Varautumisen ja väestönsuojelun peruskurssi Kuvat: SPEK ja Helsingin Pelastusliitto tai mainittu erikseen kuvan yhteydessä ISBN (PPT) Helsinki, 2008
Kurssin tavoitteet Antaa perustiedot varautumisen järjestelyistä ja velvoitteista. Auttaa oivaltamaan varautumisen merkityksen. Tutustuttaa väestönsuojeluun ja -toimintaan.
Kurssin kohderyhmät Kaikki kansalaiset Taloyhtiöiden asukkaat ja turvallisuushenkilöstö VSS-organisaatioon varatut henkilöt
Kurssin perusteet Pelastuslaki Omatoiminen varautuminen 8 Huolellisuusvaatimus 23 Toimintavelvollisuus 28
Kurssin sisältö ja ohjelma Vaarat, riskit ja uhkat normaali- sekä poikkeusoloissa Varautumista koskevat säädökset Viranomaistoiminta ja valmiussuunnitelmat Omatoiminen varautuminen ja pelastussuunnitelmat Arjen turvallisuus ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy Ensiavun perusteet Kodin paloturvallisuus Käytännön harjoitus Yleinen vaaramerkki ja sisätiloihin suojautuminen Säteily ja suojautuminen Väestönsuojat Kotivara ja henkinen tuki Kurssikoe
Kurssikoe Kirjallinen koe kurssin ydinasioista. Aineistona luentojen materiaali. Kesto 30 minuuttia. Arvostelu hyväksytty / hylätty. Kurssitodistus hyväksytysti suoritetusta kurssista.
Jatkokoulutus Talon turvallisuuspäällikön kurssi Väestönsuojanhoitajan kurssi Turvallisuus- ja suojelujohdon peruskurssi Turvallisuus- ja suojelujohdon jatkokurssi
Riskit ja uhkat
HS - Kaupunki - 22.4.2008 Keski-Uudenmaan asukkaista joka neljäs jäisi ilman paikkaa väestönsuojassa Katastrofin sattuessa joka neljäs Keski-Uudellamaalla asuva jäisi ilman paikkaa väestönsuojassa. Maanantain Keski-Uusimaa-lehden mukaan alueen asukkaat ovat myös eriarvoisessa asemassa väestönsuojapaikoilla mitattuna
Arjen riskejä ja uhkia Sähkönjakeluhäiriöt Sähköisen tietoliikenteen häiriöt Sairastuminen, tartuntataudit, infektiot, epidemiat, pandemiat Kunnallistekniikan häiriöt Vesihuollon tai jätehuollon häiriintyminen Kuljetuslogistiikan häiriöt Päivittäistavarahuollon häiriintyminen Tulipalo Vaarallisten aineiden onnettomuudet Luonnononnettomuudet tai eläintaudit
Uhkat ja riskit www.yett.fi Uhkamalleja kuvattaessa ja tulkittaessa on otettava huomioon niiden moniulotteinen keskinäisriippuvuus. Mallit ovat aina voimakkaasti pelkistettyjä
Riskeihin suhtautuminen Riskien pienentäminen ennakoivilla toimenpiteillä Riskien ennaltaehkäisy materiaalivarauksien sekä ennakolta suunniteltujen ja harjoiteltujen toimintamallien avulla Riskin siirtäminen toisen vastuulle Sallittu riskien siirtäminen esim. vakuuttamisen avulla Äärimmillään oman vastuun kieltämistä ja toisten pakottamista ottamaan vastuu riskeistä Riskin tietoinen pitäminen itsellä Edellyttää riskien tuntemista ja niiden hyväksymistä osaksi toimintaa Riskejä voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään, mutta useammin ei Välinpitämätön suhtautuminen riskeihin Riskejä ei tiedosteta tai niistä ei välitetä Riskien ennaltaehkäisemiseksi ei suoriteta toimenpiteitä
Väestönsuojelun ja varautumisen säädökset
Väestönsuojelun tarkoituksena on Ihmisten ja omaisuuden suojaaminen. Yhteiskunnan kannalta tärkeiden toimintojen jatkuvuuden turvaaminen. Pelastustoimen palvelutason ylläpitäminen. Väestönsuojelujärjestelmän muodostavat Pelastustoimen alueiden ja kuntien yhdessä ylläpitämä väestönsuojelujärjestelmä. Talojen, yritysten ja laitosten ylläpitämä omatoiminen varautuminen.
