Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä Minna Riekkinen, neurologi, HYKS
|
|
- Aku Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä Minna Riekkinen, neurologi, HYKS
2 Mikä on epileptinen kohtaus? Ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta tai synkronoidusta hermosolujen poikkeavasta toiminnasta laajuudeltaan vaihtelevalla aivoalueella
3 Epilepsia Määritelty sairaudeksi, jossa aivoilla on pitkäkestoinen poikkeava taipumus synnyttää epileptisiä kohtauksia, ja jossa henkilöllä saattaa olla myös neurologisia, kognitiivisia, psyykkisiä tai sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia seurauksena sairaudestaan (Fisher ym. 2005) diagnoosin tekeminen edellyttää, että henkilö on saanut vähintään yhden epileptisen kohtauksen ja aivoissa on todetaan pitkäaikainen kohtauksille altistava tekijä: rakenteellinen aivojen poikkeavuus tai aivosähkötoiminnan muutos, joka sopii kyseiseen kohtausoireeseen (taipumus voidaan edelleen osoittaa toistuvilla spontaaneilla kohtauksilla)
4 Akuutti symptomaattinen kohtaus Epileptinen kohtaus, joka tulee muun aivosairauden tai vamman akuuttivaiheessa eli viikon sisällä sairastumisesta tai esim. vaikean elektrolyyttihäiriön yhteydessä Uusiutumisriski sairauden akuuttivaiheen ohittumisen jälkeen on pieni, joten epilepsiadiagnoosia ei tulisi tehdä
5 10 % väestöstä saa epileptisen kohtauksen elämänsä aikana Epilepsian prevalenssi n. 1% väestöstä Suomessa lääkityskorvattavuus :lla lääkkeet hakee apteekista (KELA) insidenssi Suomessa aikuisväestössä n. 40/ (Sillanpää ym.2006) Helsingin ja Uudenmaan alueella noin 8000 epilepsiaa sairastavaa
6 Epilepsia on kattonimike suurelle määrälle erilaisia sairauksia Epilepsiat ovat oireiltaan ja ennusteeltaan monimuotoinen neurologinen sairausryhmä, jossa mahdollisimman tarkka diagnoosi on hyvän hoidon edellytys. Epilepsian syy ei välttämättä kerro, kuinka vaikeahoitoinen epilepsia on tai mikä henkilön muu toimintakyky on. Epilepsia on vaikeahoitoinen, kun potilaalla esiintyy epileptisiä kohtauksia tai muita epileptiseen oireyhtymään liittyviä oireita asianmukaisesta hoidosta huolimatta ja oireet haittaavat hänen mahdollisuuksiaan viettää täyspainoista ja turvallista elämää (kohtauksia on edelleen lääkehoidosta (n. 2 lääkettä kokeiltu) huolimatta). Epilepsia määritellään vaikeahoitoiseksi, vaikka kohtauksia tulisi vain unesta tai niihin ei liittyisi tajunnanhäiriötä.
7 Epilepsiat ovat yleisiä sairauksia, jotka liitännäissairautena tulevat vastaan useissa lääkärin tehtävissä Potilaita hoidetaan useissa eri yksiköissä - akuuttilääketieteen erikoisala! Käsitteet usein väärinymmärrettyjä/diagnoosikoodien käytön yhtenäistämisen tarve Diagnoosi tulisi hahmottaa yleistyneiden tai paikallisalkuisten kohtausten mukaan (luokittelu perustuu kohtausten yleistyneisyyden asteeseen ja etiologiaan) Epilepsian uusi diagnoosiluokitus painottaa tarkkaa diagnostiikkaa ja etiologiaa (taustasairaus tulisi kirjata erikseen)
8 Diagnostiikka Epilepsiadiagnostiikan tarkoituksena on selvittää, ovatko kyseessä epileptiset kohtaukset, määrittää kohtaustyyppi tai tyypit, tunnistaa epilepsiaoireyhtymä ja selvittää mahdollinen epilepsian syynä oleva aivojen rakenteellinen häiriö
9 Epilepsiadiagnoosiin tarvitaan kuvaus kohtauksesta mieluiten tilanteen nähneen henkilön kuvaus Aivojen kuvantaminen on aikuisiällä ilmaantuvissa kohtauksissa tärkein tutkimus (takana oleva syy tai aivojen sairaus) EEG on tärkeä kohtausluokittelussa/ epilepsian tyypin tarkentamisessa ja erotusdiagnostiikassa, mutta normaalius ei poissulje epilepsiaa ja toisaalta EEG:ssä on usein n.s. epäspesifejä poikkeavuuksia Yleisistä epilepsiasairauksista esim. myoklonusepilepsiassa voidaan saada esiin kohtausten väliset yleistyneet monipiikkipurkaukset Joskus geenitesti Diagnoosi
10 Luokitus on edellytys oikealle hoidolle. Jos hoitotasapaino on huono, kyseenalaista luokitus/diagnoosi. Hoidon osoittautuessa vaikeaksi on alkuvaiheen kohtauskuvauksista suuri hyöty mietittäessä kohtausfokuksen paikantamista sekä harvinaista tai psykogeenista etiologiaa.
