Yleistä epilepsiasta. Marja Nylén
|
|
- Toivo Haavisto
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yleistä epilepsiasta Marja Nylén
2 Esityksen sisältö Minkälainen sairaus epilepsia on? Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia 1) Psyykkiset liitännäisoireet 2) Tiedonkäsittelyn eli kognition ongelmat 3) Sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvät haasteet Esimerkki-alatunniste 2
3 Mikä on epileptinen kohtaus? Epilepsiakohtaus on ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu liiallisesta ja synkronoidusta hermosolujen poikkeavasta sähköisestä toiminnasta Epilepsiakohtaukset voivat olla luonteeltaan erilaisia, mm.: Tajuttomuuskouristuskohtaus Tajunnanhämärtymiskohtaus: kohtaukseen saattaa liittyä automatismeja, kuten raajojen stereotyyppisiä liikkeitä, suun alueen liikkeistä, hypistelyä Ilman tajunnanhämärtymistä oleva kohtaus, jossa voi olla yksittäisen raajan jäykistymistä, nykinää tai aistimus Kohtauksen luonne riippuu purkauksen lähtökohdasta ja sen leviämisestä aivoissa
4 Epileptinen kohtaus (jatk.) Arviolta 8-10% väestöstä saa elämänsä aikana vähintään yhden epileptisen kohtauksen jos kohtaus ei uusi tai sen taustalla ei ole uusiutumisen riskiä lisäävää taustatekijää, ei vielä diagnosoida epilepsiaa Yksittäiselle kohtaukselle altistavia tekijöitä ovat mm. Alkoholi Kuume Unen puute Elimistön suolatasapainon tai muu aineenvaihdunnan merkittävä häiriö
5 Eri aivoalueilta lähtevät kohtaukset aiheuttavat erilaisia kohtausoireita
6 Epilepsiakohtaustyypit Kohtaustyypit voidaan jakaa kahteen ryhmään Paikallisalkuinen = epileptinen purkaustoiminta alkaa rajoitetussa osassa toista aivopuoliskoa Yleistynyt kohtaus = epileptinen purkaus alkaa ja leviää nopeasti molemmissa aivopuoliskoissa Epilepsiakohtaukset voivat kestää muutamasta sekunnista useisiin minuutteihin Täydellinen kohtauksesta toipuminen voi kestää pitkän aikaa, jopa tunteja paikallisalkuinen kohtaus paikallisalkuinen kohtaus voi levitä ja yleistyä yleistynyt kohtaus
7 Ensiapu kohtauksissa Tajunnanhämärtymiskohtauksen ensiapu: Pysyttele lähistöllä ja estä tarvittaessa henkilöä vahingoittamasta itseään Mikäli kohtaus ei mene ohi 5 minuutissa, soita hätänumeroon Varmista aina, että kohtaus on mennyt ohi jättäessäsi henkilön Tajuttomuus-kouristuskohtauksen ensiapu: Kouristuksia ei saa estää, mutta henkilön itsensä vahingoittamista voi estää Käännä henkilö kylkiasentoon, kun kouristukset vähenevät Älä laita henkilön suuhun mitään, sillä se vaikeuttaa hengittämistä Jos kouristukset jatkuvat yli 5 minuuttia tai kohtaus uusiutuu ennen toipumista ensimmäisestä kohtauksesta, soita hätänumeroon Varmista aina, että kohtaus on mennyt ohi jättäessäsi henkilön Jokaisella on velvollisuus auttaa!
8 3) Mitä epilepsialla tarkoitetaan? Epilepsia on sairaus, jossa aivoilla on pitkäkestoinen poikkeava taipumus synnyttää epileptisiä kohtauksia ilman ulkoisia altistavia tekijöitä ja jossa henkilöllä saattaa olla myös muita neurologisia, tiedonkäsittelyyn liittyviä, psyykkisiä tai sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia sairauteensa liittyen tai sen seurauksena Yksittäinen kohtaus ei aina vielä tarkoita sitä, että henkilö sairastaa epilepsiaa Epilepsia ei ole yhtenäinen sairaus, vaan sairauksien joukko, joiden syyt, alkamisikä, hoito ja ennuste vaihtelevat Epilepsiaan sairastuminen vaihtelee iän mukaan; sairastuvuus on suurin varhaislapsuudessa ja yli 60- vuotiailla kun taas nuorilla aikuisilla ja keski-ikäisillä se on matalampi Suomessa epilepsiaa sairastavia on noin (1% koko väestöstä) 5000 lasta ja 9000 vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavaa henkilöllä jatkuva epilepsialääkitys Vuosittain noin 3500 henkilöä aloittaa lääkityksen, heistä 700 on alle 15-vuotiaita
9 Epilepsian ilmaantuvuus 1986 ja 2002 (katkoviiva) Suomessa Sillanpää et al. 2006
10 Epilepsioiden luokitus: Yleistyvät epilepsiat Alku yleensä lapsuus- ja nuoruusiässä geneettisillä tekijöillä todennäköisesti merkittävä osuus mutta syy voi olla tuntematon Paikallisalkuiset epilepsiat Alku missä iässä tahansa Usein syy aivokudoksessa oleva rakennepoikkeavuus, mutta myös geneettisiä epilepsioita
11 Epilepsian syyt Geneettinen Rakenteellinen Aineenvaihdunnallinen Immunologinen Tulehduksellinen Toistaiseksi tuntematon Kromosomin tai sen osan tai yksittäisen geenin virhe Aivojen kehityshäiriö, aivovamma, aivoverenkiertohäiriö, aivokasvaimet Taustalla aivojen aineenvaihdunnan häiriö tai sairaus Taustalla aivojen immuunijärjestelmän aktivoitumisesta johtuva tulehdus Taustalla aivojen bakteeri-, virus-, sieni- tai alkueläintulehdus 1/3 kaikista epilepsioista iso osa epilepsioiden syistä jää selvittämättä Tuntemato n syy 1/3 Muut syyt 2/
12 Epilepsian diagnosointi ja tutkimukset Kohtauskuvaus Oma ja silminnäkijän kuvaus Kohtaustyyppi tai -tyypit, mahdollisesti epilepsiaoireyhtymä Kohtauskuvaus ja EEG Taustalla oleva syy tai aivojen sairaus Aivojen MRI, joskus laboratoriotutkimuksia kuten geenitutkimuksia Muut mahdolliset epilepsiaan liittyvät sairaudet tai ongelmat, kuten vaikutukset oppimiseen ja muistiin sekä psyykkiset vaikutukset
13 Normaali EEG Epileptinen purkaus EEG:ssä Aivosähkökäyrää eli EEG:tä rekisteröidään ihon pintaan kiinnitettävillä elektrodeilla
14 Epilepsiaoireyhtymiä Epilepsiaoireyhtymä = kokonaisuus, jonka muodostavat tyypillinen kohtaustyyppi/tyypit, kohtausten alkamisikä, EEG, vaste lääkkeille ja ennuste Joissakin taustalla tunnettu geenivirhe (esimerkkeinä Dravetin oireyhtymä ja Unverricht-Lundborgin tauti) Joissakin taustasyitä voi olla useita erilaisia (esimerkiksi infantiilispasmioireyhtymän voi aiheuttaa kromosomipoikkeavuus, aivojen kehityshäiriö, geenivirhe tai aivovaurio) Monet epilepsiaoireyhtymistä ovat niin sanottuja harvinaisepilepsioita
15 Erilaisia epilepsiaoireyhtymiä: Infantiilispasmioireyhtymä Lennox-Gastaut n oireyhtymä Unverricht-Lundborgin tauti (ULD) Nuoruusiän myoklonusepilepsia CSWS-epilepsia eli epilepsia, johon liittyy jatkuva unen aikainen purkaustoiminta Poissaoloepilepsiat Dravet n oireyhtymä Rolandinen epilepsia Hippocampusskleroosiin liittyvä ohimolohkoepilepsia Vallitsevasti periytyvä yöllinen otsalohkoepilepsia
16 Epilepsian hoito Lääkitys aloitetaan, kun epilepsiadiagnoosi on varma (useimmiten toisen epilepsiakohtauksen jälkeen) Säännöllinen ja pitkäaikainen lääkehoito Hoidon tavoitteena kohtauksettomuus, lääkkeen hyvä siedettävyys ja toimintakyvyn turvaaminen Lääke valitaan kohtaustyypin ja epilepsiaoireyhtymän perusteella, eli oikea diagnoosi on tärkeä Lääkityksen valinnassa auttaa Käypä Hoito -suositus Noin 30 prosenttia saa kohtauksia lääkehoidosta huolimatta leikkaushoidon tai muun hoitomuodon arvio 16
17 Epilepsian hoito (jatk.) Leikkaushoito Voi tulla kyseeseen, jos epilepsiakohtauksia aiheuttava alue voidaan määrittää ja se sijaitsee sellaisella alueella, joka voidaan leikata Leikkaushoidon mahdollisuuden arviointi ja suunnittelu edellyttävät tarkkoja tutkimuksia Leikkaushoito ei välttämättä poista lääkityksen tarvetta Stimulaattorihoidot Vagushermostimulaattori sopii sekä paikallisalkuisten että yleistyneiden epilepsioiden lisähoidoksi Dieettihoito Joko ns. ketogeeninen tai mukailtu ketogeeninen ruokavalio Vähän hiilihydraatteja, energia pääosin rasvoista Käytössä pääosin lasten epilepsioiden hoidossa Vagushermostimulaattori
18 Itsehoidon keinoja Säännöllinen lääkkeiden otto Kohtaustilanteen seuranta Säännölliset elämäntavat Monipuolinen ruokavalio Riittävä uni ja säännöllinen unirytmi; unihäiriöiden hoito (esim. uniapnea) Ulkoilu ja lepo Kohtauksille altistavien tekijöiden tunnistaminen ja niiden välttäminen
19 Itsehoito (jatk.) - Epilepsiaa sairastavan on saatava riittävän paljon tietoa sairaudestaan ja eri hoitomuodoista - Kohtauksia lisäävien tekijöiden tunnistaminen ja välttäminen Valvominen, stressi, lääkkeiden unohtaminen ym. Joillakin epilepsiaa sairastavista vilkkuvat valot Tietyistä rajoituksista huolimatta on kuitenkin tärkeää elää mahdollisimman normaalia elämää ilman turhia rajoituksia ja pelkoja!
20 Hoitopolku Lähtökohtana epilepsian oikea diagnoosi ja sen perusteella valittu oikea hoito Epilepsiaa sairastavat lapset hoidetaan lastenneurologien toimesta Aikuispotilaiden epilepsia diagnosoidaan ja hoito aloitetaan neurologian poliklinikalla. Myös erityistilanteet, kuten esimerkiksi epilepsiaa sairastavien naisten raskauden aikainen seuranta, hoidetaan neurologian poliklinikalla. Kohtauksettomien aikuispotilaiden seuranta voi olla perusterveydenhuollossa Kaikissa yliopistosairaaloissa vaikean epilepsian arviointiin tarvittavia tutkimusmahdollisuuksia ja erityisosaamista (esimerkiksi video-eeg-tutkimus) Leikkaushoito HUS ja KYS EpiCare- Reference Network for Rare and Complex Epilepsies in Europe KYS jäsen
21 Miksi epilepsiaa pitää hoitaa tehokkaasti? Runsaat kohtaukset sekä vaurioittavat aivojen rakennetta että haittaavat aivojen normaalia toimintaa Hoitamaton tai huonossa hoitotasapainossa oleva epilepsia voi vähitellen aiheuttaa lisääntyviä ongelmia esimerkiksi tiedonkäsittelyssä ja oppimisessa Yksittäinen kohtaus lisää tapaturmariskiä Epilepsiaa sairastavien kuolleisuus on korkeampi kuin muulla väestöllä SUDEP = epilepsiaan liittyvä selittämättömän äkkikuoleman riski riski on suurin vaikeaa epilepsiaa sairastavilla aikuisilla
22 Epilepsialääkkeen valinta Lääke valitaan ensisijaisesti epilepsiatyypin perusteella Muita vaikuttavia tekijöitä: ikä, sukupuoli, muut sairaudet ja lääkkeet, mahdolliset psykiatriset tekijät, arvioitu hoidon kesto Tavoitteena löytää pienin annos, jolla kohtaukset pysyvät poissa Jos kohtauksettomuuteen ei päästä eikä leikkaushoito ole mahdollinen sellainen lääke/lääkeyhdistelmä, jolla elämänlaatu on paras mahdollinen Tyypillisiä lääkkeiden sivuvaikutuksia ovat väsymys, päänsärky, tasapainohäiriöt, näköhäiriöt, masentuneisuus, myokloniset nykäykset sekä ruokahalun muutokset
23 Ensiapulääkkeet Stesolid rectioli (diatsepaami) Peräruiske Buccolam tai Epistatus (midatsolaami) annetaan posken tai nenän limakalvolle eli bukkaalisesti Buccolam-lääkkeen annos on ruiskussa valmiina Annostelu yksilöllinen
24 Vaikea epilepsia Henkilöllä on vaikea epilepsia, jos hänellä on epilepsiakohtauksia tai muita epilepsiaan liittyviä oireita asianmukaisesta hoidosta huolimatta ja oireet haittaavat hänen toimintakykyään ja elämänlaatuaan. Vaikea epilepsia vaikuttaa usein monin tavoin henkilön toimintakykyyn kohtausten välilläkin Noin 30 % epilepsioista on vaikeita epilepsioita
25 Harvinaisepilepsiat Harvinaissairaus tarkoittaa sairautta, jonka esiintyvyys alhainen, < 1/2000 Harvinaissairauksia on kaikissa sairausryhmissä Harvinaisepilepsiat ovat usein vaikeahoitoisia Harvinaisepilepsiat alkavat usein lapsuus- tai nuoruusiässä Geenidiagnostiikka ja muut tutkimusmenetelmät tarkentuvat koko ajan uusia harvinaisepilepsioita tunnistetaan yhä enemmän Harvinaisepilepsian haasteita Koska sairaudet ovat harvinaisia, voi oikean diagnoosin ja tehokkaan hoidon löytymiseen mennä aikaa Sairaudet ovat vieraita myös terveydenhuollon ja sosiaalitoimen viranomaisille, Kelalle jne. sairauteen liittyvien ongelmien kertominen haastavaa Vaikea löytää vertaistukea
26 Harvinaisepilepsiat Suomessa Esimerkkejä harvinaisepilepsioista ja niiden esiintymisestä Suomessa ULD-EPM1: noin 200 potilasta, n. 3 uutta/vuosi Dravet n oireyhtymä: noin potilasta (aikuispotilaissa paljon diagnosoimattomia), keskimäärin 3 lasta/vuosi Lennox-Gastaut n oireyhtymä: noin 250 potilasta, 25 lasta/vuosi CSWS- ja Landau Kleffnerin oireyhtymä: esiintyvyydestä ei tietoa, arviona kuitenkin alle 2 % lasten epilepsioista Pohjoisen epilepsia: alle 50 potilasta yhteensä Rasmussenin enkefaliitti: esiintyvyyttä ei tiedetä, alle 1/vuosi Rengaskromosomi 20 ja siihen liittyvä epilepsiaoireyhtymä: alle 1/vuosi Harvinaiset geenivirheet, aivojen kehityshäiriöt ja harvinaiset immunologiset sairaudet voivat aiheuttaa epilepsiaa Saman harvinaisen epilepsiaoireyhtymän sisällä (esimerkiksi infantiilispasmioireyhtymä tai Lennoxin epilepsia) on pieniä harvinaissairausryhmiä Vaikeista lasten epilepsioista arviolta ainakin puolet kuuluu harvinaisepilepsiaryhmiin
27 Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia Vaikutukset tiedonkäsittelyyn, oppimiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn
28 Psyykkiset liitännäisongelmat Epilepsiaa sairastavilla esiintyy psyykkisiä oireita (depressio, ahdistuneisuus, unihäiriöt ym.) enemmän kuin väestössä keskimäärin Lapsilla psyykkiset oireet näkyvät usein levottomuutena, vetäytymisenä ja käytöshäiriöinä Stressi usein lisää kohtauksia Toistuvien epilepsiakohtausten välisenä aikana mieliala voi olla tavallista matalampi, kun taas pidemmän kohtauksettomuuden aikana mieliala palautuu jälleen normaaliksi
29 Miten psyykkisiä ongelmia voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa? Sopiva epilepsialääkitys Riittävä tieto omasta sairaudesta, turhien pelkojen ja epävarmuuksien väheneminen Sairauden hyväksyminen ja siihen sopeutuminen, avoimuus Terveyttä edistävien elämäntapojen ylläpitäminen Lähiympäristön tuki Vertaistuki Ammattihenkilön antama psykiatrinen tuki Tarvittaessa myös psykiatrinen lääkitys
30 Tiedonkäsittelyn eli kognition ongelmat Suurella osalla epilepsiaa sairastavista ei ole tiedonkäsittelyn tai oppimisen ongelmia, mutta vaikeaan epilepsiaan näitä ongelmia liittyy usein Ongelmat voivat olla kapeita tai laaja-alaisia Kohtaukset voivat vaikuttaa väliaikaisesti heikentävästi tiedonkäsittelykykyyn Epilepsian taustasyy voi aiheuttaa tiedonkäsittelyongelmia Tiedonkäsittelyn ongelmat, esimerkiksi muistivaikeudet, voivat lisääntyä vähitellen vaikeaa epilepsiaa sairastavalla
31 Miten tiedonkäsittelyn ongelmia voidaan vähentää? Lähtökohtana epilepsian hyvä hoito ja lääkityksen valinta Ongelmien kartoitus neuropsykologisella tutkimuksella tarkka tieto ongelmien laadusta ja sen mukaiset tukitoimet Ympäristön tieto ongelmien laadusta ja tuki - tiedonkäsittelyn vaikeuksista huolimatta tuetaan omatoimisuuteen Omatoimisten harjoitteiden ja keinojen saaminen, esim. muistin tukivälineet Oppimisen tukimuodot koulussa, avustaja, pienryhmät, yksilölliset oppimistavoitteet ja riittävä aika tehtävien tekemiseen Neuropsykologinen kuntoutus tai muu terapia
32 Sosiaaliseen toimintakykyyn liittyvät haasteet Epilepsia voi aiheuttaa haasteita ja epävarmuutta sosiaalisessa kanssakäymisessä Oma sopeutuminen ja suru pitkäaikaissairauteen sairastumisesta vievät aikansa Muutos omassa roolissa esimerkiksi työssä ja perheessä Kohtausten pelko, epävarmuus liikkua ja osallistua Kommunikaatiovaikeudet ja hitaus, lisäksi kyky arvioida sosiaalisia tilanteita (sosiaalinen kognitio) voi olla vaikeampaa Masennus ja ahdistuneisuus Ympäristön kielteiset asenteet ja toisaalta epilepsiaa sairastavan pelko siitä, että ympäristö suhteutuu negatiivisesti Sosiaalisen toimintakyvyn ja epilepsian yhteyttä tutkittu vielä melko vähän, ja mittaaminen yleisestikin hankalaa
33 Miten sosiaalista toimintakykyä voidaan edistää? Riittävä tieto omasta sairaudesta, sairauteen sopeutuminen ja avoimuus Lähiympäristön tieto, hyväksyntä ja tuki Vertaistuki, ryhmämuotoinen toiminta Harrastukset Yhteiskunnan tuki helpottamaan osallistumista, esimerkiksi avustaja- ja kuljetuspalvelut
34 Epilepsian vaikutus elämään ja arkeen Suurin osa epilepsiaa sairastavista käy koulua, opiskelee, tekee työtä ja hankkii lapsia samoin kuin muutkin, mutta epilepsia ja erityisesti vaikea epilepsia aiheuttavat huomioitavia asioita liittyen seuraaviin asioihin: Päivähoito Koulunkäynti ja opiskelu Moottoriajoneuvon kuljettaminen Työelämä Raskaus Asepalvelus Harrastaminen
35 Arkiselviytymisen tukeminen Oikea epilepsiadiagnoosi ja hyvä hoito Riittävä tieto omasta epilepsiasta ja sen hoidosta sekä epilepsiaa sairastavalle että hänen läheisilleen Hyvä, luottamuksellinen hoitokumppanuus Tarvittaessa joustavat ratkaisut työssä tai ammatillinen kuntoutus Riittävä tieto epilepsiaa sairastavan lapsen päiväkodissa ja koulussa sekä tarvittavat tukimuodot Taloudellisen pärjäämisen varmistaminen Turvallinen asuminen ja liikkuminen Vertaistuki niin itse sairastavalle kuin hänen läheisilleen
36
Kurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia
Kurssityöntekijöiden koulutuspäivä Espoossa 24.3. 2018 Lasten epilepsia- muutakin kuin kohtauksia LIISA METSÄHONKALA, LASTENNEUROLOGI Epilepsia sairautena epilepsia ei ole yksi sairaus vaan monta erilaista
LisätiedotEPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN
EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN Kuntoutumiskurssityöntekijöiden koulutus Kunttari 18.-19.3.2017 Jorma Lahikainen 5.4.2017 Jorma Lahikainen 1 Epileptinen kohtaus Aivotoiminnan
LisätiedotEpilepsian hoito mitä uutta
Epilepsian hoito mitä uutta Ritva Paetau lastenneurologi 26.4.2018 Esityksen sisältö: 1) Epilepsia 2) Vaikea epilepsia 3) Harvinaisepilepsiat 4) Epilepsian lääkehoito 5) Epilepsian muut hoitomahdollisuudet
LisätiedotEPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta
EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on
LisätiedotEpilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotKun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky. Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus
Kun on tahtoa, löytyy myös keinoja - Epilepsia ja työkyky Professori, neurologi Reetta Kälviäinen Itä-Suomen Yliopisto KYS, Epilepsiakeskus Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus on ohimenevä
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen
LisätiedotEpilepsia Rettin oireyhtymässä
Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.
Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2
LisätiedotKUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA
KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä
LisätiedotMitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS
Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu
LisätiedotEpilepsia. ajokyky. epilepsialiitto
Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo
Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna
Mitä epilepsia on suomeksi?uusi luokitus hoidon ja ohjauksen apuna Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen kohtaus
LisätiedotLasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset
Lasten epilepsia Dos. Eija Gaily HYKS lastenneurologia Epilepsia-konsultaatioklinikka eija.gaily@hus.fi Epileptinen kohtaus = oire ilmentymä hermosolujen poikkeavasta purkaustoiminnasta kliiniset kohtausoireet
LisätiedotEpilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot. Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT
Epilepsiaan liittyvät neuropsykologiset ongelmat ja tukikeinot Marja Äikiä Neuropsykologi, PsT Epilepsia Epilepsia on sairaus, jossa potilaalla on pitkäkestoinen taipumus saada epileptisiä kohtauksia ja
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Epilepsiat (aikuiset)
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 3.2.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotEPILEPSIA. Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille
EPILEPSIA Tietoa epilepsiasta epilepsiaan sairastuneen lapsen vanhemmille Teresa Korkala - Vaasan ammattikorkeakoulu 2014 Vaasan keskussairaala - Lastenneurologian yksikkö Sisällysluettelo: Johdanto...
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotEpilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)
Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset) Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken Hanna Ansakorpi ja Tero Heikkinen Hoitoketjut Viimeisin muutos 31.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan
Lisätiedot26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31
26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta
LisätiedotEpilepsian yleisyys. Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy
Mitä muuta tarvitaan kuin lääkehoitoa ja miksi? Epilepsiaa sairastavan toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi Epilepsian onnistuneen hoidon perusta on tarkka diagnostiikka jonka sairastava hyväksyy
LisätiedotToiminta- kertomus 2015. Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö)
Toiminta- kertomus 2015 Lasten epilepsia Satu Koivusalo, Tuula Kovalainen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala Eija Gaily (vastuuhenkilö) Sisällysluettelo Taustatietoa epilepsiasta... 1 Lasten epilepsiayksikkö...
