Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 1 Kymenlaakson energiamaakuntakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Mikä maakuntakaava on... 3 2.1 Maakuntakaava maakunnan suunnittelujärjestelmän osana... 3 2.2 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset... 4 2.2.1 Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun... 4 2.2.2 Viranomaisvaikutus... 5 2.2.3 Vaikutus rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön... 5 3 Maakuntakaavan sisältö ja kaava-alue... 6 4 Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat... 7 4.1 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat lähtökohdat... 7 4.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asettamat lähtökohdat... 7 4.3 Muut valtakunnalliset lähtökohdat... 8 4.4 Maakunnalliset lähtökohdat ja tavoitteet... 8 4.5 Kaavan perusselvitykset... 9 4.6 Kaavassa tutkittavat vaihtoehdot... 10 5 Vaikutusalue... 10 6 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 10 6.1 Osalliset... 10 6.2 Osallistumismenettelyt ja tiedottamisen tavat... 12 6.2.1 Tiedotus ja osallistumismenettelyt kaavoitusprosessin eri vaiheissa... 13 6.3 Viranomaisyhteistyö... 15 7 Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät... 15 7.1 Mitä vaikutuksia selvitetään... 15 7.2 Arvioinnin toteutus... 15 7.3 Arvioinnin tulokset... 16 8 Kaavoituksen kulku, päätöksenteko ja mahdollisuudet vaikuttaa... 16 8.1 Maakuntakaavan laatimisen käynnistäminen, kevät kesä 2011... 16 8.2 Tavoite- ja luonnosvaihe, syksy 2011... 17 8.3 Ehdotusvaihe, kevät 2012... 17 8.4 Hyväksymisvaihe, kesä 2012... 18 8.5 Vahvistamisvaihe... 18 8.6 Toteutumisvaihe... 19 9 Yhteystiedot... 19
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 3 1 Johdanto Maankäyttö ja rakennuslaki antaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa omaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Jokainen kaavoitusprosessin osallinen on oikeutettu saamaan tietoa ja lausumaan mielipiteensä suunnitelman tavoitteista ja sisällöstä. Suunnitelman arviointi tähtää parhaan mahdollisen ratkaisuvaihtoehdon löytymiseen ja mahdollisten haittavaikutusten lieventämiseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavoitusprosessin käsikirjoitus, joka kertoo mitä suunnitellaan miksi suunnitellaan miten suunnitelma vaikuttaa ihmisten elinympäristön säilymiseen tai muuttumiseen ketkä ovat osallisia miten suunnitelman vaikutukset arvioidaan miten osalliset saavat tietoa suunnitelmasta, missä vaiheissa ja miten osalliset voivat esittää mielipiteensä yhteystiedot suunnittelijoihin, joilta voi kysyä ja saada suunnittelua ja suunnitelmaa koskevia lisätietoja. Ihmisten elinympäristöä muovaavat monet päätökset. Maankäyttö- ja rakennuslain kaavajärjestelmässä maakuntakaavan tehtävänä on ohjata muuta kaavoitusta ja viranomaistoimintaa siten, että valtakunnalliset ja maakunnalliset kehittämistarpeet otetaan niissä huomioon. Kansalaisten osallistuminen tuo maakuntakaavoitukselle tietoa ja näkemyksiä siitä, mikä maakunnan asukkaiden ja muiden toimijoiden mielestä on tärkeää ottaa suunnittelussa huomioon ja minkälaista elinympäristöä he tulevaisuuden Kymenlaaksoon haluavat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavoituksen asiakirja, jota tarkennetaan kaavoituksen edetessä siitä saadun palautteen pohjalta. 2 Mikä maakuntakaava on 2.1 Maakuntakaava maakunnan suunnittelujärjestelmän osana Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella (maankäyttö- ja rakennuslaki, jatkossa MRL 4.4 ). Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. (MRL 25.4 ) Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. (MRL 25.1-3 )
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 4 Kuva: Maakunnan suunnittelujärjestelmä 2.2 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 2.2.1 Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun MRL 32.1 : Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. MRL 32.3 : Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maakuntakaavan tehtävä kaavajärjestelmässä edellyttää, että merkitykseltään valtakunnalliset, maakunnalliset tai seudulliset maankäyttöratkaisut osoitetaan maakuntakaavassa kun maakuntakaavassa on tutkittu ja osoitettu tietyn toiminnan maakunnallisesti merkittävät aluevaraukset tai maakunnallinen verkosto, ei kuntakaavoituksessa voida hyväksyä maakuntakaavan periaatteita syrjäyttävää ratkaisua jollei maakuntakaavassa ole osoitettu maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää maankäyttöratkaisua, ei kuntakaavassa yleensä voida tällaista ratkaisua osoittaa ohi maakuntakaavan tämä voi kuitenkin joissakin tapauksissa olla mahdollista, jos kuntakaavassa voidaan ratkaisun vaikutukset riittävästi selvittää eikä mahdollisilla muilla maakunnallisilla tai seudullisilla sijoittumisvaihtoehdoilla ole erityistä vaikutusta ratkaisun toteuttamisedellytysten arvioinnissa Maakuntakaavan valkoinen alue ohjaa kuntakaavoitusta osoittamalla, ettei alueelle kohdistu maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä kaavamääräykset voivat koskea myös valkoisia alueita
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 5 2.2.2 Viranomaisvaikutus MRL 32.2 : "Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista." Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella (MRL 32.2 3). Maakuntakaavan oikeusvaikutusten yleisperiaatteet viranomaisvaikutuksen kannalta: Maakuntakaava antaa liikkumavaraa myös viranomaisten toimenpiteille. Liikkumavaraa arvioitaessa on lähtökohtana pidettävä asian merkitystä valtakunnalliselta, maakunnalliselta tai seudulliselta kannalta. Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa vaikuttavat viranomaisvaikutukseen. Viranomaisvaikutus koskee viranomaisia, joilla on alueiden käyttöön liittyviä tehtäviä. Viranomaisvaikutus koskee viranomaisen oman toiminnan suunnittelua, järjestämistä ja toteuttamista. Viranomaisvaikutuksen merkitys erityislainsäädännön nojalla tapahtuvassa päätöksenteossa riippuu muun muassa siitä, miten viranomaisen päätöksenteon edellytyksistä ja niihin liittyvästä harkintavallasta on kysymyksessä olevassa erityislaissa säädetty: MRL 3 : Tämän lain mukaiset alueiden käyttöä koskevat tavoitteet ja suunnitelmat on, siten kuin erikseen säädetään, otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämisestä. Mahdollisuus maakuntakaavan huomioon ottamiseen ja toteuttamisen edistämiseen on sitä suurempi, mitä laajemman harkintavallan erityislaki viranomaiselle antaa. 2.2.3 Vaikutus rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön Rakentamisrajoitus Maakuntakaavaan liittyy sen toteutumista turvaava ehdollinen rakentamisrajoitus (MRL 33.1-2 ): Rakentamisrajoitus on lähtökohtaisesti voimassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella. Rakentamisrajoitusaluetta voidaan erityisellä määräyksellä laajentaa tai supistaa. Rakentamisrajoitusalueella lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos maakuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai muu julkisyhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Maakuntakaavaan voidaan liittää myös laadintavaiheen väliaikainen rakentamisrajoitus (MRL 33.3 ). Maakuntakaavassa annettavat rakentamismääräykset (MRL 30.1 1) liittyvät kiinteästi rakentamisrajoitukseen:
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 6 Rakentamismääräyksillä voidaan täsmentää maakuntakaavan suoraan rakentamiseen kohdistuvaa oikeusvaikutusta. Rakentamisrajoitusalueen ulkopuolisille alueille rakentamismääräyksiä ei voida antaa, koska maakuntakaava ei ohjaa suoraan rakentamista näillä alueilla. Suojelumääräykset Maakuntakaavassa annettavilla suojelumääräyksillä (MRL 30.2 )voidaan ohjata suoraan muutakin maankäyttöä kuin rakentamista. Suojelumääräyksiä voidaan antaa jollakin alueella olevien erityisten ympäristöarvojen suojelemiseksi. Suojelumääräykset eivät ole ehdollisia. Suojelumääräysten tulkinta on muita kaavamääräyksiä tiukempaa. Lunastusoikeus (MRL 34 ja 99 ) maakuntakaavan toteuttamiseksi valtion, seudun, kuntayhtymän tai kunnan väestön yhteisiä tarpeita varten lunastusluvan myöntävä viranomainen ympäristöministeriö käyttö erittäin harvinaista 3 Maakuntakaavan sisältö ja kaava-alue Laadittava maakuntakaava on nimeltään Kymenlaakson energiamaakuntakaava. Kaava-alue on Kymenlaakson maakunta, johon kuuluu 7 kuntaa: Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Laadittava kaava on vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavan ajankohtainen täydennystarve koskee energiahuollon kokonaisuutta. Vahvistetuissa maakuntakaavoissa on ratkaistu useita aihekokonaisuuteen liittyviä alueidenkäyttökysymyksiä, mm. osoitettu meren rannikolta ja merialueelta tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ja koko maakunnan alueelta turvetuotantoalueita, energiahuollon alueita ja energiansiirtoyhteyksiä. Tämän maakuntakaavan tarkoitus on täydentää tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet koko maakunnan alueella. Lisäksi tutkitaan muiden energiahuollon alueiden täydennystarve. Tämän vaihekaavan yhteydessä voidaan ottaa mahdollisesti käsittelyyn edellisten vaihemaakuntakaavojen muutostarpeita siltä osin kuin on kyse ajankohtaisista maakuntakaavaratkaisua vaativista kysymyksistä. Suunnittelualueen rajaus on liitteessä 1. Kaava-alueella on voimassa kolme maakuntakaavaa: Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt, Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto sekä Itä- Uudenmaan maakuntakaava niillä alueilla, jotka on liitetty Pyhtään kuntaan 1.1.2010. Maakuntakaavan tavoitteena on valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edellyttämällä tavalla turvata alueidenkäytössä energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä osoittaa Kymenlaakson maakuntakaavoituksessa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 7 4 Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 4.1 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat lähtökohdat MRL 5 :ssä esitetään kaikille kaavamuodoille yhteiset alueiden käytön suunnittelun tavoitteet. Kaikkea alueiden käytön suunnittelua koskee myös velvoite huolehtia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. MRL 28 :ssa on määritelty maakuntakaavan sisältövaatimukset: "Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja - päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa." Lisäksi sisältövaatimuksessa edellytetään erityisen huomion kiinnittämistä 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Edelleen sisältövaatimusten mukaan on pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa sekä selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Sisältövaatimuksissa mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. 4.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asettamat lähtökohdat Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet edellyttävät, että alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Valtioneuvoston päättämät valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteet, joihin MRL:ssa viitataan, on ryhmitelty asiasisällön perusteella kokonaisuuksiin, joista seuraavat koskevat Kymenlaaksoa: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö Virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 8 Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin niiden alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella. 4.3 Muut valtakunnalliset lähtökohdat Energian ja ilmaston kannalta keskeiset strategiset lähtökohdat: Ilmastopolitiikka (esim. Kioton pöytäkirja, EU:n ilmasto- ja energiapaketti) Suomen kansallinen ilmastostrategia (2005) Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiat(vm 2008, YM 2008). Ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko (VM 2009) Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia (MMM 2005) Kuntaliiton ilmastopoliittiset linjaukset (Kuntaliitto 2009) Uusi metsä- ja suopolitiikka Kansallinen luonnonvarastrategia (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto 2009). Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia (MMM 2011) 4.4 Maakunnalliset lähtökohdat ja tavoitteet Kymenlaakson maakuntaohjelma 2011-2014 on hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.6.2010. Maakuntasuunnitelma ja ohjelma on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa on visio-osa (vuosi 2030) ja toimenpideosa (vuodet 2011 2014). Kymenlaakson maakuntaohjelman 2011 2014 keskeiset kehittämistavoitteet ovat maakunnan vetovoiman lisääminen elinkeinorakennetta monipuolistamalla panostamalla korkean osaamisen palvelutuotteisiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, kasvuyrityksiin ja kestävään ympäristöliiketoimintaan. Kymenlaakson maakuntaohjelman tavoitteena on mm. ilmastonmuutoksen ja ekotehokkuuden huomiointi kaikessa maakunnan kehittämisessä. Toimintalinjoihin kuuluu kilpailukykyisen, viihtyisän sekä turvallisen ja ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen luominen. Puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittäminen rakentaa Kymenlaaksosta entistä ekotehokkaampaa aluetta. Kymenlaakson aluerakenne 2030 -vision mukaan ekotehokkuus on alueidenkäytön suuntaamisessa keskeinen tekijä. Tähän liittyy myös nykyisen rautatieliikenteen kehittäminen kauko- ja lähiliikenteessä sekä vielä pidemmän aikavälin varautuminen uusiin rautatielinjoihin. Kymenlaakson liikennevision mukaan Kymenlaakson liikennejärjestelmä 2030 on turvallinen ja ekologisesti tehokas toimintaympäristö elinkeinoelämälle ja asumiselle. Kymenlaakson luonnonvarastrategia on luonteeltaan ensimmäinen alueellinen luonnonvarastrategia Suomessa. Suunnittelun lähtökohtana toimii vuonna 2009 laadittu kansallinen luonnonvarastrategia. Tavoitteena on luoda toteuttamismekanismeja, jotka tukeutuvat paikallisiin vahvuuksiin ja toteuttavat kansallista luonnonvarastrategiaa. Kymenlaakson luonnonvarastrategiassa tarkastellaan mm. maakunnan keskeisiä energialuonnonvaroja: puuta, turvetta, vettä, tuulta ja peltoenergiaa. Lisäksi tarkastellaan jäte- ja sivuvirtoja sekä aurinkoenergian, levätuotannon, biokaasun ja aaltoenergian mahdollisuuksia ja potentiaalia.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 9 Luonnonvarastrategian laadintatyön tueksi on valmisteltu luonnonvarastrategian lähtökohtaja taustaraportti (Kymenlaakson liitto 24.1.2011). Raportissa kuvataan Kymenlaakson luonnonvarojen käytön nykytila, hyödyntämisen vaikutukset sekä hyödyntämisen kestävyyteen liittyvät näkökohdat. Kymenlaaksossa on käynnissä useita kestäviin energiaratkaisuihin liittyviä projekteja ja kehittämishankkeita. Maakunnallinen Kaakosta voimaa projekti tähtää tuulivoiman ja bioenergiaosaamisen kehittämiseen Kaakkois-Suomessa. Maakunnan alueiden käytön yleispiirteinen ohjaus voi osoittaa kehittämishankkeille luontevia soveltamisalueita. 4.5 Kaavan perusselvitykset Aiempia maakuntakaavoja laadittaessa on kerätty perustietoa alue- ja yhdyskuntarakenteesta, väestöstä, ympäristön tilasta ja ekologisesta kestävyydestä, liikenteen ja teknisen huollon järjestelyistä, luonnonvaroista, taloudesta ja elinkeinoelämästä, maisemasta, luonnonarvoista kulttuuriperinnöstä ja virkistyksestä. Tämän maakuntakaavan yhteydessä tietoja päivitetään tarpeellisilta osilta. Maakuntakaavoituksen aikana tehtävia selvityksiä ja suunnitelmia ovat Kymenlaakson tuulivoimaselvitys Tuulivoimaselvityksen tavoitteena on kartoittaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet sisämaassa ja rannikkoalueella. Selvityksessä kartoitetaan teknisesti toteutuskelpoisia, riittävän laajoja maa-alueita, joilla ympäristön reunaehdot on sovitettavissa yhteen tuulivoimarakentamisen ja tuotannon kanssa. Selvitys sisältää kolmen päätyövaiheen: paikkatietoanalyysin, teknistaloudellisen tarkastelun ja vaikutusten arvioinnin, perusteella valikoitujen alueiden kohdekuvaukset, teknistaloudelliset arviot, vaikutusten arvioinnit sekä alustavat tuulipuistosuunnittelut ja tuulimallinnukset. Tuulivoimaselvitys valmistuu toukokuun 2011 lopussa. Kymenlaakson linnustoarviointi Linnustoarvioinnissa esitetään olemassa olevat tiedot merkittävistä arktisten lintujen ja petolintujen muuttoreiteistä ja merkittävistä lintujen levähdysalueista merialueilla. Lisäksi esitetään tiedot sisämaan säännöllisistä hanhien, joutsenten ja kurkien levähdysalueista sekä niiden lentoreiteistä yöpymis- ja ruokailualueiden välillä. Arviointi perustuu 1970-luvulta lähtien kerättyihin havaintotietoihin. Arviointi valmistuu maaliskuun 2011 lopussa. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alueellinen ilmasto- ja energiastrategia laaditaan Kymenlaaksossa yhteistyössä Eko- Kymenlaakso hankkeen, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ja eri sidosryhmien kanssa. Tähän liittyviä selvityksiä ovat Kymenlaakson ilmasto- ja energiaindikaattoriselvitys (raportti 5/2011) Kuntien ilmasto- ja energia-asioiden peruskartoitukset (valmis 3/2011) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (2009): Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson energiatase projekti. Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka. http://www.lut.fi/fi/mikkeli/bioenergy/projects/alive/ks_balance/sivut/default.as px.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 10 Toikka, M. toim. (vuosiraportit). Kaakkois-Suomen ekotehokkuusindikaattorit (ECOREG). Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Lappeenranta. Vesivoiman selvityksiä. (esim. Voimaa vedestä 2007 (2008). Selvitys vesivoiman lisäämismahdollisuuksista, Vesirakentaja Oy / Energiateollisuus ry) Energiahuolto Kymenlaakson maakuntakaavassa Selvityksessä kartoitetaan vähintään maakunnallisesti merkittävien energiatuotannon yksiköiden ja energiansiirtoyhteyksien nykytilanne Kymenlaaksossa. Arvioita tulevista energiantuotannon vaatimista tilatarpeista ja niiden suhteesta muuhun maankäyttöön esitetään valmisteilla olevan energia- ja ilmastostrategian esitysten/johtopäätösten ja energia-alan toimijoiden kuulemisen pohjalta. 4.6 Kaavassa tutkittavat vaihtoehdot Kaavassa tutkitaan tuulivoiman hyödyntämiseen liittyvät vaihtoehdot ja tähän liittyvät energiansiirtoverkoston vaihtoehdot. 5 Vaikutusalue Vaikutusalueen rajaus on esitetty liitteessä 1. Vaikutusalueen rajausta tarkistetaan vaikutusten arvioinnin edetessä. 6 Osallistuminen ja vuorovaikutus 6.1 Osalliset Maanomistajat - Kaava-alueen maanomistajat ja haltijat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Kaava-alueen ulkopuolisen alueen maanomistajat ja -haltijat - Kaavan vaikutusalueen asukkaat - Yrityksen- ja elinkeinonharjoittajat - Alueella työssä tai koulua käyvät henkilöt - Yritysten ja laitosten palveluiden käyttäjät Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Kymenlaakson kunnat: Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Kymenlaakson naapurikunnat: Loviisa, Lapinjärvi, Orimattila, Nastola, Heinola, Mäntyharju, Savitaipale, Luumäki, Lappeenranta Maakuntien liitot: Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon maakuntaliitto, Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto, Uudenmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto Alueelliset ja muut viranomaiset: Etelä-Suomen aluehallintovirasto AVI Haminan kihlakunta Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Itä-Suomen huoltorykmentin esikunta Itä-Suomen sotilasläänin esikunta
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 11 Itäinen tullipiiri Ilmavoimien Esikunta Kaakkois-Suomen ELY- keskus Elinkeinot työvoima ja osaaminen Kaakkois-Suomen ELY- keskus Liikenne ja infrastruktuuri Kaakkois-Suomen ELY- keskus Ympäristö ja luonnonvarat Kaakkois-Suomen hätäkeskus Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto Kaakkois-Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomen rajavartiosto Kotkan - Haminan seutuvaliokunta Kotkan kihlakunta Kouvolan kihlakunta Kymenlaakson museo Kymenlaakson pelastuslaitos Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea Liikennevirasto Liikennejärjestelmä Liikennevirasto Investointi Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut Museovirasto, kulttuuriympäristön suojelu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Pääesikunta Rajavartiolaitoksen esikunta Suomenlahden merivartiosto Uudenmaan ELY- keskus/ Liikenne ja infrastruktuuri Muut alueelliset yhteisöt: Aluerakenne ja elinkeinoelämä: Kehittämisyhtiö Cursor Oy Kouvola Innovation Oy Kymenlaakson kauppakamari Kymenlaakson kylät ry ProAgria Kymenlaakso ry Kymen yrittäjät Osuuskauppa Ympyrä Osuuskauppa Ympäristö Pohjois-Kymen Kasvu ry Senaattikiinteistöt Metsähallitus Laatumaa Liikenne ja tekninen huolto: Fingrid Oyj Fortum Oyj Gasum Oy Haminan Energia Oy HaminaKotka Satama Oy Kotkan Energia Oy KSS Energia Oy Kymenlaakson Jäte Oy Kymenlaakson Sähkö Oy Kymenlaakson Vesi Oy Suomen Vesitieyhdistys ry Pohjolan Voima Oy
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 12 VR-Yhtymä Oy Oy VR Rata Ab, Itä-Suomen ratakeskus Ympäristö ja luonnonvarat: Kotkan ympäristöseura Kymenlaakson lintutieteellinen yhdistys Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri Suomen riistakeskus, Kaakkois-Suomi Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta Maataloustuottajain Kymenlaakson Liitto Metsänhoitoyhdistys, Kaakko Metsänhoitoyhdistys, Kymenlaakso Skogsvårdsföreningen Södra skogsreviret Metsänomistajien liitto, Kaakkois-Suomi Metsänomistajien liitto, Etelä-Suomi Morenia Oy Turveteollisuusliitto ry Suomen Tuulivoimayhdistys ry Suomen Bioenergiayhdistys ry UPM Kymmene Oyj Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Sunila Oy Metso Paper Oy Suomen Latu ry Tutkimus- ja oppilaitokset: Etelä-Kymenlaakson ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutussäätiö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kotka Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvola Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy Lappeenrannan tekninen yliopisto Muut toimijat: AKAVA, Kaakkois-Suomi STTK SAK:n Kymen aluepalvelukeskus Elinkeinoelämän keskusliitto EK KESKUSTA Kymenlaakson piiri Kymenlaakson Kokoomus ry. Kymen Perussuomalaiset Kymen Sosiaalidemokraattinen Piiri ry Kaakkois-Suomen vihreät ry. Vasemmistoliitto, Kaakkois-Suomen piirijärjestö Kristillisdemokraatit, Kymen piiri Kylätoimikunnat, asukasyhdistykset, harrastusjärjestöt 6.2 Osallistumismenettelyt ja tiedottamisen tavat Maakuntakaavan osallistumismenettelyjä ovat lakisääteiset nähtävillä olot, esittelytilaisuuksissa ja sidosryhmäneuvotteluissa käytävät keskustelut ja vapaamuotoinen kanssakäyminen kaavan valmistelijoiden kanssa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 13 Esittelytilaisuuksien osanottajamäärää ja yhteydenottojen määrää seurataan. Lakisääteisten nähtävillä olojen yhteydessä dokumentoidaan, miten saadut mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen tukena käytetään asiantuntijatyöryhmiä. Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategian työpajat toimivat sekä strategian että maakuntakaavan virikeja palauteryhmänä. Työryhmät voivat riittävän varhaisessa kaavoituksen vaiheessa esittää käsityksiään kaavan tavoitteista, ratkaisuvaihtoehdoista ja vaikutusten arvioinnista. Työryhmäkokouksista laaditaan muistiot, joiden pääsisältö kootaan yhteen maakuntakaavan nähtävillä olojen yhteydessä erilliseksi dokumentiksi. 6.2.1 Tiedotus ja osallistumismenettelyt kaavoitusprosessin eri vaiheissa Maakuntakaavan laatimisen käynnistäminen kevät kesä 2011 Työstäminen ja päätöksenteko Tiedotus Osallistumisen muoto Palaute, jota saadaan Yleisten tavoitteiden asettelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta ja nähtävillä olon valmistelu Perusselvitykset ja lähtötietojen kokoaminen Maakuntahallituksen päätös maakuntakaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta Kuulutus Lausuntopyynnöt Tiedote Käsittely työryhmissä Lausunnot Osallisten suulliset tai kirjalliset kannanotot Muutosesityksiä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Tavoite- ja luonnosvaihe syksy 2011 Työstäminen ja päätöksenteko Tiedotus Osallistumisen muoto Palaute, jota saadaan OAS palautteen käsittely ja muutosten valmistelu maakuntahallituksen käsittelyyn Lähtötietojen riittävyyden ja lisäselvitysten tarpeen arviointi Tietojen täydentäminen ja analyysi, selvitysraporttien valmistelu ja käsittely asiantuntijatyöryhmissä Arvioidaan voimassa olevien maakuntakaavojen muutostarpeet Maakuntakaavan tavoitevaihtoehtojen valmistelu ja arviointi. Alustavien perusratkaisujen hahmottuminen. Valmistellaan maakuntaluonnos ja arvioidaan alustavasti kaavaratkaisujen ja mahdollisten vaihtoehtojen vaikutukset Tietopohjan täydennys, OAS:n toteutumisen seuranta ja korjaustarpeet Valmisteluvaiheen suullinen ja kirjallinen Kuulutus Lausuntopyynnöt Tiedote Lakisääteinen viranomaisneuvottelu Työryhmät ja muu viranomaisyhteistyö Kunta- /seutukohtaiset työpajat Viranomaisneuvottelu Jatkoneuvotteluja sidosryhmien kanssa tarvittaessa Kunta - /seutukohtaiset yleisötilaisuudet Kirjallinen tai suullinen palaute tai sähköpostitse, internetsivujen palautekysely Muutosesityksiä maakuntakaavan tavoitteisiin Muutosesityksiä sekä parannus- ja korjausehdotuksia luonnosten / vaihtoehtojen sisältöön, vaikutusten arvioinnin riittävyyteen ja lisäselvitystarpeisiin
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 14 palaute vastaan otetaan ja analysoidaan. Laaditaan vastineet ja muutosesitykset Maakuntahallitus käsittelee maakuntaluonnoksen ja päättää sen nähtävillä olosta Maakuntahallitus käsittelee palautteen ja päättää maakuntakaavaehdotuksen valmistelusta Ehdotusvaihe kevät 2012 Työstäminen ja päätöksenteko Tiedotus Osallistumisen muoto Palaute, jota saadaan Valmistellaan maakuntakaavaehdotus ja arvioidaan kootusti kaavaehdotuksen vaikutukset Kirjallinen palaute vastaan otetaan ja analysoidaan. Laaditaan vastineet ja muutosesitykset Maakuntakaavan korjaukset ja viimeistely Maakuntahallitus päättää maakuntakaavaehdotuksen nähtävillä olosta Maakuntahallitus käsittelee palautteen ja päättää esittää maakuntakaavaehdotuksen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi Kuulutus Lausuntopyynnöt Tiedote Yleisötilaisuudet seutukunnittain Täydentävät neuvottelut Kirjallinen muistuttaminen Kymenlaakson Liittoon nähtävillä oloaikana Lakisääteinen viranomaisneuvottelu Hyväksymisvaihe kesä 2012 Muistutuksia maakuntakaavaehdotuksen sisältöön ja sen yksityiskohtiin Työstäminen ja päätöksenteko Tiedotus Osallistumisen muoto Palaute, jota saadaan Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan Tiedote Kuulutus Vahvistamisvaihe Maakuntavaltuuston hyväksymisestä kirjallinen valitus ympäristöministeriöön Maakuntakaavan sisältöä tai kaavoitusmenettelyä koskeva valitus Työstäminen ja päätöksenteko Tiedotus Osallistumisen muoto Palaute, jota saadaan Mahdolliset valitukset käsitellään ja laaditaan liiton vastineet niihin Maakuntahallitus päättää vastineen antamisesta Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan Tiedote Kuulutus Maakuntavaltuuston informointi Toteutumisvaihe Maakuntavaltuuston päätöksestä aiemmin valittaneet voivat valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vahvistamispäätöksestä Ministeriöiden lausunnot Työstäminen ja päätöksenteko Tiedotus Osallistumisen muoto Palaute, jota saadaan
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 15 Maakuntakaavan toteutumisen seuranta 6.3 Viranomaisyhteistyö Tiedotusvälineet, joissa kuulutukset julkaistaan, on lueteltu liitteessä 2. Osallistumismenettelyjen toteutumista seurataan kaavaprosessin kuluessa ja raportoidaan osallistumisselostuksessa tai kaavaselostuksessa. Maakuntakaavaa valmisteltaessa järjestetään kaksi lakisääteistä viranomaisneuvottelua (MRL 66, MRA 11 ) ympäristöministeriön ja maakunnan liiton kesken. Neuvotteluihin kutsutaan Kaakkois-Suomen ELY- keskus ja myös ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestetään, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos ja alustava työohjelma ovat käytettävissä. Toinen neuvottelu järjestetään, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Ennen luonnosvaiheen nähtävillä oloa järjestetään myös viranomaisneuvottelu. Lakisääteisten viranomaisneuvottelujen hyväksytyt muistiot liitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteeksi. Kuntien ja muiden keskeisten viranomaistahojen kanssa käydään neuvotteluja maakuntakaavan lähtökohdista, sisällöstä, tavoitteista ja ratkaisuvaihtoehdoista. Keskeisten neuvottelujen muistiot dokumentoidaan. 