11 Kohtauskuvaus Ennakko-oireet: erityisesti aistioireet, puheoireet, motoriset oireet, autonomisen hermoston oireet ja niiden paikantuminen Kouristuksen kesto, symmetrisyys sekä kouristuksen liitännäisoireet, ihonväri, inkontinenssi, kieleen pureminen, muut vammat Jälkitila: sekavuus ja sen kesto, dysfasia, aggressiivisuus/ahdistuneisuus, motoriset oireet, heijasteet, Babinskit, pupillit, pulssi, verenpaine, hapetus Ns. lateralisoivat oireet: versio, toispuoleinen tooninen/klooninen vaihe, käden dystoninen asento, toispuoleiset automatismit, iktaalinen pareesi, iktaalinen puhe, puhevaikeus tai postiktaalinen puhevaikeus, toispuoleinen sensorinen/visuaalinen aura
12 ILAE (International League Against Epilepsy) suositellut viiden tason huomiointia epilepsiapotilaan arviossa. erityisesti tavoitteena on pyrkiä tarkempaan etiologiseen arvioon ja luopua aiemmasta jaosta (idiopaattinen/symptomaattinen/kryptogeeninen).
13 Epilepsian luokittelu mielletään usein teoreettiseksi, monimutkaiseksi ja käytännölle vieraaksi merkittävä syy lienee epilepsia kattodiagnoosin sisältämä suuri määrä luonteeltaan hyvinkin erilaisia sairauksia, joissa oire, kuten tajuttomuuskouristuskohtaus voi olla hyvin samanlainen
14 On tärkeää, että termejä ei käytetä oirekuvauksen sijasta! esim. ensimmäisen lääkärin käyttäessä myoklonia tai toonis-klooninen tai poissaolokohtaus termejä, näitä harvoin kyseenalaistetaan suurin ongelma on esim. synkope tai hysteeristen kohtausten diagnoosin viivästyminen potilaan saatua vahvan suggestion päivystyksessä tilannetta on vaikea purkaa myöhemmin
15 Epilepsian luokittelu Kansainvälinen epilepsiaseura (ILAE) uusi luokitus tavoitteena pyrkiä lisääntyvään tarkkuuteen diagnoosissa ja epilepsiamuotojen kuvaamisessa jako paikallisalkuiseen ja yleistyneeseen (ns. suoraan yleistyvään) käytössä edelleen kohtaustyyppien osalta (tähän myös ICD-10 pohjautuu) yksinkertaistettu dikotominen malli, jonka hahmottaminen auttaa hoidon toteutusta etiologian merkitys korostuu (MRI-löydöksen huomiointi)
16 ILAE:n viisitasoinen luokitus 1) kohtausoireet: mitä kohtausten aikana tapahtuu (potilas, silminnäkijä) 2) kohtaustyypit: yleistyneet (suoraan yleistyvät) toonis-klooniset, klooniset, tooniset, atooniset, absencet eli poissaolokohtaukset, myokloniset ja spasmit epileptiset spasmit ja muut paikallisalkuiset kohtaukset muut paikalliset kohtaukset voidaan edelleen erotella esim. todennäköisen lähtö- tai fokusalueen perusteella: frontaali-, temporaali-, parietaali-, okkipitaali- tai usea lohko, muu alue tai ilman paikantavia piirteitä. kohtausevoluution eli oire-etenemisjärjestyksen mukainen kuvaus: esim. aura - motorinen oire - tajun hämärtyminen - bilateraalinen kouristelu vaikeusasteen tai luonteen mukaan ilman tajun hämärtymistä (aura tai sensorinen, psyykkinen oire, motorinen tai autonominen oire) tajunnanhämärtymiskohtaus (aik. psykomotoriset/kompleksit partiellit kohtaukset) molemminpuoliseen lihaskouristukseen etenevät 3) epilepsiaoireyhtymä kohtaustyypit, EEG-löydös ja alkuikä luonteenomaiset ja tunnetut, esim. JME tai ULD tyypilliset diagnostiset sairauspiirteet, esim. temporaalilohkoepilepsia ja mesiaalinen temporaaliskleroosi tai gelastiset kohtaukset ja hypotalamuksen hamartooma epilepsiat, jotka voidaan yhdistää määritettyyn etiologiseen tekijään (heteroropia, kasvain, infektio, trauma, infarkti, tuberoosi skleroosi...) tuntematon 4) etiologia, epilepsian taustasairaus geneettinen rakenteelliseen tai metaboliseen (tai immunologiseen) häiriöön liittyvä syyltään tuntematon 5) toimintakyky ajokyky, työkyky, kuntoutustarve
17
18
19
20 Epilepsian luokitus Geneettinen aiheutuu tunnetusta tai oletetusta geneettisestä häiriöstä ja epileptiset kohtaukset ovat sairauden pääoire (sukututkimukset, molekyyligeneettiset tutkimukset; ei poissulje ympäristötekijöiden vaikutusta) Rakenteellinen tai aineenvaihdunnallinen voidaan tunnistaa rakenteellinen tai aineenvaihdunnallinen tila tai sairaus; rakenteelliset syyt usein hankittuja (AVH, vamman, infektion jälkitila), geneettinen: tuberoosiskleroosi, muita: aivojen kuorikerroksen kehityshäiriöt, kasvaimet Tuntematon 1/3 ; esim. toistaiseksi tunnistamaton geneettinen tai rakenteellinen syy tai tähän saakka kokonaan tunnistamaton häiriö
21 Tulossa myös immunologinen ja infektioetiologia uuteen luokitukseen Aikaisempia termejä idiopaattinen, symptomaattinen ja kryptogeeninen ei suositella enää käytettävän.
