HANKINTALAIN MUKAISEEN ARKKITEHTUURIKILPAILUUN

1 HANKINTALAIN MUKAISEEN ARKKITEHTUURIKILPAILUUN LIITTYVÄT ERITYISKYSYMYKSET JA TUOMARISTON ASEMA SUHTEESSA KUNNALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON SANNA KRONSTRÖM PRO GRADU -TUTKIELMA MARRASKUU 2008 HELSINGIN YLIOPISTO OIKEUSTIETEELLINEN TDK JULKISOIKEUDEN LAITOS HALLINTO-OIKEUS OHJAAJA PROF. OLLI MÄENPÄÄ

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Oikeustieteellinen tiedekunta Tekijä Författare Author Laitos Institution Department Julkisoikeuden laitos Sanna Kronström Työn nimi Arbetets titel Title Hankintalain mukaiseen arkkitehtuurikilpailuun liittyvät erityiskysymykset ja tuomariston asema suhteessa kunnalliseen päätöksentekoon Oppiaine Läroämne Subject Hallinto-oikeus Työn laji Arbetets art Level Pro gradu Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year marraskuu 2008 Sivumäärä Sidoantal Number of pages VIII + 68 Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan arkkitehtuurialan suunnittelukilpailua osana julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä sekä tuodaan esille menettelyyn liittyviä juridisia erityiskysymyksiä. Lukijan oletetaan tuntevan hankintalain (348/2007) pääpiirteet. Tarkastelun kohteeksi on otettu teemoja, joihin suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa ei toistaiseksi ole paneuduttu. Tästä syystä tutkielman ulkopuolelle on rajattu esim. suunnittelijan valintaa sekä kilpailuehdotusten arviointia koskeva problematiikka. Tutkielman ydinkysymyksenä on suunnittelukilpailun tuomariston suhde kunnallisen hankintayksikön päätöksentekoon. Tarkastelun kohteena on päätöksentekotoimivalta Helsingissä. Onko hankintayksikön tehtävänä muodollisesti hyväksyä tuomariston ratkaisu vai onko se oikeutettu tekemään hankintapäätöksen omaa harkintaa käyttäen? Jälkimmäisessä tilanteessa hankintalain turvaama nimettömyydensuoja sekä vaatimus ammattitaitoisesta tuomaristosta eivät toteudu, mutta toisaalta hankintayksikkö ei ole juridisesti sidottu tuomariston kantaan. Ratkaisuksi esitetään tuomariston asettamista kunnalliseksi toimielimeksi osaksi julkishallintoa ja luopumista nykyisestä päällekkäisestä päätöksenteosta. Toisena asiakokonaisuutena tutkielmassa pohditaan kunnan ja kuntalaisten välistä vuorovaikutusmahdollisuutta suunnittelukilpailun yhteydessä. Kolmantena tutkimuskysymyksenä on tarkasteltu hankintalain 22 :n säännöstä, etenkin sen soveltumista suunnittelukilpailuun, jossa palkinnot jaetaan osallistumisen sijaan kilpailusijoituksen perusteella. Työssä esitetään perustellusti tällaisten, tavanomaisesti nk. idea-kilpailujen, jäämistä hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. Lisäksi tutkielmassa tuodaan esiin useita pienempiä ongelmakohtia. Suunnittelukilpailun tuomariston esteellisyyys on kyseenalaistettu pohtimalla, miten tuomaristo voi olla riippumaton suunnittelijoista, joiden henkilöllisyyttä he eivät nimettömyydensuojan vuoksi saa selville. Suorahankinnan yhteydessä on eritelty suunnittelijan tekijänoikeutta sekä mahdollisuutta suunnittelutyön suorahankintaan laissa esitetyn taiteellisen syyn nojalla. Varsinaisten tutkimuskysymysten lisäksi työssä tarkastellaan suunnittelukilpailua menettelymuotona sekä esitellään suunnittelukilpailun kannalta olennaisilta osin mm. asiakirjojen julkisuutta ja oikeusturvakeinoja. Suomalainen arkkitehtuurikilpailuperinne sekä suunnittelualalla käytettävä terminologia on esitelty tutkielman johdannossa. Tutkielma on oikeustieteellinen opinnäytetyö, mutta sen kirjoittamisessa on pyritty huomioimaan myös muun alan lukijakunta. Avainsanat Nyckelord Keywords julkiset hankinnat, suunnittelukilpailu, arkkitehtuuri, kunnallishallinto, kuntasuunnittelu Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Juridiska fakulteten Tekijä Författare Author Laitos Institution Department Institutionen för offentlig rätt Sanna Kronström Työn nimi Arbetets titel Title Frågor kring arkitekttävlingar som konkurrensutsätts i enlighet med upphandlingslagen och juryns ställning i förhållande till kommunalt beslutsfattande Oppiaine Läroämne Subject Förvaltningsrätt Työn laji Arbetets art Level Pro gradu Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year november 2008 Sivumäärä Sidoantal Number of pages VIII + 68 Syftet med pro gradu-avhandlingen är att undersöka projekttävlingar inom arkitekturen som en del av lagstiftningen om offentlig upphandling. Dessutom diskuteras specifika juridiska frågor i anslutning till upphandlingsförfarandet. Läsaren förutsätts känna till huvuddragen i upphandlingslagen (348/2007). Eftersom undersökningens fokus ligger på teman som hittills inte varit föremål för en djupare behandling i den finländska juridiska litteraturen har jag uteslutit den problematik som t.ex. gäller val av förslagsställare och bedömning av tävlingsförslag. Den centrala frågan i avhandlingen är hur en jury för en arkitekttävling förhåller sig till beslutsprocessen inom en kommunal upphandlingsenhet. Föremålet för undersökningen är beslutsbehörigheten i Helsingfors. Har upphandlingsenheten enbart som uppgift att formellt godkänna förslag från en jury eller har enheten rätt att utifrån sin egen bedömning fatta ett upphandlingsbeslut? I det senare fallet uppfylls inte kravet på anonymitetsskydd och en professionell jury, men upphandlingsenheten är å andra sidan inte juridiskt bunden till juryns åsikt. Som lösning föreslås därför att en jury tillsätts som ett kommunalt organ i den allmänna förvaltningen, och att det nuvarande systemet med överlappande beslutprocesser slopas. I avhandlingens andra del diskuteras möjligheten till interaktion mellan kommunen och kommunborna i samband med arkitekttävlingar. Det tredje syftet är att undersöka 22 i upphandlingslagen och framför allt hur den tillämpas i arkitekttävlingar där ersättning betalas med utgångspunkt i tävlingsbidragens placering, inte utifrån deltagande. Undersökningen visar på goda grunder hur dessa, traditionellt så kallade idétävlingar hamnar utanför upphandlingslagens tillämpningsområde. Ytterligare diskuteras flera mindre problematiska fall. Tävlingsjuryns jäv ifrågasätts utifrån frågan hur en jury kan vara oberoende i förhållande till förslagsställarna vilkas identitet den på grund av anonymitetsskyddet inte kan få reda på. Frågan om direktupphandling analyseras utifrån förslagsställarens upphovsrätt och möjlighet till direktupphandling, med stöd av bestämmelsen om konstnärliga skäl i lagen. Förutom att undersöka de primära forskningsfrågorna är avhandlingens syfte att analysera arkitekttävlingen som metod och till sina väsentliga delar presentera handlingarnas offentlighet och rättskyddsförfarandet ur ett tävlingsperspektiv. I inledningen presenteras arkitekttävlingens traditioner i Finland och gängse terminologi inom området. Avhandlingen är ett examensarbete i juridik men strävan har varit att också beakta läsare inom andra områden. Avainsanat Nyckelord Keywords offentlig upphandling, projekttävling, arkitektur, kommunalförvaltning, kommunplanering Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Faculty of Law Tekijä Författare Author Laitos Institution Department Department of Public Law Sanna Kronström Työn nimi Arbetets titel Title Architectural Design Contests in the Context of the Act on Public Contracts and the Jury s Position in Municipal Decision-making Oppiaine Läroämne Subject Administrative Law Työn laji Arbetets art Level Master s thesis Tiivistelmä Referat Abstract Aika Datum Month and year November 2008 Sivumäärä Sidoantal Number of pages VIII + 68 In this thesis I have studied an architectural design contest in the context of legislation on public procurement. The thesis also brings forth specific legal issues concerning the procedure. The reader is expected to be familiar with the general outline of the Act on Public Contracts (348/2007) in Finnish law. I have chosen to examine themes that have not yet been studied in Finnish legal literature. This is why issues such as selecting the designer and evaluating competition entries have been excluded from the study. The core question of my thesis is the relationship of the jury of a design contest with the municipal authority s decision-making. The focus is on the decision-making authority in Helsinki, Finland. Is the contracting authority obliged to merely formally approve the jury s decision, or is it entitled to make a decision on the award of the contract using its own consideration? In the latter situation neither the anonymity ensured by the Act on Public Contracts nor the requirement of having a professionally skilled jury are realized, but on the other hand the contracting authority is not legally bound to the opinion of the jury. As a solution, I pose that the jury is installed as part of public administration as a municipal institution, and that the current overlap in decision-making is renounced. As a second subject matter, the thesis contemplates the possibilities of interaction between the municipality and its residents in the context of the design contest. As a third theme of research, I have studied the provision of section 22, especially its adaptability in a design contest where payments are presented on the basis of how an entry places in competition and not on participation. The study argues in favour of excluding these contests, commonly known as ideas competitions, from the scope of the Act on Public Contracts. The thesis also highlights several smaller problematic issues. The disqualification of a jury of a design contest is questioned by contemplating how a jury can ever be independent of designers whose identity is, in any case, withheld by anonymity. In the case of direct award of contracts, I have analyzed the copyright of the designer as well as the possibility of a direct award of contract on the basis of artistic reason, as provided for in the law. In addition to the primary research subjects, the thesis comprehensively reviews the design contest as a procedure of awarding contracts, and discusses integral parts of e.g. transparency of documents and legal remedies in context of a design contest. An introduction to the Finnish tradition of architectural design contests and the terminology of the design field is provided in the preface of the study. The study is a thesis for the Faculty of Law at Helsinki University, but I have also aspired to take into account readers with other backgrounds of experience. Avainsanat Nyckelord Keywords public procurement, design contest, architecture, municipal administration, municipal planning Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

I SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...I LÄHDELUETTELO...III 1. JOHDANTO...1 1.1 ARKKITEHTUURIKILPAILUT SUOMESSA...1 1.2 SUUNNITTELUKILPAILU OIKEUDELLISENA ONGELMANA...3 1.2.1 Tutkimuskysymykset ja aiheen rajaus...4 1.2.2 Määritelmät...6 1.2.3 Arkkitehtuurikilpailun tyypit...7 1.3 SUUNNITTELUTYÖ PALVELUHANKINTANA...8 2. HANKINTALAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMINEN SUUNNITTELUKILPAILUUN... 10 2.1 SUUNNITTELUKILPAILUN SÄÄNTELY HANKINTADIREKTIIVISSÄ... 10 2.1.1 Sääntely aiemmassa hankintadirektiivissä... 10 2.1.2 Hankintadirektiivin suunnittelukilpailuihin sovellettavat säännöt... 11 2.2 KANSALLINEN SÄÄNTELY... 13 2.2.1 Hankintalain alaan kuuluvat suunnittelukilpailut... 14 2.2.2 Osallistumiseen sidotut palkkiot ja maksut... 14 2.2.3 Suunnittelukilpailua nimenomaisesti koskevat hankintalain säännökset... 17 2.2.4 Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät lainkohdat... 17 3. SUUNNITTELUKILPAILUNORMIT... 21 3.1 SUUNNITTELUKILPAILU... 21 3.1.1 Suunnittelukilpailun säännöt eli kilpailuohjelma... 21 3.1.2 Suunnittelijoiden valinta... 23 3.1.3 Ammatillinen kelpoisuus... 24 3.2 SUUNNITTELUKILPAILUN TUOMARISTO JA SEN PÄÄTÖKSENTEKO... 26 3.2.1 Esteellisyys... 27 3.2.2 Ratkaisunäkemyksiä... 29 3.2.3 Tuomariston lausunto vai päätös?... 30 3.2.4 Kilpailuehdotusten arviointi... 31 4. SUUNNITTELUKILPAILUN TUOMARISTON ASEMA SUHTEESSA KUNNALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON... 32 4.1 SUUNNITTELUKILPAILUA KOSKEVA TOIMIVALTA TARKASTELUSSA HELSINKI... 32 4.2 SUUNNITTELUKILPAILUN TUOMARISTON ASEMA... 34 4.3 TUOMARISTO KUNNALLISENA TOIMIELIMENÄ... 36