7 Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät 7.1 Mitä vaikutuksia selvitetään 7.2 Arvioinnin toteutus Kaavaa laadittaessa selvitetään kaavan toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset sekä arvioidaan niiden merkittävyys. Näin menetellään myös tarkasteltavien vaihtoehtojen osalta. Tarkastellaan MRA 1 :n edellyttämällä tavalla vaikutuksia, jotka kohdistuvat ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa osallisille sekä päättäjille tietoja kaavan toteuttamisen merkittävistä vaikutuksista. Arviointi tarjoaa lisäksi työkaluja haitallisten vaikutusten lieventämiseksi ja edesauttaa parhaiden mahdollisen maankäyttöratkaisujen löytämiseksi. Arviointityö integroidaan kiinteästi kaavan laatimisprosessiin ja vaikutusten arviointi on mukana kaavan kaikissa eri laadintavaiheissa. Arviointi käynnistyy, kun kaavaprosessin laatimistyö alkaa. Tavoitteena on tuottaa arviointitietoa mahdollisimman ajantasaisesti kunkin kaavavaiheen käyttöön.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 16 7.3 Arvioinnin tulokset Vaikutusten arvioinnit tehdään liiton omana työnä. Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunnan jäsenet tuovat omia ajatuksiaan arviointiin mukaan ja toimivat arviointityötä konsultoivana asiantuntijatyöryhmänä. Vaikutusten arviointi suoritetaan sillä tasolla ja tarkkuudella kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Vaikutukset Natura 2000-verkostoon arvioidaan aluekohtaisesti ja varaudutaan tarvittaessa vaikutusten selvittämiseen luonnonsuojelulain 65 :n edellyttämällä tarkkuudella. Lisäksi varaudutaan vaikutusten arviointiselvityksiin myös mahdollisten muiden erityistarkastelua vaativien aihealueiden osalta. Arvioinnissa käytetään soveltuvin osin hyväksi aikaisempia arviointiselvityksiä, joita on tehty esim. tuulivoimaselvityksen yhteydessä. ja YVA-lain mukaisiin hankkeisiin liittyen. Arvioinnin tukena on myös esimerkiksi Kymenlaakson ekotehokkuuden seurantajärjestelmä ECOREG. Kokonaisvaikutusten arvioinnissa tarkastellaan koko vaikutusaluetta, kaavaa ja sen eri tekijöitä kokonaisuutena. Tässä yhteydessä arvioidaan vaikutuksia myös mm. muihin maakunnallisiin tavoitteisin suunnitelmiin ja ohjelmiin (maakuntaohjelma, maakuntasuunnitelma yms.). Myös kaavatyölle asetettujen maakuntakaavatavoitteiden vaikutukset ja tarkasteltavien vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan. Arvioinnin tehtävä on tukea sekä vaihtoehtojen laadintaa että kaavaratkaisun valintaa. Tarkasteltavien kaavavaihtoehtojen vaikutusten arviointi suoritetaan kuten maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää. Arvioinnin keskeiset tulokset dokumentoidaan arviointiselvityksissä sekä erillisselvityksissä. Arviointiselvityksissä esitellään ja kootaan yhteen arvioinnin keskeiset tulokset. Arviointiselvityksiä laaditaan Kymenlaakson Liiton suunnittelijoiden toimesta. Arvioinnin erillisselvityksissä käsitellään tiettyihin aiheisiin tai alueisiin liittyviä kysymyksiä (esimerkiksi kaavaratkaisujen vaikutukset Natura 2000 kohteisiin). Arvioinnissa käytetään tarpeen vaatiessaan eri alojen asiantuntijoita tai konsultteja. Kaavan vaikutuksia kuvataan maakäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla (esim. vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön, vaikutukset liikenteeseen, energiankulutukseen, päästöihin, ilmanlaatuun ja ilmastoon jne.). Vaikutuksia arvioidaan kaavamerkintäkohtaisesti sillä tasolla ja tarkkuudella kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Erityisesti erillisselvityksien tarkasteluissa tutkitaan yksittäisen merkinnän vaikutusta ympäröivään alueiden käyttöön ja ympäristöön. Arviointituloksiin voi tutustua osana kaavamateriaalia, jota toimitetaan kirjallisena ja sähköisessä muodossa. Selvityksissä kuvataan merkittävät vaikutukset sanallisesti. Arvioinnissa käytettään apuna myös arviointitaulukkoa. Kaavaprosessin aikana saatu palaute huomioidaan ja vaikutusten arviointeja täydennetään arviointikulun edettäessä. 8 Kaavoituksen kulku, päätöksenteko ja mahdollisuudet vaikuttaa 8.1 Maakuntakaavan laatimisen käynnistäminen, kevät kesä 2011 Yleisten tavoitteiden asettelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta ja nähtävillä olon valmistelu Perusselvitykset ja lähtötietojen kokoaminen