22 Menevät päällekkäin jotkin geneettiset sairaudet aiheuttavat myös rakenteellisia aivomuutoksia Osa syistä jää selvittämättä nykymenetelmin (tutkimusmenetelmien kehitys)
23 Paikallisalkuiset kohtaukset Alkavat paikallisesti vain toisen aivohemisfäärin alueelta rajatuista hermoverkoista, joista sähköinen purkaus voi levitä kyseisen aivolohkon alueelle tai laajasti molempiin aivohemisfääreihin (yleistynyt kohtaus) Oireet määrittyvät sähköisen purkauksen sijainti- ja leviämisalueen mukaan
24 Paikallisalkuiset kohtaukset Ei tajunnanhäiriötä a) motorisia oireita (raajakouristelu, ääntely/puheen pysähtyminen,katseen/pään/vartalon asento) b) aistioireita (näkö-tai kuuloaistimus,huimaus,haju,maku) c) autonomisia oireita (vatsatuntemukset, sydämentykytys, hikoilu, syljen eritys, punastuminen) d) psyykkisiä oireita (muistihäiriö, ennen koetun tunne, pelko, ahdistus, harhat, ymmärryksen häiriö) Tajunnan hämärtymiskohtaukset a) yllämainittuja oireita+tajunnan hämärtyminen b) automatismeja (suun maiskuttelu, nieleskelu, hypistely, kuljeskelu, touhuaminen ym) - tajunta palaa usein asteittain tyypillisen kohtauksen kestettyä kymmeniä sekunteja tai muutamia minuutteja eikä potilas muista kohtauksen aikaisia tapahtumia Tunnetuin kohtaustyyppi on toonis-klooninen eli tajuttomuuskouristuskohtaus
25 Tajuttomuus-kouristuskohtaus Raajoihin ja vartalolle tooninen jännitys, jonka aikana potilas puree leukojaan lujasti yhteen, suusta voi purkautua huuto ja suoli ja rakko voivat tyhjentyä; parinkymmenen sekunnin kuluttua tooninen jännitys muuttuu rytmiseksi klooniseksi kouristuksiksi, jonka aikana raajat nykivät voimakkaasti ja suusta tulee vaahtoa, joka voi olla veren sekaista, jos potilas on purrut kieleen tai huuleensa; noin puolen minuutin kuluttua kouristus vaimenee ja seuraa jälkiuni, josta potilas on yleensä muutaman minuutin kuluttua herätettävisssä Toonis-klooninen kohtaus voi syntyä paikallisalkuisena häiriön levitessä, mutta myös ns. yleistyneenä eli suoraan yleistyvänä kohtauksen (jolloin taustamekanismina on tällöin sähköisen purkaustoiminnan käynnistyminen molempien aivopuoliskojen hermoverkoissa samanaikaisesti); syynä voi olla synnynnäinen, muuta häiriötä aiheuttamaton ionikanavapoikkeavuus tai joskus laajasti hermosoluja affisioiva sairaus, kuten Unverrich-Lundborgin tauti
26 Yleistyvät kohtaukset 1) Poissaolokohtaukset ( absence) - lyhyt tajunnan alenema ja poissaolo, silmien räpyttely, pienet nykinät esim kasvoilla 2) Myokloniset kohtaukset - äkilliset raajojen,kasvojen tai vartalon lihasnykäykset - tajunta normaali 3) Klooniset kohtaukset - rytmiset kouristukset kasvoissa,raajoissa; jälkisekavuus 4) Tooniset kohtaukset - pitkittyvä lihasjänteyden lisääntyminen,lihasten jäykistyminen 5) Tajuttomuus-kouristuskohtaukset - äkillinen tajunnanmenetys ilman ennakko-oireita, jäykistyskouristelu, kielen purema, inkontinenssi,jälkisekavuus 6) Atoniset kohtaukset ( lyyhistymiskohtaus)
27 Yleistyneet epilepsiat Kohtausoireet ja EEG ilmentävät molempien aivopuoliskojen tai niiden osien yhtäaikaista aktivoitumista Selkeä geneettinen alttius identtisillä kaksosilla konkordanssi %, sisarusten riski 4-10 %
