Raportti. Pieni piiri Tempaus -pilottiprojekti 1.10.2013 31.5.2014. Ikäihmiset testaavat Pienen piirin kuvapuhelupalvelua tablettitietokoneella



Samankaltaiset tiedostot
Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Kolarin terveyskeskuksen kuvapuhelinpilotti

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Tunstall Oy:n kotihoidon CarePlan -toiminnanohjausjärjestelmän, CareApp -mobiilisovelluksen sekä sähköisten CareLock -lukkomoduulien tuotetestaus

Otos 1. Otoksen sisältö:

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

BtoB-markkinoinnin tutkimus

Palmian virtuaalipalvelu

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Päivän tärkein ateria -toimintamalli

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

ARJEN PELASTAJAT: ATK-OHJAUSTA IKÄIHMISILLE

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja Järjestön logo tähän

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

ETELÄ-POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTO VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI 2014 KYSELY 13-VUOTIAILLE JA SITÄ VANHEMMILLE OPPILAILLE

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström

Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016

Vanhemmuussuunnitelma

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

AS Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

LASTENPSYKIATRIAN OSASTO

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT PAIMION KAUPUNGISSA

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

OMAISHOIDON TUEN SUUNNITELMAN ASIAKASASIAKIRJARAKENTEET

Teknologiaa arjen ehdoilla? Ikääntyneiden kokemuksia kotiteknologiakokeilusta

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

Postin kotipalvelut. Internal

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( ) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

PELAAJAPROFIILI Mobiilisovellus

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

Mediakyselyn tulokset

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Turun Kaupunkilähetys ry

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta?

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin

STEP 1 Tilaa ajattelulle

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Tämä toimintamalli on koottu osana opinnäytetyötä

Ikäihmisten asiakaskyselyjen tulokset v. 2010

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa Aila Halonen

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Opiskelijapalaute 2018

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Transkriptio:

Raportti Pieni piiri Tempaus -pilottiprojekti 1.10.2013 31.5.2014 Ikäihmiset testaavat Pienen piirin kuvapuhelupalvelua tablettitietokoneella Laatinut Projektikoordinaattori Ida-Lotta Lind 16.7.2014 1

Sisältö 1. Projektikehys 3 2. Tekniikasta lyhyesti 4 3. Aktiiviset käyttäjät solmivat ystävyyssiteitä 6 3.1 Yhteydenpito omaisiin tärkeä 6 3.2 Uusia myönteisiä kokemuksia 7 4. Kuvapuhelujen käyttö kotihoidossa 8 4.1 Kotihoidon henkilöstön koulutus 9 4.2 Kotihoidon tukipalvelut vuonna 2015 10 5. Yhteistyötä yli rajojen 11 5.1 Vertaistukea omaishoitajille 11 5.2 Sipoonlahden koulu välitti joulujuhlan 12 5.3 Laulutuokio Kyrkoby förskolan kanssa 13 6. Teknisiä haasteita 14 6.1 Verkko-ongelmia 15 6.2 Kieli ja tablettitietokone esteenä 15 6.3 Kehitteillä olevat puhelutoiminnot 16 6.4 Useita päivityksiä 16 6.5 Epäkäytännöllinen Sipoo Sibbo 16 7. Loppuarvio 17 Projektin päivämääriä 18 Lähteet 18 2

1. Projektikehys Sipoon kunta päätti keväällä 2013 ulkopuolisen rahoituksen turvin toteuttaa pilottiprojektin yhteistyössä Pieni piiri Oy:n kanssa. Pilottiprojektin ajankohdaksi oli määritelty 1.10.2013 31.3.2014, mutta sitä päätettiin myöhemmin jatkaa 31.5.2014 saakka. Pieni piiri Oy on startupyritys, joka kehittää ikäihmisille suunnattuja kuvapuhelupalveluja. Järjestelmän nimi on suomeksi sama kuin yrityksenkin, ts. Pieni piiri, mutta muilla kielillä siitä on käytetty nimeä Circly. Siksi käytän raportissa nimitystä Circly, kun tarkoitan varsinaista palvelua, ja Pieni piiri, kun tarkoitan Pieni piiri Oy -nimistä yritystä. Pilottiprojektin tarkoituksena oli, että kotona asuvat ikäihmiset yhdessä omaistensa sekä kunnan ja seurakuntien edustajien kanssa testaisivat uutta kuvapuhelupalvelua. Tavoitteena oli rakentaa ikäihmisten tarpeista lähtevä verkosto. Verkoston välityksellä käyttäjällä oli mahdollisuus pitää yhteyttä omaisiin, saada vertaistukea, osallistua ryhmäkeskusteluihin tai saada henkilökohtaista konsultointia hänen ollessaan kotona. Pieni piiri Tempaus -pilottiprojektin aikana jaettiin 50 Samsung Galaxy Tab 2 -mallista tablettitietokonetta yli 65-vuotiaille sipoolaisille. Kaikilla kotona asuvilla yli 65-vuotiailla kuntalaisilla oli mahdollisuus osallistua Pieni piiri Tempaukseen. Pilottiprojektista ilmoitettiin mm. lehdistötiedotteella, joka julkaistiin 27.8.2013 Sipoon Sanomissa ja Borgåbladetissa sekä kunnan omalla kotisivustolla. Lisäksi yli 65-vuotiaille omaishoitajille lähetettiin pilottiprojektia koskeva kirje. Ajatuksena oli, että pilottiprojekti tarjoaisi omaishoitajille mahdollisuuden tavata toisiaan ja omaishoidon koordinaattori Ingela Lindholmia sekä saada vertaistukea. Tablettitietokoneen saaneita ikäihmisiä oli 42, 8:aa tablettitietokonetta käytettiin kunnassa. Niistä 42 käyttäjästä, jotka projektin alussa olivat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita ja jotka ottivat vastaan tablettitietokoneen, 10 henkilöä palautti tablettitietokoneen eri syistä ennen projektin päättymistä. Tablettitietokoneet annettiin uusille käyttäjille, minkä seurauksena projektiin osallistui yhteensä 52 yli 65-vuotiasta. Kunnassa tablettitietokoneita käyttivät Sipoon kotihoito, päiväkeskus, Kyrkoby förskola (esiopetusryhmä) ja Sipoonlahden koulu. Lisäksi projektissa olivat mukana Sipoon suomalainen ja ruotsalainen seurakunta sekä omaishoidon koordinaattori Ingela Lindholm ja projektikoordinaattori Ida-Lotta Lind omilla tablettitietokoneillaan. Myös omaisilla oli mahdollisuus osallistua pilottiprojektiin omilla tablettitietokoneillaan tai älypuhelimillaan. 3

Tablettitietokoneet jaettiin kahdessa eri tilaisuudessa, joista ensimmäinen järjestettiin Sipoon seniorikeskuksessa, Nikkilässä keskiviikkona 2.10.2013 ja toinen Söderkullan kirjastossa torstaina 3.10.2013. Niillä, joilla ei ollut mahdollisuutta osallistua kyseisiin jakotilaisuuksiin, oli mahdollisuus noutaa tablettinsa vanhusten viikon aikana järjestetyistä tilaisuuksista, mm. Palvelutalo Elsien Minimessuilta 7.10.2013 tai SenioriSurfista 8.10.2013. Jakotilaisuuksissa käyttäjät täyttivät lainauslomakkeen ja valokuvauksen jälkeen he saivat tablettitietokoneen. Valokuvasta tuli käyttäjän profiilikuva Circly-sovellukseen. Osa käyttäjistä halusi jo tässä vaiheessa tablettitietokoneen avoimen version, toisin sanoen, että he voivat käyttää myös tablettitietokoneen muita toimintoja. Toisten tablettitietokoneiden järjestelmät avattiin myöhemmässä vaiheessa. Käyttäjät saivat lyhyen opastuksen Circlyn käyttöön ja heitä kehotettiin kotiin päästyään soittamaan toisilleen testipuhelu. Jakotilaisuudessa annettu opastus osoittautui monessa tapauksessa liian pinnalliseksi ja suurin osa käyttäjistä sai myöhemmässä vaiheessa lisäopastusta. Lisäopastusta annettiin mm. joulukuussa järjestetyssä glögitilaisuudessa sekä projektikoordinaattori Lindin henkilökohtaisessa ohjauksessa. Projektin päättyessä toukokuussa 2014 Sipoon kunta teki päätöksen toiminnan jatkamisesta ulkopuolisella rahoituksella. Projektin päättyessä Nina Weckman otti hoitaakseen Ida-Lotta Lindin tehtävät. Käyttäjäaktiivisuuden kartoituksen perusteella kunta jatkoi 16 tablettitietokoneen vuokraamista Pieni piiri Oy:ltä. Projektin päättymisen jälkeen viisi käyttäjää lunasti tablettitietokoneen itselleen. Heistä kolme halusi jatkaa Circlyn käyttämistä. Lisäksi molemmat seurakunnat halusivat jatkaa toimintaa. Viisitoista ikäihmistä, seurakunnat, kotihoito, seniorineuvola sekä Nina Weckman jatkavat toiminnan kehittämistä 31.12.2014 saakka. Suunnitelmissa on, että Circly vakiintuu kotihoidon tukipalveluksi vuonna 2015, tästä enemmän luvussa 4.2 Kotihoidon tukipalvelut vuonna 2015. 2. Tekniikasta lyhyesti Circly, suomeksi Pieni piiri, on tarkoitettu pääasiallisesti käytettäväksi tablettitietokoneessa, mutta sitä voidaan käyttää myös älypuhelimessa ja tietokoneessa, jossa on internetyhteys. Circly on saatavissa sekä avoimena että suljettuna versiona. Avoin versio tarjoaa enemmän mahdollisuuksia ja käyttäjä voi esimerkiksi itse muuttaa profiilitietojaan tai kutsua henkilöitä omaan piiriinsä. Avoimessa versiossa käyttäjä voi käyttää myös internetiä ja tablettitietokoneen muita toimintoja. Suljetussa versiossa käyttäjä voi käyttää ainoastaan Circly-sovellusta. Suljettu versio on tarkoitettu 4

niille, jotka eivät ole olleet tekemisissä vastaavanlaisten ohjelmien ja laitteiden kanssa. Suljetussa versiossa ikäihmisen piiriä hoitaa useimmiten omainen, jotta ikäihmisen ei tarvitse huolehtia siitä. Omaisilla, joilla ei ollut käytettävissään projektin tablettitietokoneita, oli mahdollisuus ottaa yhteyttä käyttäjään oman tablettitietokoneensa, älypuhelimensa tai tietokoneensa kautta. Omainen saattoi ilmaiseksi asentaa ohjelman omalle koneelleen. Circly on helppokäyttöinen ikäihmiselle, jolla ei ole aiempaa kokemusta vastaavanlaisesta videoviestinnästä. Järjestelmää voivat käyttää esimerkiksi muistisairaat ja liikuntarajoitteiset. Circlyssä henkilö voi soittaa kuvapuheluita yhdelle henkilölle tai osallistua ryhmäkeskusteluun, jossa on mukana enintään kuusi henkilöä samanaikaisesti. Jos käyttäjä on tavattavissa, tablettitietokone on päällä ja Circly-ohjelma käynnissä, näkyy profiilikuvan vieressä vihreä kenttä. Mikäli kenttä on harmaa, käyttäjään ei voida olla yhteydessä. Circlyllä voidaan ikäihmisen ympärille luoda verkosto. Verkosto näyttää erilaiselta ikäihmisen tarpeista riippuen; omaiset, ystävät, kotihoito ja seurakunta voivat kuulua samaan verkostoon. Lisäksi Circlyn välityksellä ikäihminen voi löytää uusia tuttavia ja ystäviä. Circlyssä on ns. piirejä. Piirillä tarkoitetaan ystäväpiiriä tai omaispiiriä, jossa ikäihmisellä on mahdollisuus ottaa yhteyttä omaan piiriin kuuluviin henkilöihin. Henkilö voi kuulua useaan eri piiriin, jossa ikäihmisellä voi olla omaispiiri ja hän voi kuulua myös virallisempaan piiriin, esim. omaishoitajien tai seurakuntalaisten piiriin. Pieni piiri Tempauksen aikana Sipoossa oli lähes 50 käyttäjää samassa piirissä, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeustapaukset olivat henkilöitä, jotka eivät jostakin syystä hallinneet laajaa piiriä tai eivät olleet kiinnostuneita kuulumaan siihen. Piirin nimi oli Sipoo Sibbo. Laajan piirin ideana oli, että kaikilla olisi mahdollisuus oppia tuntemaan toisensa ja ottaa yhteyttä projektiin osallistuneisiin käyttäjiin. Tällä tavoin ei myöskään kotihoidon asiakkaita, omaishoitajia, suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä jaettu eri kategorioihin, kun yksi ja sama käyttäjä saattoi kuulua useisiin kategorioihin. Sipoo Sibbo -piirin lisäksi monilla käyttäjillä oli oma omaispiiri. Sipoo Sibbo -piiri ei ollut käyttäjien omaisten käytössä. Sipoo Sibbo -piiriä sekä omaispiirejä hallinnoi pääasiallisesti projektikoordinaattori Lind. Koska hänen käytettävissään olivat sovelluksen hallintosivut, hän pystyi luomaan uusia käyttäjänimiä, uusia piirejä ja poistamaan niitä tarvittaessa. Useimmiten yhdellä tai useammalla omaisella oli oikeudet omaispiiriin ja he pystyivät itse lisäämään käyttäjiä omaispiiriin. Enemmän tietoa Circlystä eli Pieni piiri -sovelluksesta ja Pieni piiri Oy:stä on yrityksen kotisivuilla http://www.pienipiiri.fi/ 5

