Maahanmuuttajien perusopetuksen järjestäminen, rahoitus ja opetussuunnitelman perusteet Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä
Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 143 256 henkilöä eli 2,7 prosenttia väestöstä. *Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Venäjän (26 909), Viron (22 604), Ruotsin (8 439) ja Somalian (4 919) kansalaiset. *Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli 190 538 eli 3,6 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (48 740), vironkieliset (22 357), englanninkieliset (11 344), somalinkieliset (10 647) ja arabiankieliset (8 806). Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan 31.12.2008 Tilastokeskus
VIERASKIELISET OPPILAAT/OPISKELIJAT Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2008) 1 663 Perusopetuksessa (2007) 16 398 Lukiokoulutuksessa (2006) (nuoret+aik.) 3 248 Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus (2007) 1 810 Valmistavassa koulutuksessa (amm.) (2007) 1 164 Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2006) 7 978
Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä muutamia. Multikulttuurisuus Eri kansallisuudet ovat omina ryhminään erillään, suvaitsevaisuuskasvatus on tarpeen. Interkulttuurisuus Eri kulttuurien edustajat kommunikoivat keskenään ja heidän välillään vallitsevat hyvät etniset suhteet. Intrakulttuurisuus Monet kielet ja kulttuurit ovat osa koulun/oppilaitoksen arkea ja niiden keskinäinen kommunikointi on luontevaa ja itsestään selvää.
Maahanmuuttajaopetuksen tavoite Antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7 17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle
UUTEEN KULTTUURIIN SOPEUTUMINEN (AKKULTURAATIO-STRATEGIAT) Oman kulttuurin arvostaminen Oman kulttuurin hyljeksiminen Valtakulttuurin arvostaminen KOTOUTTAMINEN KOTOUTUMINEN (integraatio) SULAUTTAMINEN SULAUTUMINEN (assimilaatio) Valtakulttuurin hyljeksiminen ERISTÄMINEN ERISTÄYTYMINEN (segragaatio/separaatio) SYRJÄYTTÄMINEN SYRJÄYTYMINEN (marginalisaatio)
KAKSIKIELISYYS Ei haaste, vaan mahdollisuus Terve lapsi kykenee omaksumaan useampia kuin yhden kielen Kieli on ajattelun väline Kaksikielisen ajattelu on luovaa, joustavaa ja oivaltavaa Kaksikielisten on keskimäärin helpompi oppia vieraita kieliä kuin yksikielisten Kaikki kielelliset virikkeet kehittävät lapsen yleistä kielikykyä Koulutyössä tarvittavan syvällisen kielitaidon saavuttaminen kestää n. 5 7 vuotta.
Perusopetuksen ops:n perusteet 2004 luku 6.4. Maahanmuuttajat luku 7.3. Äidinkieli ja kirjallisuus (11 oppimäärää) Suomi toisena kielenä Ruotsi toisena kielenä Luku 8.1. Arviointi opintojen aikana Maahanmuuttajaoppilaan arviointi liite 4: Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2009
PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS kuusivuotiaille ja oppivelvollisuusikäisille vieraskielisille oppilaille opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä, samoin niiden koosta, (void. järj. yhdellekin oppilaalle) 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, edellytysten mukaan laajennus 1.8.2009 (siirtymäaika 1.1.2010 asti): uudet opetussuunnitelman perusteet http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/oph/embeds/ 48802_valmistavaops_2009.pdf
Valmistava opetuksen rahoitus yksikköhinta: asianomaiselle opetuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätty yksikköhinta kaksinkertaisena (RL 17 ) kustannukset korvataan opetuksen järjestäjille opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän kautta lisätietoja
Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuneiden oppilaiden ja opetuksen järjestäjien määrät vuosina 2002 2008 Vuosi Osallistuneet Järjestäjät, joista ruots. 2002 1 497 72 5 2003 1 449 67 5 2004 1 475 56 4 2005 1 459 65 4 2006 1 495 66 5 2007 1 553 65 3 2008 1 663 62 4 Lähde OPH/09
Tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä tavoitteena edistää oppilaan suomen tai ruotsin kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa ja mahdollisuuksien mukaan omassa äidinkielessä, oppilaan omassa opinto-ohjelmassa määritellyllä tavalla koulun pedagogisissa järjestelyissä ja opetuksessa huomioidaan, että oppilaat ovat iältään, opiskeluvalmiuksiltaan ja taustoiltaan erilaisia; myös opettajien välinen yhteistyö tärkeää luku- ja kirjoitustaidottomat oppilaat: taito- ja ikätasolle soveltuvaa opetusta, myös oman äidinkielen opetusta
Jatkoa: Tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä valmistavan opetuksen pääpaino suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksessa; kielitaidon tasojen kuvausasteikolla taso A1.3-A2.1 kuvaa keskimäärin osaamista opetuksen päättyessä, ks. kuvio alla oman äidinkielen opetus: äidinkielen hallinnan tukeminen ja kulttuuri-identiteetin kehittyminen, ja muiden kielten opetus: kunnan kieliohjelman mukaisesti muut opinnot: kokemuksellisia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä, monipuolisia opetusmenetelmiä, kielen käyttö eri kommunikaatioympäristöissä, kykyä toimia itsenäisesti ja yhteisössä, valmius elinikäiseen oppimiseen Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotasot etenevät kielitaidon alkeiden hallinnasta (A1) aina taitavan kielitaidon perustasoon (C1-C2).