28 Yleistynyt vs. paikallisalkuinen epilepsia? Miksi pyrkiä erottamaan? optimaalisen lääkehoidon valinta ( Na-salvata vai ei? ) ennusteen ja hoitotavoitteiden arviointi Ikä auttaa erottelussa; eli 25-30v iässä alkanut, jossa tutkimukset eivät tuo luokitusta paikallisalkuisen epilepsian lääkitys Anamneesin sudenkuopat-onko havaittu tai kysytty paikallisalkuisuuteen viittaavat oireet: aurat, automatismit, asymmetria, jälkioireet? mahdolliset myokloniat? kohtauskuvausta tulee kysyä vielä seurannassakin
29 Tutkimusten sudenkuopat Osa paikallisalkuisesta epilepsiasta MRInegatiivisia EEG ei aina ole viimeinen sana Syvä fokus voi näkyä pintarekisteröinnissä yleistyvinä epileptiformisina ilmiöinä Yleistyneissä epilepsioissa nähdään melko usein paikallisia muutoksia (JME:ssä ad 1/3:lla) Kokonaisuus ratkaisee: potilaan ikä, muut esitiedot, kohtauskuvaus, MRI, EEG Hoidollisissa ongelmatapauksissa arvio uusitaan
30 Yleinen väärinkäsitys on, että tajun mennessä heti on kyseessä yleistynyt eli suoraan yleistyvä kohtaus: Yleistynyt (suoraan yleistyvä) kohtaus viittaa taustamekanismiin. Vaikka taju näyttäisi menevän heti eikä potilas ehdi tuntea ennakko-oireita ennen tajuttomuus-kouristuskohtausta, kyseessä voi olla salamannopeasti molempiin hemisfääreihin levinnyt paikallisalkuinen kohtaus. Poissaolokohtaukset (absence) yleensä lyhyet sekuntien kestoiset katkot - kuuluvat yleistyneisiin kohtaustyyppeihin. Niitä esiintyy erityisesti lapsuusiän ja nuoruusiän poissaolokohtausepilepsiassa. Aikuisiällä alkavat epileptiset tajunnanhäiriökohtaukset ovat pääsääntöisesti paikallisalkuisia eli tajunnanhämärtymiskohtauksia tyypilliseltä kestoltaan yli 1 min.
31 Nykyinen luokitus palvelee pitkälle semiologiaa; kertoo kohtauspiirteistä, mutta jos halutaan esim. ajateltu lähtöalue, se tulee kirjattavaksi tekstillä Olisi hyvä, että käytännön työtä tekeville määrittely olisi yksinkertainen ja helppo Akuuttilääketieteen eriytyessä omaksi erikoisalakseen on olennaista, että päivystyspisteissä työskentelevät pystyisivät nopeasti hahmottamaan esim. minkälaisesta pitkittyneestä kohtauksesta on kyse Valtaosalla hoito etenee nopeasti toteutettavan kaavan mukaan, mutta mukana on erityissairauksia, joiden lääkehoito voi poiketa ja joiden tunnistamisen vaateet lisääntyvät Kirjattu koodi voi auttaa myös päivystyksessä nopeaan hahmotukseen tautiryhmästä ja akuuttihoitolääkkeen valinnasta Tärkeää tieto, onko potilaan kohtauksissa yleistymistaipumus (lääkehoidon aikana tämä kohtaustyyppi pysyy helpoimmin poissa) Tulisi näkyä luokituksessa kirjattaisiin aina 2-pääte, jos on olemassa alttius tajuttomuus-kouristuskohtauksille
32 Nykyisellään tietojärjestelmät edellyttävät 4-numeroista koodia lähes kaikissa epilepsioissa tarkkuus on näennäistä, koska 4 koodin käyttö vaihtelee erittäin paljon (myös samalla lääkärillä kerrasta toiseen)
33 Tanskassa on ehdotettu järjestelmää, jossa kirjaimella esitettäisiin ajateltu paikallisalkuisen epilepsian lähtöalue Ilman hyvin tarkkoja tutkimuksia usein hyvin epävarmaa, koska sähköisen purkaustoiminnan leviäminen aivoissa on nopea eikä tätä useinkaan voida tunnistaa
34 EEG:n tulisi sopia yhteen kohtauskuvauksen kanssa! esim. EEG-lausunnossa KNF-lääkärin selvennys, että EEG-löydös sopisi esim. juveniiliin myoklonusepilepsiaan, voi johtaa tähän diagnoosiin, vaikka potilaalla ei olisi esiintynyt myoklonioita.