II 4.3.1 Toimielimen asettaminen nykyisten johtosääntöjen nojalla... 37 4.3.2 Tuomaristo toimikuntana merkitys käytännössä... 38 5. VUOROVAIKUTUS HANKINTAYKSIKÖN JA KUNTALAISTEN VÄLILLÄ... 39 5.1 VELVOITE EDISTÄÄ OSALLISTUMISMAHDOLLISUUKSIA... 39 5.2 KUNTALAIN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET... 41 5.3 KUNTALAISMIELIPITEEN HUOMIOIMINEN SUUNNITTELUKILPAILUN YHTEYDESSÄ... 42 5.3.1 Vuorovaikutussuunnittelu... 43 5.3.2 Kuntalaiset osana tuomaristoa... 44 5.3.3 Sähköinen vaikuttaminen... 45 6. SUUNNITTELUTYÖN SUORAHANKINTA... 46 6.1 YLEISTÄ SUORAHANKINNASTA... 46 6.2 SUORAHANKINTA SUUNNITTELUKILPAILUN PERUSTEELLA... 47 6.3 SUUNNITTELIJAN TEKIJÄNOIKEUS... 48 6.4 SUUNNITTELUPALVELUN SUORAHANKINTA TAITEELLISESTA SYYSTÄ... 48 6.4.1 Tulkintalinjauksia... 50 6.4.2 Tapaus Kiasma... 51 7. JULKISUUS SUUNNITTELUKILPAILUSSA... 53 7.1 HANKINTA-ASIAKIRJOJEN JULKISUUS... 53 7.1.1 Asianosaisen oikeus saada tietoja suunnittelukilpailun asiakirjoista... 54 7.1.2 Yleisöjulkisuus suunnittelukilpailussa... 54 7.2 LIIKE- JA AMMATTISALAISUUDET... 55 8. SUUNNITTELIJAN OIKEUSTURVAKEINOT... 57 8.1 HANKINTAA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET JA HANKINTASOPIMUS... 58 8.2 MUUTOKSENHAKU HANKINTALAIN NOJALLA... 59 8.2.1 Markkinaoikeuden käytettävissä olevat oikeusturvakeinot... 59 8.2.2 Vahingonkorvaus... 60 8.3 MUUTOKSENHAKU KUNTALAIN NOJALLA... 62 8.3.1 Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus... 62 8.3.2 Suunnittelukilpailun tuomariston päätös oikaisuvaatimuksen kohteena... 64 9. JOHTOPÄÄTÖKSET... 64

III LÄHDELUETTELO KIRJALLISUUS Aho 2006 Aho, Tuomas: Yrityssalaisuuksien suojasta julkisissa hankinnoissa ja yhteishankkeissa -artikkeli julkaisussa Defensor Legis, 1/2006, s. 59-77. Arrowsmith 2005 Arrowsmith, Sue: The Law of Public and Utilities Procurement. Lontoo 2005. Eskola Ruohoniemi 2007 Eskola, Saila Ruohoniemi, Erkko: Julkiset hankinnat. Juva 2007. Harenko et al. 2006 Harenko, Kristiina Niiranen, Valtteri Tarkela, Pekka: Tekijänoikeus Kommentaari ja käsikirja. Porvoo 2006. Harjula Prättälä 2007 Harjula, Heikki Prättälä, Kari: Kuntalaki Tausta ja tulkinnat. Helsinki 2007. Hebly 2007 Hebly, Jan M.(toim.): European Public Procurement Legislative History of the Classic Directive 2004/18/EC. Alphen aan den Rijn 2007. Kalima et al. 2007 Kalima, Kai Häll, Maija Oksanen, Antero: Julkisyhteisöjen hankintatoimen oikeussäännöt. Jyväskylä 2007. Kazemian et al. 2006 Kazemian, Reza Rönn, Magnus Svensson, Charlotte: Arkitekturtävlingar i Finland. Arkitekturskolan vid Kungl Tekniska Högskolan i Stockholm, forskningspublikationer 2006:11. Lundström 2004 Lundström, Ilona (toim.): Valtuusto vaikuttaa. Helsinki 2004. Mokka 2008 Mokka, Roope: Wikicities-artikkeli julkaisussa Monocle, numero 15, vuosikerta 02, 2008, s. 64-65. Mäenpää 2008 Mäenpää, Olli: Oikeus hyvään hallintoon. Helsinki 2008. Mäenpää 2006 Mäenpää, Olli: Liikesalaisuudet viranomaisen toiminnassa -artikkeli, versio 1.0. Julkaistu EdiLexissä 2.2.2006 (viittauspäivä 26.6.2008). Pekkala 2007 Pekkala, Elise: Hankintojen kilpailuttaminen. Jyväskylä 2007.

IV Pohjonen 2007 Pohjonen, Mika: Julkisten rakennushankintojen kilpailuttamisopas. Lahti 2007. Saarinen 2008 Saarinen, Kirsi-Maria: Vahingonkorvaukset julkisissa hankinnoissa. Helsinki 2008. VIRALLISLÄHTEET HE 50/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisista hankinnoista sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista. Lähetekeskustelun pöytäkirja PTK 46/2006 vp, 2.5.2006. Talousvaliokunnan mietintö TaVM 26/2006 vp, 12.12.2006, siihen liittyvät päätösehdotus ja vastalauseet sekä luettelo valiokuntakäsittelyn vaiheista. Hallintovaliokunnan lausunto HaVL 25/2006 vp, 8.6.2006. Oikeusministeriön lausunto hallintovaliokunnalle 17.5.2006. Professori Kaarlo Tuorin asiantuntijalausunto hallintovaliokunnalle 16.5.2006. Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunto LiVL 24/2006 vp,19.10.2006. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto StVL 13/2006 vp, 30.5.2006. Ympäristövaliokunnan lausunto YmVL 29/2006 vp, 29.9.2006. Arkkitehtitoimistojen Liiton asiantuntijalausunto ympäristövaliokunnalle 30.5.2006. Ensimmäisen käsittelyn istuntopöytäkirja PTK 138/2006 vp, 9.1.2007 ja PTK 139/2006 vp, 10.1.2007. Toisen käsittelyn istuntopöytäkirja PTK 142/2006 vp, 16.1.2007. Eduskunnan vastaus hallitukselle EV 256/2006 vp, 2.3.2007. HE 72/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta. HE 30/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen liittyviksi laeiksi. HE 192/1994 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle kuntalaiksi.