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotPsykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue
Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
LisätiedotPaikallisalkuiset epilepsiat
Epilepsiaoireyhtymien evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Paikallisalkuiset epilepsiat Liisa Metsähonkala HUS Paikallisalkuisen epilepsian evoluutio lapsuudesta aikuisuuteen Epidemiologiaa Geneettiset paikallisalkuiset
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotVaikea epilepsia ja toimintakyky
Vaikea epilepsia ja toimintakyky Riikka Sipilä Reetta Kälviäinen 1 Epilepsiaa sairastavan toimintakyky ja palveluiden tarve Johdanto Sisällys Johdanto 2 Mitä epilepsia ja vaikea epilepsia ovat? 3 Riittävä
LisätiedotHarvinaisesti yhdessä harvinaisen osallistuva -hanke ( )
Harvinaisesti yhdessä harvinaisen osallistuva -hanke (2018-2020) Vaikuttajafoorumi 6.10.2018, Tampere Järjestöpäällikkö Piritta Selin piritta.selin@epilepsia.fi 050 514 4484 1 2 Rahoittajana Sosiaali-
LisätiedotAikuinen ja epilepsia
Aikuinen ja epilepsia Reetta Kälviäinen 1 2 Aikuinen ja epilepsia 7. uudistettu painos 2010 Kirjoittaja: Reetta Kälviäinen, professori, neurologian erikoislääkäri Julkaisija: Epilepsialiitto Oppaan julkaisemista
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotMyyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky
Myyttien varjoista mahdollisuuksien hyödyntämiseen - Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotSisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22
10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotAktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana. Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS
Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS Kohtaus Miksi aktivaatioita? EEG Kohtaus Kohtaus Taustatoiminnan arvioiminen Normaalien ja epileptiformisten
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotEpilepsia ja koulu. Virva Leinonen ja Jukka Rautio
Epilepsia ja koulu Virva Leinonen ja Jukka Rautio Mitä on oppiminen? Mitkä seikat vaikuttavat oppimiseen? Virallista uutta: v. 2016 opetussuunnitelman monialaiset oppimiskokonaisuudet. Epilepsia, oppiminen
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotLapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää
Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia 3. uudistettu painos, 2013 Kirjoittajat Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri
LisätiedotToimintakertomus 2016 LASTEN EPILEPSIA. Satu Koivusalo, Hanna Hassinen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala, Eija Gaily (vastuuhenkilö)
Toimintakertomus 2016 LASTEN EPILEPSIA Satu Koivusalo, Hanna Hassinen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala, Eija Gaily (vastuuhenkilö) Sisällys Taustatietoa epilepsiasta 3 Lasten epilepsiaosasto L11,
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät. Virpi Tarkiainen
Vapaaehtoistoiminnan suunnittelupäivät Virpi Tarkiainen Toimintalinjaukset vuoteen 2020 Vahvistaa epilepsiayhteisöä. Edistää arkiselviytymistä sekä hoidon ja tukipalveluiden saatavuutta. Kansantajuistaa
LisätiedotToimintakertomus 2016 LASTEN EPILEPSIA. Satu Koivusalo, Hanna Hassinen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala, Eija Gaily (vastuuhenkilö)
Toimintakertomus 2016 LASTEN EPILEPSIA Satu Koivusalo, Hanna Hassinen, Tarja Linnankivi, Liisa Metsähonkala, Eija Gaily (vastuuhenkilö) Sisällys Taustatietoa epilepsiasta Taustatietoa epilepsiasta 3 Lasten
LisätiedotEpilepsiaa sairastavan lapsen ja nuoren ohjaus lastenneurologian yksikössä
Epilepsiaa sairastavan lapsen ja nuoren ohjaus lastenneurologian yksikössä Alueellinen koulutuspäivä OYS 24.09.2014 Mervi Taipaleenmäki Apulaisosastonhoitaja Potilasohjauksen tavoitteet Epilepsiaa sairastavan
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014. Minna Riekkinen, neurologi, HYKS
Mikä diagnoosi epilepsiapotilaalle? Euroopan epilepsiapäivä 10.2.2014 Minna Riekkinen, neurologi, HYKS Mikä on epileptinen kohtaus? Ohimenevä aivotoiminnan häiriö, joka johtuu poikkeavasta, liiallisesta
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotHarvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö
Harvinaissairauksien hoito Suomessa Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö Mitä ovat harvinaiset sairaudet? Määritelmä vaihtelee maittain, EU:n virallisen määritelmän
LisätiedotAIKUISTUVAN NUOREN OHJAUS AIKUISTUVAN NUOREN OHJAUS. Näkökulmia siirtymävaiheeseen. Transitiovaihe. Nuoruusikä?
AIKUISTUVAN NUOREN OHJAUS 10.2. 2014 Biomedicum AIKUISTUVAN NUOREN OHJAUS teoriaa käytäntöä Liisa Metsähonkala Milla Kuronen 2/14/2014 1 Transitiovaihe siirtyminen lastentaudeilta aikuispuolen hoitoon
LisätiedotFertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia?
Fertiili-ikäisen naisen epilepsian hyvä hoito Milloin ja miten käytän valproaattia? Reetta Kälviäinen Professori, ylilääkäri EPILEPSIAKESKUS 15.10.2014 Valproaatin käytön rajoituksia naisilla ja tytöillä
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotKai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1
Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 2 Lapsi ja epilepsia 2. uudistettu painos, 2008 KIRJOITTAJAT Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden
LisätiedotMuistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS
Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotVaikeahoitoinen epilepsia ja arjen haasteet. Kuntoutusohjaaja Eija Ahonen, HYKS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry
Vaikeahoitoinen epilepsia ja arjen haasteet Kuntoutusohjaaja Eija Ahonen, HYKS Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry Vaikea epilepsia 1 Henkilöllä on epileptisiä kohtauksia tai muita epileptiseen
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotLapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät. Henna Jonsson HYKS LNS
Lapsuusiän hyväennusteiset epilepsiaoireyhtymät Henna Jonsson HYKS LNS 10.2.2014 Määritelmistä Epilepsiaoireyhtymä? Tunnistaminen auttaa hoidon valinnassa, lisätutkimusten tarpeen sekä ennusteen arvioinnissa,
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotStrategia Epilepsialiitto ry. Sisällys
Epilepsialiitto ry Strategia 2020 Sisällys Strategian tavoite... 1 Strategiset valinnat... 2 1) Yhteisö välittää... 3 2) Arki sujuu... 5 3) Uusin tieto ja tutkimus epilepsiaa sairastavien hyödyksi... 7
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotEPILEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI
EPILEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOHTAUSLÄÄKKEEN ANNON OHJAUSVIDEO Joanna Lindroos Krista Marttila Tiia Mantere Opinnäytetyö syksy 2017 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)
LisätiedotEnemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011
Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä
LisätiedotAikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus
Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotAikuistuvan nuoren ohjaus nivelvaiheessa. Lastenneurologian hoitotyön työryhmä 17.2.2014 Alueellinen epilepsiakoulutus KYS
Aikuistuvan nuoren ohjaus nivelvaiheessa Lastenneurologian hoitotyön työryhmä 17.2.2014 Alueellinen epilepsiakoulutus KYS Nuoruudesta aikuisuuteen Hoitovastuu siirretään yleensä aikuisneurologille, kun
LisätiedotLAPSEMME EPILEPSIA OPAS PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE
Henri Sopanen Tommi Utriainen LAPSEMME EPILEPSIA OPAS PÄIVÄKOTIEN HENKILÖKUNNALLE Opinnäytetyö Sairaanhoitaja AMK 2017 Tekijät Tutkinto Aika Henri Sopanen, Tommi Utriainen Sairaanhoitaja AMK Marraskuu
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotEEG ja Epilepsia. Usko Huuskonen KNF-lab/OYS
EEG ja Epilepsia Usko Huuskonen KNF-lab/OYS MITÄ EEG ON Aivokuoren sähköistä toimintaa Aivoissa on 100 miljardia hermosolua Näillä 1000-10000 yhteyttä toisiin soluihin = hermoverkko Hermoverkon lepotoimintaa
LisätiedotEpilepsia Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS
Epilepsia 2016-2017 Terttu Heikinheimo-Connell neurologi, HYKS Tavoi&eet Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat par6aaliset kohtaustyypit. Osaa tunnistaa pitki&yneen epilep6sen
LisätiedotAlkoholin aiheuttamat terveysriskit
Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat
LisätiedotSanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE
Sanni Kuusi OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2013 OPAS EPILEPSIAPOTILAAN HOIDOSTA NEUROLOGISEN KUNTOUTUSOSASTON HOITAJILLE Kuusi, Sanni
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotKehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotEpilepsian vaikutus lapsen kehitykseen
Epilepsian vaikutus lapsen kehitykseen Kati Rantanen neuropsykologian erikoispsykologi, PsT kati.rantanen@tuni.fi 30.3.2019 Epilepsia ja kehitys Kehityksen osa-alueita Tiedollinen, kognitiivinen kehitys
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotNuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela
Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotEpilepsia ja työkyky. Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA
Epilepsia ja työkyky Reetta Kälviäinen professori, ylilääkäri Epilepsiakeskus KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Mitä on epilepsia? Epilepsia on aivojen sairaus, jossa aivoilla on pitkäkestoinen poikkeava
LisätiedotMUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA
. MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen
LisätiedotPSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Janssen & Psoriasisliitto Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Iho- ja
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
Lisätiedot