Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta (1.339) Toivakka 100% 1 Kunnan numero 1. 850 Kunnan tämänhetkinen asukasluku (3.2) 2000-6000 100% 1 Maakunta (4.9) Keski-Suomi - Mellersta Finland 100% 1 Kunnanvaltuuston päätöspäivämäärä 1. 30.8.2007 Kunnan yhdyshenkilö 1. Erkki Pyökkimies Yhdyshenkilön asema 1. Kunnanjohtaja Yhdyshenkilön puhelinnumero 1. 0148406602

Yhdyshenkilön sähköposti 1. erkki.pyokkimies@toivakka.fi Kunta on päättänyt toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta ja antaa siksi selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman vasta 31.12.2007 mennessä yhdessä kuntajaon muutosta koskevan esityksen kanssa. Kyllä/Ei (10.2) Ei 100% 1 Vastaus on: (11.1) kunnan oma 100% 1 1.A.1 Onko kuntanne päättänyt tehdä kuntaliitoksen? (12.3) Ei. 100% 1 1.A.3. Onko kuntanne päättänyt tehdä osakuntaliitoksen? (14.3) Ei. 100% 1 Aikooko kunta saavuttaa lain edellyttämän vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostamalla yhteistoiminta-alueen? (18.1) Kyllä 100% 1 1.B.1 Minkä kuntien kanssa se muodostetaan? 1. Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Keuruu, Konnevesi,Korpilahti, Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. 1.B.2 Mikä on yhteistoiminta-alueen väestöpohja? 1. 1.1.2009 n 190 000 asukasta 1.B.3 Perusterveydenhuollon lisäksi - mitkä sosiaalitoimen palvelukokonaisuudet järjestetään yhteistoimintaalueella? 1. Ehkäisevän päihdetyön hankkeet, laitostasoinen hoito, lastensuojelun kehittämishankkeet, jälkihuollon palvelut, perheneuvolan palvelut, tutkimus, hoito ja terapiapalvelut, huumehoidot, päihdehuollon erityispalvelut, päivähoidon alueelliset kehittämishankkeet

1.B.5. Miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto järjestetään? 1. Seututerveyskeskus 1.B.6 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? (24.2) b) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä? 100% 1 1.B.7 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? (25.2) 2009 100% 1 1.B.8 Mihin toimenpiteisiin kunta ryhtyy muodostaakseen vähintään noin 50 000 asukkaan väestöpohjatavoitteen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisessä? Minkä kuntien kanssa? 1. Toivakan kunta kuuluu Jyväskylän koulutuskuntayhtymään, jonka omistavien kuntien yhteinen asukasmäärä on yli 100.000. 1.B.9 Millä tavalla yhteistoiminta-alue muodostetaan? (27.2) Järjestämisvastuu kuntayhtymällä? 100% 1 1.B.10 Mitä muita tehtäviä tällä yhteistoiminta-alueella järjestetään? (28.1) 1) Ammatillinen lisäkoulutus 100% 1 (28.2) 2) Lukiokoulutus 100% 1 (28.3) 3) Muita, mitä? 100% 1 1.B.11 Kuuluuko kunta useampaan kuin yhteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueiseen? (29.2) Ei 100% 1 1.B.13 Missä aikataulussa yhteistoiminta-alue toteutetaan? (31.1) 1.1.2008 100% 1 1.C.1 Esittääkö kunta poikkeamista asetetuista väestöpohjavaatimuksista kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa vedoten 5 :n 5 momentin erityisolosuhteisiin? (32.2) Ei 100% 1 1.D.1 Muuttuuko kunnan asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana? (37.2) Ei 100% 1 1.D.3 Muodostetaanko yhteistoiminta-alue, johon kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia? (39.2) Ei 100% 1 1.D.6 Kuuluuko kunta saamelaisten kotiseutualueeseen? (42.2) Ei 100% 1