V HE 101/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle rakennuslainsäädännön uudistamiseksi. OH 1/2007 Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2007: Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=63877&lan=fi (viittauspäivä 6.9.2008). OM 2008:8 Sähköisen kuulemisen kehittäminen valtionhallinnossa, II vaihe Esitys sähköisen vuorovaikutuksen kehittämisestä kansalaisyhteiskunnan ja poliittishallinnollisten toimijoiden välillä. Julkaisupäivä 20.3.2008. http://www.om.fi/1205254170061 (viittauspäivä 5.10.2008). Suunnittelukilpailua koskeva ilmoitus, vakiolomake 12 FI Komission asetus 2005/1564/EY vakiolomakkeitten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY mukaisesti julkisiin hankintamenettelyihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten, liite XII. Valtioneuvoston arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 17.12.1998 Suomen arkkitehtuuripolitiikka. http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/ Julkaisut/1999/liitteet/APOLI_SUOMI_xEDM_14_1479_1995x.pdf?lang=fi (viittauspäivä 5.10.2008). VM 113:00/2008 Julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen sähköisen asioinnin kehittämislinjausten ja käyttöönottosuunnitelman 2009-2012 valmisteluhanke. Käynnissä 29.8.-15.12.2008. http://www.hare.vn.fi/mhankeperusselaus.asp?h_iid=14550 &tvno=1&styp=selaus (viittauspäivä 21.9.2008). VM 022:00/2008 Yhteispalvelun kehittämisen ja julkisten palvelujen uusien järjestämistapojen selvittäminen. Julkaisupäivä 12.6.2008. http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_ asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20080612uusiju/selvitysmiesraportti_120608.pdf (viittauspäivä 21.9.2008). OIKEUSTAPAUKSET MAO 397/07/JH, 8.8.2008. Hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittama vastine. http://kuntatoimisto.phsotey.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=1&docid=323030 385c303132325c30313030393833312e444f43&dalid=22.1.2008%2016:06:35 &extension=doc (viittauspäivä 1.10.2008). MAO 103/08, 5.3.2008. MAO 99/08, 3.3.2008. KHO 2006:49, 12.7.2006.

VI Asia C-536/07 komissio vs. Saksa 30.11.2007. Euroopan unionin virallinen lehti 23.2.2008, s. C51/33-C51/34. Yhdistetyt asiat C-20/01 ja C-28/01 komissio vs. Saksa 10.4.2003. Oikeustapauskokoelma 2003, s. I-3609. Asia C-399/98 Ordine degli Architetti delle province di Milano e Lodi, Piero De Amicis, Consiglio Nazionale degli Architetti ja Leopoldo Freyrie vastaan Comune di Milano, Pirelli SpA:n, Milano Centrale Servizi SpA:n ja Fondazione Teatro alla Scalan osallistuessa asian käsittelyyn. 12.7.2001. Oikeustapauskokoelma 2001, s. I-5409. Asia C-199/85, komissio vs. Italia 10.3.1987. Oikeustapauskokoelma 1987, s. 01039. MUUT LÄHTEET Espoon Kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.5.2008 https://www.esbo.fi/asiakirja.asp?path=1;31;37423;37424;37425&id=6a5c43f 9B641F9C1C225745D003E8938&Kanta=Kunnari\intrakun_e.nsf (viittauspäivä 7.9.2008). Greater Helsinki Vision 2050 -ideakilpailu 15.12.2006-31.5.2007 Kilpailun arvostelupöytäkirja 31.10.2007. http://www.greaterhelsinkivision.fi/ files/ghv_arvostelupoytakirja_141207.pdf (viittauspäivä 9.9.2008). Kilpailuehdotus Towards City 2.0. http://www.greaterhelsinkivision.fi/files/ghv_ j2p_towards_city_6_boards.pdf (viittauspäivä 9.9.2008). www.greaterhelsinkivision.fi www.helsinginseutu2050.fi Helsingin kaupunginhallituksen johtosääntö 11.7.2006 http://www.hel2.fi/johtosaannot/ (viittauspäivä 13.6.2008). Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimikunnan ja asuntotuotantotoimiston johtosääntö 11.7.2006 http://www.hel2.fi/johtosaannot/ (viittauspäivä 13.6.2008). Helsingin kaupungin kaupunkisuunnittelutoimen johtosääntö 11.7.2006 http://www.hel2.fi/johtosaannot/ (viittauspäivä 6.5.2008). Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnan, asuntolautakunnan ja kiinteistöviraston johtosääntö 11.7.2006 http://www.hel2.fi/johtosaannot/ (viittauspäivä 13.6.2008). Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kirjaston arkisto

VII Suunnittelukilpailuja koskevien arkistojen läpikäynti Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kirjastossa informaatikko Leena Kärkkäisen opastuksella 18.1., 21.1. ja 13.8.2008. Helsingin Koivusaaren kansainvälinen ideakilpailu 12.8.-10.11.2008, kilpailuohjelma http://laituri.hel.fi/ksv/koivusaari/liitteet.php?load=liitteet_fi/kilpailuohjelma.pdf (viittauspäivä 7.9.2008). Helsingin Kuninkaantammen Mahdollisuuksien piha! -suunnittelukilpailu 12.6.- 18.9.2008, kilpailuohjelma http://www.hel2.fi/ksv/tarjouskilpailut/mahdollisuuksien_piha.pdf (viittauspäivä 10.9.2008). Helsingin Sanomat 29.5.2008: Arkkitehti Steven Holl hahmotteli Kiasmalle laajennuksen ja Lisää tilaa tarvitaan museon pysyville kokoelmille, toimittaja Hannu Pöppönen, s. C1. 30.5.2008: HS.fi verkossa sanottua, s. C3. 31.5.2008: Pajunen suhtautuu Kiasman laajennukseen myönteisesti, toimittaja Hannu Pöppönen, s. C2. 6.6.2008: Nykytaiteen museo Kiasma ei saa lisärakennusta Töölönlahdelle, toimittaja Marja Salmela, s. A11. 8.6.2008: Keskustelua Kiasman laajennuksesta pitää jatkaa, toimittaja Hannu Pöppönen, s. C5. 7.8.2008: Espoossa muhii kunnon riita kaupungintalon kohtalosta, toimittaja Päivi Punkka-Hänninen, s. A13. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puhelinneuvonta 8.2.2008 Kuntaliitto tiedottaa 12.6.2007 Kuntalaisten nettiosallistuminen laajenee, julkaissut Mattias Lindroth. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;114858;122873;123 189 (viittauspäivä 7.9.2008). Kuntien verkkopalvelututkimus 2007 Suomen Kuntaliiton teettämä tutkimus kuntien verkkopalveluista. http://www.kunnat.net/binary.asp?path=1;29;355;394;123284;124731&field=fil eattachment&version=1 (viittauspäivä 6.9.2008). MOT Kielitoimiston sanakirja, Helsingin yliopiston intranet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Kielikone Oy:n sähköinen suomen kielen sanakirja (viittauspäivä 6.8.2008). SAFAn kilpailusäännöt Suomen Arkkitehtiliitto Finlands Arkitektförbund ry SAFA: Kilpailusäännöt. Vahvistettu liittovaltuustossa 23.5.2008. http://www.safa.fi/archive/170_