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 17 Maakuntahallituksen päätös maakuntakaavan laatimisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta Lakisääteinen viranomaisneuvottelu Lausunnot Osallisten suulliset tai kirjalliset kannanotot Valmistuvat asiakirjat Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Selvitysraportteja 8.2 Tavoite- ja luonnosvaihe, syksy 2011 OAS palautteen käsittely ja muutosten valmistelu maakuntahallituksen käsittelyyn Lähtötietojen riittävyyden ja lisäselvitysten tarpeen arviointi Tietojen täydentäminen ja analyysi, selvitysraporttien valmistelu ja käsittely asiantuntijatyöryhmissä Arvioidaan voimassa olevien maakuntakaavojen muutostarpeet Maakuntakaavan tavoitevaihtoehtojen valmistelu ja arviointi Alustavien perusratkaisujen hahmottuminen Valmistellaan maakuntaluonnos ja arvioidaan alustavasti kaavaratkaisujen ja mahdollisten vaihtoehtojen vaikutukset Tietopohjan täydennys, OAS:n toteutumisen seuranta ja korjaustarpeet Valmisteluvaiheen suullinen ja kirjallinen palaute vastaan otetaan ja analysoidaan. Laaditaan vastineet ja muutosesitykset Maakuntahallitus käsittelee maakuntaluonnoksen ja päättää sen nähtävillä olosta Maakuntavaltuuston informointi Maakuntahallitus käsittelee palautteen ja päättää maakuntakaavaehdotuksen valmistelusta Kunta - /seutukohtaiset yleisötilaisuudet Kirjallinen tai suullinen palaute tai sähköpostitse, internetsivujen palautekysely Muutosesityksiä sekä parannus- ja korjausehdotuksia luonnosten / vaihtoehtojen sisältöön, vaikutusten arvioinnin riittävyyteen ja lisäselvitystarpeisiin Valmistuvat asiakirjat Maakuntakaavan tavoitteet Tavoitteiden arviointi Selvitysraportteja Maakuntakaavaluonnos Maakuntakaavaselostuksen luonnos Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntakaavaluonnoksen arviointiselvitys Maakuntakaavaluonnoksen Natura 2000-arviointiselostus Muu nähtäville asetettava lähtöaineisto 8.3 Ehdotusvaihe, kevät 2012 Valmistellaan maakuntakaavaehdotus ja arvioidaan kootusti kaavaehdotuksen vaikutukset Kirjallinen palaute vastaan otetaan ja analysoidaan. Laaditaan vastineet ja muutosesitykset
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 18 Maakuntakaavan korjaukset ja viimeistely Maakuntahallitus päättää maakuntakaavaehdotuksen nähtävillä olosta Maakuntahallitus käsittelee palautteen ja päättää esittää maakuntakaavaehdotuksen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi Yleisötilaisuudet seutukunnittain Täydentävät neuvottelut Kirjallinen muistuttaminen Kymenlaakson Liittoon nähtävillä oloaikana Lakisääteinen viranomaisneuvottelu Muistutuksia maakuntakaavaehdotuksen sisältöön ja sen yksityiskohtiin Valmistuvat asiakirjat Maakuntakaavaehdotus Maakuntakaavaehdotuksen selostus Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumisselostus Arviointiselvitys Natura 2000-arviointiselvitys 8.4 Hyväksymisvaihe, kesä 2012 8.5 Vahvistamisvaihe Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan Maakuntavaltuuston hyväksymisestä kirjallinen valitus ympäristöministeriöön Maakuntakaavan sisältöä tai kaavoitusmenettelyä koskeva valitus Valmistuvat asiakirjat Maakuntakaava Mahdolliset valitukset käsitellään ja laaditaan liiton vastineet niihin Maakuntahallitus päättää vastineen antamisesta Maakuntavaltuuston päätöksestä aiemmin valittaneet voivat valittaa korkeimpaan hallintooikeuteen vahvistamispäätöksestä Ministeriöiden lausunnot Valmistuvat asiakirjat Valitusvastineet Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan Maakuntavaltuuston informointi Valmistuvat asiakirjat Vahvistettu maakuntakaava Vahvistamispäätös
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 19 8.6 Toteutumisvaihe Maakuntakaavan toteutumisen seuranta Valmistuvat asiakirjat Seurantaraportit 9 Yhteystiedot Kymenlaakson Liitto PL 35 (Karhulantie 36 B), 48601 KOTKA Puhelin: 05-230 8900 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kymenlaakso.fi Fax: 05-2308910 Internet: www.kymenlaakso.fi ------------------------------------------------------------------------------- Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen Maakuntakaavainsinööri Hanna Lampinen Suunnitteluarkkitehti Seppo Serola Ympäristösuunnittelija Frank Hering Suunnittelija Lotta Vuorinen Suunnittelija Panu Ahola Suunnitteluavustaja Pirjo Hakala
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 20 Liite 1 Kaava-alue ja vaikutusalue
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivitys 26.9.2011 21 Liite 2 Lehdet, joissa kuulutukset julkaistaan Elimäen Sanomat Iitin seutu Kaakonkulma Kaupunkilehti Ankkuri Kaupunkilehti Vartti Keskilaakso Kouvolan Sanomat Kymen Sanomat Pyhtään Lehti Valkealan Sanomat Viikko-Eteenpäin