Vastaus on: (44.1) kunnan oma 100% 1 2.1 Mihin lain 6 :ssä tarkoitettuun kuntayhtymään (nykyisin sairaanhoitopiiri) kunta tulee kuulumaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi? 1. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 2.2 Yhdistetäänkö sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri alueellanne? (46.2) Ei 100% 1 2.3. Mitkä erikoissairaanhoito-laissa (1062/1989) tarkoitetut palvelut jäävät tämän kuntayhtymän ulkopuolelle? Kuinka ne järjestetään? 1. Ei mitään palveluja. Valtakunnallisen porrastuksen sekä alueellisesti sovittujen lähete- ja hoitokäytäntöjen mukaisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää kaikki erikoissairaanhoidon palvelut tuottamalla ne itse tai hankkimalla ostopalveluina yliopistollisilta sairaaloilta, Jokilaakson sairaalasta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta 2.4 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestetään kuntayhtymässä (piirissä)? 1. Ne palvelut, joita kunnat tai yhteistoiminta-alueet eivät järjestä. Kunta tai yhteistoiminta-alue voi järjestää kaikki kehitysvammalaissa mukaiset palvelut. Sairaanhoitopiirille siirtynevät Suojarinteen kuntayhtymän toiminnan päättyessä erityishuollon johtoryhmälle laissa säädetyt tehtävät. 2.5 Mitkä kehitysvammaisten erityishuollon palvelut järjestää kunta tai yhteistoiminta-alue? 1. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja etuudet Asuntolat ja tukiasunnot Kehitysvammaisten toimintakeskukset Avopalveluohjaajan työ Kunnat ja yhteistoiminta-alueet järjestävät kehitysvammaisten erityishuollon palvelut. Palvelut voidaan tuottaa itse tai hankkia ne muilta julkisilta palveluntuottajilta, säätiöiltä tai yksityisiltä. 2.6. Mitä sosiaalitoimen laajaa väestöpohjaa edellyttäviä tehtäviä siirretään tälle kuntayhtymälle? (50.1) a) Kehitysvammahuollon erityispalveluja. Mitä niistä? 100% 1 (50.2) b) Lastensuojelun 100% 1 (50.3) c) Vammaishuollon erityispalveluja. Mitä niistä? (50.4) d) Vanhustenhuollon erityispalveluja. Mitä niistä? (50.5) e) Päihdehuollon erityispalveluja. Mitä niistä? (50.6) f) Muita sosiaalihuollon erityispalveluja. Mitä niistä? 100% 1 100% 1 100% 1 100% 1

2.7. Mitä muita kuin sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään laajan väestöpohjan kuntayhtymälle? 1. Ei mitään 2.8. Miten kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista? 1. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa yleislääketieteen professorin viran, jonka tehtäviin sisältyy terveyden edistäminen. Sairaanhoitopiiri on perustanut yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa gerontologisen kuntoutuksen ja kliinisen fysioterapian professuurit. Gerontologisen kuntoutuksen professori toimii myös Gerocenter-säätiön johtajana. Säätiön tehtävänä on vanhenevan väestön hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvän tutkimustiedon välittäminen sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmään. Kaikki em. toimijat tutkivat ja ohjaavat tutkimustyötä, kehittävät, kehittävät ja kouluttavat sekä koordinoivat alueellista yhteistyötä. Sairaanhoitopiiri osallistuu kansalliseen Dehko-hankkeeseen. Keski-Suomessa toteutetaan EVI-hanketta (elintapasairauksien varhaistunnistaminen ja interventio). Niiden päättyessä kehitetyt toimintamallit ja -rakenteen vakiinnutetaan ja suunnataan merkittävimpien kansansairauksien ehkäisyyn. Alueelliseksi toimijaksi perustetaan preventiotyöryhmä, jossa on jäseniä erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta. Työryhmä linjaa ja ohjaa maakunnassa kansansairauksien preventiotyötä. Kuntayhtymä toimii yhteistyössä Keski-Suomen sosiaalialan kehittämiskeskuksen kanssa, joka edistää ja koordinoi sosiaalialisen turvallisuuden osalta kehitystä ja yhteistyötä muiden alan maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa (mm. Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ja muut järjestötoimijat). KOSKE tukee kuntia ja yhteistoiminta-alueita uusien palvelurakenteiden syntyessä kansalaisten omien voimavarojen vahvistamisessa. Tässä työssä kiinnitetään erityistä huomiota paikallisyhteisöjen kaikkien toimijoiden (läheiset ihmiset, järjestökenttä, kuntien ja valtion palvelutuottajat sekä elinkeinoelämä) yhteistyön edistämiseen ja huomioimiseen. Maakuntaan on perustettu Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus KANTER, jossa on laajasti edustettu julkisen-, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. 2.9 Mihin kuntayhtymään kaksikielinen tai ruotsinkielinen kunta aikoo lisäksi kuulua turvatakseen ruotsinkielisten palvelujen järjestämisen? Mitä tehtäviä tälle kuntayhtymälle on tarkoitus antaa? 1. Kysymys ei koske Keski-Suomea 2.10 Mistä ajankohdasta lukien kuntayhtymä vastaa kohdissa 2.1 2.9 tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä? 1. Laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista kuntayhtymä vastaa seuraavasti: - erikoissairaanhoidon vastuiden osalta ei tapahdu muutoksia, joten vastuut jatkuvat - kehitysvammaisten erityishuollon vastuut siirtyvät kuntayhtymälle 1.1.2009

