus MRI (etiologia) EEG epileptiforminen toiminta paikallishäiriö
17 Epilepsia diagnoosi Idiopaattinen= itsesyntyinen usein yleistynyt epilepsia symptomaatinen= epilepsian syy selvillä usein paikallisalkuinen
18 Kohtauskuvaus Potilaan tai silminnäkijöiden tai molempien kuvaus motoriset oireet (kasvojen, raajojen tai vartalon nykinä tai jäykkyys) sensoriset oireet (näkö- tai kuulo-oireet, huimaus, pahoinvointi) autonomiset oireet (punoitus tai kalpeus, takykardia, pupillojen koon muutokset) mahdollinen tajunnan hämärtymisen aste
19 Kohtaustyyppi keskeinen merkitys diagnostiikan, etiologian ja hoidon kannalta itsestään rajoittuvat ja jatkuvat (status epilepticus) kohtaukset Paikallisalkuiset tai yleistyneet Paikallisalkuiset kohtauset: kohtauksen tyypin ja aivojen toiminnallisen anatomian yhteys; kohtauksessa aktivoituvan anatomisen aivoalueen määritys voimakkaat motoriset oireet (hypermotoriset kohtaukset, kuten riehuminen ja huutaminen) viittaavat otsalohkojen aktivoitumiseen ja visuaaliset oireet (esim. tähtien tai värillisten pallojen näkeminen) vastaavasti takaraivolohkojen aktivoitumiseen kohtauksen yhteydessä
20 oireyhtymädiagnoosi epilepsiaan liittyvät oireet esiintyvät samankaltaisina eri potilailla etiologiasta riippumatta Keskeisimmät tekijät: kohtaustyyppi, oireiden alkamisikä, EEG-löydös ja sukuanamneesi oireyhtymätasoinen diagnoosi ei ole aina mahdollinen
21 Epilepsian etiologia Tärkein etiologinen tutkimus on aivojen kuvantamistutkimus (magneettikuvaus), joka voi osoittaa neuropatologisen syyn symptomaattiselle paikallisalkuiselle epilepsialle (esim. aivovamma, -tulehdus tai -kasvain) Etiologia voi olla geneettinen sairaus, johon epileptiset kohtaukset liittyvät vain yhtenä oireena kuten etenevä myoklonusepilepsia (PME)
22 EPILEPSIA JA EEG TERMINOLOGIAA Epileptiforminen (aik irritaatio) on epilepsiaan korreloivaa toimintaa Purkaus = epilepsiaan korreloivaa toimintaa Purske = ei epilepsiaan korreloivaa toimintaa Piikki, piikkihidasaalto, monipiikki, teräväaalto... = epilepsiaan korreloivaa toimintaa Tietyn aaltomuodon omaavat piikit, terävät aallot ja piikkihidasaallot korreloivat epilepsiaan On myös tietyn aaltomuodon omaavia piikkejä, jotka ovat benignejä eli normaaleja ilmiöitä
23 EEG-ilmiöitä epilepsioissa Iktaaliset ilmiöt (purkaukset) Inter- ja postiktaaliset ilmiöt (piikit, piikkihidasaallot.) Postiktaalinen vaimentuminen/hidastuminen Molemmat voivat olla fokaalisia tai yleistyneitä
24 EEG-ilmiöitä epilepsioissa
25 Periodiset ilmiöt (PLED)
26 EEG:n spesifisyys Yksi rekisteröinti =poikkevuus Normaali väestö <1% Oireettomat poissaolokoh. sukulaiset 35% Partiaalinen epilepsia 30-50% Poissaolokohtaukset 90% Toonisklooniset kohtaukset 60% Uni ja unen puute lisäävät EEG:n herkkyyttä
27 Sekundaarisesti yleistyvä purkaus
28 Purkaus
29 Primaaristi yleistyvä epilepsia synonyymi talamokortikaalinen epilepsia (epileptiformiset aallot generoituvat talamuksessa samoissa rakenteissa kuin unisukkulat) tyypillisin 3 Hz:n piikkihidasaaltopurkaukset Aivojen välittäjäaine tasoilla merkitystä purkaukset eivät johda solutuhoon purkaukset stabiilieja = purkauksen aikana ei isoja muutoksia eikä purkauksen jälkeen ole postiktaalista hidastumaa eikä vaimentumaa Lapsilla ja nuorilla Geneettinen yhteys osoitettu (mm nuoruusiän myoklonus epilepsia)
