Reserviläisen toimintakyky ennen ja nyt Heikki Kyröläinen, PhD, FACSM, Professori Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Pääesikunta, Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotilaslääketieteen keskus, Puolustusvoimien tutkimuslaitos, Maavoimat, Jyväskylän yliopisto, UKK- Instituutti, Helsingin yliopisto, Lapin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
1820253040-50 University of Jyväskylä Varusmieskoulutus Reserviläiskoulutus Reserviläiskoulutus Reserviläiskoulutus Kutsunnat Sijoittaminen Varareservi YHTEIS- OPERAATIO
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Palvelukseen astuvien miesten juoksutestin keskiarvot ja jakaumat vuosina 1974-2015 JUOKSUMATKA 12 min:ssa (m) 2800 2700 2600 2500 2650 2699 2661 2722 2760 2734 2699 2683 2684 2662 2672 2713 2643 2678 2581 2665 2630 2632 2559 2620 2582 2611 2541 2514 JAKAUMA (%) 2460 2480 2468 2456 2464 2430 2473 2451 2445 2445 2449 2454 2453 2447 2440 2433 2423 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 2400 5,0 2300 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0,0 Keskiarvo Kiitettävä Huono VUOSI Modified from Santtila et. al. (2006) Med Sci Sports Exerc 38: 1990-1994
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Varusmiesten 12-minuutin juoksutestin keskimääräiset tulokset ja ennusteet vuoteen 2030 mennessä JUOKSUTESTI 12-MIN (m) 2800 2700 2600 2500 Ennuste 1975-2011 -> 2030 Ennuste 1990-2011 -> 2030 Ennuste 2000-2011 -> 2030 Keskiarvo *ennuste tehty tilastollisesti vuonna 2011 2400 2300 2200 2100 Ennusteen* mukaan varusmiesten kestävyyskunto laskee 2000 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 VUOSI KOULOS VARUSMIESKUNTOTILASTOT 2016
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO LIHASKUNTOINDEKSI JAKAUMA (%) 80 Palvelukseen astuvien miesten lihaskuntotestien keskiarvot ja jakaumat vuosina 1974-2015 70 60 50 40 30 65,7 66,7 66,5 66,8 61,2 61,2 63,0 61,3 58,4 56,5 56,2 57,0 57,5 51,2 44,5 44,9 43,7 40,1 42,2 41,8 42,6 44,2 45,2 41,2 41,6 41,6 41,4 42,1 40,4 40,4740,80 39,0339,29 31,4 24,5 24,2 24,4 24,3 25,2 23,0 23,4 25,0 26,0 27,7 26,4 27,3 21,3 21,2 20 10 16,5 16,3 12,1 12,1 12,1 13,5 10,2 13,5 9,1 8,6 8,1 10,4 16,1 18,1 17,0716,78 14,3814,29 0 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 VUOSI Modified from Santtila et. al. (2006) Med Sci Sports Exerc 38: 1990-1994
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Palvelukseen astuvien miesten kehon painon keskiarvot vuosina 1993-2015 KEHONPAINO (kg) 80,0 KEHONPITUUS (cm) 190 78,0 76,6 77,0 77,1 76,8 77,4 76,7 76,5 76,9 77,0 77,6 77,5 185 76,0 74,0 72,1 72,8 72,5 73,0 73,2 73,9 74,6 75,2 180 175 72,0 70,8 70,8 71,2 71,2 70,0 170 68,0 165 66,0 160 Modified from Santtila et. al. (2006) Med Sci Sports Exerc 38: 1990-1994
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Reserviläistutkimukset 1977-2015 TAVOITTEET 1. Kuinka suurella osalla 20-45 -vuotiaista reserviläisistä on riittävä fyysinen toimintakyky suunniteltuihin operatiivisiin tehtäviin? 2. Millaisia vaikutuksia varusmiespalveluksen aikaisella fyysisillä harjoituksilla sekä liikuntakoulutuksella on ollut reserviläisten toimintakykyyn ja asenteisiin? 3. Mikä on suomalaismiehen yleinen terveydentila, elintavat ja fyysinen toimintakyky?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MILLOIN ja MITÄ TUTKITTIIN? 1. v. 1977 350 reserviläistä; 1 yksikkö / 3 kertausharjoitusta Kysely liikuntaharrastuneisuudesta ja varusmiespalveluksen aikaisesta liikunnasta Käsinkohonta ja 12 min juoksutesti 2. v. 1983-1984 467 reserviläistä; 1 yksikkö / 3 kertausharjoitusta Kysely (150 kysymystä) harjoittelusta kutsuntojen ja kertausharjoitusten välillä Käsinkohonta, istumaannousu ja pp-ergotesti (WHO) Suunnistustaitotesti ja 20 km:n maastomarssi Kuntopalaute
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MILLOIN ja MITÄ TUTKITTIIN? 3. v. 1993-1994 811 reserviläistä (Santahamina, Tampere, Oulu ja Vekaranjärvi). Liikunta- ja terveyskäyttäytymiskysely Käsinkohonta, puristusvoima, istumaannousu, ponnistusvoima, selän staattinen voima ja 12 min juoksutesti tai UKK-kävelytesti Pituus, paino ja rasva% 4. v. 2003 974 reserviläistä (21-43 v.) / 6 kertausharjoitusta Liikunta- ja terveyskäyttäytymiskysely, taustatiedot ja terveydentila Pituus, paino, painoindeksi, vyötärönympärys Pp-ergotesti (MilFit), lihaskuntotestit (7 kpl) Takaperin kävely ja selän sivutaivutus Kuntopalaute
MILLOIN ja MITÄ TUTKITTIIN? 5. v. 2008 846 reserviläistä (25±4 v.) / 8 kertausharjoitusta Liikunta- ja terveyskäyttäytymiskysely ja terveydentila Pituus, paino, vyötärönympärys, kehon koostumus Pp-ergotesti (MilFit), lihaskuntotestit (7 kpl), 8-juoksu Ekoammunta Verinäytteet, verenpaine Kuntopalaute 6. v. 2015 792 reserviläistä (21-43 v.) / 6 kertausharjoitusta Liikunta- ja terveyskäyttäytymiskysely, terveydentila ja runsaasti käyttäytymistieteellisiä kysymyksiä Pituus, paino, vyötärönympärys, kehon koostumus Pp-ergotesti (MilFit), lihaskuntotestit (5 kpl) Verinäytteet, verenpaine ja ravinto Objektiivinen fyysinen aktiivisuus Kuntopalaute
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Reserviläistutkimus 2003 100 VO 2 max 100 Leuanveto 80 80 60 60 40 40 20 20 0 0 10 20 30 40 50 60 70 100 BMI 0 0 5 10 15 20 25 30 80 60 40 20 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Reserviläistutkimus 2008 1. Noin puolet reserviläisistä on maksimaaliselta hapenottokyvyltään sijoituskelpoisia nykyisiin sodan ajan tehtäviinsä. 2. Lihaskunto on riittävä jalkojen ja keskivartalon osalta noin 60 75 %:lla sekä ylävartalon osalta noin 40 %:lla reserviläisistä. 3. Reserviläisten, joiden fyysinen suorituskyky on heikko, ja jotka ovat merkittävästi ylipainoisia, sijoittamista sodanajan operatiivisiin joukkoihin tulisi arvioida uudelleen. 4. Alaraajojen ojentajalihasten maksimivoiman mittaamista tulisi lisäksi harkita valittaessa henkilöitä raskaisiin, paljon taakan kantamista sisältäviin sotilaallisiin operaatioihin.
Fyysinen aktiivisuus Itseraportoitu vapaa-ajan liikunta
Mitatun fyysisen aktiivisuuden tunnusluvut / päivä Suositus: 10 000 askelta päivässä!
Mitatun istumisen ja seisomisen tunnusluvut
Kehon koostumus Ikä- ja koulutuspainotetut normaalipainoisten, ylipainoisten ja lihavien osuudet vuosina 2003, 2008 ja 2015. Kehon koostumuksessa ei havaittu eroja huonompaan suuntaan vuosien 2003 ja 2015 aikana. Kolmannes reserviläisistä on edelleen ylipainoisia ja reilu kymmenesosa lihavia.
Ikä- ja koulutuspainotettu fyysinen kunto vuosina 2003, 2008 ja 2015 Kestävyyskunto ei ole heikompi vuonna 2015 verrattuna vuoteen 2008
Ennuste vuoteen 2025 75 Maksimimaalinen hapenottokyky (ml/kg/min) 65 55 45 35 25 41,4 38,4 39,9 15 2000 2005 2010 2015 2020 2025
Ikä- ja koulutuspainotetut maksimaalisen hapenottokyky vuosina 2003, 2008 ja 2015 eri sotilastehtävissä Yli puolet reserviläisistä ei saavuttanut kestävyyskunnon osalta puolustusvoimien minimitavoitetta, ja liikkuvaan sodan käyntiin soveltuvia oli 14 %. Lihaskunnossa vähintään hyvän tuloksen saavutti noin 50-75 %.
Terveys, ravinto ja nautintoaineet Suurimmalla osalla reserviläisistä terveyteen liittyvät tekijät, kuten tuki- ja liikuntaelinvammat sekä sydän- ja verenkiertoelimistön riskitekijät, eivät ole esteenä toimintakyvyn kannalta. Reserviläiset söivät terveytensä kannalta liikaa lihaa ja liian vähän vihanneksia, juureksia ja hedelmiä. Reserviläisissä oli suuri osuus heitä, jotka söivät pastaa, riisiä tai perunaa harvoin tai ei lainkaan. Säännöllisesti tupakoivia oli 27 % ja nuuskaa käyttäviä 16 %. Säännöllisesti tupakoivien määrä oli pienempi vuonna 2015 (27 %) verrattuna vuosiin 2003 (36 %) ja 2008 (39 %) ja säännöllisesti nuuskaa käyttäviä oli puolestaan enemmän vuonna 2015 (16 %) verrattuna vuoteen 2008 (5 %). Reilu kolmannes reserviläisistä ilmoitti käyttävänsä alkoholia joko 1 2 kertaa viikossa (35 %) tai pari kertaa kuukaudessa (40 %) ja 7 % raportoi ettei käytä alkoholijuomia.
Psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen toimintakyky Valtaosa reserviläisistä omaa hyvät psyykkiset voimavarat. Psyykkistä oireilua esiintyi noin joka kymmenennellä reserviläisellä. Kokonaisuutena depressio- ja stressioireiden taso oli reserviläisillä varsin alhainen ja niiltä osin voidaan katsoa kaikkien olevan toimintakykyisiä. Kuitenkin oli havaittavissa, että tietyt psyykkiset ominaisuudet ja sosiaaliset tekijät suojaavat stressi- ja depressio-oireilta mm. sinnikkyys, optimismi, emotionaalinen vakaus, pystyvyyden tunne, itsetunto ja koherenssi Sotilaskoulutuksella oli lisäksi yhteys psyykkiseen hyvinvointiin Upseerikoulutuksen saaneiden psyykkinen hyvinvointi parempi Liikunta oli yhteydessä mielen hyvinvointiin ja hyväkuntoisten keskuudessa psyykkinen oireilu oli harvinaisempaa
Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 1. Reserviläisten henkilökohtainen osaaminen, fyysinen kunto ja kehon koostumus tulisi ottaa huomioon kun heidät sijoitetaan tehtäväkohtaisten vaatimusten mukaan, sodanajan operatiivisiin joukkoihin.. 2. Reserviläisten fyysistä aktiivisuutta tulee edelleen edistää, jotta fyysistä kuntoa kyetään ylläpitämään ja kehittämään sodan-ajan vaatimuksia vastaaviksi. 3. Puolustusvoimat tukee kansanterveydellistä työtä pyrkimällä edistämään reserviläisten liikunta- ja terveyskäyttäytymistä ja siten terveyttä ja hyvinvointia. Kertausharjoituksissa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti riskiryhmien seulontaan ja elintapamuutoksiin myös tulevaisuudessa.
4. Noin joka kymmenes reserviläinen oireilee psyykkisesti. Psykososiaalista tukea tulisi tarjota Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamallin kautta myös kaikille niille varusmies-palveluksesta kotiutetuille reserviläisille, joiden kohdalla tukipalvelusta arvioidaan olevan hyötyä. Varusmiespalveluksen päättäviä tulisi motivoida jatkamaan liikunnallista elämäntapaa siviilielämään siirryttäessä. 5. Reserviläisten toimintakykyä tutkittaessa on jatkossakin tarpeen suosia monitieteistä tutkimusta (kokonaisvaltainen toimintakyky).