Vuosi 2005 As.luku naiset 1. 1160 0-6 v. (1) naiset 1. 79 7-16 v. (1) naiset 1. 142 17-19 v. (1) naiset 1. 35 20-64 v. (1) naiset 1. 617 65-74 v. (1) naiset 1. 124 75-84 v. (1) naiset 1. 123 85 v.- (1) naiset 1. 40 Indeksi 1. 100 As.luku miehet 1. 1193 0-6 v. (1) miehet 1. 87 7-16 v. (1) miehet 1. 144 17-19 v. (1) miehet 1. 49 20-64 v. (1) miehet 1. 712 65-74 v. (1) miehet 1. 124 75-84 v. (1) miehet 1. 63 85 v.- (1) miehet 1. 14 Vuosi 2010 As.luku naiset 1. 1166 0-6 v. (1) naiset 1. 101 7-16 v. (1) naiset 1. 123 17-19 v. (1) naiset 1. 36 20-64 v. (1) naiset 1. 620 65-74 v. (1) naiset 1. 143 75-84 v. (1) naiset 1. 101 85 v.- (1) naiset 1. 42 Indeksi 1. 101,4 As.luku miehet 1. 1221 0-6 v. (1) miehet 1. 110 7-16 v. (1) miehet 1. 136 17-19 v. (1) miehet 1. 46 20-64 v. (1) miehet 1. 712 65-74 v. (1) miehet 1. 125 75-84 v. (1) miehet 1. 74 85 v.- (1) miehet 1. 18

Vuosi 2015 As.luku naiset 1. 1199 0-6 v. (1) naiset 1. 106 7-16 v. (1) naiset 1. 141 17-19 v. (1) naiset 1. 33 20-64 v. (1) naiset 1. 598 65-74 v. (1) naiset 1. 173 75-84 v. (1) naiset 1. 94 85 v.- (1) naiset 1. 54 Indeksi 1. 104,1 As.luku miehet 1. 1251 0-6 v. (1) miehet 1. 110 7-16 v. (1) miehet 1. 161 17-19 v. (1) miehet 1. 37 20-64 v. (1) miehet 1. 676 65-74 v. (1) miehet 1. 173 75-84 v. (1) miehet 1. 72 85 v.- (1) miehet 1. 22 Vuosi 2020 As.luku naiset 1. 1231 0-6 v. (1) naiset 1. 106 7-16 v. (1) naiset 1. 161 17-19 v. (1) naiset 1. 32 20-64 v. (1) naiset 1. 586 65-74 v. (1) naiset 1. 189 75-84 v. (1) naiset 1. 113 85 v.- (1) naiset 1. 44 Indeksi 1. 107,1 As.luku miehet 1. 1289 0-6 v. (1) miehet 1. 110 7-16 v. (1) miehet 1. 174 17-19 v. (1) miehet 1. 46 20-64 v. (1) miehet 1. 659 65-74 v. (1) miehet 1. 191 75-84 v. (1) miehet 1. 82 85 v.- (1) miehet 1. 27