30 Poissaoloepilepsia (petit mal) 3 Hz:n yleistynyt bilateralissynkroninen piikkihidasaaltopurkaus (vähäinen tajunnan tasonlasku)
31 Yleistyneitä monipiikkejä; tavallinen löydös myoklonus (lihasnykäys) epilepsiassa
32 Paikallisalkuinen epilepsia kohtaukset alkavat yleensä rajalliselta alueelta (primaaripesäke) epileptinen purkaus leviää vaihtelevalla nopeudella muihin osiin aivoja aiheuttaen epilepsiakohtauksen oireet purkaus alkaa usein muutamalla suuriamplitudisella hitaalla epileptiformisella aallolla, joita seuraa nopea purkaus, joka leviää paikallisesti laajemmalle ja hidastuu ja jonka amplitudi suurenee
33 Paikallisalkuinen epilepsia Purkaus saattaa esiintyä suhteellisen rajallisella alueella sekunteja, joskus jopa kymmeniä sekunteja voi levitä yhteysratoja pitkin myös muualle aivoihin joko saman aivopuoliskon alueella tai corpus callosumin kautta vastakkaiseen hemisfääriin Joskus leviäminen kauas primaaripesäkkeestä tapahtuu hyvin nopeasti.
34 Paikallisalkuinen epilepsia Purkauksellisen toiminnan suhde epilepsian kliinisiin oireisiin on vaihteleva Joskus purkaus alkaa kliinisesti»hiljaiselta» alueelta, joka ei aiheuta kohtausoireita Ensimmäinen oire voi olla myös kohtaustuntemus eli aura, ja se saattaa olla ainoa potilaan muistama kohtauksen osa Varsinaiset kliiniset kohtausoireet= aktiivisia (levottomuus, automatismit tai kouristukset) tai passiivisia (pysähtyminen, desorientaatio tai muistin ja tajunnan häiriö) EEG-videotelemetriassa EEG-purkauksen etenemistä ja leviämistä voidaan verrata kliinisiin kohtausoireisiin.
35 Paikallisalkuinen epilepsia % (Gastaut ym. 1975, Keränen 1988) epilepsioista. Noin 20 % epilepsioista on lääkehoidolle resistenttejä. taustalla paikallinen hermosolujen vaurio: aivokudoksen vaurio (iskemia, trauma, dysplasia, tuumori..) latentti periodi kliininen epilepsia epätasapaino: paikallinen vaurioalueen ekskitaatio - terveen kudoksen inhibitio huom! Paikallinen epileptiforminen toiminta voi jopa ilman kohtauksia johtaa solukuolemaan ja glioosiin kohtauksissa yleensä muuttuva purkaus: yleensä nopeasta hitaaseen ja postiktaalinen hidastuma ja vaimentuma
36 Ohimolohkokohtaukset = temporaalilohkoepilepsia Aura= ennakko oire Deja vu Toimintojen pysähtyminen Suun ja nielemislihasten automatismit Toistuvat käden automatismit Pälyily Vartalon liikkeet Kesto 1-2 minuuttia, kohtauksenjälkeinen muistihäiriö pidempi hippocampus skleroosi EEG:ssä joko tois- tai molemmin puolin epileptiformista toimintaa temporaalilohkon alueella, usein myös paikallinen hidasaaltotoiminta
37 Temporaalisia piikejä 37
38 Frontotemporaalinen piikkihidasaalto 38
39 Paikallinen purkaus temporaalisesti HV:N aikana 39
40 PSYCHOMOTOR EPILEPSY on yksi nimitys temporaalilohkoepilepsialle INTERICTAL EEG 40
41 Focal temporal ictal EEG 41
42 Focal temporal ictal EEG (cont) 42
43 Potilaalla kompleksipartiaalisia kohtauksia TIRDA(temporal intermittent rhythmic delta activity) hereillä 43
44 Potilaalla kompleksipartiaalisia kohtauksia Potilas unessa 44