VIII SAFAn_kilpailusaannot_2008.pdf (viittauspäivä 4.10.2008). Tampereen Alvari Alueellisen vaikuttamisen kanava http://www.tampere.fi/tiedostot/5lcdgjeqr/esite.pdf (viittauspäivä 6.9.2008). Tilastokeskus: Markkinaoikeuden ratkaisut 2007 http://www.stat.fi/til/eriktu/2007/eriktu_2007_2008-08-14_tau_001.html (viittauspäivä 21.9.2008). Valtion taidemuseon vuosikertomukset http://www.fng.fi/fng/rootnew/fi/vtm/esittely-vuosikatsaus.htm 1.7.2008). (viittauspäivä www.credita.fi Yritys- ja hankintatietopalvelu, Edita Publishing Oy. www.hankintailmoitukset.fi Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä hankintailmoituskanava HILMA. www.safa.fi viittauspolku Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn nettisivut. HAASTATTELUT Kaarresalo, sähköpostiviesti 2.7.2008 Henkilökohtainen tiedonanti. Kilpailuttamisvelvollisuus julkisissa hankinnoissa - teoksen kirjoittajan, OTL Toni Kaarresalon, vastaus yksityiseen sähköpostiviestiini. Ormio, sähköpostiviesti 1.8.2008 Henkilökohtainen tiedonanti. Vantaan kaupungin hankintajohtajan, OTK Hanna Ormion, vastaus yksityiseen sähköpostiviestiini. Pakkala, haastattelu 17.3.2008 Arkkitehti Pekka Pakkalan haastattelu. Ennen eläkkeelle siirtymistään Pakkala työskenteli vuosikymmenten ajan Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa osallistuen vahvasti suunnittelukilpailujen järjestämiseen. Saarinen, haastattelu 18.9.2008 Vahingonkorvaukset julkisissa hankinnoissa -teoksen kirjoittajan, OTK Kirsi- Maria Saarisen, haastattelu. Vainio ja Holappa, haastattelu 6.8.2008 Helsingin kaupunginsuunnitteluviraston päälakimies Pirkko Vainion sekä lakimies Miia-Riina Holapan haastattelu. Vuorovaikutussuunnittelija Turunen, puhelinhaastattelu 8.9.2008 Juha-Pekka Turunen työskentelee Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa vuorovaikutussuunnittelijana.

1 1. JOHDANTO Arkkitehtuurialan suunnittelukilpailut ovat aika ajoin julkisen keskustelun ja mielenkiinnon kohteina. Suunnittelukilpailujen käyttö mahdollistaa uusien ajattelutapojen hyödyntämisen ja antaa tilaajalle mahdollisuuden tutkia ratkaisuvaihtoehtoja monipuolisesti. Parhaimmillaan arkkitehtuurikilpailuilla luodaan laadukkaita ja kestävän kehityksen mukaisia elinympäristöjä avoimessa ja vuorovaikutteisessa menettelyssä. Aihetta käsiteltäessä tuodaan kuitenkin harvoin esiin suunnittelukilpailun juridinen liityntä julkisiin hankintoihin ja hankintalainsäädäntöön. Sen sijaan keskustelun pääpaino on ansaitusti arkkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa sekä toisaalta julkisten varojen käytössä. Lainsäädännöllisen viitekehyksen ja noudatettavien normien esittäminen olisi kuitenkin tervetullutta kokonaisuuden hahmottamiseksi. 1.1 ARKKITEHTUURIKILPAILUT SUOMESSA Arkkitehtuurikilpailujen järjestämiselle on Suomessa vahva ja pitkä perinne. 1870- luvulla kilpailuihin osallistui lähinnä ulkomaalaisia suunnittelijoita, mutta 1900-luvun puolivälissä suunnittelijoiden valintaa tiukennettiin ja osallistumisoikeus myönnettiin vain arkkitehtiliiton jäsenille. Kuntien virkamiesvetoinen suunnittelu yleistyi vasta 1970-luvulla. Kilpailukulttuurin alusta alkaen suunnittelutöitä on arvioitu ilman tietoa ehdotuksen laatijasta ja on epätodennäköistä, että tästä niin sanotusta nimettömyydensuojasta 1 tingittäisiin jatkossakaan. 2 Syitä arkkitehtuurikilpailujen vankkaan asemaan Suomessa etsitään muun muassa vuonna 2006 julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa. Yhtenä seikkana tutkimuksessa esitetään kilpailukulttuurin juurtumista arkkitehtikuntaan. Kilpailujen järjestäminen on Suomessa tavanomaista ja johdonmukaista. Toiseksi, kilpailuihin osallistuminen koetaan herkästi ammatilliseksi velvollisuudeksi. Kolmantena perusteena esitetään kilpailujen toimivan ammattikunnan eräänlaisena jatkokouluttajana. Neljäntenä selvittävänä tekijänä tutkimuksessa tuodaan esiin Suomen Arkkitehtiliiton 3 valitsemien tuomariston 1 Käytän tutkielmassani tietoisesti yhteenkirjoitettua muotoa nimettömyydensuoja lainsäädännössä esiintyvän version nimettömyyden suoja sijaan. Oikeinkirjoitussuositus juridisessa asiayhteydessä varmistettu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puhelinneuvonnasta 8.2.2008. 2 Pakkala, haastattelu 17.3.2008. 3 Suomen Arkkitehtiliitto Finlands Arkitektförbund SAFA ry on vuonna 1892 perustettu