3. Aktiiviset käyttäjät solmivat ystävyyssiteitä 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden elämäntilanne ja tarpeet voivat olla erilaisia. Tämän vuoksi osa käyttäjistä koki, ettei heillä ollut Circly-palvelusta hyötyä. Toiset katsoivat, etteivät he ole palvelun oikea kohderyhmä. Näihin lukeutuivat mm. henkilöt, joilla oli enemmän kokemusta videoviestinnästä ja tekniikasta ja joilla oli aktiivista sosiaalista elämää kodin ulkopuolella sekä mahdollisuus liikkua esim. autolla. Myös tekniset hankaluudet vähensivät eräiden käyttäjien motivaatiota. Kuten jo aikaisemmin mainittiin, useimmat käyttäjistä oli liitetty laajaan Sipoo Sibbo -piiriin. Monet käyttäjistä eivät tunteneet toisiaan entuudestaan. Kunnan ja seurakunnan projektin aikana järjestämä ryhmätoiminta jäi vähäiseksi, minkä vuoksi myöskään ohjattu ryhmätoiminta, jossa käyttäjät olisivat voineet oppia tuntemaan toisensa, ei päässyt käyntiin. Monilla oli korkea kynnys ottaa yhteyttä tuntemattomiin ihmisiin, mikä on täysin ymmärrettävää. Sitä vastoin kaikkein rohkeimmat käyttäjät löysivät uusia tuttavuuksia Sipoo Sibbo -piiristä. Koska kaikkien profiilikuvat näkyivät Sipoo Sibbo -piirissä mukana olleille, käyttäjät saattoivat paitsi tunnistaa tuttavansa, myös muistaa uudet henkilöt, joihin olivat olleet yhteydessä. Projektikoordinaattori Lind esitteli kotikäynneillään useita käyttäjiä toisilleen, mikä useassa tapauksessa rohkaisi käyttäjiä ottamaan yhteyttä toisiinsa omin päin myöhemmässä vaiheessa. Käyttäjien avoimuus ja positiivinen asenne olivat tärkein tekijä uusien ystävyyssiteiden solmimisessa. Monet käyttäjät soittelivat toisilleen ja keskustelivat mm. siitä, miltä tuntui puhua Circly-palvelun kautta. Tämän jälkeen keskustelu jatkui muista asioista. Keskustelut johtivat puolestaan yhteisiin tapaamisiin ja kahvilakäynteihin Circlyn ja projektin ulkopuolella. Projektin päätyttyä monet olivat rakentaneet oman verkoston ja ystävystyneet. 3.1 Yhteydenpito omaisiin tärkeä Monelle käyttäjälle yhteydenpito omaisiin oli syy, jonka vuoksi he ilmoittautuivat Pieni piiri Tempaukseen. Niistä 52 käyttäjästä, jotka olivat projektissa mukana, 31 antoi yhteystiedot omaisilleen ja halusi oman omaispiirin Circlyyn. Monet omaisista asuivat toisella paikkakunnalla tai toisessa maassa. Näistä omaisryhmistä noin puolet oli aktiivisia. Yksi tai useampi omainen kirjautui Circly-palveluun, jossa osa heistä testasi ohjelmaa satunnaisesti, kun taas toiset käyttivät sitä päivittäin. Loput omaispiirit olivat passiivisia, mikä tarkoittaa, että käyttäjä ei koko projektiaikana ollut kertaakaan yhteydessä omaisiin Circlyn kautta. Syynä tähän oli mm. se, että käyttäjällä tai 6

omaisella ei ollut kiinnostusta ohjelman käyttämiseen tähän tarkoitukseen tai että heillä ei ollut tarkoitukseen sopivaa tablettitietokonetta tai älypuhelinta. Omaisten suhtautumisella kuvapuheluihin ja heidän mahdollisuuksillaan antaa käyttäjälle opastusta oli useissa tapauksissa ratkaiseva vaikutus käyttäjien omaan aktiivisuuteen ja heidän kiinnostukseensa käyttää Circlyä. Niissä tapauksissa, joissa omaiset itse olivat aktiivisia ja suhtautuivat myönteisesti kuvapuheluihin, myös käyttäjä oli aktiivisempi. Aktiivisissa omaisryhmissä Circly toi iloa sekä käyttäjälle että omaisille. Omaiset saattoivat Circlyn avulla mm. näyttää kuvia paikoista, tavaroista ja eläimistä aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Yhtä lailla myös omaiset pääsivät näkemään käyttäjän arkea. Tämä oli erityisen tärkeätä niille omaisille, jotka asuivat toisella paikkakunnalla tai toisessa maassa. 3.2 Uusia myönteisiä kokemuksia Vaikka projektin päätehtävänä oli toimintamuotojen testaaminen ja kehittäminen kuvapuheluja käyttäen, projekti tuotti myös monia muita elämyksiä ja kokemuksia. Esimerkiksi monet totesivat projektin lopussa, että tablettitietokoneen käyttökokemus oli ollut antoisa. Useat niistä henkilöistä, joilla oli tablettitietokoneen avoin versio ja jotka saattoivat käyttää muitakin toimintoja kuin Circlyä, tutustuivat nyt internetin käyttöön ensimmäistä kertaa elämässään. Useimmissa tapauksissa kokemus oli myönteinen ja osa kertoi tablettitietokoneen avanneen heille aivan uuden maailman. Myös useimmat henkilöt, jotka olivat käyttäneet tietokonetta ja internetiä aikaisemmin, olivat tyytyväisiä tablettitietokoneen toimintoihin. Projektin aikana ei valitettavasti ollut resursseja ohjata kokemattomia käyttäjiä internetin käyttöön eikä tablettitietokoneen muiden toimintojen kuin Circlyn käyttöön. Tarve tähän on kuitenkin suuri, ja monet ikäihmiset ovat kiinnostuneita. Tämän osoittaa jo ikäihmisten suuri kiinnostus pilottiprojektiin. Monet ottivat yhteyttä projektikoordinaattori Lindiin kysyäkseen jaossa olevista tablettitietokoneista, mutta eivät sitten osallistuneetkaan, kun saivat kuulla, että niillä oli ensisijaisesti tarkoitus testata kuvapuheluohjelmaa. Useat henkilöt kertoivat, että he olisivat kiinnostuneita tablettitietokoneesta, mutta haluaisivat ensin kokeilla sitä ja saada ohjausta sen käyttöön, ennen kuin he investoisivat omaan tablettitietokoneeseen. Useimmille käyttäjille pilottiprojekti oli myönteinen kokemus, myös niille, jotka eivät aktiivisesti käyttäneet Circlyä. Niistä henkilöistä, jotka eivät tunteneet kuuluvansa oikeaan kohderyhmään, useat totesivat pilottiprojektin olleen hyvä perehdytys palveluihin, jotka saattavat tulla ajankohtaisiksi myöhemmin elämässä. Projektissa useimmat käyttäjät saivat uusia ahaa-elämyksiä 7

ja alkoivat suhtautua eri tavalla teknologiaan ja kuvapuheluihin. Tämä koski myös niitä, jotka suhtautuivat vähemmän myönteisesti tablettitietokoneeseen ja Circlyyn. Osa totesi, ettei tablettitietokone ollut heitä varten tai että vielä kehityksen tässä vaiheessa ei tuntunut luontevalta olla toisiin yhteydessä tablettitietokoneen välityksellä. Kun tablettitietokoneet projektin päättyessä kerättiin pois, yksi käyttäjä sanoi Niin kauan kuin voin olla puutarhassa ja työntää sormeni multaan, en aio sormeilla tablettitietokonetta. Käyttäjät totesivat kuitenkin, etteivät he katuneet osallistumistaan projektiin ja sitä, että olivat saaneet kokeilla tablettitietokoneen ja Circlyn käyttöä. 4. Kuvapuhelujen käyttö kotihoidossa Sipoon kotihoidossa on 10 viime vuoden aikana tapahtunut monia muutoksia. Sekä työtavat että työtehtävät ovat muuttuneet. Pidempään kuin 10 vuotta kotihoidon palveluksessa olleet ovat kokeneet vielä enemmän muutoksia. Muun muassa tietokoneen käyttö asiakirjojen ja tietojen käsittelyyn on lisääntynyt. Lisäksi monet kotihoidon aikaisemmista tehtävistä on ulkoistettu, ja niistä huolehtivat nykyisin muut toimijat. Näihin tehtäviin kuuluvat mm. siivouspalvelut, apteekin tekemä lääkkeiden annostelu sekä aterioiden ja ostosten kotiinkuljetus. Kotihoidossa käytetään myös edistyneitä apuvälineitä. Tulossa on uusia mobiileja apuvälineitä, joiden on tarkoitus helpottaa sekä asiakkaan että henkilöstön arkea. EU-projektissa VIRTU (Virtual Elderly Care Services on the Baltic Islands) kuvapuhelut ovat jo aiemmin tulleet tutuksi Sipoon kotihoidon henkilöstölle. VIRTU-projektissa tavoitteena oli löytää teknisiä ratkaisuja, jotka helpottaisivat saaristossa tai reuna-alueilla asuvien ikäihmisten arkea. Tavoitteena oli, että kotihoidon henkilöstö voisi esimerkiksi hoitaa osan käynneistä etäyhteydellä sen sijaan, että ajavat asiakkaan luokse hänen kotiinsa. Pieni piiri Tempauksella oli sama tavoite, uusien toimintamallien löytäminen kuvapuheluja hyödyntämällä. Pilottiprojektissa kolmasosalla käyttäjistä oli ennestään yhteys kotihoitoon. Yhteydet saattoivat olla päivittäisiä tai satunnaisia. Varsinaisena testiaikana ei kehitetty käyttöön toimintamuotoa, jossa varsinaiset kotikäynnit voitaisiin korvata käyttämällä Circlyä. Tämä johtui siitä, että kotihoidon suorittamat tehtävät asiakkaiden luona edellyttivät työntekijän paikallaoloa asiakkaan kotona. Sen sijaan useat käyttäjät ottivat pilottiprojektin aikana yhteyttä kotihoitoon ja omaishoidon koordinaattori Lindholmiin Circlyn välityksellä. Näin esimerkiksi ratkaistiin eräitä kriisitilanteita asiakkaiden ja omaishoitajien kotona Circlyn välityksellä. Tällaisia tilanteita esiintyi sekä päiväsaikaan että öisin. On osoittautunut, että Circly on antanut osalle käyttäjistä 8

turvallisuudentunnetta öisin. Käyttäjästä on tuntunut luontevalta ottaa yhteyttä kotihoitoon tablettitietokoneen kautta. Kotihoidon henkilökunta on voinut antaa ammattimaisia vastauksia käyttäjän kysymyksiin ja saanut mm. tarvittaessa tietoja potilasrekisteristä kuvapuhelun aikana. Kommunikointi on sujunut myös toiseen suuntaan: esimerkiksi Etelä-Sipoon kotihoidonohjaaja on eräissä asioissa ottanut yhteyttä asiakkaisiinsa Circlyn kautta sen sijaan, että olisi soittanut puhelimella. 4.1 Kotihoidon henkilöstön koulutus Projektiaikana Ida-Lotta Lind järjesti henkilökohtaisia koulutustilaisuuksia kotihoidon henkilöstölle. Koulutustilaisuudet olivat kerrallaan 30 60 minuutin mittaisia, ja niihin saattoi osallistua yksittäin tai pareittain. Henkilökohtainen koulutus yhteisen sijaan osoittautui menestyksekkääksi. Työntekijät uskalsivat esittää enemmän kysymyksiä ja koulutus muotoutui henkilöiden oman kiinnostuksen ja kokemustason mukaan. Kotihoidosta 37 työntekijää osallistui koulutukseen. Koulutuksen jälkeen työntekijät osasivat seikkaperäisemmin kertoa palvelusta mahdollisille uusille käyttäjille, ja työntekijät suosittelivat palvelua myös useille asiakkaille. Kotihoidon työntekijät ovat myös tarvittaessa voineet auttaa asiakkaita päivittämään Circlyä kotikäyntien yhteydessä. He ovat myös voineet ratkaista pieniä ongelmia tai auttaneet käyttäjää ottamaan yhteyttä Pieni piiri Oy:n asiakaspalveluun. Kotihoidossa työskentelevän henkilön on hallittava useita osa-alueita voidakseen tehdä työtään. Tämä johtuu mm. siitä, että hoitaja on se henkilö, jonka kanssa asiakas on yhteydessä ja mahdollisesti ainoa, jolta asiakas voi kysyä neuvoa. Siksi on myös vaatimuksena, että henkilöstö jatkuvasti päivittää osaamistaan ja oppii uusia työtapoja. Kun kotihoidon henkilöstö kävi henkilökohtaisissa koulutuksissa ja sai keskustella ajatuksistaan ja ilmaista mielipiteitään, myös suhtautuminen kuvapuheluihin ja tablettitietokoneisiin muuttui. Useimmissa tapauksissa syntyi myös antoisia keskusteluja siitä, miten nykyteknologiaa hyödyntämällä voitaisiin yksinkertaistaa omaan työhön liittyviä prosesseja. Henkilökohtaisen koulutuksen aikana tuli esiin useita aivan uusia ideoita. Useimmissa tapauksissa ei ole tarpeen, että asiakkaalla itsellään on tablettitietokone, jossa on Circly, vaan riittää, että kotihoidolla on kaksi tablettitietokonetta, jotka voivat olla yhteydessä keskenään. Yksi hoitaja soittaa toiselle hoitajalle, joka on asiakkaan kotona tai toisinpäin: silloin asiakas voi olla etäyhteydessä muihin paikkoihin. Alla on lista ideoista, joita tuli esiin koulutusten yhteydessä: Ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa käytävät keskustelut. 9