45 Otsalohkokohtaukset Tiheät kohtaukset, useita samana päivänä Usein yöllä Kohtaukset lyhyitä, usein alle 60 s Nopea alku ja loppu, toipuminen nopeaa Monimuotoiset motoriset automatismit Seksuaaliset automatismit Monimutkaiset ääntelyt Epäspesifiset aurat (ennakko-oireet) Hysteeristä käyttäytymistä muistuttavat kohtaukset
46 Frontaalisia piikkejä 46
47 Fronttaalisia monipiikkejä 47
48 Fronttaalisia piikkejä/teräviäaaltoja 48
49 Takaraivolohkokohtaukset Visuaaliset ilmiöt (okkipitaalilohko) valot, värit, pisteet, näön hämärtyminen tai menetys Okulomotoriset (silmien liikkeet) manifestaatiot, silmien räpytys Kohtauksenaikainen ja -jälkeinen päänsärky yleistä 2/3 potilaista epänormaali MRI Tuumorit, traumat, malformaatiot, kortikaalinen dysplasia, iskemia, mitokondriotaudit
50 Okkipitaalisia piikkejä 50
51 Lasten hyvänlaatuinen paikallinen epilepsia benign occipital spikes (Kuva: Doose 2003) 51
52 Sekundaarisesti yleistyvä kohtaus ei oireita
53 Sekundaarisesti yl.kohtaus (jatkuu) oikean käden nykinä + ah, ah
54 Sekundaarisesti yl.kohtaus (jatkuu) tooninen vaihe
55 Sekundaarisesti yl. kohtaus (jatkuu) yl. piikkihidasaaltopurkaus
56 Status epilepticus (SE) Jatkuva paikallinen tai yleistynyt aivojen sähköinen purkaustoiminta Oireet vaihtelevat kuten epilepsiassa muutenkin Kouristukset ja muut motoriset oireet Osalla ei näkyviä oireita (= nonkonvulsiivinen st epileptikus) vaikka EEG:ssä näkyy purkaus joko yleistyneenä tai paikallisesti Hoitamattomana hengen vaarallinen
57 SE Lääkehoitoon vastaamattoman status epilepticuksen arvioinnissa ja hoidossa on hyötyä EEG-tutkimuksesta. Pitkittyneen epileptisen kohtauksen etiologia on selvitettävä. Kolmannen vaiheen tehokas hoito on riittävän syvä anestesia EEGmonitorointia hyödyntäen teho-osastolla eli anestesia riittävän syvä kun esille purskevaimentuma EEG
58 SE Epileptinen kohtaus on poikkeavan purkauksellisen aivosähkötoiminnan seurauksena ilmenevä ohimenevä aivotoiminnan häiriö Epilepsia on taipumus saada toistuvasti epileptisiä kohtauksia ilman erityisiä altistavia tekijöitä. Status epilepticus on tila, jossa epileptinen kohtaus kestää yli 30 minuuttia tai kohtaukset toistuvat niin tiheästi, että potilas ei toivu niiden välillä. Yli viisi minuuttia kestänyttä pitkittynyttä epileptistä kohtausta pidetään uhkaavana status epilepticuksena.
59 St epileptikuksen esiintyvyys Ensihoito: kouristuskohtauksia Suomessa n. 4/1000 vuodessa Sairaalahoitoon statuksen takia n. 0.2 / ja se on suurimmillaan lapsuusiässä ja ikääntyneillä %:lla aiemmin diagnosoitu epilepsia
60 Ennuste; st epileptikus Valtaosa epileptisistä kohtauksista lyhyitä (1 4 minuuttia) yli 5 minuutin kestoa riski status epilepticuksen kehittymiseen kasvaa > 30 min = kuolleisuus lisääntyy Kuolleisuus statukseen liittyvä %
61 Ennuste Status epilepticuksesta toipuneilla on todettu jälkioireita (neurologisia löydöksiä, kognitiivisia häiriöitä, aivoatrofiaa ja epilepsiaa)
62 Tajuttomuus-kouristuskohtauksina ilmenevä status epilepticus tavallisin n. 70 % Tajuttomuuteen liittyvät motoriset oireet ovat aluksi selkeitä toonisia, kloonisia tai toonis-kloonisia kouristeluja, ja niihin liittyvät yleistyvät epileptiformiset purkaukset EEG:ssä.
63 Tonic-clonic seizures
64 Nonconvulsiivinen status epilepticus=ncse Alkaa usein sarjana erillisiä kohtauksia. Potilas reagoi huonommin ympäristöön kohtausten välillä Reagoimattomuus ja osittainen reagointi vuorottelevat. EEG:n purkaustoiminta korreloi kliinisen tilan vaihteluihin. Diagnostiikka ja erottaminen poissaolokohtauksin ilmenevästä statuksesta EEG:n Ei uhkaa vitaalitoimintoja niin nopeasti kuin kouristuksin ilmenevä status epilepticus, mutta hoitamattomana ennuste on huono
65 Nonkonvulsiivinen SE EEG:ssä jatkuvasti teräviä aaltoja oikealla hemisfäärillä Rekisteröity osastolla. Unelias, vastaa puhutteluun, aukaisee silmät.
66 Partiaalinen status
67 Paikallinen (partiaalinen) status
68 Partiaalinen yleistyvä SE
69 Partiaalinen yleistyvä SE
70 Partiaalinen yleistyvä SE
71 Partiaalinen yleistyvä SE
72 EEG-tutkimus Päivystys-EEG:tä tarvitaan status epilepticuksen diagnoosin ja tyypin sekä hoidon tehon varmistamiseksi Osaa status epilepticus -tiloista ei ole mahdollista diagnosoida pelkkien kliinisten oireiden perusteella. Teho-osastolla tajunnan epäselvän vaihtelun takia hoidettavista potilaista jopa %:lla on todettu diagnosoimaton status epilepticus
73 EEG-tutkimus EEG-tutkimus voidaan suorittaa joko täydellisenä tai suppeana (2 8 kanavaa) seurantatutkimuksena Status epilepticuksen diagnostiikassa olisi suositeltavaa tehdä täydellinen tutkimus Hoitovasteen ja anestesian syvyyden seurannassa suppea EEG-tutkimuksella voidaan selvittää onko kyseessä status epilepticus (pienellä osalla potilaista kouristelu psykogeenista) tehoaako hoito status epilepticuksen tyyppi
74 PURSKEVAIMENTUMA
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotEPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN
EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN Kuntoutumiskurssityöntekijöiden koulutus Kunttari 18.-19.3.2017 Jorma Lahikainen 5.4.2017 Jorma Lahikainen 1 Epileptinen kohtaus Aivotoiminnan
LisätiedotLasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset
Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet
LisätiedotAktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana. Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS
Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS Kohtaus Miksi aktivaatioita? EEG Kohtaus Kohtaus Taustatoiminnan arvioiminen Normaalien ja epileptiformisten
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown
LisätiedotEpilepsia Rettin oireyhtymässä
Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna
Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus
LisätiedotEpilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
LisätiedotKUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA
KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä
LisätiedotKun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus
Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä
LisätiedotEPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA
EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA Andrea Blomqvist & Elviira Kinnunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Verkko-opetuksen
LisätiedotPaikallisalkuiset epilepsiat
Epilepsiaoireyhtymien evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Paikallisalkuiset epilepsiat Liisa Metsähonkala HUS Paikallisalkuisen epilepsian evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Epidemiologiaa Geneettiset paikallisalkuiset
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotMikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS
Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014 Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä on epileptinen kohtaus? Ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta
LisätiedotLapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät. Henna Jonsson HYKS LNS
Lapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät Henna Jonsson HYKS LNS 10.2.2014 Määritelmistä Epilepsiaoireyhtymä? Tunnistaminen auttaa hoidon valinnassa, lisätutkimusten tarpeen sekä ennusteen arvioinnissa,
LisätiedotYleistä epilepsiasta. Marja Nylén