35 Diagnoosinumero ICD-10:n Ei epilepsiadiagnoosia mukaan R56.8 Tajuttomuus-kouristuskohtaus /Convulsiones yksittäinen/ensimmäinen spontaani kohtaus alkoholin vieroitusvaiheen kohtaus käy myös F10.31 akuutti symptomaattinen kohtaus (esim. sivudg enkefaliitin tai hyponatremian yhteydessä) R55 Synkopee/ Pyörtyminen/ Tajuttomuuskohtaus/ Collapsus NAS R41.8 Epäselvä kohtausoire (tajunnan häiriö) /Ictus NAS R25.2 Lihaskramppi/kouristus
36 Paikallisalkuinen epilepsia Paikallisalkuinen epilepsia/epilepsia partialis: G40.0, G40.1, G40.2 Paikallisalkuinen epilepsia, myös yleistyneitä kohtauksia (to-klo) G40.12, G40.22 Lisäkoodeilla voidaan tarkentaa kohtauksen luonnetta ja osin etiologiaa: G40.0 etiologialtaan geneettiset paikallisalkuiset epilepsiat, joissa kohtausalttius ainoa oire G Lastentauteja, eivät jatku aikuisikään G40.09 Toistaiseksi harvinaisia epilepsiasairauksia familiaalinen autosomaalisesti dominantti lateraalisen temporaalilohkon epilepsia G tunnistettu tai oletettu rakenteellinen, metabolinen tai immunologinen häiriö G40.10 ei tajunnan hämärtymistä; esim. käden tunto-oire tai aura G40.11 ei tajunnan hämärtymistä, myös motoriset tai autonomisen hermoston oireet G40.12 esiintyy myös tajuttomuus-kouristuskohtauksia rajautuvien kohtausten lisäksi G40.19 oireiltaan rajattuja kohtauksia, epäselvyys liitännäisestä tajunnan häiriöstä G40.20 tajunnan hämärtyminen, ei tajuttomuus-kouristuskohtauksia eikä automatismeja G40.21 tajunnan hämärtyminen, myös automatismeja G40.22 kohtauksiin liittyy aina tajunnan häiriö, myös toonis-kloonisia kohtauksia (esim. aivoinfarktin jälkeinen, ilman ennakko-oireita tajuttomuus-kouristuskohtauksina ilmenevä epilepsia). G40.29 kts. G40.19
37 Yleistynyt epilepsia/epilepsia generalisata primaria G40.33 Lapsuusiän poissaolokohtausepilepsia/absentiae infantum/ Epilepsia infantilis cum absentiis G40.34Yleistynyt epilepsia toonis-kloonisin kohtauksin/epilepsia idiopathica generalisata (Heräämisvaiheen) toonis-klooniset kohtaukset G40.35Nuoruusiän poissaolokohtausepilepsia/ Epilepsia juvenilis cum absentiis G40.36Nuoruusiän myoklonusepilepsia /Epilepsia myoclonica juvenilis G40.37Progressiivinen myoklonusepilepsia, /Epilepsia myoclonica progressiva Suomessa yleensä Unverricht-Lundborgin tauti G40.39Yleistynyt epilepsia, tarkemmin määrittämätön
38 G40.4 Muu yleistynyt epilepsia jnkv harvinaisempia oireyhtymiä, aikuisikään jatkuvista esim. Lennox-Gastaut oireyhtymä tai rengaskromosomi 20-syndroomaan yhdistyvä epilepsia G40.50 Epilepsia partialis continua kortikaalisen häiriön tai vaurion aiheuttama lihasnykinä rajoitetulla alueella, kestää vähintään tunnin toistuen ainakin 10 s välein G40.51 Alkoholin käyttöön liittyvät epileptiset kohtaukset jos vain reaktiivisia kohtauksia päihteiden käyttöön tai tilapäiseen lääkekäyttöön liittyen, suositeltavaa käyttää R56.8 diagnoosia ja esim. alkoholin haitallisen käytön F10.1 sivudiagnoosia tai F10.31 Alkoholin vieroitusoireet, kouristuksia G40.52# Lääkeaineiden käyttöön liittyvät epileptiset kohtaukset voidaan käyttää esim. klotsapiinin käyttöön yhdistyvästä epilepsiasta.
39 Muu, määritetty epilepsia G40.89 Luokitus/kohtaustyyppi epävarma/epilepsia NUD/Epilepsia NAS: G40.9 Esim. unesta alkavat toonis-klooniset kohtaukset ilman paikallista EEG-häiriötä tai kuvantamislöydöstä, hoidollisesti ei tarvetta tarkempaan diagnostiikkaan. Kaikille ei ole mahdollista antaa tarkkaa oireyhtymädiagnoosia, mutta erityisesti hoitoresistenteissä tilanteissa pyrittävä tarkkaan luokitukseen.
40 SYYN LIITTÄMINEN DIAGNOOSIIN Epilepsiadiagnoosin lisäksi tulisi käyttää etiologian mukaista diagnoosia esim. I69.3 Aivoinfarktin jälkitila I69.1 Aivoverenvuodon jälkitila Q28.2 AV-malformaatio Q28.3 Aivojen kavernoottinen hemangiooma T90.5 Aivovamman jälkitila A86 Määrittämätön virusenkefaliitti G05.1*B00.4 Herpes-enkefaliitti G Krooninen enkefaliitti C71.9 Määrittämätön gliooma C79.30 Etäpesäke isoaivoissa D32.0 Meningeooma D33.0 Aivokasvain (hyvänlaatuinen) Q85.1 Tuberoosi skleroosi G85.81 Sturge-Weber oireyhtymä Q90.9 Downin oireyhtymä
41 Vastasairastuneiden lääkevasteessa merkittäviä eroja 50 % reagoi heti aloitetulle lääkitykselle kohtauksettomat 25 % hoitoresistenttejä alusta alkaen 25 %:lla osittainen lääkevaste Kohtaustilanteen ja lääkevasteiden seurantaetenkin ne potilaat, joiden lääkevaste on vain osittainen
42 Patterns of treatment response in newly diagnosed epilepsy M.J. Brodie, S.J.E Barry et al. Neurology METHODS: Patients in whom epilepsy was diagnosed and the first antiepileptic drug prescribed between July 1, 1982, and April 1, 2006, were followed up until March 31, Outcomes were categorized into 4 patterns: (A) early and sustained seizure freedom; (B) delayed but sustained seizure freedom; (C) fluctuation between periods of seizure freedom and relapse; and (D) seizure freedom never attained. Probability of seizure freedom with successive drug regimens was compared. Seizure freedom was defined as no seizures for 1 year. RESULTS: A total of 1,098 patients were included (median age 32 years, range 9-93). At the last clinic visit, 749 (68%) patients were seizure-free, 678 (62%) on monotherapy. Outcome pattern A was observed in 408 (37%), pattern B in 246 (22%), pattern C in 172 (16%), and pattern D in 272 (25%) patients. There was a higher probability of seizure freedom in patients receiving 1 compared to 2 drug regimens, and 2 compared to 3 regimens (p < 0.001). The difference was greater among patients with symptomatic or cryptogenic than with idiopathic epilepsy. Less than 2% of patients became seizure-free on subsequent regimens but a few did so on their sixth or seventh regimen. CONCLUSIONS: Most patients with newly diagnosed epilepsy had a constant course which could usually be predicted early. The chance of seizure freedom declined with successive drug regimens, most markedly from the first to the third and among patients with localization-related epilepsies
43
44 Long term course: Brodie et al 2012 (n=1098) early remission 37 % late remission 22 % relapsing/remitting 16 % resistant 25 %
45
46
47
48 Lähteitä Berg AT, Berkovic SF, Brodie MJ ym. Revised terminology and concepts for organisation of seizures and epilepsies: repost of the ILAE Commission on Classification and Terminology, Epilepsia 2010;51: Brodie MJ, Barry SJE, Bamagous GA, Norrie JD, Kwan P. Patterns of treatment response in newly diagnosed epilepsy. Neurology 2012 ; 78: Fisher RS, van Emde Boas W, Blume W ym. Epileptic seizures and epilepsy: definitions proposed by the International League Against Epilepsy (ILAE) and the International Bureau for Epilepsy (IBE). Epilepsia 2005;46:470-2 Martin R, Burneo JG, Prasad A, Powell T, Faught E, Knowlton R, et al. Frequency of epilepsy in patients with psychogenic seizures monitored by video- EEG. Neurology. 2003;61: Epilepsiat (aikuiset). Käypä hoito Epilepsia ja kuumekouristukset (lapset). Käypä hoito
49 KIITOS!
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen
LisätiedotEPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN
EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN Kuntoutumiskurssityöntekijöiden koulutus Kunttari 18.-19.3.2017 Jorma Lahikainen 5.4.2017 Jorma Lahikainen 1 Epileptinen kohtaus Aivotoiminnan
LisätiedotKun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus
Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä
LisätiedotLasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset
Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotKUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA
KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna
Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotEpilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotYleistä epilepsiasta. Marja Nylén
Yleistä epilepsiasta Marja Nylén 11.4.2019 Esityksen sisältö Minkälainen sairaus epilepsia on? Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia 1) Psyykkiset liitännäisoireet 2) Tiedonkäsittelyn eli kognition ongelmat
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.
Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2
LisätiedotLapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät. Henna Jonsson HYKS LNS
Lapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät Henna Jonsson HYKS LNS 10.2.2014 Määritelmistä Epilepsiaoireyhtymä? Tunnistaminen auttaa hoidon valinnassa, lisätutkimusten tarpeen sekä ennusteen arvioinnissa,
LisätiedotEpilepsia. ajokyky. epilepsialiitto
Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotEpilepsia Rettin oireyhtymässä
Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?
LisätiedotPaikallisalkuiset epilepsiat
Epilepsiaoireyhtymien evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Paikallisalkuiset epilepsiat Liisa Metsähonkala HUS Paikallisalkuisen epilepsian evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Epidemiologiaa Geneettiset paikallisalkuiset
LisätiedotEEG ja Epilepsia. Usko Huuskonen KNF-lab/OYS
EEG ja Epilepsia Usko Huuskonen KNF-lab/OYS MITÄ EEG ON Aivokuoren sähköistä toimintaa Aivoissa on 100 miljardia hermosolua Näillä 1000-10000 yhteyttä toisiin soluihin = hermoverkko Hermoverkon lepotoimintaa
LisätiedotAktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana. Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS
Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS Kohtaus Miksi aktivaatioita? EEG Kohtaus Kohtaus Taustatoiminnan arvioiminen Normaalien ja epileptiformisten
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo
Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus
LisätiedotEpilepsia Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS
Epilepsia 2016-2017 Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS Tavoi&eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat par6aaliset kohtaustyypit. Osaa tunnistaa pitki&yneen epilep6sen
LisätiedotEPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta
EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset)
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotKohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä
Katsaus KAI ERIKSSON, JUKKA PELTOLA JA REETTA KÄLVIÄINEN Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä Epilepsia on etiologialtaan, alkamisiältään, ilmiasultaan ja ennusteeltaan erittäin
LisätiedotOpas epilepsian hoidosta
Opas epilepsian hoidosta 21/12/2011 Epilepsia- työryhmä HYKS Neurologian klinikka Epilepsialääkkeet ja käytetyt lyhenteet yleistyneet kohtaukset valproaatti (VPA) topiramaatti (TPM) levetirasetaami (LEV)
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotKurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia
Kurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa 24.3. 2018 Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia LIISA METSÄHONKALA, LASTENNEUROLOGI Epilepsia sairautena epilepsia ei ole yksi sairaus vaan monta erilaista
LisätiedotKai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1
Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 2 Lapsi ja epilepsia 2. uudistettu painos, 2008 KIRJOITTAJAT Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri
LisätiedotToiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito
Toiminnallisten kohtausoireiden neurologinen diagnostiikka ja hoito Leena Jutila LT, neurologian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri KYS, Neurokeskus, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Luentopalkkiot: Orion
LisätiedotMitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS
Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu
LisätiedotEpilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)
Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotEpilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy
Mitä muuta tarvitaan kuin lääkehoitoa ja miksi? Epilepsiaa sairastavan toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotLapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää
Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia 3. uudistettu painos, 2013 Kirjoittajat Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri
LisätiedotEpilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT
Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja
LisätiedotMyyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky
Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen
LisätiedotDiagnostiikan haasteet ikääntyneellä. Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS
Diagnostiikan haasteet ikääntyneellä Minna Riekkinen Dosentti, neurologian erikoislääkäri HYKS Sidonnaisuudet: kongressimatkoja/koulutuksia: UCB Pharma Oy, Genzyme Oy, Eisai AB tuella. tutkija kliinisissä
LisätiedotEPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA
EPILEPSIAPOTILAAN TUTKIMUKSET JA HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLON NÄKÖKULMASTA Andrea Blomqvist & Elviira Kinnunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Verkko-opetuksen
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
LisätiedotEMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA
EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA Lauri Martikkala Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat partiaaliset kohtaustyypit Osaa aloittaa epileptisen kohtauksen hoidon Tuntee epilepsian lääkehoidon
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotLASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA
LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Riikka Laitinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos
Lisätiedotakuutti symptomaattinen kohtaus
SULAT-vuosikokous 28.1.2016 Tuire Lähdesmäki LT, Lastentautien ja lastenneurologian el Kliininen opettaja, Lastenneurologia Lasten ja nuorten klinikka, TYKS tuiolla@utu.fi KOURISTAVA LAPSI Epileptinen
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
Lisätiedot26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31
26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta
LisätiedotAikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS
Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS Ei-epileptisiä kohtauksellisia oireita I. Sisätautikenttä Synkopee Vasovagaalinen synkopee ( reflex
LisätiedotAikuinen ja epilepsia
Aikuinen ja epilepsia Reetta Kälviäinen 1 2 Aikuinen ja epilepsia 7. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reetta Kälviäinen, professori, neurologian erikoislääkäri Julkaisija: Epilepsialiitto Oppaan julkaisemista
LisätiedotEPILEPSIA. Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille
EPILEPSIA Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille Teresa Korkala - Vaasan ammattikorkeakoulu 2014 Vaasan keskussairaala - Lastenneurologian yksikkö Sisällysluettelo: Johdanto...
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotSUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA
SUOMALAISTEN SCN1A-MUTAATIOPOSITIIVISTEN DRAVET N OIREYHTYMÄÄ SAIRASTAVIEN POTILAIDEN KLIININEN KUVA Sini Vanhanen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotSanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE
Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2013 OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Kuusi, Sanni
LisätiedotEpileptiset kohtaukset
Eroon Epilepsiasta Epileptiset kohtaukset Tarja Pääkkönen ELL, DiplECVN 22.1.2011 [undefined] 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Yksi yleisemmistä neurologisista ongelmista koirilla (noin 10%) Epileptiset
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotLASTEN STATUS EPILEPTICUS KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA
LASTEN STATUS EPILEPTICUS KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA 1997 2006 Aino Jyrkilä Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen
LisätiedotAivoverenkiertohäiriöt. ja Epilepsia. Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO
Aivoverenkiertohäiriöt ja Epilepsia Reetta Kälviäinen professori, johtaja NEUROKESKUS KYS KUOPIO EPILEPSIAKESKUS KYS KUOPIO Terminologiaa Akuutit symptomaattiset epileptiset kohtaukset Viikon kuluessa
LisätiedotJaksokirja - oppimistavoi/eet
Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa tärkeimmät alkoholin aiheuttamat neurologiset oireet ja sairaudet Hallitsee nikotiiniriippuvuuden hoidon Tunnistaa ja osaa hoitaa alkoholin vieroitusoireet (ml.
