Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Samankaltaiset tiedostot
63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Neurologinen! status!

Lannerankakanavan ahtauma. Arto Herno

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus Katri Pernaa

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia

Äkillinen selkäydinkompressio

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

Hip-Spine syndrooma ja EOS

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Spinaaliklaudikaatio. Esiintyvyys ja etiologia. Katkokävely johtuu hermorakenteiden kuormituksen aikaisesta puristuksesta selkäydinkanavassa,

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA

Selkäydinvamma. Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET

PVK 30 vuotta Miksi yleiset vahingot toistuvat voidaanko vahingoista oppia?

Neurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela

WeeFIM mittarin vammaryhmät

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Suomen Terveysliikuntainstituutti Oy

Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri


Lannerangan ahtaumataudin pre- ja peroperatiivisista ennustekijöistä.

Milloin lanneselän välilevytyrä kannattaa leikata?

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Selkävaivat ovat niin yleisiä ja suurin osa itsestään

LANNERANGAN SPINAALISTENOOSI

Selkäkipuisen käsikirja


Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012

TERVEYS Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä OIREHAASTATTELU

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

SUOMEN LANTIONPOHJAN FYSIOTERAPEUTIT PELVICUS 4/2013 RY:N JÄSENTIEDOTE. Tiedotteen kokosi Minna Törnävä Kuvat: Pertti Rasp

Nuorten urheilijoiden selkävaivat

Perhevalmennus. Fysioterapian osuus

Vakavien syiden ilmaantuvuus atraumaattisen alaselkäkivun taustalla erikoissairaanhoidon päivystyksessä

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet

Milloin avohoitolääkäri tarvitsee ENMG-tutkimusta?

Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS

LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

3MS-taudin oireen- mukainen hoito

Suomen Terveysliikuntainstituutti Oy

Etenevän parapareesin harvinaisia syitä

SELÄN HOITO-OPAS. Lähes jokaisella suomalaisella on jossain sä vaiheessa selkäkipua. Selkävaivat ovat pääosin

Neurologinen status. Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

Selkärangan metastaasien kirurginen hoito - milloin ja miten?

Smartspine-tuet. Tuotevalikoima

NEURO- OFTALMOLOGIAA

L5 ryhmäopetus 2012 Fysiatri Eeva Rinne, Fys.ter. Anna Troberg Hanna Hemminki-Salin, Arja Helin-Salmivaara/ Helena Karppinen

Käypä hoito -suositus. Alaselkäkipu

Rettin oireyhtymä

Käypä hoito -suositus. Alaselkäkipu

Lihashuolto. Venyttely

Vastaa seuraaviin kysymyksiin KYLLÄ tai EI, tarkenna pyydettäessä. Lue kysymykset huolellisesti ja ota huomioon kysymysten tarkennuspyynnöt!

Käyttäjän ehdoilla. Fiksut ratkaisut - helppokäyttöiset uudet Rehband selkäortoosit

Neurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA

Liikkeet ovat eritasoisia. Aloita A tason liikkeistä ja siirry pelaajien kehittyessä B tason liikkeisiin ja aina E tasolle asti.

OPAS SPINAALISTENOOSIPOTILAALLE

KEHITTYVÄN NUOREN RASITUSVAMMAT

Avaavat asennot. Isanoora Leppäsalo Lahden ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma

ASKEL PORTAISIIN PÄIN!

Voiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selka kivun uusiutumisen

KUNTOUTUKSEN HOITOVISIOT 400 potilaan 3000 hoitokerran toteutuneet hoitotulokset

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

Naprapaatti Petteri Koski; D.N. Haldeman -02 Käypä Hoito -15

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta

Transkriptio:

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet) Erottaa kliinisen tutkimuksen perusteella ylemmän ja alemman motoneuronin häiriön Osaa paikallistaa tuntopuutoksen perifeerisen hermon, hermojuuren, selkäytimen tai aivojen tasolle Tietää spastisuuden hoitoperiaatteet Tunnistaa tuntohäiriöiden eri komponentit (kosketus-, kipu-, lämpö-, asento- ja värinätunnon puutos, muuntunut tuntoaistimus) Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

Tunnistaa kiireellistä hoitoa vaa7van para- ja tetrapareesin ja osaa ohjata jatkohoitoon

Tetra- ja parapareesipo7laan status Motoriikka Vel/o- vai jäykkähalvaus Kävely, lihasvoimat ja - tonus, koordinaa7o, refleksit, Babinski Sensorikka Tuntoraja Kosketus-, terävä-, värinä-, asentotunto Rakon ja suolen toiminta Virtsaumpi, - inkon7nenssi Ummetus, ulosteinkon7nenssi

Sentraalinen Anteriorinen Brown-Sequard Pyramidirata Anteriorinen spinotalaaminen rata Motorinen halvaus: yläraajat > alaraajat Tuntohäiriö: vauriotason alapuolella, vaihteleva Rakon toimintahäiriö (virtsaretentio) Motorinen halvaus: täydellinen vauriotason alapuolella Tuntohäiriö: kipu- ja terävätunnon puutos vauriotason alapuolella Asento- ja värinätunto tallella Motorinen halvaus: saman puolen spastinen pareesi Tuntohäiriö: saman puolen asento- ja värinätunnon häiriö Vastakkaisen puolen kipu- ja terävätunnon häiriö (2-3 segmenttiä vauriokohdan alapuolella)

Cauda equina syndrooma (1) Cauda equina- syndroomasta puhutaan silloin, kun välilevytyrä (tai muu syy) aiheu/aa spinaalikanavassa usean lumbaali- ja sakraalijuuren äkillisen kompression ja toimintahäiriön

