EKA TYÖPAIKKA TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEN PUOLESTA

EKA TYÖPAIKKA TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEN PUOLESTA McDonald s Oy

JOHDANTO SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 NUORET JA TYÖ: NUORISOTYÖTTÖMYYS YHTEINEN HAASTEEMME... 4 Talouskriisin varjo seuraa nuoria... 4 Mitä nuoret toivovat työltä... 4 Eka työpaikka ja tie työelämään... 5 OVIA TYÖELÄMÄÄN: ESIMERKKINÄ TUTKIMUS MCDONALD SISTA NUORTEN TYÖPAIKKANA... 6 Millainen työllistäjä McDonald s on?... 6 Työelämän opit... 7 Asiakaspalvelija potenssiin kaksi... 8 Työn sosiaalinen anti: työkaverit ja työyhteisö... 8 Eväitä tulevaisuuteen: työkokemuksesta työnhakuvaltiksi... 9 Nuori työnhakija henkilöstöammattilaisen silmin... 9 McDonald s-työkokemus työnhakuvalttina entisten työntekijöiden silmin... 9 TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEN PUOLESTA... 12 Teko 1: Yritykset mukaan talkoisiin... 10 Teko 2: Koulu, työnteko ja työssä oppiminen lähemmäs toisiaan... 11 Teko 3: Lisää ohjausta nuorten koulutus- ja urasuunnitteluun... 11 Teko 4: Kouluun uusi työelämä-aiheinen oppiaine... 12 Teko 5: Nuorten työelämäpalvelut kaikki saman katon alle... 13 Teko 6: Aktiivinen asennemuutos... 13 Teko 7: Ääni nuorille!... 13 LOPUKSI: RYHDYTÄÄN HOMMIIN!... 14 KIITOKSET... 15 LÄHTEET... 15 Henkilöstö on jokaisen yrityksen suurin voimavara niin myös meillä McDonald silla. Meillä tämä keskeinen voimavara muodostuu erityisesti nuorista ihmisistä ja monelle työntekijällemme McDonald s onkin se ensimmäinen työpaikka. McDonald s on yksi eniten nuoria työllistävistä yrityksistä Suomessa. Nuorten työllistäminen ja työllistymisen kautta yhteiskuntaan liittyminen on meille tärkeä aihe. Työnantajuus ei ole koskaan pelkästään työsuoritteen ostamista. Työnantajan ja työntekijän välinen suhde on merkityksellinen ja merkittävä osa elämää. Nuoren työntekijän kohdalla on erityisen tärkeää, että suhde työnantajaan tukee kehittymistä itsenäiseksi ja osaavaksi aikuiseksi. Ensimmäinen askel myönteisen työidentiteetin rakentumisessa on kuitenkin työpaikan saaminen. Nuorten työllisyys- ja työttömyyskysymykset ovat jälleen polttavan ajankohtaisia. Eurokriisi ja maailmantalouden epävakaus näkyy voimakkaimmin juuri nuorten työllistymisessä. Jos työidentiteetin kehittyminen pysähtyy ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan, voi seurauksena pahimmillaan olla pitkäkestoinen tai pysyvä syrjäytyminen, joka näkyy myös opiskelun loppumisena ja vaikeuksina osallistua yhteiskuntaan. Koulutus, koti, ystävät ja työpaikka näyttelevät suurta roolia nuoren aikuisen elämän alkutaipaleella. Nuoren ihmisen työnantajana toimiminen on aina merkittävä yhteiskunnallinen teko. Toivomme, että tämä raportti osaltaan tuo uutta tietoa ja näkökulmia aiheeseen. Ennen kaikkea toivomme, että raportti inspiroi jatkamaan keskustelua siitä, miten me kaikki voisimme edistää nuorten työllistymistä Suomessa. Yhdessä voimme oppia toisiltamme ja yhdessä voimme myös muuttaa asioita. Srdjan Krumpak Toimitusjohtaja Heli Ryhänen Viestintäjohtaja Maarit Latvala Henkilöstö- ja koulutusjohtaja McDonald s Oy, Helsingissä 4.6.2012

NUORET JA TYÖ NUORISOTYÖTTÖMYYS YHTEINEN HAASTEEMME % 22 21 20 19 18 Nuorisotyöttömyydellä tarkoitetaan yleensä alle 20- tai alle 24-vuotiaiden työttömyyttä. Nuoret ovat työmarkkinoilla liikkuvampia vanhempiin ikäluokkiin verrattuna, mikä tekee nuorisotyöttömyyden määrittelystä ja tulkinnasta haastavaa. Koulun, opiskelujen ja työn jaksottuminen onkin nuoruusiässä normaalia. Vakavaksi tilanne muuttuu silloin, kun nuori ei lainkaan pääse työelämän alkuun. Nuorisotyöttömyys on monisyinen ongelma. Se on erityisen suhdanneherkkää, minkä vuoksi epävakaa maailmantalous heijastuu nuorten elämään voimakkaasti. Toisaalta puhutaan myös siitä, että nykyisen koulutus- ja tietoyhteiskunnan työmarkkinoiden kynnys on liian korkea. Nuorisotyöttömyyteen vaikuttaakin taloustilanteen lisäksi heikko koulutus. Mikäli nuorella ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta, työllistymismahdollisuudet vaikeutuvat huomattavasti. Etenkin taloudellisesti huonompina aikoina, jolloin työvoiman kysyntä yleensä vähenee, voi työnantajan kannalta olla helpompaa työllistää vanhempia ja kokeneempia työnhakijoita, kuin perehdytystä vaativia nuorempia kokelaita. Nuorisotyöttömyystilastot kertovat vain osan totuudesta; työttömiä ovat vain ne nuoret, jotka hakevat aktiivisesti työtä. Tilastojen ulkopuolelle jäävät ne nuoret, jotka ovat sekä työmarkkinoiden että koulutuksen ulkopuolella. Suurena uhkana on tämän ryhmän syrjäytyminen. Mitä kauemmin nuori on poissa työelämästä ja syrjäytynyt, sitä suuremmalla todennäköisyydellä nuori jättää kouluttautumisen kokonaan väliin. TALOUSKRIISIN VARJO SEURAA NUORIA Vuonna 2008 puhjennut maailmanlaajuinen talouskriisi on iskenyt erityisen rajusti nuoriin. Talouskriisin aikana nuorten 15 24-vuotiaiden työttömyysaste on kasvanut EUmaissa yli kuusi prosenttiyksikköä. EU:n nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä 22,6 prosenttia, yleisen työttömyysasteen sijoittuessa 10,2 prosenttiin 1. Huomattavan nopeasti nuorisotyöttömyysaste on kasvanut Etelä-Euroopan velkaantuneissa maissa, joissa talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat olleet erityisen kovia. Suomen nuorisotyöttömyys on 23,5 prosenttia 2. Ongelma ei kuitenkaan ole yksinomaan eurooppalainen, vaan maailmanlaajuinen: YK:n kansainvälisen työjärjestö ILO:n arvion mukaan maailmanlaajuisesti 15 24-vuotiaista nuorista 12,7 % on työttömänä. ILO arvioi korkean nuorisotyöttömyyden jatkuvan ainakin vuoteen 2016 3. Nuoriso on työmarkkinoiden haavoittuvimpia ryhmiä. Talouskriisit vaikuttavat nuoriin aina ensimmäisten joukossa ja toisaalta nuoret ovat ryhmä, joka pääsee useimmiten viimeisenä osalliseksi noususuhdanteen vaikutuksesta. MITÄ NUORET TOIVOVAT TYÖLTÄ Millaisia sitten ovat nuorten toiveet työelämälle? Nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä ja toiveet ovat tietysti erilaisia. Yhteistä on silti se, että nuorten mielestä tärkeintä työssä on sen sisältö. Merkitykselliseksi ja mielekkääksi koettu työn sisältö ajaa esimerkiksi palkan suuruuden, etenemismahdollisuuksien tai työsuhteen pysyvyyden ohitse, kertovat Nuorisotutkimusseuran tutkimustulokset 4. Myös Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimuksessa nuoret toivovat työltä joustavuuden, viihtyisän työyhteisön ja epähierarkkisen johtamisen lisäksi nimenomaan merkityksellisyyttä 5. 17 16 15 14 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Nuorisotyöttömyyden muutokset EU-27-maissa Lähde: Eurostat, Youth unemployment rate, EU-27, seasonally adjusted, January 2000 - April 2012. Työ on merkittävä osa elämää kertoo myös ammattiopiskelijatutkimus 6. Töihin ei siis mennä vain ansiotulon perässä. Pelko, epävarmuus ja ahdistus ovat kuitenkin asioita, joita nuoret työelämään usein liittävät. Taloudellisen tiedotustoimiston tutkimuksen mukaan puolet 15 21 -vuotiaista nuorista tuntee pelkoa työelämää kohtaan 7. Mielikuviin vaikuttavaa varmasti yleisen työelämäkeskustelun usein negatiivinen sävy. Työnilon sijaan puhutaan enemmän uupumuksesta ja stressistä, ja tietysti taloudellisten suhdanteiden muutokset heijastuvat myös työelämäasenteisiin. Epävarmuuden kokemuksista huolimatta suomalaiset nuoret arvostavat työtä ja pitävät työelämää tärkeänä elämänalueena. Nuoret myös pitävät tietynlaista asennetta tärkeänä: 88 % nuorista uskoo, että osaava ja ahkera ihminen löytää aina työpaikan 8. EKA TYÖPAIKKA JA TIE TYÖELÄMÄÄN Eka työpaikka on monelle nuorelle tärkeä kokemus. Se on sekä portti työelämään että tienviitta omalle työuralle; ekasta työpaikasta alkaa usein itselle mieleisen alan etsintä. Ensimmäisen työpaikan saaminen ei ole kuitenkaan aivan mutkatonta, sillä työpaikan saamiseen liittyy usein aiemman työkokemuksen vaatimus. Ilman ensimmäistä työpaikkaa jää työkokemus kuitenkin saamatta. Työpaikan saaminen ja työyhteisöön kuuluminen vaikuttavat positiivisesti nuoren itsetuntoon ja vahvistavat elämäntaitoja. Elämäntaitojen hallinta voi näkyä nuoren elämässä monella tapaa, kehittäen esim. luovuutta, kriittistä ajattelua, päätöksenteko- ja vuorovaikutustaitoja, omien tunteiden hallintaa, empatiaa, toisten kunnioittamista ja vastuullisuutta. Työkokemuksen kertymisellä onkin parhaimmillaan kahtalainen vaikutus: työkokemus helpottaa jatkotyöllistymistä sekä vahvistaa nuoren elämäntaitoja. 1 Eurostat, maaliskuu 2012 (EU27-maat) 2 Tilastokeskus: Työttömyystilastot, huhtikuu 2012 3 ILO: The Youth Employment Crisis: Time for Action, toukokuu 2012 4 Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi. Nuorisotutkimusseura 2009. 4 5 5 Nuorten arvot ja elämä -tutkimus ja Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimus. Taloudellinen tiedotustoimisto 2009. 6 Ammatillisten opiskelijoiden työ ja elämä: Amis 2011 -tutkimus. Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry. 7 Nuorten arvot ja elämä -tutkimus ja Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimus. Taloudellinen tiedotustoimisto 2009. 8 Ibid.

OVIA TYÖELÄMÄÄN: ESIMERKKINÄ TUTKIMUS MCDONALD SISTA NUORTEN TYÖPAIKKANA McDonald s on Suomessa valtakunnallisesti merkittävä nuorten työllistäjä ja monen nuoren ensimmäinen työpaikka. Tätä taustaa vasten McDonald s halusi selvittää, mitä McDonald sin entiset työntekijät kokevat McDonald s-työkokemuksen heille opettaneen ja millainen merkitys McDonald s-työkokemuksella on ollut heidän myöhemmälle työuralleen. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti sitä, millaisia valmiuksia McDonald sissa työskentely antaa ja millaisia erityistaitoja työ kehittää. Entisten työntekijöiden lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin myös eri alojen henkilöstöammattilaisten näkemyksiä nuorista työntekijöistä yleisellä tasolla sekä myös sitä, millaisena työnhakuvalttina he näkivät McDonald s-työkokemuksen. Tavoitteena oli selvittää kuinka työhönottaja arvottaa McDonald styökokemusta nuoren jatkotyöllistymisen näkökulmasta. Laadullinen tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2012, puhelinhaastatteluin 15/30 Research -tutkimustoimiston tekemänä. Tutkimukseen haastateltiin 15 rekisteristä satunnaisotannalla valittua McDonald sin entistä työntekijää, jotka olivat jossakin elämänvaiheessaan työskennelleet eri puolilla Suomea sijainneissa McDonald s-ravintoloissa. Haastatelluista seitsemän oli McDonald silla työskennellessään edennyt esimiesasemaan. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin 25 eri toimialoilla toimivaa henkilöstöammattilaista. Haastatellut henkilöstöammattilaiset jakautuivat toimialoille kauppa ja palvelut, kulutustuotteiden tavarantoimitus, ravintolat ja muut vastaavat sekä konsultointiala. Tässä tutkimuksessa olevat tulokset koskevat erityisesti McDonald styökokemusta. Tutkimus osoittaa kuitenkin yleisemminkin millaiset kokemukset, opit ja taidot työelämässä kantavat nuorta ensimmäisestä työpaikasta vielä pitkälle eteenpäin. MILLAINEN TYÖLLISTÄJÄ MCDONALD S ON? Ensimmäinen McDonald s-ravintola avattiin Suomessa Tampereelle vuonna 1984. Tällä hetkellä ravintoloita toimii 82 ympäri Suomen. Työnantajana McDonald s on vahvasti profiloitunut nuorten ihmisten työpaikkana ja Suomessa oloaikanaan yritys onkin työllistänyt noin 40 000 nuorta ihmistä. Syitä tähän on monia; McDonald siin pääsee töihin ilman aikaisempaa työkokemusta, nuoreen työyhteisöön on kenen tahansa helppo tulla ja vuorotyö joustavin työajoin sopii erilaisiin elämäntilanteisiin. Lisäksi McDonald s on myös halunnut olla nuorten työpaikka. Aikaisempaa työkokemusta ei vaadita ja uusien työmtekijöiden perehdytykseen panostetaan. Työn aloittaminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. McDonald sissa kaikki työntekijät kesätyöntekijöitä lukuun ottamatta työskentelevät pääsääntöisesti vakituisessa työsuhteessa ja palkkauksessa noudatetaan majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimusta. Työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja pääluottamusmiehen ja työntekijät voivat halutessaan kuulua työntekijäliittoon. McDonald s työllistää Suomessa tällä hetkellä lähes 3 200 työntekijää. Työntekijöiden työtyytyväisyyttä seurataan vuosittaisella tutkimuksella ja viimeisimmän tutkimuksen mukaan ¾-osaa työntekijöistä on tyytyväisiä työhönsä. Työssä oppiminen ja kouluttautuminen ovat oleellinen osa McDonald silla työskentelyä. Esimiehet voivat halutessaan suorittaa yhteistyössä oppilaitoksen kanssa johtamisen erikoisammattitutkinnon, JETin. Koko Suomessa oloaikansa McDonald s on ollut siitä onnekkaassa asemassa, että hyviä työnhakijoita on riittänyt melkein aina enemmän kuin avoinna olevia työpaikkoja on ollut tarjolla. Suurin osa työnhakijoista on nuoria, jotka hakevat ensimmäistä työpaikkaansa tai sellaisia, jotka haluavat työskennellä joustavasti esimerkiksi opintojensa ohella. Entisten McDonald sin työntekijöiden haastatteluiden perusteella McDonald siin hakeudutaan töihin pääasiallisesti, koska halutaan väliaikainen ja joustava osa-aikainen työpaikka haetaan ensimmäistä työpaikkaa, jonka saa rajallisella kokemuksella halutaan elää taloudellisesti itsenäistä elämää, eli elättää itse itsensä työtä on tarjolla sopivalla sijainnilla Yli 2/3 osaa tähän tutkimukseen haastatelluista entisistä työntekijöistä olikin tehnyt töitä opintojensa ohella. Tutkittujen mukaan syyt työntekoon opintojen ohella olivat toisaalta taloudelliset pakotteet, toisaalta oman rahan tuoma vapaus. Lisäksi mainittiin työkokemuksen merkitys sekä siitä saatavat hyödyt ja työn tuoma vastapaino opiskelulle. TYÖELÄMÄN OPIT Mitä McDonald sissa työskennelleet kokivat sitten oppineensa? Mitä jäi takataskuun? Haastateltavien vastauksissa korostuivat ennen kaikkea monipuoliset asiakaspalvelu- ja ryhmätyöskentelytaidot. Peruskassan käyttöä ja taitoja raaka-aineista, ruoanlaitosta aina siivoukseen, kuten eräs vastaaja asian tiivisti. Moni korosti sitä, että välillä varsin vaativatkin asiakaspalvelutilanteet opettivat ajattelemaan asiakkaan näkökulmasta, ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja toimimaan nopeasti ja ystävällisesti. Samoin oppia sai myös itse työyhteisöstä; kun työskentelee ryhmässä erilaisten ihmisten kanssa, oppii käytännön ryhmätyötaitoja. Ryhmätyöskentely- ja asiakaspalvelutaitojen lisäksi entiset McDonald sin työntekijät kertoivat oppineensa myös vastuullisen konseptoidun ja osittain mukavuusalueen ulkopuolellekin ulottuvan työn tekemisen. Töitä on tehtävä sääntöjen mukaan, välillä paineen ja kiireen alaisena. Haastateltavat nimesivät oppineensa sellaisia asioita kuten Laatutarkkuutta ja siisteyttä, Kovan työn tekemisen taidon, Rutiininsietoa, Työelämän perustaitoja ja pelisääntöjä. Yleisesti stressin hallintaa ja paineensietokykyä ja asiakaspalvelua. 6 7

Entiset työntekijät antoivat sekä risuja että ruusuja McDonald styölle. Työkokemukseen assosioituvat huonot muistot liittyvät kaikki pääasiassa työn kiireiseen ja epäsäännölliseen luonteeseen. Lisäksi mainittiin myös arvostuksen puute asiakaspalvelutilanteissa, kun asiakkaat eivät arvosta työntekijöiden tekemää työtä. Samaan teemaan liittyvät myös hankalat asiakaspalvelutilanteet ylipäätään. Asiakaspalvelutilanteet ovat foorumi, jossa voi oppia paljon erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Työ voi kuitenkin muuttua kuluttavaksi mikäli työn haasteellisuus jää käsittelemättä. Vuoro- ja palvelutyön kuluttavuus asettaakin työnantajan erityisen rooliin; työnantajan tehtävänä on tarjota tukea ja apua työntekijälle hankalien tilanteiden käsittelyyn ja purkuun. Toisaalta vuoro- ja asiakaspalvelutyöhön liittyi myös runsaasti positiivisia muistoja: Hyvät muistot liittyvät ennen kaikkea työkavereihin ja hyvään työilmapiiriin asioihin, jotka tekivät työnteosta mukavaa. Lisäksi myönteisinä asioina pidettiin työn monipuolisuutta ja joustavuutta, sitä, että jokainen työvuoro oli erilainen. Kiitosta sai myös jo nuorena annettu mahdollisuus vastuunkantoon ja työuralla etenemiseen. Työkokemuksen merkitys entisille työntekijöille näyttäytyi oman tietotaidon karttumisena, henkilökohtai- YSTÄVYYSSUHTEET Edelleenkin yksi parhaista ystävistäni on sellainen, johon olen siellä tutustunut Mielettömän ihania. Löytyi paljon kavereita Tällä hetkelläkin parhaat ystävät on siltä ajalta Hyviä tyyppejä sena kasvuna sekä monipuolisten sosiaalisten suhteiden pääomana. ASIAKASPALVELIJA POTENSSIIN KAKSI Mikä McDonald s-työkokemuksessa sitten on erityistä? Haastatellut entiset McDonald sin työntekijät näkevät itsensä tavallista pätevämpinä palveluammattilaisina. Tällä tarkoitetaan erityisesti työkokemuksen potentiaalia työnhakuvalttina eli sitä, mitä osaa työidentiteetistä halutaan tuoda esille muille rekrytointitilanteissa. Haastateltujen mielestä saadun työkokemuksen myötä he ovat tavallista monipuolisempia asiakaspalvelijoita, heillä on tavallista kehittyneemmät vuorovaikutustaidot, he ovat tavallista aktiivisempia ja positiivisempia, tavallista kovempia tekemään töitä ja tavallista joustavampia työntekijöitä. Asiakaspalvelija potenssiin kaksi on tietotaitoa, joka jää selkäytimeen ja josta voi ammentaa lopun uraansa. Joustavuus ja tilannetaju ovat taitoja, joista on varmasti hyötyä lopun elämän niin yksityiselämässä kuin työelämässäkin. TYÖN SOSIAALINEN ANTI: TYÖKAVERIT JA TYÖYHTEISÖ Entisten McDonald s-työntekijöiden haastatteluissa korostui vahvasti YHTEISÖLLISYYS Aika lailla samanhenkisiä, samanikäisiä ja samoja kiinnostuksen kohteita Yleensä samanhenkistä porukkaa, nuorta ja innovatiivista Nuoria. Pääsääntöisesti hyviä. Luotettava porukka työn sosiaalinen anti. Moni oli kokenut, että työpaikan yhteisöllisyys ja työporukan välinen yhteenkuuluvuuden tunne ylitti McDonald sissa työskentelyä koskevat ennakkoodotukset. Työntekijöiden näkökulmasta olennainen osa työkokemusta olivat hyvät työkaverit ja hyvä työilmapiiri. Työpaikalta löydettiin samanhenkisiä ihmisiä, jopa ystäviä, ja työporukasta muodostui monelle tärkeä yhteisö. Tällä hetkellä McDonald s-ravintoloissa työskentelevien työntekijöiden keski-ikä on 22 vuotta. Tutkimukseen haastateltujen entisten työntekijöiden keski-ikä työn alkaessa oli 19,5 vuotta. Oman työyhteisön omaksi kokeminen ja työkavereiden merkityksen korostaminen on varmasti seurausta siitä, että ravintoloissa työskentelee hyvin paljon samaan ikäluokkaan kuuluvia ihmisiä. Elämäntilanne työpaikan ulkopuolella on samantyyppinen ja samanikäiseen työyhteisöön on helppo päästä sisään. McDonald sin erityispiirre työnantajana onkin juuri ehkä sen varsin homogeeninen työyhteisö. Työntekijät tulevat erilaisista taustoista, mutta ovat useimmiten suurin piirtein samaa ikäluokkaa. TYÖYMPÄRISTÖ Hyviä ja mukavia työkavereita. Ehkä työyhteisönä mukavimmasta päästä Hyvin harvoin oli ongelmia, mitä ei olisi pystynyt hoitamaan Esimiehet olivat kannustavia ja hyviä EVÄITÄ TULEVAISUUTEEN: TYÖKOKEMUKSESTA TYÖNHAKUVALTIKSI Jokaisesta työstä oppii jotakin. Opitut asiat voivat olla hyvinkin konkreettisia, kuten esimerkiksi miten leikataan ruohoa, käytetään kassakonetta tai siivotaan. Toisaalta oppia voi myös jotain paljon yleisempää, kuten vaikkapa sen miten työpaikalla käyttäydytään osana työyhteisöä tai mitkä ovat työelämän pelisääntöjä. NUORI TYÖNHAKIJA HENKILÖSTÖ- AMMATTILAISEN SILMIN Kun nuori hakee työpaikkaa, asetetaan hänelle tiettyjä toiveita ja vaatimuksia samalla tavalla kuin kenelle tahansa työnhakijalle. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, millaisia nämä toiveet ja vaatimukset nuorten kohdalla ovat. Henkilöstöammattilaisten vastauksissa korostui oikean asenteen merkitys: oma-aloitteisuus, motivaatio, ahkeruus, joustavuus ja positiivisuus ja ystävällisyys. Lisäksi asiakaspalvelu- ja työtaitoja sekä koulutusta arvostettiin. Kysyttäessä henkilöstövastuullisilta nuorten työnhakijoiden puutteista ja heikkouksista, kehitettävää nähtiin nuorten oma-aloitteisuudessa ja aktiivisuudessa sekä työelämään sitoutumisessa ja yleisessä työmoraalissa. Nuoret eivät välttämättä myöskään osanneet markkinoida osaamistaan niin psyykkisesti kuin fyysisestikään. Lisäksi osa haastatelluista henkilöstöammattilaisista näki ongelmana nuorten rajallisen koulutuksen (ei opintoja peruskoulun jälkeen) ja puutteet perustaidoissa. McDonald s-työkokemus näyttäytyy positiivisessa valossa myös työnantajapuolella. Haastatellut henkilöstöalan ammattilaiset arvostavat McDonald sia cv:ssä ja pitävät McDonald s -työkokemusta varsin myönteisenä asiana nuorella työntekijällä. Pääsääntöisesti arvostetaan sitä, että McDonald sissa nuorelle työntekijälle kehittyy monenlaisia valmiuksia ja taitoja. Näitä ovat eri alojen henkilöstöammattilaisten mielestä mm. asiakaspalvelu ja tiimityöskentely, ravintola-alan perusasioiden hallinta, kyky työskennellä konseptoidussa työssä ja tottumus tehdä kovaa työtä hektisessäkin ympäristössä. Ylipäätään hankittua työkokemusta pidetään merkkinä yritteliäisyydestä ja positiivisuudesta. Kun henkilöstöammattilaisia pyydettiin vertailemaan McDonald sissa saatua työkokemusta muuhun palvelualan työkokemukseen, pidettiin McDonald s-työkokemuksen antia työntekijälle joko yhtä hyvänä tai parempana verrattuna muuhun palvelualan työkokemukseen. McDonald s-työkokemuksen lisäarvoksi mainittiin mm. joustavuus ja vuorotyökokemus, kokemus konseptoidusta työstä globaalissa yhtiössä, koulutus ja laadunvalvonta sekä asiakaskunnan monipuolisuus. Työnantajan silmin McDonald styökokemus nähdään siis työnhakuvalttina sekä työn monipuolisen sisällön että asiakaspalvelussa olennaisten henkisten ominaisuuksien välityksellä. MCDONALD S- TYÖKOKEMUS TYÖNHAKUVALTTINA ENTISTEN TYÖN- TEKIJÖIDEN SILMIN McDonald sin teettämässä tutkimuksessa selvitettiin myös entisten 8 9 työntekijöiden ajatuksia työkokemuksen hyödyistä McDonald sia heti seuranneissa sekä tulevissa (tulevaisuuden) työpaikoissa. Haastateltavien mukaan McDonald sia seuranneissa työpaikoissa heitä auttoivat opitut asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustaidot, operatiiviset taidot (kassan laskenta, organisointikyky), esimiestaidot sekä taloudellisten mittareiden ymmärtäminen ja hyödyntäminen. Entiset työntekijät näkivät McDonald skokemuksen myönteiset vaikutukset tulevaisuuden työpaikoissa etenkin asiakaspalvelutaitojen ja työn vaativan luonteen välityksellä. Lisäksi yleistä työkokemusta ylipäätään pidettiin hyvänä asiana. Osa taas koki, ettei McDonald styökokemuksella ole merkittävää vaikutusta tulevaisuuden työpaikoissa; on tullut tehtyä paljon muita töitä tai nykyinen ala poikkeaa palveluliiketoiminnasta. Yksikään haastatelluista ei kuitenkaan nähnyt McDonald s-työkokemuksen seurauksia kielteisinä. Osa tutkituista entisistä työntekijöistä koki saaneensa McDonald sissa peruskiven työidentiteettinsä: Kovan työn tekeminen, prosessin hallinta ja esimiestaidot. Sain pohjan kaikelle, mitä nytkin teen Sai aivan loistavat eväät tulevaisuuteen Sai valmiudet pärjäämiseen melkeinpä alalla kuin alalla. Kokemusta paineen alla työskentelystä, henkilöstön hallinnasta ja yrityksen pyörittämisestä

TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEN PUOLESTA Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen ovat yhteiskunnan vaa ankielikysymyksiä. Tarjoamalla nuorille työtä voimme maana ja yhteiskunnan jäseninä paremmin kaikki meistä, niin ihmiset kuin yrityksetkin. Kun nuoremme voivat hyvin, voimme mekin paremmin. Suomessa kasvaneeseen nuorisotyöttömyyteen vastaa poliittisella tasolla nuorten yhteiskuntatakuu, joka istuvan hallituksen kärkihankkeena pyrkii varmistamaan, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja sitä kautta myös osaksi yhteiskuntaa. Yhteiskuntatakuun tavoitteena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Yhteiskuntatakuu tulee voimaan vuoden 2013 alusta. Lisäksi nuorten työllistymistä edistävät useat kunnalliset, yksityisen sektorin ja järjestöpuolen hankkeet. Yrityksenä McDonald s on halunnut osaltaan olla tarjoamassa aiheen käsittelylle keskustelufoorumin ja toisaalta olla mukana edistämässä nuorten työllistymistä. Tähän liittyen McDonald s järjesti 24. toukokuuta 2012 Helsingin Katajanokalla työpajan Eka työpaikka Tekoja nuorten työllistymisen puolesta. Työpajan tarkoituksena oli virittää keskustelua nuorten työllisyydestä, saattaa yhteen käytännön toimijoita sekä löytää konkreettisia tekoehdotuksia nuorten työllistymisen helpottamiseksi. Työpajaan osallistui toimijoita niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta ihmisiä, joille nuorten työllistyminen on tärkeä asia. Keskustelemassa paikalla oli yhteensä 29 asiantuntijaa. Työpajapöytiä tilaisuudessa vetivät PAMin nuorisosihteeri Aki Rouhiainen, Helsingin Sanomien toimittaja Pekka Mykkänen, HENRY ry:n toiminnanjohtaja Leena Malin, Puente-hankkeen projektipäällikkö Pasi Paksuniemi Helsingin Diakoniaopistolta sekä tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä. Olemme halunneet työpajan yhteydessä puhua tarkoituksella nuorten työllistymisestä, ei työllistämisestä. Uskomme, että ketään ei voi työllistää, jos ihminen ei itse halua työllistyä. Työelämän ja työnantajien onkin osaltaan vastattava siitä, että työelämä kutsuu osallistumaan. Työnantajilla on iso vastuu erityisesti nuorten kohdalla pitää huoli siitä, että työ ja työpaikka koetaan positiivisina asioina, jolloin nuorella on omakohtaisesti mahdollisuus innostua ja kiinnostua työnteosta. Raportin seuraavassa osiossa syvennytään työpajassa puhuttaneisiin aiheisiin sekä siellä syntyneisiin tekoehdotuksiin nuorten työllistymisen edistämiseksi. Varsinaisten tekoehdotusten lisäksi pöydissä syntyi valtava määrää ideoita, joita kaikkia ei tässä raportissa ole valitettavasti mahdollista esitellä. TEKO 1: YRITYKSET MUKAAN TALKOISIIN Nuorten työllistämishaaste puhuttaa yrityksiä ja yrityksillä on tilanteeseen myös paljon annettavaa. Työpajassa puhutti eritoten se, miten yritykset voisivat työpaikkojen tarjoamisen lisäksi osallistua nuorten työelämätaitojen kehittämiseen. Syntyi idea, jossa yritykset auttaisivat nuoria heidän omien työnhakuvalmiuksiensa kehittämisessä ja ihan käytännön tasolla. Miltä esimerkiksi näyttää tietynlainen työhakemus työnantajapuolen silmin? Entä miten kannattaa työhaastatteluun valmistautua, jotta toimii niissä edukseen? Tai vielä yksityiskohtaisemmin, miten yrityksiä ylipäätään kannattaa lähestyä työnhakutarkoituksessa? Tällaista työelämäoppia yritykset antaisivat toimimalla yrityskummeina nuorille työelämän alkutaipaleella. Yrityskummitoimintaa organisoisivat joko järjestöt tai koulujen opinto-ohjaajat. Käytännössä jokaisella mukaan lähtevällä yrityskummilla olisi 3 5 nuorta, joiden kummiksi he sitoutuisivat määrätyksi ajaksi. Ohjauksen ja neuvomisen lisäksi yrityskummit sitoutuisivat myös tarjoamaan nuorille kesätöitä ja harjoittelupaikkoja. Pieniä asioita, mutta loppujen lopuksi hyvin suuria nuoren kannalta, sillä mikään ei varmasti ole tärkeämpää kuin oikeat neuvot oikeilta tahoilta. On vaikea oppia, jos ei ikinä saa palautetta. Siksi yritykset voisivatkin ottaa kopin siitä, että antavat nuorille palautetta. Kun yritys saa nuorelta ihmiseltä työhakemuksen, voi nuorelle antaa palautetta hakemuksesta, riippumatta siitä, palkkaako yritys nuoren vai ei. Kannustava palaute on teko, joka voi olla hyvinkin merkityksellistä ja kannustaa jatkamaan töiden hakua. Neuvojen ja ohjauksen lisäksi ykkösasia, jota yrityksiltä tarvitaan, ovat tietysti ne oikeat työpaikat eli mahdollisuus nuorelle saada jalka jonkun työpaikan ovenväliin. Tärkeintä on varmistaa, ettei byro-kratia vaikeuta tai estä yrityksiä palkkaamasta nuoria päinvastoin, se tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi. Onko esimerkiksi lainsäädännössä sellaisia kohtia, jotka vaikeuttavat nuorten palkkaamista? Entä onko yrityksiin suuntautuva tiedotus aktiivista ja ajan tasalla? Yhteiskunta on velvollinen pitämään yritykset ajan tasalla uusista nuorten työllisyyttä edistävistä hankkeista, kuten esimerkiksi rekry-koulutuksesta. Työpajassa puhuttivat myös palkkakysymykset; voiko nuorille maksaa alempaa palkkaa? Työpajassa pidettiin tärkeänä, että henkilön osaaminen, tehtävän vaativuus ja palkkataso kohtaavat. Hyvänä pidettiin jo nyt paikoin käytössä olevien Tutustu työelämään ja tienaa -mallien hyödyntämistä ja laajempaa käyttöönottoa. Teko: Nuorten yrityskummitoiminta käyntiin! TEKO 2: KOULU, TYÖNTEKO JA TYÖSSÄ OPPIMINEN LÄHEMMÄS TOISIAAN Työelämä ei ole jokin mystinen paikka, jonne pääsee joskus myöhemmin elämässä. Työelämä on läsnä kaikkialla ja työelämässä pääsee harjoittelemaan kaikkia niitä taitoja, joita elämässä tarvitaan. Kouluttautumisen ei tarvitse poissulkea työtä ja työssä oppimista eikä työssä käymisen tarvitse poissulkea kouluttautumista. Parhaimmillaan kouluttautumisen ja työelämän välinen synergia mahdollistaa tiedon soveltamisen ja tekee tiedosta elävää ja aktiivista. Yhtä mieltä työpajassa oltiin siitä, että TET-jaksot ovat ehdottoman positiivinen asia, joita voisi myös lisätä enemmänkin peruskoulun opintosuunnitelmaan. TET-jakso on monen nuoren ensimmäinen käytännön kokeilu työelämässä ja tärkeä ikkuna, jonka kautta alkaa hahmottaa työelämän lainalaisuuksia ja erityispiirteitä. Perustutkinnon suorittamiseenkin kaivattaisiin lisää joustoa; toisaalta mahdollisuutta poiketa välillä työelämään ja toisaalta työmäisempää opiskelua. Kokkikoulun valinneella on todennäköisesti intoa päästä kokkaamaan, mutta jos ensimmäiset viikot istutaan pulpetissa vain pänttäämässä, voi into kadota nopeasti ja koulu jäädä kesken. Oppisopimuskoulutus on parhaimmillaan toimiva tapa saada sekä tutkinto, työkokemusta että työpaikka. Nykyiseen oppisopimuskoulutusjärjestelmään toivottiin työpajassa lisää joustavuutta, joka huomioi erilaiset ja yksilölliset väylät. Teko: Lisää TET-jaksoja! Palkkaa tettiläinen ennakkoluulottomasti ja pidä tettiläisestä hyvää huolta. Jos nuorelle jää TET-jaksosta positiiviset muistot, on asenne työhön ja TETpaikan tarjonneeseen yritykseen aina lämmin. TEKO 3: LISÄÄ OHJAUSTA NUORTEN KOULUTUS- JA URA- SUUNNITTELUUN Työpajan osallistujat tunnistivat yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi puutteet nuorten ohjauksessa, niin koulutus- kuin urasuunnittelussakin. Kanavia tiedon saamiseen ja välittämiseen on enemmän kuin 10 11

koskaan, mutta käytännönläheiseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen tarvitaan lisäpanostuksia. Ohjaus on eri asia kuin tiedontarjoaminen. Työelämä tulisikin saada vahvemmin opinto-ohjaukseen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi opinto-ohjaajien tiiviimpien työelämäyhteyksien muodostamista. Opetushallinnon pitäisi antaa opoille koulutusta ja ohjausta luoda ja ylläpitää näitä yhteyksiä työelämään. Toisaalta tärkeää olisi tarkistaa myös ohjaamisesta vastuussa olevien valmius opettaa ajantasaisia ja nykyaikaisia työnhaku- ja tekovalmiuksia. Tässäkin vastaus on oikein kohdennettu koulutus opoille. Mutta opotkaan eivät voi tehdä ihmeitä, elleivät resurssit ole kunnossa. Lisäksi tarvitaan rohkeutta keksiä uusia tapoja ohjata nuoria. Hyvä esimerkki työpajassa kerrottiin yläasteelta, jossa opinto-ohjaaja kutsui vanhempia kertomaan nuorille siitä, miten haetaan työtä. Yksinkertaista, mutta varmasti opettavaa ja mieleenpainuvaa. Tällainen osoittaa juuri sellaista innovatiivisuutta, jota meiltä kaikilta tarvitaan. Teko: Opinto-ohjaukseen kaikille opinto-asteille lisää resursseja! TEKO 4: KOULUUN UUSI TYÖELÄMÄ-AIHEINEN OPPIAINE Jos jossakin asioita opitaan, niin koulussa. Koulu ei kuitenkaan tällä hetkellä opeta työelämää. Siellä toki opitaan tietoja ja taitoja, joita työelämässä hyödynnetään, mutta itse työelämästä se opettaa vähän. Työpajassa nousikin esille ajatus siitä, että työelämävalmennus pitäisi saada oppiaineeksi jo peruskouluun. Uuden oppiaineen sisällä käsiteltäisiin niin työelämän pelisääntöjä, erilaisia uria ja ammatteja kuin työnhakuakin hauskalla ja motivoivalla tavalla. Työelämä-oppiaine osaltaan vastaisi sellaisiin haasteisiin kuin miten hakea töitä ja miten kertoa itsestä, omasta osaamisesta ja mielenkiinnon kohteista. Työelämä-oppiaineen puitteissa pääsisi myös testaamaan millaisen aiheen parissa oma työkokemuksen kartoittaminen olisi mielekästä aloittaa; päätöksiä ei tarvitse tehdä koko elämänmittaista uraa ajatellen, arvokasta on myös se, että tekee sitä mistä tässä hetkessä kiinnostaa. Kaikentyyppinen työkokemus on arvokasta myös myöhemmin, alalla kuin alalla. Työelämä-oppiaineessa yhdistyisi myös oppilaitosten ja yritysten yhteistyö luonnollisella tavalla. Yrityskummit tai -mentorit toisivat koulunpenkille tuulahduksia työelämästä; millaista siellä työelämässä on, millaisia erilaisia ammatteja ihmisillä on, miten tiettyihin tehtäviin voi päästä? Ideaalitilanteessa yrityskummi myös sitoutuisi tarjoamaan luokan oppilaille mahdollisuuden tutustua työelämään konkreettisesti työharjoittelujakson kautta. Yritysten lisäksi työelämä-oppiaineen puitteissa koulussa kävisi myös niitä tavallisia ihmisiä, meitä ja teitä, kertomassa omasta yksilöllisestä työurastaan, kokemuksistaan ja siitä, kuinka kaikki ei välttämättä aina mennyt niin kuin piti. Epäonnistuminen ja mokailu ovat luonnollinen osa työelämää, ja varsinkin jälkikäteen myös epäonnistumiset voivat nousta arvoon arvaamattomaan. Epäonnistuminen on siis ok, eikä ainakaan epäonnistumisen pelosta kannata työelämäkokeiluja jättää väliin. Teko: Työelämä oppiaineeksi jo peruskouluun! TEKO 5: NUORTEN TYÖELÄMÄ- PALVELUT KAIKKI SAMAN KATON ALLE Täytä yksi paperi täällä, toinen tuolla ja leimaa se kolmannessa pisteessä. Nuorten työelämäpalvelut pitäisi kaikki saada saman katon alle. Syrjäytymisvaarassa olevan nuoren ihmisen viimeinen niitti on usein eksyminen byrokratiaviidakkoon. Kun ei tiedä mistä virastosta apua saa, jää avunhakeminen helposti tekemättä. Jokainen nuori ansaitsee sen, että aikuinen ihminen paneutuu perusteellisesti hänen elämäntilanteeseensa ja auttaa vaihtoehtojen kartoittamisessa. Emme voi olettaa tai odottaa, että nuori on jo nuoresta pitäen itseohjautuva ja ymmärtää omat mahdollisuutensa ennen kuin hän on edes kunnolla päässyt testaamaan kyvykkyyksiään ja mielenkiinnon kohteitaan. TE-toimisto, Kela, Nuorisoasiainkeskukset, kuntien palvelut yhdistäkää nuorisopalvelunne saman katon alle. Ei palasten hoitamista, vaan kokonaisvaltaista asiakkaan palvelua alusta loppuun. Väliinputoamisen riski pienenee, kun edes yksi aikuinen tietää koko ajan missä nuori elämässään tällä hetkellä menee. Teko: Yksityiskohtien hoidosta ratkaisukeskeisyyteen myös nuorten työelämäpalveluissa! TEKO 6: AKTIIVINEN ASENNEMUUTOS Yksi iso haaste on siinä, että nuorten kiinnostuksen kohteet ja alat, joilla työpaikkoja olisi, eivät kohtaa. Väitetään, että nuoria ei kiinnosta tehdä ns. hanttihommia. Jostain on kuitenkin aloitettava, jotta saa jalan ovenrakoon ja tie työelämään aukeaa. Ehkä Suomessa tarvittaisiin asennemuutos työn arvostamisessa. Aikuisillakin on tässä kehittymisen paikka; kaikki työ on tärkeää. Monen nuoren ennakkoasenteet juontavat siitä miten omassa lähipiirissä erityyppisiin töihin suhtaudutaan. Puhuttaessa asennemuutoksesta ei sovi unohtaa vammaisnuoria. Vammaisnuorilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet kehittyä ammattitaitoisiksi aikuisiksi. Onneksi asenteet vammaisia kohtaan ovat muuttuneet positiivisemmiksi, mutta tehtävää on vielä paljon. Suomessa olisi paikallaan kulttuurin muutos siinä, miten epäonnistumisiin suhtaudutaan. Ja toisaalta, koulutusta ei tulisi arvostaa vähemmän koulutusta vaativien ammattien kustannuksella, sillä ei ole järkevää ohjata kaikkia korkeakoulupolulle. Tarvitaan siis asennemuutosta myös siinä, miten arvotamme erilaisia töitä ja erilaisia koulutuspolkuja. Monilla nuorilla on suuret paineet elämässä menestymisestä. Ristiriitaisten signaalien määrä on valtava, ja moni nuori pelkääkin valitsevansa opiskelu- tai urasuunnan kohdalla väärin. Tärkeä teko onkin välittää eteenpäin sellaista ajatusmaailmaa, joka näkee epäonnistumisen myös tapana oppia ja kehittyä. Aina ei voi onnistua valinnoissaan tai teoissaan ensimmäisellä kerralla. Teko: Jokainen meistä voi vaikuttaa työhön liittyviin asenteisiin puhumalla työstä, nuorista työntekijöistä ja epäonnistumisesta arvostavaan sävyyn! TEKO 7: ÄÄNI NUORILLE! Kun puhutaan nuorista, suunnitellaan nuoriin liittyviä asioita, kehitetään nuoria koskevia hankkeita, herää kysymys: missä ovat nuoret? Vaikuttaa siltä, että liian usein nuoret eivät saa ääntään kuuluviin. Tapoja ja foorumeita tähän on liian vähän, tai ne tuntuvat keinotekoisilta. Työpajassa nousi esimerkkinä esiin muutama kotimainen kaupunki, joissa nuoria oli kutsuttu itse kehittämään työtehtäviä ja työpaikkoja paikkakunnan kehittämiseksi. Keskusteltaessa nuorten työllisyyskysymyksistä keskeistä olisikin saada nuoret osallistumaan itse työelämän kehittämiseen. Siksi meidän tulee antaa ääni nuorille. Seuraavan nuorten työllisyyskysymyksiä käsittelevän seminaarin, paneelin, keskustelutilaisuuden tai työpajan osallistujakunnassa pitää olla iso joukko nuoria paikalla. Tämän haasteen myös McDonald s ottaa ilolla vastaan. Teko: Nuoret mukaan nuoria koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon! 12 13

LOPUKSI: RYHDYTÄÄN HOMMIIN! KIITOKSET Lämpimät kiitokset kaikille 24.5.2012 järjestettyyn työpajaan osallistuneille aktiivisille keskustelijoille, jotka toivat työpajapöytiin oman asiantuntemuksensa, näkemyksensä ja viisautensa. Työpajaan osallistui asiantuntijoita seuraavilta tahoilta: Nuoret ja työelämä puhuttavat ruokapöytäkeskusteluista aina Suomen ylimpään poliittiseen johtoon asti. Se on hyvä asia. Tässä raportissa olemme esitelleet vasta seitsemän tekoa, joita työpajassa ehdotettiin. Se keskustelun, ajatusten ja ideoiden määrä, jonka 30 hengen työpajajoukko synnytti, oli vaikuttavaa ja liikuttavaa. Nuorten hyvinvointi on asia, joka puhuttaa, koskettaa ja tuntuu tärkeältä. Mikään tässä raportissa ehdotetuista teoista ei toki ole yksiselitteinen ratkaisu nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi, mutta jokainen teoista nostaa esille erilaisen näkökulman aiheeseen. Toivommekin, että tämä raportti toimii sekä keskustelunvirikkeenä että kannustimena ryhtyä toimeen. Toimia edellytetään niin yhteiskunnalta, yrityksiltä, järjestöiltä, työntekijöiltä meiltä kaikilta. Vaikka nuorten työttömyysongelma on todellinen, meillä McDonald silla on vahva usko itse nuoriin. Kokemuksemme mukaan Suomen nuoret ovat ahkeria, fiksuja, kohteliaita, kunnianhimoisia, täsmällisiä ja oma-aloitteisia. Paras tapa saada oppia työelämästä on saada tehdä töitä. Työpaikka on oppimisympäristö siinä missä koulukin. Siksi meidän pitää kyetä tarjoamaan enemmän ja parempia oppimisympäristöjä nuorille. Erityisesti tässä me haluamme kantaa kortemme kekoon ja tarjota nuorille työn kautta mahdollisuuden omien taitojensa kehittämiseen. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Elinkeinoelämän keskusliitto Helsingin Diakoniaopisto Helsingin kaupungin opetusvirasto Helsingin palvelualojen oppilaitos Helsingin Sanomat HENRY ry Inspis-hanke Kauppalehti Kesko Oyj Mannerheimin lastensuojeluliitto Matkailu- ja ravintolapalvelut ry McDonald s Oy Nuorten Akatemia ry Palvelualojen ammattiliitto PAM-lehti Plan Suomi Säätiö Sosiaali- ja terveysministeriö Spring House Oy Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto Suomen lasten ja nuorten säätiö Taloudellinen tiedotustoimisto Tilastokeskus Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VATES-säätiö 15/30 Research LÄHTEET Ammatillisten opiskelijoiden työ ja elämä: Amis 2011 -tutkimus. Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry. Eurostat, työttömyystilastot, maaliskuu 2012 ja EU-27 tammikuu 2000 huhtikuu 2012. ILO: The Youth Employment Crisis: Time for Action, toukokuu 2012. McDonald s-työkokemuksen merkitys työnhakijalle ja työhönottajalle. Kvalitatiivinen tutkimus, 15/30 Research, 2012. Muistio nuorten työelämäasenteista ja -arvoista sekä toimenpiteistä nuorten työllisyyden edistämiseksi. Nuorisotutkimusseura 2009. Nuorten arvot ja elämä -tutkimus ja Nuoret ja ammatinvalinta -tutkimus. Taloudellinen tiedotustoimisto 2009. Tilastokeskus, työttömyystilastot, huhtikuu 2012. 14 15

McDonald s Oy