Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2012

Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti 2012 Hyväksytty kvalt 23.9.2013 100, oheismateriaali (ark.kohta o1.o0)

Sisällysluettelo 1 Kuntajohtajien katsaukset... 2 Alajärven kaupunginjohtajan katsaus... 2 Soinin kunnanjohtajan katsaus... 4 Vimpelin kunnanjohtajan katsaus... 5 2 Henkilöstöraportti 2012... 7 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 7 Henkilöstön määrä... 7 Työsuhteen kesto ja laatu... 10 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne... 10 2.2 Henkilöstön vaihtuvuus... 12 Rekrytointi... 12 Perehdyttäminen... 13 Eläkkeelle siirtyminen... 13 2.3 Palkkaus ja henkilöstörakenne... 14 Henkilöstökulurakenne... 14 Palkitsemisjärjestelmät... 15 2.4 Osaaminen ja sen kehittäminen... 15 Koulutukset... 17 2.5 Johtaminen ja esimiestyö... 17 2.6 Työhyvinvointi ja työsuojelutoiminta... 17 Sisäympäristöön kohdistuneet toimenpiteet... 18 Savuton Järvi-Pohjanmaa... 19 Riskien kartoituksen ja vaarojen arviointi... 19 Tapaturmat... 20 Asiakasväkivalta... 20 Terveydellinen toimintakyky... 21 3 Yhteenveto...24 Liitteet: Kunta-alan eläkepoistuma (KuEL ja VaEL) 2012 2030 - Alajärven kaupunki - Soinin kunta - Vimpelin kunta 1 / 24

Järvi-Pohjanmaan henkilöstöraportti vuodelta 2012 1 Kuntajohtajien katsaukset Alajärven kaupunginjohtajan katsaus Kulunut vuosi 2012 oli Alajärven kaupungille haasteellinen johtuen kansainvälisestä taloustaantumasta. Osittain sen myötä muun muassa Honkarakenne Oy ilmoitti keskittävänsä toiminnot Karstulaan. Tämän seurauksena Alajärveltä poistui 80 työpaikkaa. Näistä noin 50 sai työpaikan Karstulan tehtailta ja ainoastaan noin kymmenen alajärveläistä jäi ilman työtä. Samaan aikaan Rautaruukin Vimpelin ja Alajärven tehtaat ilmoittivat myös lomautuksista ja irtisanomisista. Lisäksi saimme lukea lehdistä, että Myllyahon Saha Oy on ajautunut myös vaikeuksiin. Työpaikkojen menetysten lisäksi vaikutukset kohdistuvat myös yritysten ostamiin palveluihin ja tavaroihin. Tässä yhteydessä voidaan puhua miljoonaluokan menetyksistä alueella. Näiden tapahtumien vuoksi Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue on hakenut valtiolta kansallista joustovaraa äkilliseen rakennemuutokseen. Päätökset rahojen myöntämisestä tulevat kevään 2013 aikana. Hankkeiden ja uudelleen koulutusten myötä olisi tärkeää, että vapautunut ammattitaitoinen työvoima saataisiin pidettyä alueella ja korvaavaa uutta yritystoimintaa rakennettua. Vuoden 2013 alussa on kuitenkin kantautunut jo positiivisia viestejä siitä, että talous olisi lähdössä nousuun maailmanlaajuisesti. Alajärven kaupungin talouskehitys Vuoden 2012 tilinpäätös tulee olemaan suurin piirtein talousarvioesityksen mukainen eli alijäämää tulee noin 1,5 miljoonaa euroa. Myös vuoden 2013 talousarvio on tehty noin 1,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Toteutuessaan Alajärvellä olisi vuoden 2013 lopussa kattamatonta alijäämää vajaa kolme miljoonaa euroa. Kokonaislainanmäärä nousee myös noin 27 miljoonaan euroon. Lainamäärän kasvuun ovat vaikuttaneet lukuisat investoinnit, joiden avulla muun muassa kaupungin vetovoima paranee. Valtuusto hyväksyi vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2014 2015. Siinä vuosien 2014 ja 2015 menot jäädytetään vuoden 2013 tasolle. Tällä tavalla kertynyt vajaan kolmen miljoonan euron alijäämä olisi katettu vuoden 2015 lopussa. 2 / 24

Alajärven kaupungin talouskehitys ei luonnollisesti voi jatkua näin, vaan kattamattomat alijäämät tulee saada katettua ja kaupungin talous tulee saattaa tasapainoon. Tämä on myös kaikkien kaupunkilaisten ja myös kaupungin palkkalistoilla olevien työntekijöiden etu pitkällä tähtäimellä. Ensisijaisesti tulee lähteä tarkastelemaan kaikkia vapaaehtoisia palveluita ja maksuja, joiden kautta saadaan kustannussäästöä kulurakenteeseen. Tämän jälkeen tulee tarkastella toiminnan rakenteita ja palveluiden tuottamistapoja. Tämä ei ole pelkästään virkamies- ja luottamusmiesjohdon tehtävä vaan tässä tarvitaan kaikkien työntekijöiden asiantuntemusta. Miten jokin asia voidaan hoitaa järkevällä tavalla? Paras asiantuntemus on usein siellä, missä itse työkin tehdään. Haluan, että saamme tämän tiedon yhteiseen käyttöön, jotta voimme turvata palveluiden saatavuuden jatkossakin Alajärvellä. Tämä vaatii työyhteisöltä rohkeutta tarkastella oman yksikön toimintaa uudella tapaa esimerkiksi jonkun henkilön eläköitymisen hetkellä. Voidaanko tehtävät hoitaa ilman uuden henkilön palkkaamista? Eläköitymisen kautta tapahtuva toiminnan uudelleen organisointi on meille suuri mahdollisuus tällä hetkellä. Vuosittain kymmeniä henkilöitä eläköityy kaupungin palkkalistoilta ja tätä mahdollisuutta emme voi hukata. Avaimet Alajärven talouden tasapainottamiseen ovat meidän omissa käsissämme. Henkilökohtaisesti näen, että Alajärven kaupungilla on erinomainen tilanne huolimatta haasteellisesta taloustilanteesta. Meillä on paljon asioita tekemättä, joiden avulla voimme kääntää kehityksen suunnan parempaan päin. Henkilöstö voimavarana Olen ollut nyt kaupunginjohtajan virassa vajaat kahdeksan kuukautta. Olen pyrkinyt kiertämään eri yksiköitä, tapaamaan työntekijöitä ja kuulemaan heidän ajatuksiaan kaupungista. Tulen jatkamaan tätä tutustumista vuoden 2013 aikana. Muutama asia on jäänyt mieleen noilta kierroksilta. Ensimmäiseksi meillä on pääosin hyvin motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta koko Järvi- Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella. Toivon reilua vuoropuhelua esimiesten ja työntekijöiden välille jatkossakin. Jos epäkohtia tulee esiin, niin niistä tulee kertoa esimiehelle, ja mielellään samassa yhteydessä oma näkemys siitä, miten asia sujuisi paremmin. Ilman toimivaa vuoropuhelua organisaatio ei kehity ja pysty vastaamaan muun muassa olemassa oleviin taloushaasteisiin. Mielestäni toimiva motto kehittämisessä on jos työyhteisössä on jotain parannettavaa omasta mielestä ja tiedät siihen ratkaisun, niin saata asia esimiehen tietoon ja johto pyrkii viemään asian käytäntöön käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kuulostaa yksinkertaiselta ja itsestäänselvyydeltä, mutta aika usein näin ei vain toimita. Tässä lienee kehittämisen varaa kaikilla. Haluan esittää suuret kiitokset Alajärven kaupungin ja koko Järvi- Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen henkilöstölle kuluneesta vuodesta 2012. 3 / 24