2 jäsenten ammattikunnan sisällä nauttima luottamus. Viimeksi mainittu vahvistaa uskoa parhaan voittajan valitsemiseen. 4 Avoimet arkkitehtuurikilpailut luovat puitteet uusien suunnittelijoiden alallepääsylle. Kilpailuihin osallistuminen elää vahvana suomalaisissa arkkitehtuurikouluissa, eikä ole tavatonta, että arkkitehtiylioppilaat sijoittuvat hyvin suunnittelukilpailuissa. Tästä näkökulmasta katsottuna ruotsalaistutkimus toteaa 1970-luvulta alkaen vahvistuneen niin sanottujen kutsukilpailujen suosimisen ammattikunnan itsensä kannalta ongelmalliseksi. 5 Perusteluna kutsukilpailujen käyttöön on toisaalta esitetty laadullisia seikkoja sekä suunnittelijoiden motivaatiota panostaa kilpailuun osallistujapiirin ollessa rajattu 6. Oheisessa tilastossa on esitetty avoimien ja osallistujamäärältään rajoitettujen arkkitehtuurikilpailujen käytön kehitys 1970-luvulta vuoteen 2008. arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä edunvalvoja. Järjestöön kuuluu opiskelijajäseniä sekä lähes 3000 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia, joka vastaa noin 80%:a kaikista Suomen arkkitehdeista, www.safa.fi SAFAn toiminta (28.9.2008). 4 Kazemian et al. 2006, s. 11. 5 Kazemian et al. 2006, s. 12. 6 Pakkala, haastattelu 17.3.2008.

3 1.2 SUUNNITTELUKILPAILU OIKEUDELLISENA ONGELMANA Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani suunnittelukilpailuihin julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 7 kannalta liittyviä juridisia erityiskysymyksiä. Suunnittelukilpailu poikkeaa hankintalain nojalla pääasiallisesti kilpailutettavista tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista. Olennaista on, että kilpailutuksen kohteena on luovan työn tulos. Menettelyllä ostetaan nimenomaan suunnittelua, eikä hankkeen toteuttaminen kuulu suunnittelukilpailuun. Suunnittelukilpailunormeihin ei otettu kantaa hankintalain valmisteluvaiheessa valiokunnissa eikä eduskuntakäsittelyn yhteydessä 8. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry on toimittanut lakiehdotusta koskevan lausuntonsa kauppa- ja teollisuusministeriölle. Kannanotossaan SAFA kiinnitti huomiota hankintalain kokonaistaloudellista edullisuutta koskevaan säännökseen sekä korosti nimettömyydensuojaa edellytyksenä ehdotusten tasapuoliselle arvioinnille. Palveluhankinnan tarjousten yhteydessä pyydettävien luonnosten osalta SAFA yhtyi Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry:n näkemykseen pakollisesta suunnittelukilpailumenettelyyn siirtymisestä. Eduskunnan ympäristövaliokunnalle antamassaan lausunnossa ATL kiinnitti SAFAn tavoin huomiota lähinnä kilpailutusten laatukriteerien käyttöön sekä palveluhankinnan ja suunnittelukilpailun eroihin 9. 7 Hankintalainsäädännöllä on tarkoitus tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata kilpailuun osallistujien tasapuolista kohtelua. EU-sääntelyyn perustuvaa lainsäädäntöä uudistettiin 1. 6.2007 alkaen saattamalla kansallisesti voimaan laki julkisista hankinnoista sekä laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (349/2007, erityisalojen hankintalaki). Lainsäädäntöä ovat velvollisia noudattamaan valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko seurakuntineen ja viranomaisineen, valtion liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta joltakin hankintalain tarkoittamalta hankintayksiköltä. Kilpailutusvelvollisuus koskee ns. kynnysarvon ylittäviä hankintoja: kansallinen kynnysarvo tavaraja palveluhankinnalle sekä suunnittelukilpailulle on 15.000 euroa (eräitä poikkeuksia, ns. liitteen B mukaiset palvelut). Rakennusurakat on kilpailutettava arvon noustessa yli 100.000 euroon. EUkynnysarvot perustuvat Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa sovittuihin kynnysarvoihin, jotka Euroopan yhteisöjen komissio vahvistaa kahden vuoden välein. Ajalle 1.1.2008-31.12.2009 EU-kynnysarvot ovat tavara- ja palveluhankinnoille sekä suunnittelukilpailuille 133.000 euroa (hankintayksikön ollessa valtionkeskushallintoviranomainen) tai 206.000 euroa (muu hankintayksikkö). Rakennusurakoiden osalta kaikkia hankintayksikköjä koskee 5.150.000 euron kynnysarvo. 8 Lähetekeskustelun pöytäkirja PTK 46/2006 vp; Valiokuntakäsittely: talousvaliokunnan mietintö TaVM 26/2006 vp, siihen liittyvät päätösehdotus ja vastalauseet sekä luettelo valiokuntakäsittelyn vaiheista, hallintovaliokunnan lausunto HaVL 25/2006 vp, liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunto LiVL 24/2006 vp, sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto StVL 13/2006 vp, ympäristövaliokunnan lausunto YmVL 29/2006 vp; Ensimmäisen käsittelyn istuntopöytäkirja PTK 138/2006 vp ja PTK 139/2006 vp; Toisen käsittelyn istuntopöytäkirja PTK 142/2006 vp; Eduskunnan vastaus hallitukselle EV 256/2006 vp. 9 ATL:n asiantuntijalausunto ympäristövaliokunnalle 30.5.2006.

4 Hankinta-asetusta valmisteltaessa ATL ja SAFA ovat kauppa- ja teollisuusministeriölle toimittamassaan lausunnossa esittäneet ainoastaan kokonaistaloudellisen edullisuuden korostamista ensisijaisena valintaperusteena mainitsemalla se asetuksessa ennen halvinta hintaa 10. Valitsemani teema on haasteellinen etenkin lähdeaineiston osalta. Julkisia hankintoja koskevissa teoksissa suunnittelukilpailunormit on esitelty yleisluonteisena osana hankintakokonaisuutta, mutta syvällisemmin niihin liittyvään problematiikkaan ei etenkään suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa ole toistaiseksi paneuduttu. Myöskään suunnittelukilpailuja koskevaa oikeuskäytäntöä ei varsinaisesti ole. Lähdeaineiston suppeuden vuoksi virallislähteet ovat olennainen osa tutkimustani. Arkkitehtuurikilpailujen substanssikysymyksissä sekä soveltaessani tulkinnanvaraista lainsäädäntöä hyödynnän lisäksi asiantuntijoiden haastatteluja. Noudattamani metodi on lainopillinen. 1.2.1 Tutkimuskysymykset ja aiheen rajaus Lähestyn suunnittelukilpailuja hankintalainsäädännön ja nimenomaan arkkitehtuurialan kilpailujen näkökulmasta. Olen rajannut erityisalojen hankintalain työni ulkopuolelle. Keskityn tutkielmassani suunnittelukilpailun toistaiseksi vähäistä huomiota saaneisiin ongelmakysymyksiin, josta johtuen varsinaisen tarkastelun ulkopuolelle jäävät suunnittelijan valintaa sekä kilpailuehdotusten arviointia koskeva problematiikka lyhyitä johdantokappaleita lukuun ottamatta. Tutkielmani ydinkysymykseksi nousi jo varhaisessa vaiheessa suunnittelukilpailun tuomariston tekemän ratkaisun suhde kunnalliseen päätöksentekoon. Mikä juridinen merkitys tuomariston päätöksellä on? Onko tuomaristo hankintayksikköä avustava asiantuntijaelin vai voisiko tuomaristo toimia kiinteänä osana julkista hallintoa? Toimivalta hankintapäätöksen tekemiseen on hankintayksiköllä, mutta hankintalain mukaista nimettömyydensuojaa on noudatettava vain siihen saakka kunnes tuomaristo on antanut lausuntonsa tai tehnyt päätöksensä. Nykyisellään kunnallisen toimielimen tehdessä hankintapäätöstä nimettömyydensuoja on jo rauennut. Jääkö 10 http://www.safa.fi/safa_win.php?id=3272&s=p (28.9.2008).

