Ryhmätehtävä 2 Mitä voimme tehdä työpaikalla? Case esimerkkien pohjalta keskustelu ryhmissä ja vinkkien koostaminen kullekin kysymykselle. Kysymykset: 1. Mikä on huoneentaulujen merkitys yritykselle? 2. Millainen prosessi/toimintatapa tarvitaan kaikkien sitouttamiseksi? 3. Miten huoneen taulujen viestejä ylläpidetään ja toteutumista seurataan? Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Kysymys 1 (Mikä on huoneentaulujen merkitys yritykselle?) Pori: Arvot ovat kaiken pohja. Pori: Huoneentaulut selkiyttää työtä ja luo merkitystä. Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on Pori: Apuna arjessa. Espoo: Selkeyttää, miksi yritys on olemassa, miksi tätä työtä tehdään. Espoo: Näkyvillä, Kaikki ymmärtävät Rovaniemi: Kun taulu on luotu yhdessä, sen merkitys ymmärretään ja siihen sitoudutaan Mikkeli: Luo raamit kaikelle toiminnalle Joensuu: Sovitaan yhteisestä tahto- ja tavoitetilasta Mikkeli: Yhteiset pelisäännöt, arvot..kaikki ymmärtää ja sitoutuu Seinäjoki: Huoneentaulu toimi aktiivisena "kompassina", joka luotsaa työyhteisöä kohti työhyvinvointia. Työpaikan pelisäännöt tehdään näkyviksi, jolloin kaikki ymmärtää miksi tehdään erilaisia asioita. Joensuu: Huoneentaulun tulisi olla selkeä, yksiselitteinen ja konkreettinen, näkyvästi esillä työyhteisössä
Seinäjoki: Huoneentaulujen laatimiseen tulee kaikkien osallistua, näin prosessit saadaan jalkautettua Kuopio: Kuopio: Tuodaan työntekijöille olennaiset asiat tietoisuuteen. Kuopio: Sitouttaminen ja pelisäännöt. Kuopio: Arvot on käyty yhdessä läpi ja ne ohjaavat konkreettisesti toimintaa. Kuopio: työnilo! Espoo: Ne toimivat, kun ne on miettitty yhdessä eikä annettu ylempää. Kuopio: Imagon vahvistaminen yrityksen sisällä ja myös ulospäin. Espoo: henkilöstön tutuksi tuleminen, syvällisemmin luottamus -> työn ilon löytyminen Espoo: yrityksen kannattavuuden lisääminen Rovaniemi: Kuntasektorilla kaupunkistrategia Espoo: vinkki, koko organisaatio mukaan esim. netin kautta huoneentaulun piirtämiseen (vapaaehtoisuus) Espoo, vinkki: huoneentaulun arvojen avaaminen jokaiselle henkilökohtaisesti Espoo: Yhtenäistää arvo-, asenne- ja tavoitemaailmaa. Rovaniemi: Luottamus työntekijöihin ja johtoon on molemminpuolinen, kun tämä asia onnistuu Espoo: Toiminnan tavoite tulee kaikille selväksi, luo edellytykset toiminnalle. Kokkola: Yhteisesti määritetyt arvot luovat pelisääntöjä jotka puolestaan tekevät työstä sujuvaa. Espoo: Imago, yhdessä mietitty tavoitteet + toiminnan ohjaus vision, arvojen tekeminen konkretiaksi Espoo: luo yhteiset periaatteet yhteiselle toiminnalle, yhteinen suunta, yhtenäistävä vaikutus Espoo: strategisesti mietitty, näkyy kaikessa Espoo: tekee näkyväksi, konkretisoi
Kysymys 2 (Millainen prosessi/toimintatapa tarvitaan kaikkien sitouttamiseksi?) Pori: Kaikki keskustelemaan avoimesti. Pori: Arvot pitää avata yhdessä. Rovaniemi: Ensin mietitään arvot ja käydään niistä keskustelua Espoo: Yhteinen keskustelu, työnkuvan muutokset, rötväyspäivät Rovaniemi: Tehdään tärkeäksi sen merkitys, että miksi yhteiset arvot ja niiden esilletuominen on tärkeää Rovaniemi: Riippuu työyhteisön koosta myös, että miten prosessi rakennetaan: Rovaniemen esimerkissä esimies on käynyt keskustelun kaikkien työntekijöiden kanssa Rovaniemi: Näistä keskusteluista on muodostunut yhteinen arvopohja Espoo: yhdessä tehty, sekä alhaalta ylös että ylhäältä alas, kaikki mukana vaikuttamassa. Mikkeli: Osallistaminen, tehdään yhdessä Rovaniemi: Tämän jälkeen taulu voidaan konkreettisesti työstää yhteisesti Joensuu: Puheet ja teot tulee olla yhteneväiset (johto!) Joensuu: Johdon sitoutuminen oleellista ja kaikki mukaan Kuopio:Työpajatoiminta eli jokainen sitoutuu tavoiteisiin, millä ne aavutetaan. Kuopio: Toiminnan jatkuvus turvataan seurannalla ja arvioinnilla. Seinäjoki: vapaus, vastuu, yhdessä tekeminen sitouttaa kaikki osalliset. Toisaalta jos prosessi toimii sujuvasti, niin tuolloin ei tarvitse sitouttaa vaan työntekijä sitoutuu. Yhteistyössä pelisääntöjen muovaaminen. Kaikkien roolit tulee olla selvät. Viestintään panostaminen, miten asiat esitetään. Seinäjoella nostettiin esille palkitsemisen merkitys, joka on tietysti eri työkulttuureissa erilainen. Sovitaan yhteinen tapa (jossain kakkukahvit, toisilla saunailta jne.) Kuopio: Kuuntelemisen taito ja sanoman ymmärtäminen, mitä toinen oikeasti tarkoitti. Espoo: Sisäistäminen, sitä kautta osallistava työkulttuuri, sitä kautta osallistuminen, mahdollistaa sitoutumisen, joka puolestaan vaikuttaa asioiden sisäistämiseen. Rovaniemi: Kuntasektorilla kaupunkistrategian työstäminen onkin monimuotoinen prosessi Kuopio: Keskustelua, läsnäoloa. Espoo: Juhlapuheista tekoihin. Se mitä sanotaan, pitää olla arkea työpaikalla ja toteutua käytännössä. Kuopio: Toimintatapa mietitään yrityksen omista lähtökohdista käsin.
Kuopio: Positivinen ja arvostava asenne. Espoo: johto sitoutunut -> arvojen tutuksi tekeminen, valta ja vastuu jaetava Espoo: Yksilöiden / yksilöllisyyden arvostaminen ja huomiointi. Espoo: Yhdessä tekeminen Kokkola: Yhdessä tehdään ja yhdessä toteutetaan Espoo: olkoon organisaatio iso tai pieni, tilaa keskustelulle ja kaikille mahdollisuus sanoa sanansa. Isommissa vain pienempinä ryhminä. Espoo: kaikkien osallistaminen Espoo: vaatii olemassaolevaa arjen toimintatapaa, kun ollaan itse aidosti mukana, läpinäkyvä Espoo: Elää arjessa, täytyy arvioida Espoo: asiakas huomioidaan prosessissa (juurelta ylös) Kysymys 3 (Miten huoneen taulujen viestejä ylläpidetään ja toteutumista seurataan?) Pori: Ei vaan seinällä vaan sydämessä. Pori: arvot päivitetään keskustellen. Pori: Suhteessa asiakkaisiin myös. Espoo: lähemmäksi ihmistä, käytännönläheisiä, helposti ymmärrettäviä, toteutettavissa olevia. Suuressa organisaatiossa taulu ei välttämättä ole kaikille sama, voi olla detaljitasolla erilainen eri yksiköissä. Espoo: Ja elävä. Ihmisten pitää pystyä arvioimaan toimivuutta ja vaikuttamaan muutokseen. Mikkeli: Ylläpitää arjessa jatkuvasti ja käsitellään esim. yhteisissä palavereissa Mikkeli: toistoa, toistoa, toistoa..jatkuvasti esillä, niin tulee toimintatapa Joensuu: Sovitaan yhteisesti seurantatapa - ja toteutus sovitusti Joensuu: Seuranta olisi saatava luontevaksi osaksi päivittäistä toimintaa = toimintatapa Espoo: Pidetään sovittuja katsauksia ja puututaan, jos ei toteudu sovitulla tavalla. Kuopio: Huoneentalun arvoja viedään yrityksen päätöksentekoon. Kuopio: Kehityskeskustelut.
Espoo: Yhteisten tavoitteiden asettaminen Espoo: kehityskeskustelut Kuopio: Seurataan kuormittumista; arvioidaan työtä oikeasti. Käytetään mittaria, että milloin kuormittumiseen pitää oikeasti puuttua. Espoo: arvo kerrallaan sopivin väliajoin Espoo: ryhmä 4: säännöllinen arviointi ja keskustelu, kaikki osallistuvat. Kuopio: Laatujärjestelmät. Espoo: vinkki, arvojen toistamista, uudelleen arviointia Espoo, vinkki; käytännön esimerkkejä henkilöstölle kuinka huoneentaulut käytännössä toimivat Seinäjoki: Tämän tulee olla jatkuva prosessi, joka toteutuu niissä työyhteisön jo olemassa olevissa palavereissa parhaiten (tiimipalaveri / henkilökuntapalaveri / tyhy päivä tai tyky päivä). Kehityskeskusteluissa tulee katsoa myös miten vuosi on mennyt ja tässä on hyvä päivittää kuulumiset, mutta myös uusien kehityskohteiden ideointi. Toisaalta kahvihetket ja mahdollisimman matalan kynnyksen organisaatio pystyy dynaamisesti vastaamaan työhyvinvointiin. Huoneentaulut on hyvä ottaa esille jo rekrytoinnissa. Seuranta tulisi olla samanlainen prosessi kuin kaikkien muidenkin raporttien seuranta. Seinäjoelta: muistutetaan, että yrityksen koko varmasti määrittää myös sen miten huoneentaulujen toteutumista seurataan. Eri asia, onko alle 10 työntekijää vai yli 6000 työntekijää. Espoo: viikoittain tiimi-yksikkö -tapaamiset Kokkola: Yhdessä sovitaan kuinka usein asian äärelle - ja myös palataan Espoo: Dialogilla. Rovaniemi: Uskalletaan luottaa. VApaus tarkoittaa myös vastuuta. Onnistuessaan arvot eivät ole taulu vaan elävät työn arjessa. Rovaniemi: Huomioidaan uusien työntekijöiden rekrytoinnissa ja perehdytyksessä Kuopio: Palkataan asenne, tarjotaan kompetenssi.