LisätiedotLAPSEMME EPILEPSIA OPAS PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE
Henri Sopanen Tommi Utriainen LAPSEMME EPILEPSIA OPAS PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE Opinnäytetyö Sairaanhoitaja AMK 2017 Tekijät Tutkinto Aika Henri Sopanen, Tommi Utriainen Sairaanhoitaja AMK Marraskuu
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotEpilepsia ja työkyky. Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA
Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen sairaus, jossa aivoilla on pitkäkestoinen poikkeava
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotPsykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue
Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista
LisätiedotKOIRIEN EPILEPSIA. mmyo Hanna Bragge
KOIRIEN EPILEPSIA mmyo Hanna Bragge 2005 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. EPILEPSIAN MÄÄRITELMÄ JA ERI MUODOT... 3 2.1 EPILEPSIATYYPIT JA NIIDEN TAUSTATEKIJÄT... 5 2.1.1 Idiopaattinen epilepsia... 6 2.1.2
LisätiedotUnverricht-Lundborgin tauti (EPM1)
Unverricht-Lundborgin tauti (EPM1) Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS Unverricht-Lundborg-tauti Kuvattu Unverricht v. 1891 Eestissä ja Lundborg v. 1903 Ruotsissa Progressiivinen myoklonusepilepsia
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotReina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia
Reina Roivainen Ikääntynyt ja epilepsia 1 2 Ikääntynyt ja epilepsia 3. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reina Roivainen LT, neurologian erikoislääkäri Valokuvat: Kuntoutusylilääkäri Martti Solismaa
LisätiedotTajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito
Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito Helena Jäntti Lääkäriyksikön vastuulääkäri KYS 9.4.2017 1 Tajuton potilas Anne-Mari Kantanen, LL, Neurologian erikoislääkäri. Akuuttineurologi, KYS Neurokeskus
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotHanna Ansakorpi LT, erikoislääkäri Kliininen opettaja OYS, Neurotieteen tutkimusyksikkö, neurologia
Anni Karppinen LL, erikoislääkäri OYS, Anestesia ja tehohoito anni.karppinen[a]ppshp.fi Hanna Ansakorpi LT, erikoislääkäri Kliininen opettaja OYS, Neurotieteen tutkimusyksikkö, neurologia Janne Liisanantti
LisätiedotEpilepsian esiintyvyys lievästi kehitysvammaisilla. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Kehitysvammaisuus
Kehitysvammaisuus Eija Gaily Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? Epilepsian lääkehoito aloitetaan epilepsiatyyppiin tai -oireyhtymään sopivalla ensisijaislääkkeellä. Kehitysvammaisuuden etiologia
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Epileptinen kohtaus (pitkittynyt) Päivitetty
LisätiedotVaikea epilepsia ja toimintakyky
Vaikea epilepsia ja toimintakyky Riikka Sipilä Reetta Kälviäinen 1 Epilepsiaa sairastavan toimintakyky ja palveluiden tarve Johdanto Sisällys Johdanto 2 Mitä epilepsia ja vaikea epilepsia ovat? 3 Riittävä
LisätiedotEpileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus)
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) Päivitetty 30.5.2016
LisätiedotNeurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS
Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä LT, eval Erkki Liimatta 23.5.2014 Ensihoidon koulutuspäivä, OYS Potilaan kliininen neurologinen arvio Anamneesi Usein neurologiassakin tärkein osa arviota
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotNeurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012
Neurogenetiikkaa Lääketieteellinen genetiikka, L3, Syksy 2012 23.8. 2012 Anna-Elina Lehesjoki, LKT Professori, tutkimusjohtaja Neurotieteen tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto Lääketieteellisen genetiikan
LisätiedotOikea diagnoosi-hyvän hoidon edellytys. Maria Arvio Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä
Oikea diagnoosi-hyvän hoidon edellytys Maria Arvio Päijät-Hämeen Sosiaali- ja Terveysyhtymä Oikea diagnoosi Epilepsiadiagnoosin ohella Kehitysvamman etiologinen diagnoosi Liitännäisvammojen, -sairauksien
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät. Virpi Tarkiainen
Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät Virpi Tarkiainen Toimintalinjaukset vuoteen 2020 Vahvistaa epilepsiayhteisöä. Edistää arkiselviytymistä sekä hoidon ja tukipalveluiden saatavuutta. Kansantajuistaa
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotVanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala
Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotEpilepsian hoito mitä uutta
Epilepsian hoito mitä uutta Ritva Paetau lastenneurologi 26.4.2018 Esityksen sisältö: 1) Epilepsia 2) Vaikea epilepsia 3) Harvinaisepilepsiat 4) Epilepsian lääkehoito 5) Epilepsian muut hoitomahdollisuudet
LisätiedotFOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI
FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING
LisätiedotVAGUSHERMOSTIMULAATIO EPILEPSIAN HOIDOSSA
VAGUSHERMOSTIMULAATIO EPILEPSIAN HOIDOSSA Vittaniemi, Henri Syventävien opintojen tutkielma Neurologian klinikka Oulun yliopisto Tammikuu 2014 Ansakorpi, Hanna Kliininen opettaja, LT OULUN YLIOPISTO Lääketieteellinen
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotToiminta- kertomus 2015. Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö)
Toiminta- kertomus 2015 Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö) Sisällysluettelo Taustatietoa epilepsiasta... 1 Lasten epilepsiayksikkö...
LisätiedotESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE
ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22
LisätiedotPitkittynyt epileptinen kohtaus
KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä DUODECIM 2005;121(12):1342 52 Ajanmukainen suositusteksti näytönastekatsauksineen ja
LisätiedotLapsen ja vanhemman sopeutuminen lapsen epilepsiaan
Lapsen ja vanhemman sopeutuminen lapsen epilepsiaan Tampereen yliopisto Psykologian laitos Pro gradu -tutkielma Heli Nummikoski Maaliskuu 2006 TAMPEREEN YLIOPISTO Psykologian laitos NUMMIKOSKI, HELI: Lapsen
LisätiedotEpilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3 6- vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen
Epilepsiaa sairastavien laaja-alaisesti kehitysviiveisten 3 6- vuotiaiden lasten neurokognitiivinen suoriutuminen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Pro gradu -tutkielma Kati Hagström Tammikuu 2006
Lisätiedot