Väestönsuojelun kansainvälinen tunnus Väestönsuojelun kansainvälistä tunnusta saadaan käyttää rauhan aikana väestönsuojelutoiminnan tunnuksena.
Varautumisen ja väestönsuojelun säädöksiä Kansainväliset sopimukset Geneven yleissopimus ja lisäpöytäkirjat Kansalliset lait ja asetukset YETT Pelastuslaki Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta Valmiuslaki Puolustustilalaki
Geneven sopimukset Vuonna 1977 hyväksyttiin kaksi lisäpöytäkirjaa, jotka laajensivat sopimusten suojan valtioiden sisäisiin selkkauksiin sekä paransivat siviileihin kohdistuvaa suojelua. Sekä Geneven sopimukset että niiden lisäpöytäkirjat ovat valtioiden välisiä kansainvälisiä sopimuksia. Lähes kaikki (190) maailman valtiot ovat Geneven sopimusten osapuolia. Suomi ratifioi Geneven sopimukset vuonna 1955 ja lisäpöytäkirjat vuonna 1980.
Geneven 1949 yleissopimukset 1. Geneven sopimus maavoimien haavoittuneiden ja sairaiden kohtelun parantamisesta (1949, maasotasopimus): - takaa sairaille ja haavoittuneille sotilaille tasapuolisen kohtelun ja oikeuden suojaan ja hoitoon - takaa lääkintähuollolle ja -henkilökunnalle puolueettomuuden ja suojelun - määrittelee punaisen ristin ja punaisen puolikuun kansainvälisiksi suojamerkeiksi, joita kantavat henkilöt, kulkuneuvot ja rakennukset eivät saa olla aseellisen toiminnan kohteina. 2. Geneven sopimus merivoimien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoisten kohtelun parantamisesta (1949, merisotasopimus): - laajentaa ensimmäisen sopimuksen säännökset merisotaan.
Geneven 1949 yleissopimukset 3. Geneven yleissopimus sotavankien kohtelusta (1949, sotavankisopimus): - suojaa sotavangit mielivallalta ja antaa heille oikeuden majoitukseen, ruokaan, terveydenhuoltoon ja yhteydenpitoon omaisten kanssa - luettelee säädökset vankien vaihdosta ja kotiuttamisesta. 4. Geneven sopimus siviilien suojelusta sodan aikana (1949, siviilisopimus): - kieltää siviileihin kohdistuvat joukkorangaistukset, pakkosiirrot ja orjatyön - velvoittaa miehittäjän huolehtimaan väestön turvallisuudesta ja kieltää oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän muuttamisen - suojaa siviiliväestölle suunnatun avustus- ja lääkintätoimen.
Vuoden 1977 lisäpöytäkirjat I lisäpöytäkirja kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta: kieltää aseelliset hyökkäykset siviiliväestöä vastaan ja umpimähkäiset pommitukset kieltää siviilien henkiinjäämiselle tärkeiden laitosten ja luonnollisen ympäristön tuhoamisen määrää erityistoimista naisten ja lasten hyväksi; kieltää mm. lapsisotilaiden (alle 15-v.) värväämisen asevoimiin antaa suojan väestönsuojelulle. II lisäpöytäkirja kansainvälistä luonnetta vailla olevien selkkausten uhrien suojelemisesta: ulottaa humanitaariset pääsäännöt koskemaan myös sisäisiä selkkauksia ja sisällissotia.