Vuosi 2025 As.luku naiset 1. 1258 0-6 v. (1) naiset 1. 105 7-16 v. (1) naiset 1. 166 17-19 v. (1) naiset 1. 39 20-64 v. (1) naiset 1. 584 65-74 v. (1) naiset 1. 171 75-84 v. (1) naiset 1. 142 85 v.- (1) naiset 1. 51 Indeksi 1. 109,4 As.luku miehet 1. 1316 0-6 v. (1) miehet 1. 109 7-16 v. (1) miehet 1. 175 17-19 v. (1) miehet 1. 50 20-64 v. (1) miehet 1. 651 65-74 v. (1) miehet 1. 183 75-84 v. (1) miehet 1. 119 85 v.- (1) miehet 1. 29 Väestöllinen huoltosuhde v. 2005 1. 66,5 v. 2010 1. 68,8 v. 2015 1. 82,3 v. 2020 1. 90,5 v. 2025 1. 94,4 3.2 Tärkeimmät johtopäätökset Tilastokeskuksen tietojen mukaisesta väestön kehityksestä vuoteen 2015 ja 2025 ja huoltosuhteesta. 1. Toivakan kunnan käsityksen mukaan kunnan väestön kasvu on nykyiseen rakenteeseen nähden maltillinen, eikä väestön kasvu tule aiheuttamaan kunnassa rakenteellisia ongelmia. Toivakan kunta pystyy vastaamaan väestökasvun kehityksestä aiheutuviin palvelutarpeisiin. Vastaus on: (63.1) kunnan oma 100% 1 3.C.1 Perusterveydenhuollossa? 1. Vanhusten määrä kasvaa ja yli 75-vuotiaiden osuus lisääntyy myös perusterveydenhuollossa. Avohoitoa kehitetään yhdessä kunnan ja seututerveyskeskuksen kanssa yhteistyössä.

3.C.2 Sosiaalihuollossa? 1. Kunnallisen kotihoidon tarve lisääntyy vanhusten määrän lisääntyessä. Kunnallinen kotihoito painottaa avohuollon kehittämistä ja toimintaa kolmannen sektorin kanssa. 3.C.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? 1. Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa ei olennaisia palvelutarpeen muutoksia. 3.C.4 Erikoissairaanhoidossa? 1. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kehittää toimintaansa kasvavan tarpeen mukaisesti. 3.C.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? 1. Pysyy entisellään Jyväskylän koulutuskunta yhtymässä. 3.C.6 Kunnan päättämissä muissa opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? 1. Yhteistyö lisääntyy koko opetus ja kulttuuritoimen sektorilla keskittämällä palvelujen järjestämisvastuuta ja hallintoa. Ei mainittavia muutoksia kirjasto- ja kulttuuritoimessa. TP-tiedot 2005: toimintakulut 1. 10436 TP-tiedot 2005: toimintatuotot 1. 1479

TP-tiedot 2005: toimintakate 1. -8957 TP-tiedot 2006: toimintakulut 1. 10616 TP-tiedot 2006: toimintatuotot 1. 1988 TP-tiedot 2006: toimintakate 1. -8628 TA 2007: toimintakulut 1. 11272 TA 2007: toimintatuotot 1. 1830 TA 2007: toimintakate 1. -9442

TS 2008: toimintakulut 1. 11372 TS 2008: toimintatuotot 1. 1653 TS 2008: toimintakate 1. -9719 TS 2009: toimintakulut 1. 11412 TS 2009: toimintatuotot 1. 1653 TS 2009: toimintakate 1. -9759 TP-tiedot 2005: verotulot, josta kunnallisvero: 1. 4149

TP-tiedot 2005: verotulot, josta yhteisövero: 1. 430 TP-tiedot 2005: verotulot, josta kiinteistövero: 1. 257 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kunnallisvero: 1. 4336 TP-tiedot 2006: verotulot, josta yhteisövero: 1. 506 TP-tiedot 2006: verotulot, josta kiinteistövero: 1. 266 TA 2007: verotulot, josta kunnallisvero: 1. 4540 TA 2007: verotulot, josta yhteisövero: 1. 460

TA 2007: verotulot, josta kiinteistövero: 1. 273 TS 2008: verotulot, josta kunnallisvero: 1. 4747 TS 2008: verotulot, josta yhteisövero: 1. 460 TS 2008: verotulot, josta kiinteistövero: 1. 273 TS 2009: verotulot, josta kunnallisvero: 1. 4767 TS 2009: verotulot, josta yhteisövero: 1. 460 TS 2009: verotulot, josta kiinteistövero: 1. 273

TP-tiedot 2005: käyttötalouden valtionosuudet 1. 4195 TP-tiedot 2006: käyttötalouden valtionosuudet 1. 4248 TA 2007: käyttötalouden valtionosuudet 1. 4418 TS 2008: käyttötalouden valtionosuudet 1. 4488 TS 2009: käyttötalouden valtionosuudet 1. 4508 TP-tiedot 2005: vuosikate 1. 104 TP-tiedot 2006: vuosikate 1. 755

TA 2007: vuosikate 1. 264 TS 2008: vuosikate 1. 249 TS 2009: vuosikate 1. 233 TP-tiedot 2005: poistot 1. 392 TP-tiedot 2006: poistot 1. 273 TA 2007: poistot 1. 254 TS 2008: poistot 1. 254