Maahanmuuttajaopetuksen rahoitus korotettu asukasperusteinen valtionosuus (6 15 v.) oman äidinkielen opetus * perusopetuksen ulkopuolista opetusta * ei pakollista * erillisellä valtionavustuksella 2 vuosiviikkotuntia suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus: * osana koulun opetusta (korotettu valtionosuus) * koulun tukiopetusresurssien turvin * erillisellä valtionavustuksella muu opetuksen tuki * tarvitaan eri oppiaineissa * perusopetuslain mukaisena tukiopetuksena tai * erillisellä valtionavustuksella oman uskonnon opetus * osana koulun opetusta (korotettu valtionosuus)
Oman äidinkielen opetus Tiedote www.oph.fi valtionavustusta enintään 2 viikkotunnista jokaista neljä oppilaan ryhmää kohti opetustunnin laskennallinen kustannus 25 ryhmään tulee kuulua lukukauden alussa tai kurssimuotoisessa opetuksessa kurssin alkaessa vähintään neljä oppilasta (saame ja romani 2 oppilasta) oppilaat voivat olla esiopetuksesta, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen eri luokka-asteilta, eri kunnista sekä yksityisistä ja valtion kouluista. Ryhmän voi muodostaa myös pelkästään esiopetuksessa olevista maahanmuuttajista. opetus tulee pyrkiä järjestämään oppilaan koulupäivän aikana avustusta ei myönnetä, jos kyseessä on koulun opetuskieli n. 55 opetettavaa kieltä ja n. 12 000 oppilasta (OPH)
Suomi/ruotsi toisena kielenä opetus ja muu opiskelun tuki Tiedote www.oph.fi erilliseen valtionavustukseen oikeuttavaa vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden tukiopetusta voidaan antaa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen lisäksi eri oppiaineissa oikeutettuja ne oppilaat, joiden opiskelun aloittamisesta on kulunut enintään kuusi vuotta vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden tarve suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja muuhun opetuksen tukeen jatkuu kuitenkin neljän vuoden jälkeenkin, usein koko kouluajan
Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus ja muu opiskelun tuki enintään kolmesta opetustunnista viikossa jokaista neljän oppilaan ryhmää kohti Opetustunnin laskennallinen kustannus 25 Muuta opiskelun tukea voidaan antaa eri oppiaineissa, sen tulee tapahtua pääosin oppilaan äidinkielellä Jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähemmän kuin neljä, voi ryhmän koko olla myös vähintään kaksi oppilasta
Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus ja muu opiskelun tuki Suomessa pidempään kuin 6 vuotta olleet voivat osallistua tähän opetukseen, mutta eivät kartuta valtionavustukseen oikeutettujen lukumäärää (= ei saa tukea) perusopetuslain 16 :n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tämä koskee myös vieraskielisiä oppilaita. Erillisellä valtionavustuksella annettavan tukiopetuksen lisäksi vieraskielisille tulee antaa tarvittaessa myös perusopetuslain 16 :n mukaista tukiopetusta. valtionavustus enintään 86 % haku joulukuussa jälkikäteen annetun opetuksen perusteella
SUOMI TOISENA KIELENÄ OPPIMÄÄRÄÄ OPISKELLEET PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA VUOSINA 2000 2008 Vuosi 1-6 7-9 yhteensä lukio 2003 5 695 2 852 8 547 100 2004 7 238 3 107 10 345 178 2005 7 937 3 230 11 167 218 2006 8 757 3 638 12 395 206 2007 9 420 4 131 13 551 247 2008 10 265 4 477 14 742 233 Lähde OPH - Tilastokeskus
Suomi/ruotsi toisena kielenä Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame ja joiden suomen/ruotsin kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla Opetetaan joko kokonaan tai osittain suomi/ruotsi äidinkielenä -opetuksen sijaan Opetuksen laajuudesta päätetään opetussuunnitelmassa opetussuunnitelman perusteet on laadittu siten, että opetus vastaa viikkotunneiltaan suomi äidinkielenä -oppimäärää suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline
Kielitaidon huomioiminen 1
Kielitaidon huomioiminen 2 Keinoja: 1. rauhallinen puhetapa 2. runsas havainnollistaminen 3. eteneminen askel askeleelta 4. selkeä asian jäsentäminen 5. uusien asioiden liittäminen ennestään tuttuihin 6. toistaminen 7. selkokielistäminen ja elaborointi (tekstin muokkauskeinot) Välttämätön tieto ja havainnollistaminen: toinen kieli oppimisen kohde ja väline Automaatistuminen Lähikehityksen vyöhyke Prosessointikuorma
Menestyminen perusopetuksessa: Pisa 2006 Maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa kantaväestöä heikommin. Lisäksi ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät huomattavasti heikommin kuin toisen polven maahanmuuttajaoppilaat. Kyse on normaalista ilmiöstä, joka todennettu ympäri maailmaa. Suomessa asuvat maahanmuuttajat saivat 50 PISApistettä enemmän kuin OECD-maiden maahanmuuttajat keskimäärin.
Menestyminen perusopetuksessa: Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus 2008, OPH * Raportissa kuvataan maahanmuuttajaoppilaiden oppimistuloksia, toisen asteen koulutuksen hakutoiveita, koulutukseen pääsyä ja läpäisyä sekä työelämään ja jatkokoulutukseen siirtymistä * Eniten haasteita ensimmäisen polven EU:n ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajille. * Hyvin heikosti menestyviä on perusopetuksen päättövaiheessa vähemmän kuin alemmilla luokilla. * Erittäin hyvin viihtyi koulussa maahanmuuttajista 33 %, suomenkielisistä 23 % 24
Asenteet opiskeluun Hyvin viihtyivät myös heikosti menestyneet maahanmuuttajaoppilaat 8 % sekä suomenkielisistä että maahanmuuttajista viihtyi melko tai erittäin huonosti koulussa Tytöt viihtyivät paremmin kuin pojat Maahanmuuttajaoppilaista kokee tulleensa kiusatuksi 13 % ja suomenkielisistä 6 % Muunkieliset tytöt arvioivat osaamisensa korkeammaksi kuin suomenkieliset pojat 25
Maahanmuuttajien koulumenestys Kantaväestön oppilaiden kaikkien aineiden keskiarvo keskimäärin 0,35 numeroa ja lukuaineiden keskiarvo keskimäärin 0,42 numeroa korkeampi kun vieraskielisillä oppilailla Ero on suurin reaaliaineissa: historiassa, biologiassa, maantiedossa Pienimmät erot ovat taito- ja taideaineisiin kuuluvissa käsityössä ja kuvataiteessa Kielten arvosanat jopa parempia (paluu- ja toisen polven maahanmuuttajilla) kuin kantaväestöllä
Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisselvitys 2009 * Kun maahanmuuttaja on käynyt Suomessa (melkein) koko perusopetuksen, keskeyttämisen syyt eivät poikkea muiden keskeyttämisen syistä * Eniten keskeyttämisiä, kun kyseessä ensimmäisen polven maahanmuuttajaopiskelijat, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden, ovat tulleet Euroopan ulkopuolisista maista, mahdollisesti pakolaistausta, kotimaasta vähäinen koulutustausta, kotimaan koulujärjestelmä ja opiskelukulttuuri on usein niin erilainen, että sopeutuminen suomalaiseen opiskelukulttuuriin vie aikaa ja aiheuttaa vaikeuksia, opetuskielen taito lähtökohtaisesti heikko 27
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt 1 Perusopetus perusopetukseen valmistava opetus perusopetus joko yleisopetuksessa tai omassa ryhmässään (ns. erillinen nivelluokka), normaali valtionosuus (yli 18-v. 60 %) aikuisten perusopetus aikuislukiossa perusopetuksen suorittaminen erityisessä tutkinnossa perusopetuksen suorittaminen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa (esim. kansanopisto) joustava perusopetus
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt 2 Perusopetuksen jälkeen Lisäopetus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus tai vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava koulutus Vapaa sivistystyö (kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset)