5.11.2014 RAIKKOSEN ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET LIIKEN- TEESEEN KARJUSAARENKADULLA Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
Päivämäärä 17/10/2014 Laatija Jukka Räsänen, Silja Laine Tarkastaja Kari Mönkäre Kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Hollolan ja Lahden rajalla Vesijärven itärannalla. Raikkosen alueelle on vireillä asemakaavatyö, joka mahdollistaa uuden asuinalueen toteuttamisen Hollolan puolelle rajaa. Työssä on tutkittu kaavan vaikutukset Karjusaarenkadun-Toisenmäentien liikenteeseen ja turvallisuuteen sekä tarvittavat autoilun, joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Lahden suuntaan.
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖKOHDAT 1 2.1 Suunnittelualue 1 2.2 Liikenne 2 2.2.1 Liikenneyhteydet 2 2.2.2 Kevyt liikenne 2 2.2.3 Joukkoliikenne 2 2.2.4 Nopeusrajoitukset ja poikkileikkaus 2 2.2.5 Liikenneonnettomuudet 2 2.3 Liikennemäärät ja -ennusteet 2 2.3.1 Nykytilanteen liikennemäärät 2 2.3.2 Liikenne-ennuste 3 3. Vaikutusten arviointi 4 3.1 Tutkitut vaihtoehdot 4 3.2 Tulokset 5 3.2.1 Rakentamisen aikainen liikenne 5 3.2.2 Liikenteen toimivuus 5 3.2.3 Ympäristövaikutukset 5 3.2.4 Liikenneturvallisuus 5 4. Yhteenveto 6
1 1. JOHDANTO Raikkosen liikenneselvitys tehtiin Ramboll Finland Oy:ssä Hollolan kunnan toimeksiantona. Työssä selvitettiin asemakaava-alueen toteuttamisen vaikutukset Karjusaarenkadun-Toisenmäentien liikenteeseen ja turvallisuuteen sekä tarvittavat autoilun, joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn yhteydet Lahden suuntaan. Rambollin projektiryhmässä Jukka Räsänen on toiminut työn projektipäällikkönä ja työhön on osallistunut suunnittelijana Silja Laine. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Hollolan ja Lahden rajalla Vesijärven itärannalla. Raikkosen alueen asemakaava mahdollistaisi uuden 80-100 asukkaan asuinalueen toteuttamisen. Viereisellä Karjusaaren alueen nykyinen asukasluku on 295 henkeä. Kuva 1. Raikkosen asemakaavoitettava alue (Hollolan kunta 2014). Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
2.2 Liikenne 2.2.1 Liikenneyhteydet Alue sijaitsee noin 5 km Lahden keskustasta pohjoiseen. Etäisyys johtaa siihen, että alue on varsin riippuvainen autoliikenteestä. Suurin osa liikenteestä saapuu Lahden suunnasta. Tarkastelualueen pohjoispuolella sijaitseva Kukkilan alue on kasvanut nopeasti, ja osa sen ja Lahden keskustan välisestä liikenteestä suosii Toisenmäentien Karjusaarenkadun Kilpiäistentien reittiä valtatien 24 sijasta. 2.2.2 Kevyt liikenne Lahden suuntaan on käytössä jalankulku- ja pyörätiet sekä Karjusaarenkadun että Toisenmäentien varsilla. 2.2.3 Joukkoliikenne Raikkosen aluetta palvelee Karjusaarenkadun joukkoliikenne. Karjusaareen kulkee Lahden Seudun Liikenteen linja nro 32, jonka reitti Karjusaaren päässä säilyi ennallaan Lahden joukkoliikenteessä kesällä 2014 tapahtuneista muutoksista huolimatta. 2.2.4 Nopeusrajoitukset ja poikkileikkaus Tarkastelualueella on voimassa 40 km/h aluenopeusrajoitus. Kadut ovat kapeita, ja Toisenmäentiellä on myös hidasteita. Toisenmäentien käyttöä läpikulkureittinä on pyritty vähentämään. 2.2.5 Liikenneonnettomuudet Karjusaarenkadun aluetta ei pidetä tilastojen valossa erityisen riskialttiina liikenneonnettomuuksien suhteen. Asukkailta saadun palautteen mukaan liittymien huonot näkemät (mm. Poukamapolun liittymä) ja mahdolliset ylinopeudet aiheuttavat asukkaissa turvattomuuden tunnetta. 2.3 Liikennemäärät ja -ennusteet 2.3.1 Nykytilanteen liikennemäärät Karjusaarenkadun liikennemäärä oli Destia Oy:n v. 2010 liikennelaskentojen mukaan noin 620 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta lähes 50 oli raskasta liikennettä. Karjusaarenkadun ja Toisenmäentien liittymässä tehtiin syksyllä 2014 liikennelaskenta. Laskennan perusteella Karjusaarenkadun kokonaisliikennemäärä on voinut kasvaa hieman tasolle 650 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pääosan raskaasta liikenteestä muodostavat linjan 32 bussit. Toisenmäentien liikennemäärä oli laskennan perusteella luokkaa 700 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Karjusaaren ja Toisenmäentien suunnilla liikkui 5 10 polkupyörää tunnissa, Lahden keskustan suunnalla yli 20 polkupyörää tunnissa (kuva 2).
Kuva 2. Liikennalaskentapisteen sijainti (punainen ympyrä) ja pyöräilijämäärät Karjusaarenkadun ja Toisenmäentien varrella. Karjusaarenkadun nykytilanteen mukainen laskennallinen matkatuotos laskettiin käyttäen apuna opasta Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Ympäristöministeriö 2008). Lahden kaupunkiseudulla henkilöauton keskikuormitus kotiperäisillä matkoilla on ollut 1,56 ja vierailumatkojen lisätuotos noin 20 %. Karjusaaren alue on luonteeltaan joko taajaman lievealuetta tai kyläasutusta. Taajamien lievealueilla matkatuotosoppaan mukainen matkaluku on 3,04 kotiperäistä matkaa/asukas ja henkilöauton kulkutapaosuus 79 %, kyläasutuksen osalta 3,54 kotiperäistä matkaa/asukas ja henkilöauton kulkutapaosuus 66 %. Kummallakin tavalla tulkittuna päädyttäisiin Karjusaarenkadulla noin 500 henkilöautoon vuorokaudessa. Näihin verrattuna Karjusaarenkadun varren asukkaat käyttävät liikennelaskentojen perusteella henkilöautoa hieman enemmän, koska automatkoja on yli 600. Tämä vastaa tyypillistä keskustaajaman autovyöhykkeen automatkamäärää (5,18 kotiperäistä matkaa/asukas ja henkilöauton kulkutapaosuus 59 %). 2.3.2 Liikenne-ennuste Muun kuin tarkasteltavan alueen osalta Lahden seudun liikennemalli (Strafica 2014) osoittaa Karjusaarenkadulle vain vähäistä (noin 15 % eli alle 100 autoa vuorokaudessa) liikenteen kasvua seuraavan 10-20 vuoden aikana. Liikennemäärä olisi tällöin Karjusaarenkadulla Toisenmäentien liittymän lähellä noin 700 autoa vuorokaudessa ja Poukamapolun paikkeilla noin 500 autoa. Toisenmäentiellä liikennemäärän kasvu olisi noin 25 % (200 ajoneuvoa vuorokaudessa). On oletettavaa, että Raikkosen tulevat asukkaat (noin 80-100 uutta asukasta) tulevat liikkumaan samalla tavalla kuin Karjusaaren nykyiset asukkaat, ainakin jos seutulippuvyöhyke tulee tulevaisuudessakin kulkemaan Karjusaaren ja Raikkosen alueiden välis-
sä. Tällä perusteella arvioituna Raikkosen alueen automatkatuotos tulisi olemaan noin 160 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. 3. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 3.1 Tutkitut vaihtoehdot Raikkosen alueella tutkittiin kahta vaihtoehtoa, joiden kautta liikenne voisi kulkea (kuva 3): 1. Raikkosen alueen liikenne ohjataan Poukamanpolun kautta Karjusaarenkadulle. 2. Raikkosen alueen liikenne ohjataan uuden kadun kautta Toisenmäentielle, uuden kadun pituus on n. 510 m. Vaihtoehdossa 1 keskimääräinen ajomatka Raikkosen alueelta Karjusaarenkadun - Toisenmäentien liittymään on noin 620 m ja vaihtoehdossa 2 noin 820 m. Kuva 3. Vaihtoehtoiset katuyhteydet Raikkosen alueelle. Myös jälkimmäisessä tapauksessa on syytä tuoda kevyen liikenteen yhteys Raikkosen alueelta Poukamanpolun kautta Karjusaarenkadulle. Tämä palvelee erityisesti liittymistä joukkoliikenteeseen.