Jos asiakas joutuu sairaalajakson jälkeen muuttamaan uuteen kotiin eikä itse voi mennä katsomaan asuntoa, hän voi osallistua esittelykierrokseen etäyhteydellä Jo asiakas suhtautuu epäillen päiväkeskustoimintaan, mutta hoitaja katsoo, että päiväkeskus olisi asiakkaalle hyväksi, asiakas voi tutustua päiväkeskukseen etäyhteydellä. Jos kotihoidon lääkärillä ei ole mahdollisuutta tehdä kotikäyntiä, lääkäriä voidaan konsultoida niin, että sairaanhoitaja ollessaan asiakkaan luona soittaa lääkärille Circlyn kautta. Lähihoitajat voivat konsultoida sairaanhoitajia esim. haavanhoidosta. Sairaanhoitajien ei tarvitse olla paikalla asiakkaan luona, vaan heitä voidaan konsultoida etäyhteydellä. Circly voi olla omaisten tukena hoidettaessa saattohoitopotilasta, ja myös seurakunta voidaan ottaa mukaan. Raportointi yöhenkilöstön ja iltavuorossa olleen henkilöstön välillä Etelä-Sipoossa. Tämä parantaa yhteistyötä. Vaativa hoito asiakkaalle, jonka on tarkoitus päästä kotiin, hoito-ohjeet voidaan joko lähettää tai videoida terveyskeskuksessa ennen kotiutusta. Erilaiset vertaistukiryhmät voisivat toimia Circlyn kautta. Esimerkiksi ystäväpiiritoiminta voisi saada jatkoa Circlyn kautta. Verkostokokoukset asiakkaan toisella paikkakunnalla asuvien omaisten kanssa. Tukea kotihoitoon päihteiden käyttöön liittyen. 4.2 Kotihoidon tukipalvelut vuonna 2015 Pilottiprojektin päätyttyä todettiin, etteivät kotihoidon resurssit tällä hetkellä riitä kotihoidon palvelujen kattavaan nykyaikaistamiseen kuvapuheluiden ja Circlyn avulla. Kuitenkin kotihoidon nykyaikaistaminen on tulossa, ja on tosiasia, että kotihoidossa joudutaan ottamaan käyttöön uusia teknologisia ratkaisuja ja digitaalisia palveluja, jotta selviydytään tulevaisuuden kovista vaatimuksista. Siksi Circlyä käyttävien toimintamuotojen kehittäminen jatkuu myös projektijakson jälkeen. Suunnitelmana on, että Circlystä tulee yksi kotihoidon tukipalveluista vuonna 2015 ja että se tällöin rahoitetaan kunnan oman talousarvion kautta eikä ulkopuolisin varoin. Vuoden 2014 toiminta tulee olemaan pienimuotoista vain 16 vuokrattua tablettitietokonetta käyttäen, mutta tukipalvelua on tarkoitus kehittää vuonna 2015 ja toimintamalleja työstetään jo vuoden 2014 aikana. Muun muassa on tarkoitus päättää tukipalvelun kriteereistä. Palvelu tulee olemaan tuloperusteinen. 10

Helsingin kaupunki, jolla oli vastaavanlainen Pieni piiri -pilottiprojekti, on todennut Circlyn olevan käyttökelpoinen tarkistuskäyntien tekemiseen. Helsingin kaupunki ja Palmia tähtäävät siihen, että vuonna 2014 hoidetaan 100 asiakkaan tarkistuskäyntejä kuvapuheluiden avulla. Henkilökunta pystyi Circlyn avulla mm. muistuttamaan asiakkaita lääkkeiden ottamisesta ja myös pitämään heitä silmällä lääkkeiden ottamisen aikana. Henkilökunta saattoi myös muistuttaa asiakkaalle, milloin oli sopiva aika aloittaa ruokailu tai valmistautua päiväkeskukseen lähtöön. Myös asiakkaan yleistilasta pystyi tekemään arvion kuvapuhelimen välityksellä. Helsingin kaupunki kehitti projektin aikana myös vertaistukitoimintaa omaishoitajille. Omaishoitajat saivat mm. tietoa sekä mahdollisuuden keskusteluun Circlyn kautta. Onkin tarpeen, että Sipoon kotihoito on yhteydessä Helsingin kaupunkiin ja vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia, joista voi olla apua Sipoon kunnan kehittäessä omaa tukipalveluaan. 5. Yhteistyötä yli rajojen Koska pilottiprojektin tavoitteena oli verkoston luominen ikäihmisten tarpeiden pohjalta, projekti käsitti useita toiminta-alueita kunnassa. Näitä olivat kotihoito, omaishoito, Sipoonlahden koulu ja Kyrkoby förskola. Myös kirjasto ja fysioterapia osoittivat kiinnostusta projektiin, mutta ne eivät ehtineet aloittaa konkreettista toimintaa projektikauden aikana. Suomalainen ja ruotsalainen seurakunta osallistuivat projektiin uteliaana ja sitoutuneena yhteistyökumppanina, vaikka seurakunnan näkyvä toiminta projektissa oli pienimuotoista. Yhteistyöhön osallistuivat seurakuntien puolesta diakoni Ulla-Maija Järviö ja pastori Tiia Kasesmaa Sipoon suomalaisesta seurakunnasta sekä diakoni Ann-Christine Wiik ruotsalaisesta seurakunnasta. Monet käyttäjät olivat seurakunnan tuttuja. Hartauksien järjestäminen ja kirkossakäynnin mahdollistaminen ikäihmisille videoviestinnän avulla on tuttua molemmille seurakunnille jo entuudestaan. 5.1 Vertaistukea omaishoitajille Omaishoidon ja seurakuntien välinen projektiaikainen yhteistyö koostui yhteisistä suunnitelmista. Omaishoidolla ja seurakunnalla on jo vakiintunutta yhteistoimintaa, ja siksi myös kuvapuheluiden välityksellä tapahtuva yhteistyö tuntui luonnolliselta. Yksi yhteisistä suunnitelmista oli, että omaishoidon koordinaattori Lindholm ja diakoni Wiik yhdessä järjestäisivät vertaistukiryhmiä omaishoitajille. Ajatuksena oli myös, että oltaisiin jatkuvasti yhteydessä omaishoitajiin ja kysyttäisiin, miten asiat kotona sujuvat. Nämä suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet projektiaikana, mikä johtui mm. teknisistä ongelmista ja ajanpuutteesta. 11

Kuvapuheluiden välityksellä tarjottavien palveluiden kehittäminen osoittautui varsin haasteelliseksi useimmille projektiin osallistuneille omaishoitajille. Suuri osa omaishoitajista palautti tablettitietokoneensa ennen projektin päättymistä tai oli passiivisia koko projektin ajan. Syitä oli useita: osa piti tablettitietokonetta ja aloitusvaihetta liian aikaa vievänä heidän silloisessa elämäntilanteessaan, toiset olivat toivoneet, että heillä olisi ollut aikaa opettaa puolisoa käyttämään tablettitietokonetta. Osa oli toivonut enemmän yhteistä toimintaa kunnan puolelta. Myös yleinen väsymys vaikutti painavan useita omaishoitajia. Niillä omaishoitajilla, jotka olivat aktiivisia ja käyttivät Circlyä, oli useimmissa tapauksissa useita vanhoja ystäviä Sipoo Sibbo -piirissä tai aktiivisia ja avuliaita omaisia, jotka tukivat heitä Circlyn käytössä. Pilottiprojektin antamista kokemuksista voidaan todeta, että joskus hyvää tarkoittavat tehtävät tietylle testiryhmälle voivat olla enemmän taakaksi kuin avuksi. Omaishoitajat suhtautuivat kuitenkin hyvin myönteisesti suunnitelmiin mm. vertaistukiryhmistä sekä konsultoinnista kotihoidon ja lääkärin kanssa etäyhteydellä. Circly ja uudet toimintamuodot olivat vain kovin varhaisessa vaiheessa pilottiprojektin aikana. Useilla omaishoitajilla ei ollut aikaa, voimia eikä halua perehtyä pilottiprojektiin tai projektin tekniseen puoleen. Useimmat projektiin ilmoittautuneista omaishoitajista olivat myös vanhempaa ikäluokkaa, ehkä 65 74-vuotiailla omaishoitajilla olisi ollut paremmat resurssit projektin toteuttamiseen. Kuitenkin tulokset osoittavat, että omaishoitajat tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen selvitäkseen arjesta. 5.2 Sipoonlahden koulu välitti joulujuhlan Sipoonlahden koulussa oli projektin aikana käytössä neljä tablettitietokonetta. Vastaavana opettajana oli Milja Elomaa. Ne oppilaat, jotka käyttivät Circlyä pilottiprojektissa, olivat yläkoululaisia. Ajatuksena oli, että koulussa harjoitettava toiminta olisi pääasiassa oppilaiden itsensä toteuttamaa ja että se mm. kannustaisi oppilaita vapaaehtoistyöhön. Oppilaat osallistuivat 9.9.2013 järjestettyyn tiedotustilaisuuteen, ja heillä oli monta hyvää ideaa siitä, mitä muotoja toiminta voisi saada. Oppilaat ehdottivat mm. keskustelutilaisuuksia ja sanomalehtien ääneen lukemista. Oppilaat osallistuivat myös Söderkullan kirjastossa järjestettyyn SenioriSurftapahtumaan. Tablettitietokoneiden yhteysongelmat koulurakennuksessa rajoittivat suunniteltua toimintaa. Tablettitietokoneita ei esimerkiksi pystynyt käyttämään koulun juhlasalissa. Koulu testasi Circlyä mm. lähettämällä kuvaa itsenäisyyspäivän lipunnostosta sekä koulun joulujuhlasta. Satunnaisesti otettiin myös kuvapuheluyhteyksiä käyttäjiin ja tiedusteltiin heidän vointiaan. Sipoon 12

vanhusneuvoston edustajat osallistuivat pilottiprojektiin ollakseen koulun oppilaiden käytettävissä. Tähän vanhusneuvostopooliin otettiin kuitenkin yhteyksiä vähemmässä määrin kuin oli odotettu. Sipoonlahden koulun osallistuminen toimintaan jäi pienimuotoisemmaksi kuin alun perin oli suunniteltu. Koska sekä Circly että yhteistyö ikäihmisten kanssa oli uutta niin oppilaille kuin opettajillekin, olisi yhteistyöhön tarvittu enemmän suunnittelua ja resursseja. Sipoonlahden koulu näkee pilottiprojektin kuitenkin myönteisenä ja katsoo, että perusajatus, eli nuorten ja vanhempien sipoolaisten tuominen yhteen, on todella hyvä asia. Sipoonlahden koulu on pilottiprojektin lisäksi järjestänyt tapahtumia, joissa ikääntyneitä on kutsuttu kouluun nauttimaan kahvikupillisesta sekä oppilaitten itsensä tuottamista esityksistä. 5.3 Laulutuokio Kyrkoby förskolan kanssa Sen jälkeen kun esikoululaisten vanhemmat olivat saaneet mahdollisuuden osallistua tiedotustilaisuuteen ja esikoulun henkilöstö oli saanut opastusta, esikoulun kuvapuhelutoiminta käynnistettiin tammikuussa 2014. Evelin Stjernberg ja Mary-Ann Lindh toimivat ohjaajina, kun esikoululaiset esittivät ohjelmakokonaisuuden, joka välitettiin Circlyn kautta nimellä Förskolan sjunger in veckoslutet (Esikoululaiset laulavat viikonlopun alkaneeksi). Yhtenätoista perjantaina käyttäjät ottivat vastaan kuvapuheluja esikoulusta ja osallistuivat esikoululaisten tavanomaiseen laulutuokioon. Lisäksi käyttäjät pystyivät osallistumaan esikoulun ystävänpäivän juhlaan sekä televisiossa nähdyn Talent-shown inspiroimaan, Kyrkoby skolassa järjestettyyn tapahtumaan, johon kaikki oppilaat osallistuivat. Laulutuokion ajankohta oli, Talent-tapahtumaa lukuun ottamatta, aina samaan aikaan perjantaisin, jotta käyttäjät tiesivät, milloin heidän olisi oltava valmiina vastaamaan, kun esikoulusta soitettiin. Esikoulun ohjelman kesto oli keskimäärin 30 minuuttia. Laulutuokioiden lisäksi esikoululaiset toivottivat aina hyvää viikonloppua käyttäjille. Tablettitietokoneen lattiajalusta helpotti toimintaa huomattavasti, kun kenenkään henkilökunnasta ei tarvinnut pidellä tablettitietokonetta laulutuokion aikana. Kyrkoby förskola käytti Circlyn ryhmäpuhelintoimintoa ja soitti joka kerta päiväkeskukseen sekä kotona asuville käyttäjille. Päiväkeskuksessa, jossa osallistujia oli enemmän kuin yksi, oli vaikeata nähdä tablettitietokoneen pienestä näyttöruudusta, mitä lapset tekivät. Myös äänen kuuleminen tuotti vaikeuksia. Jos olisi ollut mahdollista kytkeä Samsung Galaxy Tab 2 suurempaan näyttöön, se olisi ollut parempi ratkaisu päiväkeskuksen osalta. Nuoret laulajat olivat kuitenkin raikas tuulahdus ikäihmisten arkeen ja varsinkin kotona asuvat käyttäjät arvostivat sitä, että pääsivät näkemään esikoululaisten arkipäivää. 13

Esikoulun henkilökunta ja oppilaat pitivät yhteydenpitoa käyttäjiin myönteisenä. Esimerkiksi esikoululaiset alkoivat kutsua käyttäjiä vanhoiksi ystävikseen. Lapset olivat uteliaita ja heistä oli hauskaa käyttää tablettitietokonetta tällä tavoin. Myös vanhemmat oppilaat olivat osoittaneet kiinnostusta toimintaan Talent-tapahtuman aikana. Henkilöstön mukaan kuvapuheluyhteydet ovat hyvä tapa ylläpitää yhteyksiä ikäihmisiin, ja näin lapset näkevät, että tablettitietokonetta voi käyttää muuhunkin kuin pelaamiseen. Kyrkoby förskola on kiinnostunut vastaavanlaisesta toiminnasta ja henkilökunnan mielestä toiminnan kehittämiseen on heidän puolestaan monia mahdollisuuksia. Tablettitietokone voitaisiin esimerkiksi ottaa mukaan metsään, nyt laulutuokioita pidettiin yksinomaan sisätiloissa. Erinäisiä teknisiä ongelmia esiintyi kuvapuhelujen aikana; kokemukset olivat kuitenkin enemmän myönteisiä kuin kielteisiä, koska Circlyä testattiin enemmän kuin vain yksittäisiä kertoja. Toiminta oli suunniteltu esikoulun kalenteriin tietyiksi päiviksi ja kellonajoiksi. On tärkeätä sekä lapsille, käyttäjille että henkilökunnalle, että toiminta on jatkuvaa. Realistista esikoulun näkökulmasta on, että toimintaa on 1 2 kertaa kuukaudessa. 6. Teknisiä haasteita Uuden teknologian, uusien toimintamuotojen ja ihmisten yhdistäminen vie useimmiten arvioitua enemmän aikaa. Pieni piiri Tempaus -projektin käynnistysvaihe ja alun tekniset ongelmat veivät sen verran paljon aikaa varsinaisesta kuuden kuukauden mittaisesta projektikaudesta, että projektia päätettiin jatkaa kahdella kuukaudella. Siksi projekti päättyi 31.5.2014 aiemmin sovitun päättymispäivän 31.3.2014 sijaan. Voidaan myös todeta, että kuusi kuukautta on liian lyhyt aika uuteen tuotteeseen perustuvien toimintamuotojen kehittämiseen. Pienempi määrä tablettitietokoneita kuin 50 olisi todennäköisesti tuottanut parempia tuloksia. Tablettitietokoneiden ja niiden käyttäjien suuri määrä aiheutti sen, että suuri osa projektiajasta kului ohjaamiseen ja teknisten ongelmien ratkaisemiseen sen sijaan, että olisi kehitetty suunniteltuja toimintamuotoja. Tulevissa projekteissa, joissa on mukana tekniikkaa, ikäihmisiä ja uusia toimintamuotoja, on varattava enemmän aikaa ja resursseja ohjaamiseen ja koulutukseen. Useat Sipoon kunnan ja yhteistyökumppaneiden toivomat toiminnot puuttuivat Circlystä tai ne olivat vielä kehitysvaiheessa pilottiprojektin aikana. Huomattiin, että Circly on kehitetty kuvapuhelujen käymiseen muutamien yksityishenkilöiden, esimerkiksi perheenjäsenten, kesken eikä niinkään viranomaistahojen ja suurten käyttäjämäärien väliseen viestintään. 14

6.1 Verkko-ongelmia Jo aivan projektin alkuvaiheessa voitiin todeta, että Circly kuluttaa paljon virtaa akusta, minkä vuoksi käyttäjille suositeltiin tablettitietokoneen pitämistä latauksessa suurin piirtein koko ajan. Tällainen menettely ei pidemmällä aikavälillä ole hyväksi tablettitietokoneelle. Suurimpana haasteena koko projektin aikana taisi kuitenkin olla 3G-verkon vaihteleva laatu Sipoossa. Ilman vakaata verkkoyhteyttä ei ole mahdollista ylläpitää toimintaa, jossa apuna käytetään videoviestintää. Tämä koskee kaikkea toimintaa, johon tarvitaan vakaata langatonta verkkoa, ei ainoastaan tätä projektia. Pieni piiri Oy:llä on yhteistyötä Soneran kanssa, jolta hankittiin tablettitietokoneisiin SIM-kortit. Kävi kuitenkin ilmi, että Soneran 3G-kapasiteetti oli riittämätön kuvapuheluihin useilla alueilla Sipoossa, mm. Immersbyssä, Paippisissa ja Talmassa. Myös joissakin rakennuksissa, kuten Sipoonlahden koulussa, kuuluvuus oli huono, mikä vähensi oppilaiden motivaatiota tablettitietokoneen ja Circlyn käyttöön. Oppilaat eivät olleet ainoita, jotka menettivät kiinnostuksensa tablettitietokoneeseen, sillä myös vanhemmat käyttäjät ja kotihoidon työntekijät kokivat jonkin verran turhautumista. Ensimmäinen toimenpide verkko-ongelmiin oli, että vaihdettiin Sonerasta DNA:han, mikä joissakin tapauksissa auttoi. Joissakin tapauksissa ainoa ratkaisu oli ADLS-laajakaistan asennus. Osa käyttäjistä hyödynsi omaa verkkoyhteyttään, joka heillä oli kotona, ja he kytkivät tablettitietokoneen omaan Wi-Fi-verkkoonsa. Luultavasti monet tablettitietokoneet olisivat toimineet paremmin, jos olisi tehty enemmän laajakaista-asennuksia, mutta tämä ei ollut kannattavaa näin lyhyen projektikauden aikana. 6.2 Kieli ja tablettitietokone esteenä Vaikka Sipoon kunta oli sopinut Pieni piiri Oy:n kanssa, että myös ruotsinkielinen Circly-versio ja ruotsinkielinen käyttäjän ohjekirja olisivat käytettävissä projektin alkaessa, olivat Circly ja materiaali vain suomeksi. Tämä aiheutti ongelmia osalle ruotsinkielisistä käyttäjistä. Circly näyttää sitä paitsi erilaiselta ja siinä on erilaisia toimintoja sen mukaan, minkä merkkistä tablettitietokonetta käytetään. Tämä kävi ilmi, kun tablettitietokoneet otettiin käyttöön projektin alussa. Esimerkiksi Applen ipadissa Circlyn toiminnot eivät ole samat kuin jos käytössä on Samsung Galaxy. Tämä vaikeutti Sipoon kunnan ja seurakuntien oman toiminnan kehittämistä, koska kunnalla ja seurakunnilla oli käytössä ipad. Koska kaikki Android-pohjaiset tabletit ja älypuhelimet eivät tue Circlyä, eivät kaikki projektista kiinnostuneet omaiset pystyneet osallistumaan siihen. Jotkut omaiset käyttivät ohjelman tietokoneversiota, joka kuitenkin oli vasta varhaisessa kehitysvaiheessa. 15

6.3 Kehitteillä olevat puhelutoiminnot Lokakuussa, kun laitteet jaettiin, kävi ilmi, että Circlyssä oli toimintoja, jotka vaikeuttivat ohjelman käyttöä. Merkittävin niistä oli, että ohjelma reagoi kosketukseen liian nopeasti ja käynnisti varoittamatta puhelun sille henkilölle, joka sattui olemaan sormen kohdalla. Tästä aiheutui aluksi useita tahattomia soittoja, millä valitettavasti oli myös kielteinen vaikutus käyttäjien rohkeuteen käyttää tablettitietokonetta. Toinen toiminto, joka yhä puuttui, kun laitteet jaettiin, oli mahdollisuus ryhmäpuheluihin. Vaikka ryhmäpuhelutoiminto projektin myöhemmässä vaiheessa saatiin Samsungin tablettitietokoneisiin, ei toiminto projektiaikana yltänyt tyydyttävään laatuun. Esimerkiksi suunnitellut omaishoitajien vertaistukiryhmät, kirjallisuuspiirit ja ryhmälähetykset eri tilaisuuksista jäivät toteutumatta projektin aikana. Ainoa yhteistyötaho, joka projektin aikana käytti jatkuvasti ryhmäpuhelutoimintoa, oli Kyrkoby förskola. Esikoulussa todettiin, että ryhmäpuhelun laatu jäi sitä heikommaksi, mitä useampi osallistui puheluun. Toisinaan puhelu katkesi, ja myös äänen kanssa oli ongelmia. 6.4 Useita päivityksiä Projektin kuluessa Circlyyn tehtiin useita päivityksiä. Päivitykset sinänsä olivat hyviä; tuote parani joka kerta. Projektiaikana käyttäjien piti tehdä omatoimisesti päivitykset tablettitietokoneilleen. Päivitys sinänsä oli melko yksinkertainen toimenpide, ja kaikki käyttäjät saivat kirjalliset ohjeet, joissa oli mukana kuvia. Tästä huolimatta useat käyttäjät eivät pystyneet itse päivittämään tablettitietokoneitaan vaan tarvitsivat siihen apua. Joissakin tapauksissa myös päivitys jäi ohjelmasta johtuen kesken, minkä seurauksena Circly ei toiminut optimaalisesti ja vaati lisätoimenpiteitä. Ensisijaisesti tablettitietokoneiden huoltamisesta huolehti Lind, mutta joissakin tapauksissa oli tarpeen, että Pieni piiri Oy lähetti edustajansa korjaamaan ongelman. 6.5 Epäkäytännöllinen Sipoo Sibbo Circlyn piiri on toteutuksen ja tarkoituksen suhteen ajateltu lähinnä yksityishenkilöille tarkoitetuksi omaisten piiriksi, jossa yhden piirin käyttäjämäärä on pieni. Tämä käy ilmi siitäkin, että profiilikuvan alla näkyy ainoastaan etunimi. Ohjelmaa ei ole suunniteltu epäpersoonallisten instituutioiden profiileille, joita käytetään kunnassa ja seurakunnassa. Yli 50 käyttäjän piiri osoittautui hankalaksi käyttää, kun ei ollut mahdollisuutta järjestää profiileja käyttäjän oman tarpeen mukaan. Sipoo Sibbo oli myös liian vaikea esimerkiksi muistisairaiden käytettäväksi, ja näissä tapauksissa käyttäjälle tehtiin oma, pienempi piiri. Sipoo Sibbo sai aikaan 16

sen, että osalla käyttäjistä oli vaikeuksia löytää omat tuttunsa. Jotkut kokivat, että he eivät tunteneet ketään, ja heistä tuntui, että kynnys ottaa yhteyttä tuntemattomiin ihmisiin oli liian korkea. Toisaalta piiri tarjosi rohkeimmille mahdollisuuden löytää uusia ystäviä. Yksi toivottava ominaisuus olisi ollut se, että tärkeimmät profiilit olisi voinut merkitä tähdellä niin, että ne olisivat tulleet näkyviin ylimpänä näyttöruudulla. Sipoo Sibbo olisi myös voinut olla käyttäjäystävällisempi, jos listalla eivät olisi olleet näkyvissä ne henkilöt, jotka eivät olleet tavoitettavissa. 7. Loppuarvio Pieni piiri Tempaus osoittautui odotettua haasteellisemmaksi. Pilottiprojekti auttoi kuitenkin näkemään, miten kuvapuheluja voidaan käyttää ikäihmisten arjessa. Jo aloittamalla projektin, jossa oli mukana ikäihmisiä, omaisia, kunta, seurakunta ja kuvapuhelut, Sipoon kunta on ottanut askeleen oikeaan suuntaan, siis eteenpäin. Uudet innovatiiviset toimintamallit ovat tarpeen, jotta ikääntyneet kunnan asukkaat voivat tulevaisuudessakin elää laadukasta elämää. Vaikka Pieni piiri Tempauksen tulokset eivät sinänsä ole ratkaisu tulevaisuuden haasteisiin, ovat monet projektin aikana alkaneet suhtautua uudella tavalla teknologisiin ratkaisuihin ja videoviestintään. Pilottiprojekti on hyvä pohja toiminnan jatkamiselle ja kehittämiselle. Circly tukipalveluna kotihoidossa on hyvä alku. Ei myöskään pidä unohtaa niitä henkilöitä, jotka ovat jo projektin kautta saaneet yhteyden omaisiinsa tai saaneet uusia ystäviä. Heidän arkipäivänsä näyttää nyt erilaiselta kuin ennen projektia. Kaikki projektissa mukana olleet henkilöt käyttäjät, omaiset, työntekijät ovat saaneet useita uusia kokemuksia. 17

Projektin päivämääriä Projektiaika 1.10.2013 31.5.2014 9.9.2013 Avoin tiedotustilaisuus, aiheena Pieni piiri Tempaus, Palvelutalo Elsie 11.9.2013 Viimeinen ilmoittautumispäivä 2.10.2013 Sipoon seniorikeskus, kotihoidon kokoushuone Tablettitietokoneiden jako, käyttöopastus sekä valokuvaus 3.10.2013 Söderkullan kirjaston kokoushuone. Tablettitietokoneiden jako, käyttöopastus sekä valokuvaus 7.10.2013 Minimessu, Palvelutalo Elsie 8.10.2013 SenioriSurf, Söderkullan kirjasto 10.10.2013 Palvelutalo Linda. Kotihoidon toimistossa avoimet ovet. 18.12.2013 Glögitilaisuus 31.5.2014 Projektin viimeinen päivä Lähteet: Tämän raportin materiaali perustuu pääosin tietoihin, jotka olen kerännyt projektikoordinaattorina. Kiitän kaikkia, jotka ovat osallistuneet projektiin ja kertoneet mielipiteitään raporttia varten. Käyttäjien, omaisten ja kotihoidon henkilöstön mielipiteet tulevat ilmi, mutta henkilöitä ei mainita nimeltä. Seuraavia pilottiprojektissa työskennelleitä on haastateltu: Elomaa Milja, opettaja, Sipoonlahden koulu 16.5.2014 Hermansson-Sundberg Johanna, sairaanhoitaja, kotihoito 16.4.2014 Lindh Mary-Ann, lastenhoitaja, Kyrkoby förskola 27.5.2014 Lindholm Ingela, omaishoidon koordinaattori 31.3.2014 Stjernberg Evelin, lähihoitajan sijainen, Kyrkoby förskola 27.5.2014 Ström Marina, sairaanhoitaja, kotihoito 9.4.2014 Sähköiset lähteet: Helsingin kaupungin kotisivu http://www.hel.fi/hki/sote/fi/uutiset/kuvapuhelinpalveluhanke, tulostettu 11.6.2014 Pieni piiri Oy:n kotisivu http://www.pienipiiri.fi/, tulostettu 11.6.2014 18