5 toimielimen tehtäväksi käytännössä tuomariston kannan muodollinen hyväksyntä, vai onko se oikeutettu tekemään päätöksen omaa harkintaa käyttäen esimerkiksi kilpailutöihin vapaasti perehtyen? Tällöin hankintalain säännös tuomariston ammattitaidosta menettää merkityksensä. Yhtäältä etsin ratkaisua siihen, miten tuomariston päätöksenteon juridista asemaa olisi mahdollista vahvistaa. Voisiko tuomaristo toimia osana kunnallista hankintayksikköä? Mikä olisi luontevin toimintamalli ja mitä muutos käytännössä merkitsisi? Tutkielmaa työstäessäni aiheesta on tullut entistä ajankohtaisempi muun muassa Espoon kaupungintaloa koskeneen suunnittelukilpailun ratkettua 11. Olen rajannut suunnittelukilpailun tuomariston aseman tarkastelun Helsingin kaupunkiin, joka on kokonsa edellyttämän toimivallan delegoinnin vuoksi maan haastavimpien joukossa. Suunnittelukilpailun tuomariston sekä kunnallisen hankintayksikön välisen jännitteen ja juridisen problematiikan osalta esitykseni soveltuu toki muihinkin kuntiin. Hyödynnän kilpailuesimerkkeinä pääsääntöisesti Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston järjestämiä suunnittelukilpailuja. Perustelen toimialan valintaa sillä, että toisena tutkielmani kantavana teemana käsittelen kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia nimenomaan elinympäristöön ja kaupunkitilaan. Tutkin, onko kunnan viranomainen velvollinen selvittämään kuntalaisten mielipiteen suunnittelukilpailun yhteydessä. Samalla pohdin, miten kuntalaisten ja hankintayksikön välistä vuorovaikutusta on käytännössä mahdollista hyödyntää suunnittelukilpailun yhteydessä. Kolmantena tutkimusaiheena nostan esiin hankintalain problemaattisen 22 :n säännöksen suunnittelukilpailuun sovellettavista lainkohdista. Sovelletaanko hankintalakia säännöksen 1 momentin nojalla avoimiin suunnittelukilpailuihin, lähtökohtaisesti niin sanottuihin ideakilpailuihin, joissa palkinnot jaetaan kilpailussa sijoittumisen eikä osallistumisen perusteella? Toiseksi, säännöksen 2 momentissa on luettelomaisesti säädetty suunnittelukilpailuihin sovellettavista lainkohdista. Onko luettelo tarkoitettu tyhjentäväksi, ja siinä tapauksessa, onko listan ulkopuolella 11 Helsingin Sanomat uutisoi 7.8.2008 Espoon luottamusmiesten varauksellisesta suhtautumisesta palkintolautakunnan päätökseen otsikolla Espoossa muhii kunnon riita kaupungintalon kohtalosta. Artikkelissa valtuuston puheenjohtaja korosti, että päätöksen kaupungintalon kohtalosta tekee valtuusto, ei suunnittelukilpailun tuomaristo.

6 säännöksiä, joita olisi perusteltua soveltaa ainakin joltain osin myös suunnittelukilpailuun? Neljäntenä tutkimuskysymyksenä tarkastelen tuomariston esteellisyyttä. Miten tuomaristo voi olla riippumaton suunnittelijoista, joiden henkilöllisyyttä he eivät nykykäytännön nojalla nimettömyydensuojan vuoksi saa selville? Tutkin kuinka laajaa nimettömyydensuojaa hankintalaki edellyttää ja millä keinoin tuomariston esteellisyys olisi mahdollista todellisuudessa selvittää. Suorahankinnan yhteydessä pohdin, estääkö suunnittelijan tekijänoikeus rakennuksen myöhemmän muutostyön suunnittelun kilpailuttamisen. Viidentenä tutkimuskysymyksenä tarkastelen, olisiko suunnittelutyötä mahdollista ostaa suorahankinta laissa mainitun taiteellisen syyn nojalla? Varsinaisten tutkimuskysymysten ohella esittelen suunnittelukilpailua menettelymuotona ja käyn läpi suunnittelukilpailun kannalta olennaisilta osin muun muassa hankinta-asiakirjojen julkisuutta sekä oikeusturvakeinoja. Osana johdantoa tuon lyhyesti esille mahdollisuuden suunnittelutyön ostamiseen myös tavanomaisena palveluhankintana, sillä todellisuudessa valtaosa arkkitehtituurisuunnittelusta hankintaan nimenomaan muuta, kuin suunnittelukilpailumenettelyä käyttäen. 1.2.2 Määritelmät Julkisten hankintojen näkökulmasta suunnittelukilpailu on menettely, jolla hankintayksikkö voi hankkia esimerkiksi kaavoitukseen, kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin, tekniseen suunnitteluun tai tietojenkäsittelyyn suunnitelman, jonka tuomaristo valitsee kilpailulla 12. Suunnittelukilpailusta on julkaistava hankintailmoitus ja kaikille on turvattava avoin ja tasapuolinen mahdollisuus osallistua kilpailuun. Suunnittelijoiden määrää voidaan rajoittaa vain noudattamalla ennalta ilmoitettuja syrjimättömiä perusteita. Suunnittelukilpailuun on aina kutsuttava riittävä määrä osallistujia todellisen kilpailun varmistamiseksi. Suunnittelukilpailussa on oltava hankintalain nojalla säännöt. Sen sijaan sääntöjen 12 Hankintalaki 5.1 kohta 16.