TS 2009: poistot 1. 254 TP-tiedot 2005: satunnaiset erät, netto 1. - TP-tiedot 2006: satunnaiset erät, netto 1. - TA 2007: satunnaiset erät, netto 1. - TS 2008: satunnaiset erät, netto 1. - TS 2009: satunnaiset erät, netto 1. - TP-tiedot 2005: tilikauden tulos 1. -277

TP-tiedot 2006: tilikauden tulos 1. 503 TA 2007: tilikauden tulos 1. 10 TS 2008: tilikauden tulos 1. -5 TS 2009: tilikauden tulos 1. -21 TP-tiedot 2005: lainakanta 1. 1344 TP-tiedot 2006: lainakanta 1. 913 TA 2007: lainakanta 1. 633

TS 2008: lainakanta 1. 453 TS 2009: lainakanta 1. 555 TP-tiedot 2005: investoinnit, netto 1. 181 TP-tiedot 2006: investoinnit, netto 1. 166 TA 2007: investoinnit, netto 1. 590 TS 2008: investoinnit, netto 1. 220 TS 2009: investoinnit, netto 1. 220

TP-tiedot 2005: tuloveroprosentti, % 1. 19 TP-tiedot 2006: tuloveroprosentti, % 1. 19 TA 2007: tuloveroprosentti, % 1. 19 TS 2008: tuloveroprosentti, % 1. 19 TS 2009: tuloveroprosentti, % 1. 19 Tiivistelmä kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitetusta kunnan taloussuunnitelman keskeisistä toimenpiteistä ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. 1. Toivakan kunnalla ei ole vanhoja kattamattomia alijäämiä. Vuoden 2007 talousarvion ja vuosien 2008-2009 taloussuunnitelmien alijäämät on valtuuston päätöksellä katettu. Vastaus on: (143.1) kunnan oma 100% 1 Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa? 1. - Kuntarajat ylittävä päivähoito Jyvässeudulla verkostokaupungin kuntien kanssa - Maaseututoimi Jyväskylän mlk kanssa - Aaltokirjastoyhteistyö Jyvässeudulla - Aluearkkitehti Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan kanssa

Mitkä ovat keskeisimmät kunnan päättämät tavat lisätä yhteistoimintaa muiden toimijoiden kuin toisten kuntien kanssa? 1. Yhteistyö työvalmennussäätiö TEKEVÄn ja Jyvässeudun Työttömät Ry:n kanssa ja tarkoituksena yksilön työ- ja toimintakyvyn parantaminen työtoiminnan avulla yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi kunta lisää yhteistoimintaa yksityisten palvelujen tuottajien kanssa etenkin hoivapalvelujen saatavuudessa. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet yhteistyöhön ns. kolmannen sektorin kanssa. Yhteistoiminta Puulan seutuopisto ja Toivakan seurakunnan kanssa Vesihuollon yhteistyö / vesiosuuskunnat ja kuntien välinen yhteistyö Vastaus on: (146.2) yhteinen seuraavien kuntien kanssa: 100% 1 6.1 Keskeisimmät kunnan/yhteistoiminta-alueen palveluiden tuottamistapojen muutokset tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi? (oman toiminnan tehostaminen, yhteistyö muiden kuntien kanssa, yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, ostopalvelut jne) 1. Toivakan kunta kuuluu jäsenenä Palokan terveydenhuollon kuntayhtymään (Jyväskylän maalaiskunta, Petäjävesi, Uurainen ja Toivakka) kuntayhtymässä on asukkaita 31.12.2005 tilanteen mukaisesti 43 967 asukasta. 1.1.2009 kunta liittyy perustettavaan Jyvässeudun terveyskeskukseen ja asukasmäärä on n. 190 000. Yhteistyön syventäminen Aalto kirjastojen kanssa. Esim. aineiston hankinnassa yhteiset kilpailuttamiset, asiantuntijuuden jakaminen, erikoistuminen ja kokoelmien yhteiskäyttö. Kulttuuritoimessa edelleen yhteistyötä lähikuntien kolmannen sektorin kanssa 6.2 Mahdolliset muut toimenpiteet, joilla näiden palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa. 1. Vanhuspalveluiden hallinnon kehittäminen yhteistoiminta-alueiden kuntien kanssa. Tehostetaan yhteistä palvelujen markkinointia. (kulttuuri ja kirjasto) Vastaus on: (149.2) yhteinen seuraavien kuntien kanssa: 100% 1 7.1 Perusterveydenhuollossa? 1. Seututerveyskeskus 1.1.2009 alkaen 7.2 Sosiaalihuollossa? 1. Vanhustenhuollon kehittäminen verkostokaupungin kuntien kanssa tehtävällä yhteistyöllä