3.2 Tulokset 3.2.1 Rakentamisen aikainen liikenne Rakentamisen aikainen liikenne aiheuttaa jonkin verran ylimääräistä haittaa. Raskaan liikenteen määrä lisääntyy väliaikaisesti ja sille tulee asettaa aikarajoitukset. Työmaateiden ja kuormien pölyämistä tulee vähentää esim. työmaateiden ja kuormien kastelulla. Jos vaihtoehdossa 2 rakentaminen aloitetaan uuden Toisenmäentielle johtavan katuyhteyden toteuttamisella, niin siinä Karjusaarenkadun varren asukkaille kohdistuvat haitat jäävät selvästi pienemmiksi kuin vaihtoehdossa 1. Liikenteen turvallisuutta ja katuverkon toimivuutta on seurattava alueen rakentamisen aikana ja tarvittaessa reagoitava siihen tarvittavilla toimenpiteillä. 3.2.2 Liikenteen toimivuus Liikennemäärät eivät kasva kummassakaan vaihtoehdossa niin suuriksi, että niistä aiheutuisi ruuhkautumista. Vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Kummassakin edellä kuvatussa vaihtoehdossa kiertoliittymä voisi olla hyvä ratkaisu autoliikenteelle Karjusaarenkadun Toisenmäentien liittymässä, mutta vilkas kävelyja pyöräilyliikenne eivät puolla tätä. Kiertoliittymä ei ole turvallisuusmielessä paras ratkaisu kevyelle liikenteelle. 3.2.3 Ympäristövaikutukset Vaihtoehdossa 1 on vähäinen melua lisäävä vaikutus Karjusaarenkadun varressa asuville, mutta ei merkittävää vaikutusta ilmanlaatuun. Melutaso ei missään tilanteessa ylitä melulle asetettuja ohjearvoja. Raikkosen alueen rakentamisen aikana esiintyisi myös raskaan liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua ja mahdollisesti lyhytaikaisia katupölyhaittoja. Vaihtoehdossa 2 on hieman vähemmän haittaa kokevia asukkaita, koska Toisenmäentien läheisyydessä asutusta ei ole yhtä paljon ja yhtä lähellä katua kuin Karjusaarenkadulla. Raikkosen alueen ja uuden väylän rakentamisen aikana esiintyisi myös raskaan liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua ja mahdollisesti lyhytaikaisia katupölyhaittoja hieman enemmän kuin vaihtoehdossa 1. Raikkosen alueelle tuleville ja sieltä lähteville Toisenmäentien kautta kulkeva yhteys merkitsee keskimäärin alle 200 m lisämatkaa verrattuna Poukamapolun kautta kulkevaan yhteyteen. Kokonaisajomatkoissa, ajoajoissa, polttoaineenkulutuksessa tai pakokaasupäästöissä ei vaihtoehtojen välillä ole merkittäviä eroja. Eniten haittaa suhteessa nykytilaan kohdistuu Poukamanpolun liittymän läheisyydessä sijaitseville kahdelle kiinteistölle. 3.2.4 Liikenneturvallisuus Kummassakin vaihtoehdossa kevyen liikenteen järjestelyt ovat liikennemäärien edellytysten mukaiset (Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohje, Liikennevirasto 11/2014), eli pääyhteydet on varustettu yhdistetyillä/erotetuilla jalankulku- ja pyöräteillä. Vaihtoehdossa 1 Lahden kaupungin yleissuunnitelman mukaiset liittymäjärjestelyt suojateineen olisi riittävä ratkaisu. Suojateiden korostaminen liittymäaluetta korottamalla olisi suositeltavaa. Näkemäraivaukset Poukamanpolun - Karjusaarenkadun - Poukamankadun liittymässä voivat olla tarpeen kummassakin tapauksessa.
Ajosuorite-eroihin (12500 ajon.km vuodessa) ja onnettomuusasteisiin (20 henkilövahinkoihin johtavaa onnettomuutta / 100 miljoonaa ajon.km) perustuva laskennallinen ero liikenneturvallisuuden kehittymisessä vaihtoehtojen välillä on hyvin pieni (alle 0,1 onnettomuutta 30 vuoden tarkastelujaksolla). 4. YHTEENVETO Raikkosen alueen liikenteen ohjaaminen Poukamanpolun ja Karjusaarenkadun kautta on liikenteellisesti toimiva ratkaisu, ja Poukamapolun sekä Karjusaarenkadun liikennejärjestelyt ovat riittävät (liittymät, kävely- ja pyöräily-yhteydet). Vaikka liikenteen yleinen kasvu ja Raikkosen alueen liikenteen johtaminen Karjusaarenkadun kautta voivat jopa 1,5-kertaistaa Karjusaarenkadun liikenteen Poukamanpolun kohdalla nykytilanteeseen verrattuna (ja vastaavasti uuden alueen liikenne merkitsee ennustetilanteessa v. 2030 noin 30 % kasvua Karjusaarenkadulla Toisenmäentien liittymän paikkeilla), niin liikennemäärä ei kuitenkaan nouse niin korkeaksi, että se aiheuttaisi merkittävää haittaa liikenteen toimivuudelle, liikenneturvallisuudelle tai ympäristölle. Raikkosen alueen liikenteen ohjaaminen suoraan Toisenmäentielle on myös liikenteellisesti toimiva vaihtoehto, ja Toisenmäentien järjestelyt ovat riittävät (kapasiteetti, kevyen liikenteen järjestelyt). Laskennallisesti erot liikennekustannuksissa, liikenteen ympäristöhaitoissa tai liikenneonnettomuuksien määrissä ovat hyvin pieniä. Toisenmäentien kautta kulkevan vaihtoehdon suurin hyöty on rakentamisaikaisten haittojen kohdistuminen pienemmälle asukasmäärälle kuin Poukamapolun vaihtoehdossa. Rakentamisen aikaiset liikenteen haittavaikutukset ovat Toisenmäentien vaihtoehdossa selvästi Poukamapolun vaihtoehtoa vähäisemmät. Alueen toteutumisen jälkeen vaihtoehdoissa ei ole niin merkittäviä liikenteellisiä eroja, että valinta voitaisiin tehdä vain niiden perusteella.