Lisäksi kiitokset kaikille lämpimästä vastaanotosta ja perehdyttämisestä kaupungin asioihin aloittaessani työt elokuussa 2012. Vesa Koivunen Kaupunginjohtaja Soinin kunnanjohtajan katsaus Olemme toimineet yli 4 vuotta Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen puitteissa, joten alamme nähdä pitemmän ajan vaikutuksia ja tuloksia. Kun vieläkin käydään keskusteluja joillakin foorumeilla yhteistyön järkevyydestä, pitää muistaa faktana se, että Järvi-Pohjanmaan kunnat, samoin kuin muutkin alle 20 000 asukkaan kunnat olivat velvoitettuja Paras-hankkeen mukanaan tuoman puitelain perusteella kuntaliitokseen tai yhteistoimintaan sosiaali- ja terveydenhoidon alueella. Valitsimme itsenäisten kuntien yhteistoiminnan, mutta laajensimme yhteistoiminnan koskemaan kaikkia kuntapalveluita. Jälkeenpäin voimme onnitella itseämme siitä, että olimme kaukoviisaita ratkaisussamme, koska ilman tätä erikoista ratkaisuamme emme olisi todennäköisesti saaneet vapautusta 20 000 asukkaan väestöpohjavaatimuksesta. Puitelaki oli määräaikainen, mutta kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen on edelleen käynnissä painottuen entistä voimakkaammin kuntarakenteen muuttamiseen. Kunnat ovat saaneet antaa lausuntonsa valmisteilla olevaan kuntarakennelakiin, jossa on määritelty ns. vahvan peruskunnan kriteerit. Soinin osalta täytämme kriteerit lukuun ottamatta väestöpohjakriteeriä. Rakennelakiluonnoksen mukaan kunnilla säilyy päätösvalta kuntaliitoksiin, mutta kunnan joutuminen talouden kriisikunnaksi antaa todennäköisesti valtiovallalle tulevan rakennelain perusteella oikeuden ohjata kriisikunta kuntaliitokseen. Muutoksia on tulossa myös sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisalueisiin ja rahoitukseen sekä valtionosuusjärjestelmään. Tarkasteltaessa Järvi-Pohjanmaan toimintamenojen kasvua neljän vuoden ajalta voidaan todeta, että olemme onnistuneet yhteistoiminnalla hillitsemään kasvua. Kuntakohtaisesti on vaihtelua, mutta kaikkien kuntien osalta on menojen kasvu ollut alle manner-suomen kuntien kasvulukujen. Soinin osalta tulokset ovat merkittäviä, kuntatalous on saatu tasapainoiseksi. Yhteislautakuntien toimintamenot ovat kasvaneet vuosina 2009 2012 ainoastaan 1 %:n verran vuotta kohden. Talouden tervehdyttäminen on edellyttänyt sitä, että olemme määrätietoisesti toteuttaneet palvelurakenteiden uudistamista esimerkkinä kouluverkkoratkaisut ja vanhustenhoito. Yhtenäiskoulun saaminen samaan tilaan rakentamalla 4 uutta luokkaa yläkoulun yhteyteen toi mukanaan huomattavat säästöt tilapalvelukustannuksissa ja paransi opiskeluolosuhteita. Jokainen hallintokunta on onnistunut toimimaan tuloksellisesti ja uskon, että myös palveluiden vaikuttavuudessakin olemme onnistuneet. Päätökset eivät ole olleet aina helppoja ja muutos on vaatinut henkilöstöltä joustavuutta. 4 / 24

Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen toiminnasta FCG:n tekemä tutkimus antaa monenlaista palautetta, jota on hyvä vielä tarkemmin ja laajemminkin analysoida. Muutamia havaintoja otan tähän kertomukseen. Valtuutetuille ja vastuuviranhaltijoille suunnattu tutkimus antoi hallintokunnista kouluarvosanoilla mitattuna numerot tyydyttävästä (6.24) hyvään (8.21), keskimääräinen arvosana hallintokunnille oli 7.5 eli tyydyttävää tasoa. Yleensä kuntien palvelutoiminnassa tyydyttävää voidaan pitää hyvänä, koska tyytyväiset eivät vastaa kysymyksiin yhtä aktiivisesti kuin kriittisemmät henkilöt. Mielenkiintoinen vastaustulos on kysymykseen, miten yhteistoiminta on vaikuttanut työyhteisöön? Vastanneiden viranhaltijoiden mielestä vaikutukset ovat olleet positiivisia 52 %:a tai neutraaleja 24 %:a ja loput 24 %:a kielteistä. Valtuutettujen mielestä yhteistoiminta on vaikuttanut työyhteisöön positiivisesti vain 29 %:a, negatiivisesti 54 %:a loppujen 17 %:n mielestä vaikutus on ollut neutraali. Vastuuviranhaltijoiden kokemukset yhteistoiminnasta työyhteisön kannalta ovat tutkimuksen mukaan olleet suurelta osin positiivisia, mutta valtuutettujen saama käsitys on päinvastainen. Mielestäni näin merkittävä ero vastauksissa viranhaltijoiden ja päättäjien välillä on viesti siitä, että valtuutetuilla ei ole työyhteisöistä ja niiden toiminnasta riittävästi tietoa. Negatiiviset viestit ja huhut leviävät kyllä helposti, kun taas positiiviset jäävät kertomatta. Yhteistoiminta-alueellamme tulee lisätä informaatiota erityisesti nyt, kun uusi valtuustokausi on alkanut. Kiitän Soinin kunnan puolesta henkilöstöä ja päättäjiä tehdystä työstä kuntalaistemme hyväksi ja omasta puolestani kiitän työtovereita ja yhteistyökumppaneita miellyttävistä ja mieleen jäävistä yhteistyön vuosista. Reino Määttä kunnanjohtaja Vimpelin kunnanjohtajan katsaus Maamme koko kuntakentän toimintaympäristön muutosprosessi sai lisää vauhtia vuonna 2012, kun maan hallitus käynnisti kuntarakenteen sekä samalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä koskevat kokonaisuudistukset sekä näihin liittyvät kuntien lausuntokierrokset. Tämä koski luonnollisesti myös Järvi-Pohjanmaan alueen kuntia. Kunnat antoivat jo vuoden 2012 keväällä omat lausuntonsa kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitysten johdosta. Hallitus vei toimintavuoden aikana muutosprosessia määrätietoisesti eteenpäin ja kunnat ovat juuri antaneet lausuntonsa prosessiin liittyvästä kuntarakennelakiluonnoksesta ja sen ohella sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen vaihtoehdoista tulevaisuudessa. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen palvelutuotantoon kohdistui vuoden 2012 aikana voimakkaita kehittämisvaatimuksia kaikkien isäntäkuntien 5 / 24

taholta. Tämä koski erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta myös koulutuspalveluja sekä teknisiä palveluja. Kehittämistarpeiden taustalla olivat sekä toiminnalliset että taloudelliset tekijät, joista viimeksi mainittujen tekijöiden rooli korostui toimintavuoden aikana. Tämä johtuu siitä, että kuntien kustannukset ovat kasvaneet nopeammin kuin kuntien tulopohja. Tavoitteena tulee olla, että kustannukset voiva kasvaa enintään samassa suhteessa kuin kuntien tulopohja vahvistuu. Toimintavuoden aikana Järvi-Pohjanmaan palvelutuotantoa kehitettiin määrätietoisesti myös sisällöllisesti erityisesti Vimpelin kunnan hallinnoiman palvelutuotannon kehittämispilottihankkeen välityksellä. Hankkeen puitteissa laadittiin lukuisille palveluille prosessikuvaukset, joiden kautta palvelujen laatua voidaan parantaa. Hankkeen puitteissa valmisteltiin myös malli ja säännöt palvelusetelin käyttöönottamiseksi lasten päivähoidossa. Kyseinen palvelu toimii pilottina palvelusetelin käytön laajentamiseksi jatkossa myös muihin palveluihin. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella on voimassa yhteinen toimintastrategia ja siihen kytkeytyvät kuntakohtaiset strategiat. Jatkossa näihin strategioihin tullee osana sisältymään myös henkilöstön hyvinvointistrategia. Strategiat päivitetään alkaneen valtuustokauden alkuvaiheessa. Käsillä oleva henkilöstöraportti kuvaa jo nykyisellään monipuolisesti henkilöstörakennetta ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä joitakin keskeisiä toimintakokonaisuuksia. Kokonaisuutena Vimpelin kunnan henkilöstön hyvinvoinnin tilaa kuvaavat tunnusluvut ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan. Raporttia on hyvä kehittää tästä edelleen vaikkapa henkilöstön hyvinvointikertomuksen suuntaan. Juhani Laasanen kunnanjohtaja 6 / 24

2 Henkilöstöraportti 2012 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Alajärven, Soinin ja Vimpelin kunnat ovat muodostaneet Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen vuoden 2009 alusta lukien. Lisäksi alueeseen on kuntaliitoksen myötä liittynyt Lehtimäen kunta. Yhteistoiminta-alueella laaditaan yhteinen henkilöstöraportti. Henkilöstökertomus on katsaus vuoden 2012 henkilöstöasioihin. Numerotiedot pohjautuvat pääasiassa 31.12.2012 tilanteeseen. Henkilöstöraportin tiedot on kerätty Alajärven, Soinin ja Vimpelin kuntien henkilöstöhallinnon ohjelmista. Henkilöstön määrä Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 1309 henkilöä, joista vakinaisten osuus on 977 henkilöä ja määräaikaisia 319 henkilöä. Lisäksi sivutoimisia oli 99 henkilöä. Vakinaisten osuus koko henkilöstöstä oli 74,6 %. Kunnissa keskimäärin vakinaisen henkilöstön osuus vuonna 2012 oli 76 % (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tilasto). Henkilöstömäärältään suurin toimiala vuoden 2012 lopussa oli perusturva, jossa Järvi-Pohjanmaan päätoimisesta henkilöstöstä työskenteli 37,4 %. Sivistystoimialalla työskenteli 35,0 %, teknisellä toimialalla 16,7 %, maaseututoimessa 6,3 %, hallinnon toimialalla 2,5 %, vapaa-aikatoimessa 1,5 %, rakennustoimessa 0,5 % ja ympäristötoimessa 0,1 %. TAULUKKO 1: HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2012 Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yht. Sivutoimiset Kaikki yht. Alajärvi 781 267 4 1052 92 1144 Soini 184 51 9 244 7 251 Vimpeli 12 1 0 13 0 13 Yht. 977 319 13 1309 99 1408 7 / 24