Yleistä epilepsiasta Marja Nylén 11.4.2019 Esityksen sisältö Minkälainen sairaus epilepsia on? Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia 1) Psyykkiset liitännäisoireet 2) Tiedonkäsittelyn eli kognition ongelmat
LisätiedotEPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta
EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on
LisätiedotEpileptiset kohtaukset
Eroon Epilepsiasta Epileptiset kohtaukset Tarja Pääkkönen ELL, DiplECVN 22.1.2011 [undefined] 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Yksi yleisemmistä neurologisista ongelmista koirilla (noin 10%) Epileptiset
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotKurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia
Kurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa 24.3. 2018 Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia LIISA METSÄHONKALA, LASTENNEUROLOGI Epilepsia sairautena epilepsia ei ole yksi sairaus vaan monta erilaista
LisätiedotEpilepsia. ajokyky. epilepsialiitto
Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset)
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo
Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus
LisätiedotLASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA
LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Riikka Laitinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos
LisätiedotEMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA
EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA Lauri Martikkala Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat partiaaliset kohtaustyypit Osaa aloittaa epileptisen kohtauksen hoidon Tuntee epilepsian lääkehoidon
LisätiedotEEG EEG EEG EEG EEG EEG. Mika Kallio LT Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri. Electron Encephalon Graphia. Aivosähkökäyrä
Mika Kallio LT Kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Electron Encephalon Graphia Aivosähkökäyrä :n perusteita Rekisteröinti Normaali Aikuiset Lapset Poikkeavat löydökset Historiaa Richard Caton (1842-1926)
LisätiedotEEG:n perusteet. Kari Hirvonen, KNF el
EEG:n perusteet Kari Hirvonen, KNF el 07.05.2009 EEG:n perusteet EEG:n historiasta EEG:n syntymekanismeista EEG-elektrodeista EEG-kytkennöistä EEG-aktivaatioista EEG-artefakteista EEG:n käytöstä EEG:n
LisätiedotLASTEN STATUS EPILEPTICUS KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA
LASTEN STATUS EPILEPTICUS KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA 1997 2006 Aino Jyrkilä Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen
LisätiedotKohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä
Katsaus KAI ERIKSSON, JUKKA PELTOLA JA REETTA KÄLVIÄINEN Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Epilepsia on etiologialtaan, alkamisiältään, ilmiasultaan ja ennusteeltaan erittäin
Lisätiedot26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31
26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta
Lisätiedotakuutti symptomaattinen kohtaus
SULAT-vuosikokous 28.1.2016 Tuire Lähdesmäki LT, Lastentautien ja lastenneurologian el Kliininen opettaja, Lastenneurologia Lasten ja nuorten klinikka, TYKS tuiolla@utu.fi KOURISTAVA LAPSI Epileptinen
LisätiedotKNF-Hoitajat ry:n koulutuspäivät Antti Kinnunen, knf el
Päivystys-EEG KNFlääkärin näkökulmasta -Tutkimuksen tekeminen täkäläisten menetelmäja työohjeiden mukaisesti. Mitä lausuva lääkäri haluaa rekisteröinnissä nähdä? -Muuta mielenkiintoista aikuisten päivystyksistä
LisätiedotHanna Ansakorpi LT, erikoislääkäri Kliininen opettaja OYS, Neurotieteen tutkimusyksikkö, neurologia
Anni Karppinen LL, erikoislääkäri OYS, Anestesia ja tehohoito anni.karppinen[a]ppshp.fi Hanna Ansakorpi LT, erikoislääkäri Kliininen opettaja OYS, Neurotieteen tutkimusyksikkö, neurologia Janne Liisanantti
LisätiedotEpilepsia Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS
Epilepsia 2016-2017 Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS Tavoi&eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat par6aaliset kohtaustyypit. Osaa tunnistaa pitki&yneen epilep6sen
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.
Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2
LisätiedotAikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS
Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex
LisätiedotTajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito
Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito Helena Jäntti Lääkäriyksikön vastuulääkäri KYS 9.4.2017 1 Tajuton potilas Anne-Mari Kantanen, LL, Neurologian erikoislääkäri. Akuuttineurologi, KYS Neurokeskus
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotSUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA
SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA Sini Vanhanen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotPitkittynyt epileptinen kohtaus
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä DUODECIM 2005;121(12):1342 52 Ajanmukainen suositusteksti näytönastekatsauksineen ja
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotKai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1
Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 2 Lapsi ja epilepsia 2. uudistettu painos, 2008 KIRJOITTAJAT Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri
LisätiedotEpileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) Päivitetty 30.5.2016
LisätiedotToiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito
Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion
LisätiedotOpas epilepsian hoidosta
Opas epilepsian hoidosta 21/12/2011 Epilepsia- työryhmä HYKS Neurologian klinikka Epilepsialääkkeet ja käytetyt lyhenteet yleistyneet kohtaukset valproaatti (VPA) topiramaatti (TPM) levetirasetaami (LEV)
LisätiedotEpilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT
Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja
LisätiedotSanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE
Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2013 OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Kuusi, Sanni
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Epileptinen kohtaus (pitkittynyt) Päivitetty
LisätiedotNeurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS
Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota
LisätiedotEpilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy
Mitä muuta tarvitaan kuin lääkehoitoa ja miksi? Epilepsiaa sairastavan toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy
LisätiedotKOIRIEN EPILEPSIA. mmyo Hanna Bragge
KOIRIEN EPILEPSIA mmyo Hanna Bragge 2005 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. EPILEPSIAN MÄÄRITELMÄ JA ERI MUODOT... 3 2.1 EPILEPSIATYYPIT JA NIIDEN TAUSTATEKIJÄT... 5 2.1.1 Idiopaattinen epilepsia... 6 2.1.2
LisätiedotSchipperkejen epilepsiatutkimuksen kuulumisia (Julkaistu Laivislehdessä 1/2015) Schipperkejen tyypillinen epilepsian kohtauskuva ja kliininen kuva
Schipperkejen epilepsiatutkimuksen kuulumisia (Julkaistu Laivislehdessä 1/2015) Teksti: Lotta Koskinen, tutkijatohtori, koiragenetiikan tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus
LisätiedotLapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää
Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia 3. uudistettu painos, 2013 Kirjoittajat Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri
LisätiedotEpilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)
Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotEEG anestesian aikana
EEG anestesian aikana Ville Jäntti oyl EPSHP Seinäjoki Neuromonitoring Research Group Neurofysiologian tekniikan dosentti, Elektroniikka ja tietoliikennetekniikka Tampereen teknillinen yliopisto 16.5.2013
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotMitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS
Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu
LisätiedotEpilepsian hoito mitä uutta
Epilepsian hoito mitä uutta Ritva Paetau lastenneurologi 26.4.2018 Esityksen sisältö: 1) Epilepsia 2) Vaikea epilepsia 3) Harvinaisepilepsiat 4) Epilepsian lääkehoito 5) Epilepsian muut hoitomahdollisuudet
Lisätiedot64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF
64 kanavainen EEG ja herätevasteet Kirsi Palmu, erikoistuva fyysikko HUSLAB, KNF Osa I: EEG Osa II: Herätevasteet Jorvin kokemus: suurempi kanavamäärä sopii rutiiniin! 64 kanavainen rutiini EEG tehty yli
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotKirjallisuuskatsaus ja kokeellinen osuus. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma. Tekijä: Penita Pilve, ELK. Helsingin Yliopisto
Idiopaattinen epilepsia koirilla ja epilepsian kohtaustyyppien luokittelu sekä epilepsian tyypillinen kliininen kuva kolmella koirarodulla: pitkäkarvainen pyreneittenpaimenkoira, schipperke ja kääpiöpinseri
LisätiedotAikuinen ja epilepsia
Aikuinen ja epilepsia Reetta Kälviäinen 1 2 Aikuinen ja epilepsia 7. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reetta Kälviäinen, professori, neurologian erikoislääkäri Julkaisija: Epilepsialiitto Oppaan julkaisemista
LisätiedotPITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT
PITKÄAIKAISREKISTERÖINNIT YLEISIMPIÄ ESIMERKKEJÄ A. Savolainen s.2013 1 Yleisimmät Ekg:n vuorikausinauhoitus Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti Ruokatorven PH Oksimetria 2 Muita Syketaajuus ja sykevaihtelu
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotSPECT/PET -kuvantaminen: keskeiset kliiniset sovellukset neurologian näkökulmasta
SPECT/PET -kuvantaminen: keskeiset kliiniset sovellukset neurologian näkökulmasta Jukka Kemppainen, dos Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Valtakunnallinen PET-keskus TYKS Diagnostisten PET tutkimusten
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden
LisätiedotEPILEPSIAA SAIRASTAVAN LAPSEN KOHTAAMINEN PERHEPÄIVÄHODOSSA
Kati Kähkönen EPILEPSIAA SAIRASTAVAN LAPSEN KOHTAAMINEN PERHEPÄIVÄHODOSSA Ohjaustapahtuma Oulun yksityiset päivähoitajat ry:lle EPILEPSIAA SAIRASTAVAN LAPSEN KOHTAAMINEN PERHEPÄIVÄHOI- DOSSA Ohjaustapahtuma
LisätiedotDiagnostiikan haasteet ikääntyneellä. Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS
Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS Sidonnaisuudet: kongressimatkoja/koulutuksia: UCB Pharma Oy, Genzyme Oy, Eisai AB tuella. tutkija kliinisissä
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotSh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016
Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-
LisätiedotEpilepsian esiintyvyys on hieman alle 1 %
Aivojen kuvantaminen Juhani Partanen, Kaarina Partanen, Aarne Ylinen, Esa Mervaala, Eila Herrgård ja Matti Vapalahti Epilepsiapesäke paikannetaan nykyisin usean kliinisen erikoisalan yhteistyönä. Tavoitteena
LisätiedotOHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE
OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian
LisätiedotEPILEPSIA. Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille
EPILEPSIA Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille Teresa Korkala - Vaasan ammattikorkeakoulu 2014 Vaasan keskussairaala - Lastenneurologian yksikkö Sisällysluettelo: Johdanto...