Cauda equina syndrooma (2) Oireyhtymän johto- oireet ovat virtsarakon ja suolen toimintahäiriö, impotenssi ja tuntohäiriö ratsupaikka- alueella Muihin oireisiin kuuluvat selkä ja alaraajakipu (säteilykipu), tuntohäiriöt ja lihasheikkous alaraajoissa. Oireet voivat olla tois- tai molemminpuolisia Kuva: 3d4medical Apps - Spine Pro III

Cauda equina (selkäytimen häntä) Cauda Equina -oireyhtymän johtooireet ovat virtsarakon ja suolen toimintahäiriö, impotenssi ja tuntohäiriö ratsupaikka-alueella Muihin oireisiin kuuluvat selkä ja alaraajakipu (säteilykipu), tuntohäiriöt ja lihasheikkous alaraajoissa Välilevytyrä on yleinen kompression aiheutja Oireet voivat olla tois- tai molemminpuolisia Kuva: 3d4medical Apps - Spine Pro III

Cauda equina syndrooma (3) Oireyhtymän tyypilliset aiheu/ajat ovat iso sentraalinen välilevytyrä L4/L5 tai L5/S1 välissä, mu/a myös trauma, kasvain (tai muu 7laa vievä prosessi, esim. fasetnivelkysta), infek7o (esim. tuberkuloosi), tai iatrogeeninen syy (manipulaa7ohoito, spinaalianestesia, postopera7ivinen hematooma) ovat mahdollisia

Oireyhtymä tyypillinen aiheuttaja on iso sentraalinen välilevytyrä L4/L5 tai L5/S1 välissä Myös trauma, kasvain (tai muu tilaa vievä prosessi, esim. fasettinivelkysta), infektio (esim. tuberkuloosi) tai iatrogeeninen syy (manipulaatiohoito, spinaalianestesia, postoperatiivinen hematooma) ovat mahdollisia Kuva: 3d4medical Apps - Spine Pro III

Kuva: 3d4medical Apps - Spine Pro III

Cauda equina syndrooma (4) Jatkotutkimuksena MRI (magneetkuvaus, magne7c resonance imaging) on tärkein. Myös TT (7etokonetomografia) ja lumbaalinen myelografia voivat tulla kyseeseen Hoito on kirurginen - dekompressio- hoidolla on kiire Inkon7nenssin kehi/yminen laskee ennuste/a

Conus medulaaris- oireyhtymä Leesio L2 tasolla spinaalikanavassa Rakon ja peräsuolen vel/ohalvaus, impotenssia ja ratsupaikka- anestesia (S3-5 oire) Alaraajojen heikkous joka voi olla yllä/ävän lieväkin Aiheu/ajia: välilevytyrä, trauma (murtuma), kasvain

Conus medullaris Cauda equina

Tärkeitä dermatomeja C6 - peukalo ja etusormi T4 - nännit, T10 napa ( napakymppi ) L5 - isovarvas (+reiden lateraaliosat) S1 - pikkuvarvas (+reiden takaosat) S4 peräaukko

Tunnistaa spinaalistenoosin kliinisen kuvan

Spinaalistenoosi (1) Lumbaalisella spinaalistenoosilla tarkoitetaan luisen spinaalikanavan ahtautumaa lannerangan alueella Yleisin aiheu/aja on ikääntymiseen lii/yvät kulumamuutokset selkärangassa (mm. osteofyy7t, ligamenten paksuntuminen) Useat hermojuuren joutuvat tämän takia puristuksiin ja alkavat oireilla

Kuva: 3d4medical Apps - Spine Pro III Lumbaalisella spinaalistenoosilla tarkoitetaan luisen spinaalikanavan ahtautumaa lannerangan alueella Tyyppioire on selkäperäinen katkokävely, spinaalinen klaudikaatio Kävellessä ekstensioasennon takia ahdas selkäydinkanava ahtautuu entisestään ja alaraajoihin leviää kipu, puutuminen ja voimattomuus Istuutuminen ja alaselän etunoja-asento lievittävät oireet nopeasti.

Spinaalistenoosi (2) Selkärangankanavan ahtauma voi aiheu/aa myös itse selkäy7men puristuksen myelopa7an jos ahtauma on luuy7men korkeudella (cauda equinan yläpuolella) Myelopatia Vaurio Cauda equinan alueella Kuvat: 3d4medical Apps - Spine Pro III

Spinaalistenoosi (3) Spinaalistenoosin tyyppioire on selkäperäinen katkokävely, spinaalinen klaudikaa7o Kävellessä ekstensioasennon takia ahdas selkäydinkanava ahtautuu en7sestään ja alaraajoihin leviää kipu, puutuminen ja voima/omuus Oireet voivat olla tois- tai molemmin puolisia. Istuutuminen ja alaselän etunoja- asento lievi/ävät oireet nopeas7.

Spinaalistenoosi (3) Tyypillises7 statuksessa todetaan selän liikkeet kivuliaaksi Laseque- tes7 (joka veny/ää hermojuuria) voi olla posi7ivinen Koroste/u ektensioasento (30-60 sekunnin ajan) provosoi oireet Neurologises7 todetaan lihasheikkou/a, tuntohäiriöitä ja refleksipuutoksia vaihtelevas7 sen mukaan millä tasolla ja mitkä hermojuuret ovat joutuneet ahtaan kanavan puristamiksi

Selkäy7men tulehdus = myeliit

Frohman, Wingerchuk. Engl J Med 2010;363:564-72.

ALS- taudin ydin

Continuum (Minneap Minn) 2014;20(5):1185 1207.