TAULUKKO 2: HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TOIMIALOITTAIN 2011 2012, JÄRVI-POHJANMAA TAULUKKO 3: VAKINAINEN HENKIÖSTÖ KUNNITTAIN 2009 2012 8 / 24

TAULUKOT 4-5: MÄÄRÄAIKAINEN JA SIVUTOIMINEN HENKILÖSTÖ KUNNITTAIN 2009 2012 TAULUKKO 6: TYÖLLISTETYT KUNNITTAIN 31.12.2009 31.12.2012 9 / 24

Työsuhteen laatu ja kesto Kaikista työntekijöistä vakituisia työntekijöitä on 977 henkilöä. Määräaikaisten kokonaismäärä on 319, joista suurin osa on opetus-, sosiaalija terveystoimen henkilöstöä. Työllistettyjä oli koko vuonna keskimäärin 13 henkilöä. Eri ammattinimikkeitä (vakinaiset) oli vuoden lopussa käytössä 166. Yleisimmät vakinaisten ammattinimikkeet olivat lähihoitaja (171 kpl), laitoshuoltaja (60 kpl), sairaanhoitaja (56 kpl), perhepäivähoitaja (55 kpl), peruskoulun luokanopettaja (63 kpl), koulunkäynninohjaaja (51 kpl) ja maatalouslomittaja (46 kpl). Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Alajärven kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48,7 vuotta (v. 2011 48,5 vuotta). Soinin vastaava luku on 51,7 vuotta (v. 2011 50,9 vuotta) ja Vimpelin 53 vuotta (v. 2011 52,4 vuotta). Koko kunta-alalla vastaava luku on 45,6 vuotta. TAULUKKO 7: HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ TOIMIALOITTAIN 2009 2012 / ALAJÄRVI 10 / 24

TAULUKKO 8: IKÄJAKAUMA 2012 / ALAJÄRVI (KOKO HENKILÖSTÖ) TAULUKKO 9: HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ TOIMIALOITTAIN 2009 2012 / SOINI 11 / 24

TAULUKKO 10: IKÄJAKAUMA 2012 / SOINI (KOKO HENKILÖSTÖ) Alajärven kaupungin, samoin kuin useiden muiden kuntien henkilöstö on hyvin naisvaltaista. Naisten osuus vakituisesta henkilöstöstä on Alajärvellä 86 %, Soinissa 68,5 % ja Vimpelissä 61,5 %. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2011 kuntien henkilöstöstä oli keskimäärin 79 % naisia. 2.2 Henkilöstön vaihtuvuus Vuoden 2012 aikana Järvi-Pohjanmaan alueella oli vakinaisia työntekijöitä 977 henkilöä. Suurin osa henkilöstöstä on pitkään palveluksessa olleita. Henkilöstön vaihtuvuutta tapahtuu lähinnä eläköitymisen myötä. Kaupungin johtoryhmän jäsenistä uusina aloittivat kaupunginjohtaja, talousjohtaja sekä sivistystoimenjohtaja. Rekrytointi Vakituiset paikat ovat olleet julkisessa haussa, jolloin paikasta on ilmoitettu yhdessä tai useammassa lehdessä ja työvoimahallinnon Internet-sivuilla. Lisäksi avoimeksi tulevista työpaikoista ilmoitetaan myös kaupungin omilla Internet-sivuilla. Vuoden 2012 aikana otettiin käyttöön sähköinen Kuntarekry-järjestelmä sivistystoimessa ja perusturvassa. 12 / 24

Alajärven kaupunki on vuosittain työllistänyt nuoria (15 22-vuotiaita) kesätyöntekijöitä. Nuorten työllistämiseen on varattu 18 969,00 euron määräraha. Vuonna 2012 kesätöitä haki 201 nuorta, joista arpomalla valittiin 32 kesätyöntekijää. Pääasialliset työpaikat olivat terveystoimi, vapaa-aika ja tekninen toimi. Vimpelin kunta työllisti 21 nuorta. Tämän lisäksi kunta maksoi nuorten työllistämisestä tukea 21:lle yritykselle (9.508,59 ). Soinissa nuorten työllistämistuki (6.000 ) ohjattiin yrityksille ja näin saatiin työllistettyä 20 nuorta. Perehdyttäminen Työhyvinvointipäällikkö on ohjeistanut ja kouluttanut hallintokuntien esimiehiä siten, että jokaisessa toimipisteessä tulee olla ajan tasalla oleva perehdyttämiskansio. Henkilöstön käytössä on myös sisäinen Intra, jossa on koottuna mm. henkilöstöhallintoon ja työsuojeluun liittyviä ohjeita. Työsuojelun toimintaohjelmaa on konkretisoitu osasto- ja lähityöyhteisökohtaisilla vuosittaisilla työsuojelusuunnitelmilla, joissa on mm. nimetty perehdyttämisestä vastaavat henkilöt. Eläkkeelle siirtyminen Eläkkeelle siirtyi vuonna 2012 Alajärveltä 28, Soinista 6 ja Vimpelistä yksi henkilö. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä v. 2011 oli Alajärvellä 59 v (v. 2010 58 v) ja Soinissa 58 v (v. 2010 57,6 v). Vastaava luku valtakunnallisesti oli 59,8 vuotta. Kuntien eläkevakuutuksen tilastot vuodelta 2012 eivät ole vielä valmistuneet. Järvi-Pohjanmaan eläkepolitiikassa painotetaan yhä enemmän varhaista puuttumista ja kuntoutusvaihtoehdot tulee olla kartoitettu ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä. Varhaismenoperusteinen maksu laukeaa kuntoutustuesta, työkyvyttömyyseläkkeestä, yksilöllisestä varhaiseläkkeestä sekä työttömyyseläkkeestä. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai ammatillisesta kuntoutustuesta ei maksua tule. Työterveyshuollon toimesta käytiin vuoden 2012 aikana 19 eri neuvottelua työntekijöiden sijoittamiseksi työkykyään vastaavaan toimeen. Järvi- Pohjanmaan alueella pystyttiin sijoittamaan 10 työntekijää työkykyään vastaavaan uuteen tehtävään käyttämällä hyväksi osatyökyvyttömyyseläkeratkaisua, työkokeiluja ja uudelleenkoulutusta sekä osasairauspäivärahaa. Näillä toimenpiteillä saatiin aikaan huomattava säästö varhe-maksuissa, sillä yhden henkilön työttömyyseläke aiheuttaa noin 62 000 93 000 euron varhaiseläkemenoperusteisen maksun. Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä nykyisten säännösten mukaisessa eläkeiässä. Vanhuuseläkkeen voi saada myös ennen henkilökohtaista eläkeikää, mutta 13 / 24

