Työelämän muutos ja jaksaminen
Mitä varten raadamme? 1 Carlos Slim Helu & family Mexico 2 William Gates III United States 3 Warren Buffett United States 4 Mukesh Ambani India 5 Lakshmi Mittal India 6 Lawrence Ellison United States 7 Bernard Arnault France 8 Eike Batista Brazil 9 Amancio Ortega Spain 10 Karl Albrecht Germany 733 Antti Herlin Finland 53.5 mrd 53.0 mrd 47.0 mrd 29.0 mrd 28.7 mrd 28.0 mrd 27.5 mrd 27.0 mrd 25.0 mrd 23.5 mrd 1.4 mrd
Turbokapitalismin piirteitä Esim. Bill Gatesin omaisuus on suurempi kuin mitä 40 prosenttia Amerikan köyhimmistä ansaitsee yhteensä. Asiaa voi tarkastella näinkin: Maailman 200 suurimman yrityksen voitto on kasvanut kahden viimeisen vuosikymmenen aikana noin 400 prosentilla. Samaan aikaan näiden yhtiöiden palveluksessa olevien henkilöiden määrä on lisääntynyt alle 15 prosentilla.
Käytännössä työn tekijöitä on paljon vähemmän, työtä paljon enemmän Kyllä te selviätte, onhan teillä teknologia! Jos töitä jää rästiin, jatka päivää tai: kanna ne kotiin! Vähitellen on syntynyt kiireen kulttuuri "Kun asioita tulee liian nopeasti, kukaan ei voi olla varma mistään, ei yhtään mistään, ei edes itsestään. Kirjailija Milan Kundera (1995)
Talous, merkillinen ilmiö Aiemminhan talous oli olemassa meitä ihmisiä varten Nyt ponnistelemme taloutta varten. Ikävä kyllä systeemi on rakennettu niin, että me tarvitsemme jatkuvaa kasvua pelkästään jo pysyäksemme paikallamme. (Valtiosihteeri Raimo Sailas marraskuussa 2009)
Miten kiire ilmenee Jo vuonna 2000 suomalaisjohtajat tekivät yhden ylimääräisen työpäivän viikossa. Kolmasosalla 70-tuntinen työviikko. Yhä useammat meistä kärsivät työperäisistä ongelmista. Kiire on myös paradoksi Koskaan ennen meillä ei ole ollut yhtä paljon ajansäätäjiä käytössämme.
Muitakin paradokseja on Kansantalous janoaa luovia innovaatioita Näinhän kävi esim. 1990-luvun lopulla Tämä näkyy vaikkapa siinä, että suurin osa patentoiduista keksinnöistä on aina tähdännyt nopeuden ja tehokkuuden lisäämiseen. Luovuus ja innovaatiot eivät kuitenkaan sikiä kiireessä: Jotkut parhaista ajatuksistani tulivat työn jälkeen eli ennen nukkumaan menoa, kun ei ollut pakko miettiä jotakin ongelmaa. (Fysiikan nobelisti Simon van der Meer (1984)) Rauhoittuminen ja aika omille yksityisille ajatuksille päivän aikana tai illalla on muodostunut minulle tärkeäksi. (Fysiikan nobelisti Nicholas Bloembergen (1981)) Oivallus tai idea tulee, kun tutkija kykenee hetkeksi rentoutumaan ja irrottautumaan (Kemian nobelisti Paul Crutzen (1995)).
Suomalaiset kiiretutkimukset Puhuvat samaa. Mm. Juha Antilan (2006) tutkimuksessa todettua: Työn mielekkyys ja punainen lanka tuntuvat kadonneen, työ on häiriöistä. Erityisesti naiset kokevat työn sisällön ja tekemisen edellytysten olevan ristiriidassa (pettymyksiä, kyynisyyttä) Toisaalta naiset kokevat työn mielekkäämmäksi.
Kadonnut työn mieli Modernin tietotyön keskeinen piirre on, ettei se anna palkkiokokemuksia Monen työn yhtäaikainen esillä olo, deadlinet, jatkuva uurastus ilman valmista tulosta. Times uutisoi viime viikolla, kuinka Iso- Britanniassa vangit ovat alkaneet koruommella: Nyt tuntuu, että elämälläni oikeasti merkitystä. Ompelu sai minut rauhoittumaan, pysähtymään ja ajattelemaan. Ommellessa mieleen tulee kaikenlaisia pieniä asioita, jotka voivat yllättää. Kun tekee tätä, keskittyy pistoihin, mieli vaeltaa pois vankilasta. Milloin itse asiassa aloimme puhua työn mielekkyydestä?
Epätoivoisuutta ilmassa Doping on leviämässä urheilukentiltä työpaikoille, varoittaa suuren saksalaisen sairausvakuutuskassan DAK:n teettämä selvitys. Masennuksesta on tullut kiireisen ja suorituspainotteisen yhteiskunnan vitsaus. Erityisen alttiita lääkehakuiseen itsensä piristämiseen ovat korkeasti koulutetut, johtavassa asemassa olevat henkilöt. Miehet suosivat piristeitä, jotka nostavat työtehoa, naiset turvautuvat masennuslääkkeisiin. Meklareille määrätään usein lääkitys, joka rohkaisee ottamaan riskejä. Tällä hetkellä masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 40 000 suomalaista. Esimerkiksi vuonna 2008 neljännesmiljoona suomalaista työikäistä sai Kela-korvausta masennuslääkkeistä.