7 sisällöllisistä vaatimuksesta ei ole annettu tarkkoja normeja. Suomen Arkkitehtiliiton omissa kilpailusäännöissä hankintalain edellyttämiin suunnittelukilpailun sääntöihin viitataan termillä kilpailuohjelma. Lisäksi suunnittelukilpailussa on oltava luonnollisista henkilöistä koostuva tuomaristo, jonka jäsenet ovat riippumattomia kilpailuun osallistuvista. Hankintadirektiivi (2004/18/EY) käyttää tuomaristosta termiä valintalautakunta. SAFAn kilpailusäännöissä elimeen viitataan ilmaisulla palkintolautakunta. Johdonmukaisuuden vuoksi noudatan tutkielmassani hankintalain versiota tuomaristo. Hankintalaki edellyttää arvioimaan kilpailuehdotuksia nimettöminä. Nimettömyydensuojaa on noudatettava kunnes tuomaristo on antanut lausuntonsa tai tehnyt päätöksensä. SAFAn kilpailusäännöissä nimettömyydensuojasta käytetään myös ilmaisua kilpailusalaisuus. Tarjoaja viittaa hankintalaissa tarjouksen jättäneeseen toimittajaan. Termi ehdokas tarkoittaa toimittajaa, joka on ilmoittanut halukkuutensa osallistua rajoitettuun menettelyyn 13. Suunnittelukilpailun erityispiirteet huomioiden pidän hankintalain toimittaja-, tarjoaja- ja ehdokaskäsitteitä ontuvina. Käytän tutkielmassani tästä syystä suunnittelijan ja tarjoajan ohella termiä ehdokas siten, kuin se yleiskielessä käsitetään sitomatta itseäni hankintalain mukaiseen tulkintaan 14. 1.2.3 Arkkitehtuurikilpailun tyypit Suunnittelijat ja hankintalainsäädäntö käyttävät eri termejä kilpailutyypeistä. SAFAn sääntöjen mukaan kilpailu voi olla luonteeltaan joko suunnittelukilpailu tai aatekilpailu (käytännössä jälkimmäiseen viitataan usein termillä ideakilpailu): Suunnittelukilpailun tarkoituksena on löytää ratkaisu hankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi sekä hankkeen suunnittelija. Suunnittelukilpailu soveltuu käytettäväksi silloin, kun tarkoituksena on hankkeen toteuttaminen kilpailuohjelman pohjalta. Kilpailun tarkoitus on johtaa suunnittelutoimeksiantoon. Aatekilpailun tarkoituksena on erilaisten ratkaisumahdollisuuksien kartoittaminen ja periaateratkaisun löytäminen jatkosuunnittelun ja hankkeeseen liittyvän päätöksenteon pohjaksi. Kilpailu ei välttämättä johda suunnittelutoimeksiantoon. 15 Hankintalainsäädännön suunnittelukilpailusäännöksillä 13 Hankintalaki 5.1 kohta 8. 14 Esim. riittävä määrä ehdokkaita, menettelyyn osallistumisesta kiinnostunut ehdokas, kilpailuun osallistuva tai jo osallistunut ehdokas, ehdokas suunnittelukilpailun voittajaksi. 15 SAFAn kilpailusäännöt, kohta 3.

8 on tarkoitus kattaa molemmat, sekä suunnittelutyön ostamiseen johtava kilpailu että niin sanotun ideakilpailun järjestäminen eri ratkaisumallien kartoittamiseksi 16. Arkkitehdit jakavat kilpailut suunnittelutehtävän luonteesta sekä järjestäjän tavoitteista riippuen lisäksi yleisiin kilpailuihin ja kutsukilpailuihin. Yleiseen kilpailuun osallistuminen on avointa kilpailuohjelmassa esitetyin rajauksin. Osallistujilta saatetaan vaatia esimerkiksi oikeutta arkkitehdin ammatin harjoittamiseen. Kutsukilpailujen osalta SAFAn säännöissä todetaan, että järjestäjä valitsee osanottajat joko suoraan tai kilpailuun ilmoittautuneiden joukosta lisähuomautuksella, että julkisen hankintayksikön tulee kutsuttavien valinnassa noudattaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä. 17 Käytännössä hankintalain suunnittelukilpailulla, jonka osallistujamäärää ei ole rajoitettu, tarkoitetaan siten yleistä kilpailua. Osallistujamäärän ollessa rajoitettu hankintalain 33.2 :n nojalla, lain termi suunnittelukilpailu vastaa arkkitehtipiireissä kutsukilpailua. Tosin siltä osin termi kutsukilpailu on harhaanjohtava, että hankintayksikön on aina julkaistava hankintailmoitus ja valittava osallistujat ilmoituksessa mainittuja syrjimättömiä perusteita noudattaen. Riippumatta kilpailutyypistä hankintayksikkö saa kuitenkin hankintailmoituksen julkaistuaan lähettää tarjouspyynnön soveliaiksi katsomilleen suunnittelijoille. 1.3 SUUNNITTELUTYÖ PALVELUHANKINTANA Suunnittelutyötä voidaan ostaa suunnittelukilpailua järjestämättä tavanomaisena palveluhankintana esimerkiksi avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä. Pelkän hinnoitteluperusteen nojalla hankintayksikön on mahdoton valita sen tarpeisiin laadun perusteella parhaiten soveltuvaa tarjoajaa, joten kilpailutuksissa edellytetään ehdokkailta usein valmiita suunnitelmia tai suunnitelmaluonnoksia tarjouksien liitteinä. Tyypillisesti palveluhankinnassa ei makseta palkkiota tarjouskilpailuun osallistumisesta, jolloin suunnittelutyön teettäminen korvauksetta tarjouskilpailun osana voi muodostua kohtuuttomaksi ja vähentää siten tarjoajien halukkuutta 16 Kansallisessa hankintalaissa 22.1 :n sanamuotoa on mielestäni mahdollista tulkita siten, että ideakilpailut ovat lain soveltamisalan ulkopuolella. Ks. tästä kappale 2.2.2 Osallistumiseen sidotut palkkiot ja maksut. 17 SAFAn kilpailusäännöt, kohdat 4-5.