aikaisintaan 63-vuotiaana. Eläkettä voi karttua merkittävästi aina 68- vuotiaaksi saakka. Edellä olevasta johtuen eläkkeelle jäävien määrää on mahdotonta arvioida useita vuosia eteenpäin. Kunnallisen eläkelaitoksen arvion mukaan näyttäisi siltä, että eläkkeelle jää Alajärveltä keskimäärin 35 ja Soinista 12 henkilöä/vuosi vuoteen 2016 saakka. Vuosittaiset eläketilastot ovat tämän asiakirjan liitteenä. 2.3 Palkkaus ja henkilöstörakenne Henkilöstökulurakenne Alajärven kaupungin palkkakustannukset vuonna 2012 olivat 31 627 186,60 euroa. Luku sisältää myös työllistämisen kustannukset. Luvussa ei ole mukana luottamushenkilöpalkkioita. Alajärven osalta vastaava luku edellisenä vuonna oli 31 666 287,20 euroa. Vimpelin palkkakustannukset olivat 611 886,29 ja Soinin 6 408 278,79 euroa. TAULUKKO 11: HENKILÖSTÖMENOT 2011/2012, ALAJÄRVI, SOINI JA VIMPELI Henkilöstömenot 2011/2012 Alajärvi 2011 2012 Palkat 31666287,20 31627186,60 Sairauspoissaolot 942877,70 877161,50 Soini Palkat 6294745,60 6408278,79 Sairauspoissaolot 207028,30 200798,00 Vimpeli Palkat 565649,05 611886,29 Sairauspoissaolot 9645,42 1434,84 Henkilöstöhallinnon kustannukset vuonna 2012 olivat 271,80 /henkilö ja henkilöstöhallinnon kokonaiskustannukset vuonna 2012 olivat 355 789,70 (työsuojelu, tpd, henkilöstöhallinto, työpaikkaruokailu). Vuoden 2012 aikana henkilökunnalla oli mahdollisuus ottaa talkoovapaata 10 työpäivää, josta 8 oli palkatonta ja 2 palkallista. Alajärven henkilöstöstä otti vapaata 195 henkilöä ja kustannussäästö oli 98 884,99, Soinissa 43 henkilöä, säästö 21 285,27 ja Vimpelissä 2 henkilöä, säästö 1 153,70. 14 / 24

Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmien tavoite on kannustaa ja motivoida työntekijöitä jaksamaan töissä ja kehittämään omaa osaamistaan. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella rahallisen palkitsemisen muotoja ovat henkilökohtainen palkanlisä ja työn vaativuuden arviointi eli TVA. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi suoritetaan seuraavalla taulukolla: TAULUKKO 12: HENKILÖKOHTAISEN TYÖSUORITUKSEN ARVIOINTI 1 2 3 4 painoarvo 1 Ammatinhallinta 20 % 2 Tuloksellisuus 30 % 3 Yhteistyö 25 % 4 Uudistuminen 25 % Taso 1 = perustaso, työsuorituksissa kehittämistarvetta Taso 2 = hyvä taso, työsuoritukset täyttävät normaalit odotukset Taso 3 = erinomainen taso, työsuoritukset täyttävät odotukset selvästi kesitasoa paremmin Taso 4 = huipputaso, työsuoritukset ylittävät odotukset huomattavan selkeästi. Vuonna 2012 sopimusten mukaiset palkantarkistukset olivat kaikilla aloilla (KVTES, OVTES, Lääkärit, Tehy, Tekniset ja tuntipalkkaiset) 0,7 %:n järjestelyerä, 1,7 %:n yleiskorotus sekä 150 euron kertaerä. Palkankorotusten kustannusvaikutus oli kaikkiaan 2,4 %. 2.4 Osaaminen ja sen kehittämien Koulutustaso (vakituiset) TAULUKKO 13: HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE (HENKILÖÄ), ALAJÄRVI 2012 Henkilöstön koulutusrakenne, Alajärvi 2012 Yhteensä/hlöä Perusaste 256 Keskiaste 225 Alin korkea-aste 102 Alempi korkeakoulu 119 Ylempi korkeakoulu 75 Tutkijakoulutus 4 Yht. 781 15 / 24

TAULUKKO 14: HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE (%) ALAJÄRVI 2012 TAULUKKO 15: HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE (HENKILÖÄ), VIMPELI 2012 Henkilöstön koulutusrakenne, Vimpeli 2011 Yhteensä/hlöä Perusaste 6 Keskiaste 0 Alin korkea-aste 5 Alempi korkeakoulu 1 Ylempi korkeakoulu 0 Tutkijakoulutus 1 Yht. 13 TAULUKKO 16: HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE (%) VIMPELI 2012 16 / 24

SOINI: Järjestelmästä ei ole saatavissa ko. tietoja. Koulutukset Vuonna 2012 järjestettiin seuraavat koulutukset: Perusturvan esimiesten johtamiskoulutus, Kuntarekryn käyttöönoton koulutus sekä Hyvä tiedonhallintatapa -koulutus yhteistoiminta-alueen esimiehille ja johdolle. Lisäksi henkilöstö on osallistunut oman alansa jatko- ja täydennyskoulutuksiin tarpeen mukaan. 2.5 Johtaminen ja esimiestyö Järvi-Pohjanmaan hyväksytyn työsuojeluohjelman mukaan tulos- ja kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. Tulos- ja kehityskeskustelussa käydään läpi asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä henkilökohtaisen palkanosan arviointiperusteet. Työsuojelun näkökulmasta kehityskeskustelussa kiinnitetään huomiota työturvallisuus-, työkyky-, työssäjaksamis- ja hyvinvointitilanteeseen. Alajärven kaupungin esimiehistä 90,1 % oli käynyt vuosittaiset kehityskeskustelut, vastaava luku vuonna 2011 oli 94,3 %. Soinin esimiehistä 78,6 % (v. 2011 89,5 %) ja Vimpelin esimiehistä 100 % (v. 2011 100 %) oli käynyt kehityskeskustelut. Suurimmissa yksiköissä on kehityskeskustelut käyty. 2.6 Työhyvinvointi ja työsuojelutoiminta Yleistä Vuonna 2012 painopistealueet työsuojelussa ovat olleet seuraavat: seurantakäynnit 35 kpl (työsuojeluvaltuutettu), sisäympäristöön kohdistuneet toimenpiteet, savuton Järvi-Pohjanmaa, riskien kartoitusten jatkaminen (jätevedenpuhdistamo, tekninen toimi), tapaturmien torjunta, sairauslomien vähentyminen, esimiesten jaksamisen tukeminen ja turvallisuutta parantavat toimenpiteet. Seurantakäynneillä nousi esille mm. seuraavia asioita: työntekijät kokevat kehityskeskustelut tärkeiksi, kehityskeskusteluissa esille nousseiden asioiden eteenpäinviemistä voisi paremmin hyödyntää työn kehittämisessä. Perehdytysohjeistuksia on päivitetty, niiden päivityksessä on hyödynnetty opiskelijoilta tullutta apua. Intran käyttöä pitäisi lisätä ja sisältöä päivittää. Työturvallisuuteen liittyvien suojainten käyttö on vielä puutteellista lähinnä erilaisilla kunnan omilla rakennustyömailla. Edellisellä riskien kartoituskerroilla esille nousseita epäkohtia on pyritty korjaamaan kuntoon. Muutosten johdosta henkilöstön sosiaalitilat ovat tulleet henkilöstön kohdentumisen takia pienik- 17 / 24

si tai niitä ei ole järjestetty lakisääteisellä tavalla. Esimiesten työturvallisuusosaamiseen tulee kiinnittää edelleen huomiota. Aluejohtoryhmän jäsenet ovat osallistuneet työhyvinvointiohjelman tekemiseen liittyvään työ- ja toimintakunnon arviointiin. Pilottikokeilussa esimiesryhmälle 15 kpl tehtiin Firstbeat Hyvinvointianalyysi. Analyysi tapahtuu sykkeen vaihteluita arvioimalla. Mittaus toistettiin kaksi kertaa puolen vuoden välein. Mittausten väliajalle osallistujat saivat ohjeita työkykyisyyden parantamiseksi. Toimialajohtajien työ on stressaavaa ja työstä palautumiseen käytetty aika jää liian lyhyeksi. Terveysliikunnan harrastamiseen ei jää riittävästi aikaa tai ei löydy motivaatiota. Tulokset eivät parantuneet seurantamittauksessa. Osallistujille tehtiin kysely hyvinvointianalyysin käytettävyydestä, vastauksia saatiin 9/15. Vastausten perusteella tehdystä mittauksesta koettiin olevan hyötyä. Tuloksista nousee esille työkiireet, työpäivän pituudet ja vähäinen vapaa-ajan käyttö terveysliikuntaan. Tuloksista koettiin saavan tietoa omasta tilanteesta, tieto yllätti osaa positiivisesti ja osaa negatiivisesti. Esimiesten jaksamisen tukemiseen ja työstä suoriutumiseen pitää ottaa huomioon työhyvinvointisuunnitelmassa. Esimiestyöhön liittyy myös osaamisen lisääminen; perusturvan esimiehille on käynnistynyt omana ryhmänä Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaminen. Koulutus päättyy v. 2013. Aluehallintoviraston tavoiteohjelma loppuu v. 2012 ja v. 2013 alkaa uusi toimintakausi. Sisäympäristöön kohdistuneet toimenpiteet Sisäilmaryhmä on toiminut hyväksytyn prosessin mukaisesti eli ensin on kartoitettu ongelma, sovittu yhteisesti eri ammattiryhmien kanssa tutkimusten kohdentamisesta, tutkimusten teko, henkilöstön tiedottaminen, tutkimustulosten käsittely, toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus sekä valvonta. Kohteessa toimivan henkilöstön ja asiakkaiden oireilua tms. seurantaa toteutetaan myös kohteessa tehtyjen toimenpiteiden jälkeen lähinnä seurantakäyntien avulla. Kohteita on ollut v. 2012 yhteensä 14 kappaletta (v= valmistunut tai t= tutkimukset aloitettu): Alajärven koulukeskus (v), Luoma-ahon ryhmis (v), Kaupintien ryhmikset 3 kpl (v), Lehtitien ryhmikset 2kpl (v) Paavolan puukoulu (t), Paavolan koulun luokkatila (v), Rantakylän koulu (v), Alajärven kirjasto (t), terveystarkastajan työtila (v), Sairaalatie 3:n toimistorakennus, yläkerta (t), Alajärven terveyskeskuksen rakennuskokonaisuus (t). Ryhmiksissä Lehtitiellä sijainneet kaksi ryhmistä siirrettiin kaupungin ostamaan ja remontoimaan kiinteistöön, vanha rakennus poistettiin käytöstä. Kaupintiellä sijaitsevat kolme ryhmistä remontoitiin ja niihin asennettiin koneellinen ilmanvaihto sekä osaan tehtiin tuholaistorjunta sokeritoukkien hävittämiseksi. Paavolan puukoulu suljettiin ja haettiin uuden tilan rakentamisavustusta Elyltä. Avus- 18 / 24

tus saatiin ja puukoulu puretaan. Alajärven terveyskeskuksen rakennuskokonaisuuteen käynnistettiin Työsuojelurahaston tukemana laaja tutkimushanke. Väliraporttien ja kuntokartoituksen perusteella tutkimuksia ja korjaussuunnitelmien tekemistä jatketaan kaupungin omalla rahoituksella. Loppuraportti valmistuu 30.6.2013 mennessä. Tiloissa työskentelevät ovat kokeneet tehtyjen korjaustoimenpiteiden parantaneen sisäilman laatua ja ovat tyytyväisiä. Myös oireilu tiloissa on loppunut. Oireilujen osalta seurannasta huolehtii kohteen mukaisesti työterveyshuolto, lastenneuvola tai opiskelijaterveydenhuolto. Savuton Järvi-Pohjanmaa Järvi-Pohjanmaan kunnat julistautuivat savuttomaksi 1.6.2012. Savuttomuuteen julistautumalla työnantaja tukee terveitä elämäntapoja ja kannustaa tupakoinnin lopettamiseen. Tällä tavalla halutaan myös tukea koko väestön tupakoinnin lopettamista yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Erityisesti nuorten tupakoinnin aloittamista 18 vuoteen saakka pyritään ehkäisemään toimimalla esimerkkinä. Kuinka onnistuttiin? Kyselyyn vastasi 20 Järvi-Pohjanmaan työpaikkaa. Pääsääntöisesti tupakointi on vähentynyt työpaikoilla työaikana ja monet työntekijät ovat lopettaneet tupakoinnin kokonaan. Lopettajien mielestä julistautuminen oli sopiva teko oman päätöksen syntymisen tueksi. Järvi- Pohjanmaalla on useita työyhteisöjä, joissa ei kukaan työntekijöistä polta. Useiden, kuten koulujen alueella tupakointi ilta-aikaan on vähentynyt. Mutta parannettavaa vielä löytyy. Kolmessa työpisteessä tupakointia esiintyy vielä sisätiloissa kielloista huolimatta! Joissakin työpisteiden läheisyydessä tupakoidaan siten, että savu tulee sisälle. Vielä on kohteita, joiden alueella tupakoidaan iltatilaisuuksien yhteydessä kuten esimerkiksi kunnantalot valtuustojen ja hallitusten kokousten yhteydessä. Myöskään ulkopuoliset vierailijat eivät kunnioita savuttomuuteen siirtymistä. Kyselyyn vastanneet toivovat kaupungin ja kuntien johdolta sitoutumista savuttomuuteen. Savuttomuus tulee näkyä työpaikkailmoituksissa ja uusia työntekijöitä sekä sijaisia valittaessa. Riskien kartoituksen ja vaarojen arvioinnit Riskien kartoitus ja vaarojen arviointiprosessit käynnistyivät jätevedenpuhdistamoilla ja teknisessä toimessa. Jätevedenpuhdistamoilla arviointiprosessiin kuului koulutusta, suojainten käytön opettelua ja perehdytysohjeistuksen yhtenäistämistä. Perehdytysohjeistuksen kirjoittamiseen saatiin apua opiskelijalta, hän teki lopputyönään uudistetun ohjeistuksen. Teknisellä toimella arviointiprosessi käynnistettiin vaarojen arvioinnilla ja käytössä olevien koneiden ja laitteiden luetteloinnilla sekä turvallisuusarvioinnilla. Työ on vielä keskeneräinen. 19 / 24

Tapaturmat Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella kuntien tapaturmavakuutukset ovat Alajärven kaupungin osalta Pohjolassa, Soinin ja Vimpelin osalta Tapiolassa. Tapaturmia oli koko alueella yhteensä 59 kappaletta (76 kpl 2011), joista työssä tapahtuneita 46, työmatkalla 12 ja yksi ammattitauti. Tapaturmat ja niihin liittyvät sairauspäivät ovat Soinin kunnan hallinnoimilla toimialoilla vähentyneet. Alajärven kaupungin hallinnoimilla toimialoilla perusturvassa ja sivistystoimessa tapaturmien määrä on vähentynyt, mutta sairauspäivien määrä hieman lisääntynyt. Maatalous ja -lomatoimen toimialalla tapaturmien määrä on kasvanut, se näkyy sairauspäivissä ja ohimenevien korvaussumman kasvuna. Lomatoimessa työturvallisuushanke on ollut keskeytettynä 2012 ajan. Vimpelin kunnan hallinnoimilla toimialoilla jatketaan nollalinjaa. Tapaturmien kokonaismäärä on laskenut, mutta niitä sattuu kuitenkin vielä liikaa. Ohimeneviin korvauksiin käytettiin 170.657, summa oli 2011 167.071. Kuntatyönantajan mukaan kunnissakin tulisi pyrkiä kohti nollatapaturmaajattelua. TAULUKKO 17: OHIMENEVÄT KORVAUKSET, ALAJÄRVI (PERUSTURVA, SIVISTYS- TOIMI) Vuosi työ työmatka ammattitauti späivät ohimenevät korv. 2011 34 9 1 619 88465 2012 24 8 1 735 85958 TAULUKKO 18: OHIMENEVÄT KORVAUKSET, ALAJÄRVI (MAATALOUS- JA LOMATOIMI) Vuosi työ työmatka ammattitauti späivät ohimenevät korv. 2011 11 1 0 139 14230 2012 15 0 0 393 45642 TAULUKKO 19: OHIMENEVÄT KORVAUKSET, SOINI (TEKNINEN TOIMI, HALLINTO, VAPAA-AIKATOIMI) Vuosi työ työmatka ammattitauti späivät ohimenevät korv. 2011 16 4 0 670 64376 2012 7 4 0 265 39057 Asiakasväkivalta Häiriötilanteiden osalta on siirrytty käyttämään Haipro-ohjelmistoa, jonka sisäänajo aloitettiin 2012 vuoden aikana. Haipro-ohjelmaan kirjataan kaikki potilastilanteissa esiintyneet häiriötilanteet kuten lääkevirheet, pistostapa- 20 / 24

tumat, asiakasväkivalta ym. Ohjelmistoa käytetään vain perusturvassa, joten paperikaavakkeet ovat myös edelleen käytössä muilla toimialoilla. Haipro:n osalta tilastotietoa saadaan vasta ensi vuonna. Järvi-Pohjanmaan alueella asiakasväkivaltaan liittyviä ilmoituksia (paperilla) on työhyvinvointipäällikölle tehty yhteensä 70 kappaletta (63 kpl 2011). Asiakasväkivaltailmoituksia tuli eniten perusturvan yksiköistä ja ne liittyivät pääosin edelleen pitkäaikaispotilaiden hoitotilanteisiin. Erityistä on, että poliisin ja vartijoiden tarve on lisääntynyt. Vakavia tilanteita on ollut kolme. Alajärven terveyskeskuskokonaisuuteen on lisätty vartijapalvelut väkivaltatilanteiden vakavoiduttua. Vartijapalvelua voivat käyttää kaikki Alajärven keskustan alueella toimivat yksiköt kaikilla toimialoilla. Hälytysjärjestelmiä on parannettu. Kouluissa on myös havaittu väkivaltatilanteiden lisääntymistä. Opettajia uhkaillaan sanallisesti ja käydään käsiksi tai potkitaan. Turvallisuuskoulutusta on järjestetty kohderyhmittäin palo- ja pelastustoimen kanssa yhteistyössä. Terveydellinen toimintakyky Alajärvi: Kalenteripäivinä laskettuna sairauspoissaoloja oli 15 985 päivää eli 15,1 pv/henkilö (v. 2011 16 pv ja v. 2010 18,3 pv.). Työpäivinä laskettuna se tekee 10,06 tp (v. 2011 11,4 tp). Alajärven osalta sairauspoissaolot ovat vähentyneet yhdellä päivällä edellisvuoteen verrattuna. Suhteessa eniten sairauspoissaoloja on perusturvassa; 18,7 kalenteripäivää/henkilö. TAULUKKO 20: SAIRAUSPOISSAOLOT KESTON MUKAAN 2012 / ALAJÄRVI 21 / 24

TAULUKKO 21: SAIRAUSPOISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ/TYÖPÄIVINÄ, ALAJÄRVI 2008 2012 Soini: Kalenteripäivinä laskettuna sairauspoissaoloja oli 3 853 päivää eli 15,79 pv/henkilö (v. 2011 17,8 pv ja v. 2010 16,9 pv). Eniten poissaoloja oli vapaaaikatoimessa 17,8 pv/henkilö. Työpäivinä laskettuna se tekee 11,45 tp. TAULUKKO 22: SAIRAUSPOISSAOLOT KESTON MUKAAN 2012 / SOINI 22 / 24

TAULUKKO 23: SAIRAUSPOISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ/TYÖPÄIVINÄ, SOINI 2009 2012 Vimpeli: Kalenteripäivinä laskettuna sairauspoissaoloja oli 12 päivää eli 0,9 pv/henkilö (v. 2011 5,9 pv ja v. 2010 7,1 pv). ---- Tapaturmien aiheuttamia sairauspoissaoloja oli 1 184 päivää. Suhteessa eniten tapaturmista aiheutuneita poissaoloja oli maatalouslomituksessa; 5,86 pv/henkilö. TAULUKKO 24: SAIRAUSPOISSAOLOT TOIMIALOITTAIN 2009 2012 PV/HLÖ, JÄRVI-POHJANMAA 23 / 24

3 Yhteenveto Henkilöstöasioista päättää jokaisen kunnan oma henkilöstötoimikunta tai henkilöstöjaosto. Lisäksi yhteistoiminta-alueella toimii Järvi-Pohjanmaan yhteinen henkilöstötoimikunta, joka valmistelee ja linjaa henkilöstöasioita kunkin kunnan henkilöstötoimikuntaan/jaostoon. Alajärven kaupungin henkilöstöjaosto on kokoontunut 7 kertaa vuonna 2012. Henkilöstöjaostossa käsiteltiin laajalti Järvi-Pohjanmaan virkojen ja toimien perustamiseen liittyviä asioita ja palkkauslinjauksia. Vimpelin ja Soinin henkilöstötoimikunnat kokoontuivat 3 kertaa. Järvi-Pohjanmaan yhteinen yhteistyötoimikunta kokoontui 4 kertaa. Kehityskeskustelut eivät toteutuneet asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Alajärven kaupungin esimiehistä 95 %, Soinin 79 % ja Vimpelin esimiehistä 100 % oli käynyt vuosittaiset kehityskeskustelut. Varhaisen tuen malli toimii hyvin. Työterveyshuolto kutsuu tarvittaessa kokoon palaverin, jossa kartoitetaan työntekijän työkyky ja mahdollinen työkokeilu, uudelleensijoitus, työn keventäminen, koulutus tai osaaikaeläkemahdollisuus. Vuoden 2012 työkykyyn liittyviä neuvotteluja pidettiin noin 19 kpl. Uudelleensijoituksella (10 henkilöä) on pystytty tukemaan työntekijän työuran jatkumista ja saatu aikaan myös huomattavia säästöjä henkilöstömenoissa. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä laskettuna ovat sekä Alajärvellä että Soinissa laskeneet yhdellä päivällä. Vimpelin osalta poissaolot olivat laskeneet 5 päivää. Kunta-alan työolobarometrin mukaan sairauspoissaolot ilmoitetaan työpäivinä ja koko kunta-alalla sairauspoissaoloja oli keskimäärin 10,6 (v. 2011) työpäivää. Alajärven osalta vastaava luku oli 10,1 työpäivää ja Soinin osalta 11,4 työpäivää ja Vimpelissä 0,7 työpäivää/henkilö. Järvi-Pohjanmaan alueella tulee edelleen kiinnittää huomiota henkilöstön, etenkin lähiesimiesten koulutukseen ja johtamiseen ja henkilöstön työssä jaksamiseen. 24 / 24