7.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? 1. Ei muutoksia 7.4 Erikoissairaanhoidossa? 1. Ei muutoksia 7.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? 1. Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. 7.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? 1. Yhteistyön lisäämistä koko opetus- ja kulttuuritoimen sektorilla keskittämällä palvelujen järjestämisvastuuta ja hallintoa Jyväskylän seudun kuntien kanssa. Ei muutoksia palveluverkossa (kulttuuri ja kirjasto) Vastaus on: (159.1) kunnan oma 100% 1 8.1 Perusterveydenhuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Seututerveyskeskus vastaa perusterveydenhuollon palveluista 1.1.2009 alkaen. Rakenne turvaa määrällisen riittävyyden sekä laadun. 8.2 Sosiaalihuollossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Vanhustenhuollon ja päivähoidon palvelut turvataan kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä ja kunnan päättämin omin toiminpitein.

8.3 Kehitysvammaisten erityishuollossa ja muissa sosiaalihuollon erityispalveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö vastaa keskeisten toimintojen kehittämisestä 8.4 Erikoissairaanhoidossa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri vastaa erikoissairaanhoidon toiminnoista 8.5 Ammatillisessa peruskoulutuksessa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän henkilöstö vastaa palveluiden järjestämisestä ja henkilöstön riittävyydestä. 8.6 Kunnan päättämissä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Palveluiden järjestämisvastuun keskittäminen ja hallintopalveluiden keskittäminen Jyväskylän seudun kuntien kanssa. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattiopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Turvataan henkilöstön mahdollisuudet osallistua riittävästi täydennyskoulutukseen. Eläkkeelle siirtymistilanteessa noudatetaan kirjastoasetuksen mukaisia kelpoisuusehtoja uutta työvoimaa palkatessa (kulttuuri ja kirjasto) 8.7 Muissa kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisissä palveluissa? Palveluiden järjestämistavat? Henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden turvaamisen keinot ottaen huomioon eläkepoistuman ja sukupuolirakenteen? 1. Varsinaiselle vanhuuseläkkeelle jää vuosina 2009-2013 yhteensä 19 henkilöä eri sektoreilta. Vuosipoistuma on 3-6 henkilöä. Eläkkeelle tai toisiin tehtäviin siirtymisen yhteydessä hallintokunnat selvittävät ko. viran tai toimen täytön tarpeellisuuden ja sisäisen täytön mahdollisuuden, sekä ostopalvelujen käytön ja yhteistyön muiden kanssa. Jyvässeudun läheisyys todennäköisesti turvaa tarpeellisen henkilöstön saatavuuden. Vastaus on: (168.1) kunnan oma 100% 1

Miten selvitysten ja suunnitelmien valmistelu kunnissa ja alueilla organisoitiin sekä toteutettiin yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa? 1. Työntekijäjärjestöjen edustajille toimitettiin tammikuussa 2007 suunnitteluvelvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla ja asumisen, maankäytön ja liikenteen yhteensovittamissuunnitelman esiselvityksen liittyvää aineistoa. Työntekijäjärjestöjen edustajille pidettiin 19.2.2007 kokous, jossa kunnanjohtaja esitteli Paras-hankkeen senhetkistä vaihetta ja sen tuomia velvoitteita. Työntekijäjärjestöjen edustajat osallistuivat 2.5.2007 verkostokaupunkifoorumiin, jossa käsiteltiin Paras-hankkeen keskeisiä asioita. Kunnan johtoryhmässä on pysyvä henkilöstön edustaja. Parashankkeeseen liittyviä asioita ja yksityiskohtia on käsitelty kokouksissa useasti. Kunnanviraston henkilöstölle pidetään kaksi kertaa kuussa tiedotustilaisuus, jossa mm. kunta- ja palvelurakenneuudista ja sen eri vaiheita ja etenemistä on tuotu esille. 7.6.2007 lähetettiin työntekijäjärjestöille kaikki senhetkinen kunta- ja palvelurakennehankkeeseen liittyvä materiaali tutustumista ja mahdollisia kommentteja varten. Kommentit tuli toimittaa 21.6.2007 mennessä. Lähetä