Psykoosi- ja masennuslääkkeiden trendit 1998-2007, (1998 = 100 (Lääkelaitos)) 450 400 350 300 250 200 150 Psykoosi, kulutus Psykoosi, myynti Masennus, kulutus Masennus, myynti 100 50 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Kela-korvausta vuonna 2007 saaneet Psykoosilääkkeet 127 000 Neuroosilääkkeet 201 600 Unilääkkeet 334 200 Depressiolääkkeet 413 300 Psykostimulantit 6 300 Dementialääkkeet 34 500 Jokin psyykenlääke 742 000 (yht) HUOM. Kelalta talvella 2009 saatuja tietoja
Muita työelämän piirteitä Väliaikaisuus pysyväistyy Pätkätyöt ovat sääntö, ei niinkään poikkeus, elinkaarten lyheneminen Kiina-ilmiön variaatiot T&K ja yhtymäjohto ulkomaille, Intia-ilmiö (ja Suomi-ilmiö) Teollisen yhteiskunnan postuumi kuolema Työmarkkinajärjestöt poistuvat, vahva hallinto kuolee Rakenne-erojen kasvu Kauniiden ja rohkeiden superwestendit, turvavaltiot halpatyövoimineen & turvakaarteineen
Ja edelleen Teknologia: luulimme sen auttavan, mutta se olikin harhaa! Työpöytämme on nyt täydempi kuin koskaan. Paperia ja sähköistä infoa Paperittoman toimiston, jopa paperittoman yhteiskunnan utopia. Teknologia on vienyt meidät Woody Allen yhteiskuntaan Firmat, joiden pääkonttori on USA:ssa Aina avoin yhteiskunta (24/7).
Ei ihme, että on alettu Puhua infoähkyisestä sukupolvesta, uudesta ihmistyypistä Kiiresairas ja yliverkostoitunut kännykkäholisti Kroonista aikapulaa poteva ja sähköpostiaddiktoitunut Kun mieheni istuu illalla olohuoneen sohvalla, vaikuttaa siltä kuin kannettava mikro olisi kasvanut kiinni hänen polveensa (Miehen vaimo) Teknologia toi mukanaan odotuksia, jotka paljastuivat harhoiksi.
Lääkäriltä lainattua Vastaanotollani ei ole kovinkaan harvinainen näky kolmekymppinen nainen tai mies, joka on jo ehtinyt polttaa itsensä täysin loppuun. Nämä korkeasti koulutetut uraihmiset ovat hälyttävä esimerkki siitä, että työkulttuuristamme puuttuu voimavaroja ylläpitävät ja kartuttavat elementit. Työnilon tilalle on tullut puurtaminen, kilpailu ja selviytyminen.
Millainen on hyvä työyhteisö? Sinne on mukava tulla Ihmiset ovat sitoutuneita Sallii erilaisuutta Vähän poissaoloja Vaihtuvuus pieni Suhteet esimiehiin hyvät Työstä saa palautetta Työnjako on selkeä Työmäärä on kohtuullinen Työnjako on oikeudenmukainen Ammattitaitoa voi kehittää Luonteva yhteistoiminta Luonteva sosiaalinen kanssakäyminen Ketään ei kiusata
Työuupumukseen liittyy myös Epätietoisuutta urakoinnin tuloksista Töitä on tehty, eikä haasteita ole kavahdettu Itse tunnemme saavuttaneemme jotain, mutta kukaan muu ei tunnu huomaavan. Tiedämme palkitsemisen motivoivan, mutta Miten työyhteisömme huomioi palkitsemisen? Onko se outo ajatus?
Työuupumuksen tuntomerkkejä Väsymystä ja uniongelmia Vakavaa, ellei väsymykseen auta nukkuminen Ärtyisyyttä Arvottomuuden tunnetta Ammatillisen itsetunnon heikkenemistä Toivottomuutta Tarkoituksettomuuden tunnetta Fyysisiä kipuoireita ja sairastelua Ahdistuneisuutta Masennusta Keskittymiskyvyn heikkenemistä
Työkyky ei siis ole vain yksilön ominaisuus. Uupumuksen merkit tulevat ilmi yksilön kautta, vaikka ongelma usein on Työyhteisössä Työyhteisö voi porskuttaa jopa vuosikymmeniä pääosin vanhoilla toimintamalleilla, vaikka ne ovat pikemminkin uupumusta kuin jaksamista edistäviä Miten meillä?
Stressiastemittari Onko jostakin asiasta elämässäsi tullut pakkomielle? Haluatko pitää mielipiteesi kynsin hampain? Onko aidon läheisyyden tunteminen vaikeaa? Sallitko itsellesi epäonnistumisia? Kyllästytkö aiempaa helpommin? Otatko itsesi aiempaa vakavammin? Onko itselle nauraminen vaikeaa? Haavoitutko muiden leikinlaskusta?
Lisää keinoja Oikeita tapoja ei voi asettaa järjestykseen On-off ajattelu on yksi Oman ajan ja työlle kuuluvan ajan välinen erottelu Salli itsellesi laiskottelu Vain työssä työasioita Asiat tärkeysjärjestykseen Kuuntele kehoa Kannata muutoksia Liiku, harrasta Puhu Kerro esimiehelle Miten olisi loma, lyhytkin?