Yhteiskunnan toimintojen hierarkia Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta www.yett.fi Kaukainen sininen Ehkä joskus Mukavuustoiminnot Kun mahdollista Tärkeät toiminnot Pääsääntöisesti Elintärkeät toiminnot Aina (kivijalka)
Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot www.yett.fi Valtion johtaminen Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys
Uhkat ja riskit www.yett.fi Uhkamalleja kuvattaessa ja tulkittaessa on otettava huomioon niiden moniulotteinen keskinäisriippuvuus. Mallit ovat aina voimakkaasti pelkistettyjä
Pelastuslaki ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta Omatoiminen varautuminen 8 Huolellisuusvaatimus 23 Toimintavelvollisuus 28
Pelastuslaki ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta Määrittelee pelastustoimintaan liittyvät viranomais- ja vapaaehtoistahot Laki velvoittaa myös yrityksiä, laitoksia, virastoja sekä taloyhtiöitä huolehtimaan omatoimisesta varautumisesta henkilöitä ja omaisuutta uhkaaviin turvallisuusriskeihin mm. pelastussuunnitelman laatimisvelvoite Laki määrittelee väestönsuojeluun liittyvät viranomaiset sekä väestönsuojien rakentamiseen liittyvät velvoitteet
Väestönsuojelun viranomaistehtävät Hälytys- ja pelastustoiminta Suojista huolehtiminen, puhdistustoiminta ja muut suojelutoimenpiteet Evakuointi ja tilapäismajoituksen järjestäminen ja tarvikkeiden jakelu Lääkintähuolto, ensiapu, hengellinen huolto sekä surmansa saaneista huolehtiminen Vaarallisten alueiden tiedustelu ja merkitseminen Järjestyksen palauttaminen ja ylläpitäminen tuhoalueilla Välttämättömien julkisten palvelujen kiireinen kuntoon saattaminen sekä elintärkeiden kohteiden suojaamisessa avustaminen
Lain tarkoituksena on turvata poikkeusoloissa Väestön toimeentulo ja maan talouselämän jatkuminen Poikkeusolojen oikeusjärjestys Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Valtakunnan alueellisen koskemattomuuden ja itsenäisyyden turvaaminen Laki sisältää mm. Valmiuslaki Poikkeusolojen määritelmät Viranomaisten toimintavalmiudet poikkeusoloissa Velvoitteet valtion viranomaisille ja kunnille suunnitella poikkeusolojen toimintaa etukäteisvalmisteluin sekä varautumissuunnitelmien avulla
Mitä ovat poikkeusolot? 1. Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys ja sota sekä sodan jälkitila 2. Suomen alueellisen koskemattomuuden vakava loukkaus ja maahan kohdistuva sodanuhka 3. Vieraiden valtioiden välinen sota tai sodanuhka sekä ja sellainen sodanuhkaa merkitsevät vakavat kansainväliset jännitystilat 4. Välttämättömien hyödykkeiden tuonnin vaikeutuminen tai estyminen, josta seurauksena vakava uhka väestön toimeentulolle tai maan talouselämän perusteille 5. Suuronnettomuus
Puolustustilalaki Laki astuu voimaan, kun maa julistetaan puolustustilaan Puolustustilan julistamista edellyttävät tilanteet ovat Suomeen kohdistuva sota Sotaan rinnastettavat, yleistä järjestystä vakavasti uhkaavat sisäiset, väkivaltaiset levottomuudet, joilla on usein pyrkimys kumota tai muuttaa perustuslain mukainen valtiojärjestys Laissa määritellään valtakunnan puolustusta tukevat yleiset turvallisuustoimenpiteet sekä sotilaallisen ja taloudellisen maanpuolustuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi käytettävissä olevat toimenpiteet
Palvelujen toiminta kaikissa olosuhteissa = Valmiussuunnittelu Kuntalaisen turvallisuus = Turvallisuus- ja pelastussuunnittelu