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotUnverricht-Lundborgin tauti (EPM1)
Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1) Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS Unverricht-Lundborg-tauti Kuvattu Unverricht v. 1891 Eestissä ja Lundborg v. 1903 Ruotsissa Progressiivinen myoklonusepilepsia
LisätiedotLAPSEMME EPILEPSIA OPAS PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE
Henri Sopanen Tommi Utriainen LAPSEMME EPILEPSIA OPAS PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE Opinnäytetyö Sairaanhoitaja AMK 2017 Tekijät Tutkinto Aika Henri Sopanen, Tommi Utriainen Sairaanhoitaja AMK Marraskuu
Lisätiedot3T-MAGNEETTIKUVANTAMISEN TUOMA LISÄHYÖTY EPILEPSIADIAGNOSTIIKASSA
3T-MAGNEETTIKUVANTAMISEN TUOMA LISÄHYÖTY EPILEPSIADIAGNOSTIIKASSA Janne Piilonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kuvantamiskeskus
LisätiedotNonkonvulsiivisen status epilepticuksen hoito
Suvi Liimatainen, Jyrki Ollikainen ja Jukka Peltola NÄIN HOIDAN Nonkonvulsiivisen status epilepticuksen hoito Pitkittyneen kouristuksellisen epilepsiakohtauksen eli konvulsiivisen status epilepticuksen
LisätiedotReina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia
Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia 1 2 Ikääntynyt ja epilepsia 3. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reina Roivainen LT, neurologian erikoislääkäri Valokuvat: Kuntoutusylilääkäri Martti Solismaa
LisätiedotEEG -normaalikehitys. Dos. Leena Lauronen oyl, Kliininen neurofysiologia, Lastensairaala, HUS
EEG -normaalikehitys Dos. Leena Lauronen oyl, Kliininen neurofysiologia, Lastensairaala, HUS Miksi KNF-hoitajan tulee tuntea EEG:n normaalikehitys? EEG tehdään ohjeistuksen mukaan hieman muokkautuen eri-ikäisillä
LisätiedotMyyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky
Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotEpilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3 6- vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen
Epilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3 6- vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Pro gradu -tutkielma Kati Hagström Tammikuu 2006
Lisätiedot8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja
8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat
LisätiedotEnsihoito -EEG. A. Kulkas
Ensihoito -EEG A. Kulkas Sisällys: Taustoja Seinäjoella tapahtunutta Ensihoito -EEG Haasteita Tulevaisuudennäkymiä EPSHP:ssa Ensihoito ja EEG "Ensihoitoa on äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotPEREHDYTYSKAAVAKE VIDEO-EEG-TUTKIMUKSEEN
Opinnäytetyö (AMK) Bioanalyytikkokoulutus Kliininen neurofysiologia 2014 Jenna Kottonen PEREHDYTYSKAAVAKE VIDEO-EEG-TUTKIMUKSEEN OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bioanalyytikkokoulutus
LisätiedotEpilepsialääkkeiden farmakologiaa
Epilepsialääkkeiden farmakologiaa Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, biolääketieteen laitos, farmakologia Epileptisten kohtausten ja oireyhtymien jakoa (prevalenssi Suomessa noin 1%, 50000 potilasta)
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
Lisätiedot