Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010
1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote supistunut kaksi peräkkäistä vuosineljännestä) voidaan havainnollistaa kuvion avulla: Häiriöt USA:n asuntomarkkinoilla johtivat kansainväliseen taantumaan, jonka seurauksena investointihyödykkeiden kysyntä maailmanmarkkinoilla alkoi vähentyä vientiteollisuus supistuu (kuvassa 1) ja kerrannaisvaikutusten kautta myös kotimarkkinoiden kysyntä hidastuu ja jopa vähentyy (kuvassa 2). 3 4 Seurauksena kuntatalouden epätasapaino (tulojen nollakasvu tai supistuminen menojen edelleen kasvaessa (kuviossa 3). Tulee tarvetta erilaisiin sopeutus- ja tervehdyttämistoimiin (kuviossa 4)
Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (2) Oleellista on se, kuinka pitkään talouden taantuma jatkuu. Kysymys on nimenomaan menojen ja tulojen epätasapainosta, joka luontaisesti aiheuttaa alijäämäisiä vuosituloksia ja velkaantumista. Vaarana on syöksykierre, että talousongelmat tulevat vuosi vuodelta pahemmiksi. Epätasapainoon tulisi puuttua mahdollisimman pian (mitä aikaisemmin toimenpiteisiin ryhdytään, sitä vähemmin vaurioin ja leikkauksin kuntataloudessa selvitään). Kuntien tärkein tulolähde ovat verotulot (erit. kunnallisvero) ja vastaavasti suurimmat menot syntyvät henkilöstöstä ja palveluiden ostoista. Yllä on positiivinen ja negatiivinen skenaario näiden kehityksestä. Pitkään jatkuva epätasapaino (kuviossa L-malli) edellyttää voimakkaita rakenteellisia toimenpiteitä (menojen leikkauksia, tehtävien karsintaa, tuotannon tehostamista, kuntien ja erityisesti palveluyksikköjen liitoksia/fuusioita
Merkittävimmät muutospaineet Lähde: KUPERA hankkeen alkukartoitus 10/2009 3/2010 1. Talouden niukkuus suhteessa kunnossapidon ja kehittämisen tarpeisiin velvoitteet kasvavat määrärahoja nopeammin. 2. Poliittisten päättäjien heikot tiedot yhdyskuntatekniikan kysymyksissä poissa silmistä poissa mielestä. 3. Henkilöstön eläköityminen, osaamisen ja tiedon häviäminen ja rekrytointiongelmat. 4. Oman tuotannon ja ulkoistamisen suhde mikä olisi oikea suhde tulevaisuudessa? 5. Omaisuuden, erityisesti maan saaminen tuottavaan käyttöön toiminnan ja tilojen käytön tehostaminen. Perusongelmana isojen kaupunkisen kasvu, sen tuoma rakennetun ympäristön laajentuminen ja kunnossapitoon tarvittavien määrärahojen jälkeenjääneisyys Entistä enemmän palveluja entistä pienemmillä voimavaroilla Tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen on suuret paineet
Kertyneet ali-/ylijäämät 2008 (Tilastokeskus) Kertynyt ali-/ylijäämä 2008, /asukas 4000 3500 Oulu 3000 2500 2000 Espoo Rauma Helsinki Tampere Konsernitase 1500 1000 500 0-500 Mikkeli Vantaa Seinäjoki Kouvola Vaasa Pori Turku Lahti Rovaniemi Jyväskylä Hämeenlinna Joensuu -1000 Kuopio -1500-500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 Kaupungin tase
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. 20 001-100 000 asukkaan kunnat 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kunnan asukasluku 31.12.2009 (ennakkotieto) - 2000 2001-6000 6001-10000 Kuntien vuosikatteet kuntakoon mukaan Vuosikate %:a poistoista 2007-2009, Manner-Suomi 10001-20000 20001-40000 2007 2008 2009* 40001-100000 100001- Manner-Suomi 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kunnan asukasluku 31.12.2009 (ennakkotieto) - 2000 Kuntien lainakanta kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa 2007-2009, /as. 2001-6000 6001-10000 2007 2008 2009* 10001-20000 20001-40000 40001-100000 100001- Koko maa 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000 2 200 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan
Huomautus: Ennuste on tehty ennen tilanteen kärjistymisestä rahoitusmarkkinoilla. Kreikasta lähtenyt huoli eurosta on laajentunut globaaliksi epävarmuuden tilaksi, joka uhkaa syöstä maailman uuteen talouskriisiin. Miten se vaikuttaa Suomen julkiseen talouteen ja erityisesti kuntien talouteen?
2,5 Tulo- ja menokehitys epätasapainossa Kuntien ja kuntayhtymien verorahoitus ja toimintamenot muutos edelliseen vuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 0,5 0,0 0,7 0,3 1,0 1,5 0,2-0,2 0,6 0,9 1,3 1,4 1,9 0,6 0,4 0,9 0,6 1,0 1,1 1,0 0,5 0,0-0,5 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09* 10e 11e 12e 13e 14e -0,5 Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) Toimintamenot Lähde: Vuodet 1998 2009 Tilastokeskus, vuosien 2010-2014 ennusteet Peruspalveluohjelma 30.3.2010
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalveluohjelma 30.3.2010 2008 2009* 2010e 2011e 2012e 2013e 2014e Toimintakate -21,43-22,65-23,38-24,13-25,04-25,98-26,95 Verotulot Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto 17,53 6,43-0,13 2,40-1,94 0,26 17,61 6,90 0,09 1,95-2,01 0,11 17,51 7,44 0,05 1,62-2,07 0,25 18,19 7,67 0,02 1,75-2,13 0,25 18,42 8,01-0,03 1,36-2,19 0,25 19,06 8,32-0,06 1,34-2,26 0,25 19,84 8,63-0,12 1,39-2,32 0,25 Tilikauden tulos 0,72 0,05-0,19-0,13-0,58-0,67-0,68 Tulorah. korjauserät -0,53-0,35-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,13 1,71 1,42 1,55 1,16 1,14 1,19 Investoinnit, netto -3,01-3,19-3,05-3,00-3,00-3,00-3,00 Rahoitusjäämä 1) -0,88-1,48-1,63-1,45-1,84-1,86-1,81 Lainakanta 9,60 11,07 12,57 14,02 15,82 17,62 19,42 Rahavarat 4,04 3,69 3,56 3,56 3,52 3,46 3,45 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät