Pohjoinen hyvinvointialue - Tuiran kuntalaisilta 21.1.2016.
Illan ohjelma 18.00-18.15 Kahvi Kahvin lomassa osallistujilla mahdollisuus antaa palautetta ja kehittämisideoita liimalapuille, joista tilaisuuden päätteeksi yhteenveto 18.15-18.20 Tilaisuuden avaus Puheenjohtaja, asiantuntija Maarit Niva 18.20-18.30 Tervetuloa Hyvinvointijohtaja, vs. apulaiskaupunginjohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto 18.20-19.00 Pohjoisen hyvinvointialueen valmistelun eteneminen Kehittämisjohtaja Sirkka-Liisa Olli Palvelupäällikkö Terttu Turunen Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas 19.00-19.20 Sivistys- ja kulttuuripalveluiden rooli hyvinvoinnin edistämisessä Aluerehtori Seija Karvonen 19.20-20.00 Kehittämisideoiden yhteenveto, keskustelu ja kuntalaisten osallisuus jatkosuunnittelussa Puheenjohtaja, asiantuntija Maarit Niva
Monituottajuus tuo vaihtoehtoja asiakkaalle Kuntalaisilla on useita eri tapoja ja kanavia asioida hyvinvointipalveluissa Asiakaslähtöisyys Yhteistyötä tehdään moniammatillisesti yli organisaatiorajojen Johtaminen lähemmäs asiakasta Talous hallintaan
Hyvinvointikeskukset Kattavan palveluvalikoiman toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa väestö pääsääntöisesti asioi sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitessaan. Toteutetaan vahvaa poikkihallinnollista ja monialaista työotetta. Palveluita täydentävät kaikkien oululaisten yhteiset erityispalvelut ja monipuoliset sähköiset palvelut Matalan kynnyksen palvelupisteitä tulee olemaan erilaisia sijainnin, palveluiden, etäisyyksien ja väestön palvelutarpeen mukaisesti. Palveluohjauksen painopisteenä on paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluiden järjestäminen ja palveluketjujen koordinointi (kuntakokeilu).
Hyvinvointikeskukset ja -pisteet Hyvinvointipalvelut siirtyy neljään hyvinvointialueeseen vuonna 2016. Hyvinvointikeskuksia on kuusi: Haukipudas, Tuira, Kiiminki, Myllyoja, Kontinkangas ja Kaakkuri. Haukipudas Yli-Ii Hyvinvointikeskukset käynnistyvät hallinnollisesti ja osin toiminnallisesti vuoden 2016 alusta. Kiiminki Hyvinvointikeskusten tarvittavat muutos- ja peruskorjausinvestoinnit toteutetaan olemassa oleviin tiloihin vuosina 2016-2017. Tuira Kontinkangas Myllyoja Ylikiiminki Matalan kynnyksen palveluja koko kaupungin tasolla suunniteltu vuoden 2015 aikana. Höyhtyän Välke Kaakkuri Hyvinvointikeskus Osa hyvinvointikeskusta Erillisiä uusia hyvinvointipisteitä ei lisätä vuoden 2016 aikana Oulunsalo Hyvinvointipiste
Pohjoinen hyvinvointialue Haukiputaan hyvinvointikeskus HAUKIPUDAS Martinniemi Jokikylä Haukipudas KELLO Kello Kalimenkylä Tuiran hyvinvointikeskus PATENIEMI Herukka Pateniemi Rajakylä KAIJONHARJU Ritaharju Kuivasjärvi Liikanen Linnanmaa Kaijonharju KOSKELA Taskila Koskela Toppila Alppila PUOLIVÄLINKANGAS Pyykösjärvi Isko Takalaanila Puolivälinkangas Välivainio TUIRA Toppilansaari Hietasaari Tuira Koskikeskus Pikisaari Vihreäsaari
Tuiran hyvinvointikeskus Tuirankartano Kangastie 16 Tuiran terveysasema Kangastie 12 Tuirantie 7 Tuirantie 5 Tuirantie 1
Hyvinvointikeskusten saavutettavuus ajassa Saavutettavuus yhteensä yli kuntarajojen 0-6 vuotiaat 7-14 - vuotiaat yli 75 - vuotiaat Väestö yhteensä 5 min 5 247 5 040 5 642 72 157 0-10 min 13 029 12 346 9 296 148 720 0-20 min 21 626 21 054 11 266 209 390 0-30 min 24 569 23 979 12 550 229 442 Saavutettavuus hyvinvointikeskusalueiden sisällä Oulussa (ko. alueen asukkaat ja ko. hyvinvointikeskuksen saavutettavuus) 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000-5 min 10 min 20 min 30 min Itäinen Pohjoinen Keskinen Eteläinen Saavutettavuuden ulkopuolella Oulussa on n. 2 100 asukasta (1,1 % asukkaista)
Väestöennusteet hyvinvointikeskuksittain Vuosimuutos keskimäärin Kaakkuri -0,1 % Kiiminki 1,0 % Myllyoja 5,9 % Kontinkangas 0,8 % Haukipudas 1,1 % Tuira 0,3 % Oulu 1,1 %
Oulun kaupungin väestö ikäluokittain Asukasluku ikäluokittain 2013-2016 *oletuksena sama kasvuprosentti kuin vuosina 2013-2014 0 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 180 000 0-6 v. 18 916 18 791 18 667 18 543-0,66 % 0-17 v. 44 440 44 782 45 127 45 474 0,77 % 7-64 v. 65+ v. 26 289 27 481 28 727 30 030 4,53 % 1,00 % 148 594 150 079 151 579 153 094 2013 tot 2014 tot 2015 ennuste * 2016 TA * 75+ v. 11 171 11 554 11 950 12 360 3,43 % 85+ v. 2 899 3 006 3 117 3 232 3,69 %
Asuntokunnat henkilöluvun mukaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 7+ 6 henkilöä 5 henkilöä 4 henkilöä 3 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö 0 % Tuiran alueella on yhden hengen talouksia muita kaupunginosia enemmän. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan 31.12.2013.
Työttömyysaste hyvinvointialueilla 20,0 % Työttömyysaste % 18,0 % 17,3 % 16,0 % 14,0 % 15,4 % 14,1 % 12,7 % 15,7 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Keskinen Itäinen Eteläinen Pohjoinen Oulu Työttömyysaste 31.12.2013
Työttömyysaste pohjoisen hyvinvointialueen suuralueilla 25,0 % 20,0 % 23,2 % 21,8 % 20,6 % 15,0 % 16,4 % 12,7 % 16,7 % 13,2 % 15,7 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Tuira Puolivälinkangas Koskela Pateniemi Kaijonharju Haukipudas Kello Oulu Tuiran, Puolivälinkankaan ja Koskelan alueilla on muita kaupunginosia korkeampi työttömyysaste. Työttömyysaste 31.12.2013
Lastensuojelun asiakkaiden osuus 0-17- vuotiaasta väestöstä 20,0 % 18,0 % 16,9 % 17,7 % 16,8 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 10,1 % 6,6 % 6,8 % 6,4 % 9,0 % 8,4 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Tuiran, Puolivälinkankaan ja Koskelan alueilla on muita kaupunginosia enemmän lastensuojelun asiakkuuksia. sisältää kaikki lastensuojelutarpeen selvitykset, myös ne jotka eivät johtaneet lastensuojelun asiakkuuteen
Terveysaseman peittävyys 2014 60,0 % 50,0 % 47,7 % 40,0 % 39,6 % 41,9 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Haukipudas Tuira Oulu
Sosioekonominen tila alueittain Oulun kaupungissa
Terveysaseman valintojen syyt vuonna 2015 (tammi-elokuu) terveysasemittain (n=2565) Tuiran terveysasema Sepän terveysasema Rajakylän terveysasema Oulunsalon terveysasema Osoitteen mukainen hyvinvointikeskus tai terveysasema Myllyojan terveysasema Kontinkankaan hyvinvointikeskus Kiimingin hyvinvointikeskus Kaijonharjun terveysasema Kaakkurin terveysasema Tyytyväinen aiemmin saamaani palveluun En ollut tyytyväinen joten vaihdoin Tuttava suositellut Laaja palveluvalikoima Henkilökunnan hyvä palvelu Sijainti lähellä kotiani Sijainti lähellä työpaikkaani Sopii muuhun asiointisuuntaani Hyvät julkiset liikenneyhteydet Helppo asioida omalla autolla Höyhtyän terveysasema Haukiputaan terveysasema Rajakylän terveysaseman valintaa on perusteltu: 1. terveysaseman sijainnilla lähellä kotia 2. tyytyväisyydellä aiemmin saatuun palveluun 3. henkilökunnan hyvä palvelu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tuiran terveysaseman valintaa on perusteltu: 1. terveysaseman sijainnilla lähellä kotia 2. tyytyväisyydellä aiemmin saatuun palveluun 3. laajalla palveluvalikoimalla Kaijoharjun terveysaseman valintaa on perusteltu: 1. terveysaseman sijainnilla lähellä kotia 2. tyytyväisyydellä aiemmin saatuun palveluun 3. sopii muuhun asiointisuu taan
Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Oulun työterveys Oma kansio
Hyvinvoinnin ylläpito, luotettava terveystieto, omahoito, testit, valmennus
Sähköinen terveystarkastus terveytesi tukena Itsenäiseen terveyden- ja hyvinvoinnin seurantaan ja parantamiseen Ennen terveystarkastuskäyntiä Vanhempien sähköinen terveystarkastus lasten ja koululaisten terveystarkastuksen osana
Luotettavaa tietoa, aina uusin tieto - Keskeiset kansansairaudet - Voi kerrata ja opetella rajattomasti - Kun olet sairastunut - Kun omaisesi sairastaa - Kun haluat lisää tietoa - Ohjeita hyvinvoinnin tueksi
Otometri kotikäyttöinen korvatulehdusmittari Helpottaa lapsen tilan arviointia ja seurantaa Vähentää yhteydenottotarvetta terveyspalveluihin Ammattilaisille lisätietoa päätöksenteon tueksi Käyntien väheneminen, ammattilaisten resurssien parempi kohdentaminen
Asiakaspalaute Palveluita käyttäneiden palaute on pääsääntöisesti hyvää Toukokuun 2015 kyselyssä kaikkien palvelujen vastausten keskiarvo 4,2 (asteikko 1-5) Positiivisia asioita: Hyvän palvelu, työntekijöiden ammattitaito, asiallinen kohtelu ja asioiden luottamuksellinen käsittely Kehittämistarpeita nähdään eniten: Palvelujen saatavuus ja yhteydensaanti, riittävä tiedon, neuvonnan ja ohjauksen saaminen, hoidon jatkuvuus Omahoidosta saatu palaute myönteistä: Yleisarvosana Hyvä/erittäin hyvä/erinomainen 79,3% vastaajista Kohtalainen/heikko 20,7% vastaajista Käyttö on turvallista, vähentänyt tarvetta käynteihin ja puhelinkontakteihin; helpottanut asiointia ja nopeuttanut avun saantia
Tuiran hyvinvointikeskus Hyvinvointikeskuksessa on edelleen hoitajien ja lääkäreiden vastaanotto, ja suun terveydenhuolto. Mielenterveys- ja päihdetyö ja fysioterapeutin palveluja lisätään hyvinvointikeskuksessa Neuvola ja perhepalvelut toimivat alueella (perhekeskus?) Ikäihmisten kotihoito ja mahdolliset uudet toiminnat ovat hyvinvointikeskuksen toimintaa Sosiaalityö muuttaa myös hyvinvointikeskuksen tiloihin Laboratorio säilyy Tuirassa
Tuiran työikäisten ja ikäihmisten palvelujen suunnittelun lähtökohtia Vastaanotot Lääkärin ja hoitajan ajanvarauksettomalle vastaanotolle tullaan akuuteissa tai uusissa vaivoissa Akuuttivastaanotolla on tulevaisuudessa mahdollisuus psykiatrisen hoitajan, sosiaalityöntekijän ja fysioterapeutin vastaanottoon. Kiireettömällä vastaanotolla hoidetaan sovitut seurantakäynnit. Erilaisia uusia ryhmätoimintoja uusia tapoja asiakkaalle osallistua Sosiaalityö muuttaa hyvinvointikeskuksen tiloihin Tarvittaessa jos asiakas tarvitsee niin hänelle nimetään omahoitaja/ vastuutyöntekijä ja tehdään yhdessä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelma Tehdään saumatonta yhteistyötä eri toimijoiden kanssa
Suunnitellaan uusia sähköisiä palveluita - ideoita Akuuttivastaanoton sujuvuuteen ja jonojen hallintaan, siten että odotusajat olisivat kaikissa tilanteissa kohtuulliset haetaan uusia toimintatapoja, joita pilotoidaan ennen uuden hyvinvointikeskuksen avaamista Esimerkkejä: Itseilmoittautuminen kela-kortilla: asiakas kirjoittaa samalla tulosyyn, jonka mukaan hän ohjautuu suoraan eri ammattilaiselle (sh, psyk.sh, fysioterapeutti, sosiaaliohjaaja) Akuuttivastaanoton jonottamista helpotetaan avaamalla ajanvarausta osin omahoitopalvelun kautta nettiin; odottaminen tapahtuu kotona Omahoitopalveluun lisätään lapsiasiakkaille akuuttiasioissa ajanvarausmahdollisuus esim. 1,5-2 tunnin aikana aamuisin Kiireettömien asioiden hoito/ajanvaraus omahoitopalvelun kautta Asiakas täyttää ennakkoon sähköisen hyvinvointikyselyn, jonka perusteella tehdään hoidon tarpeen arvio -> hoitaja voi soittaa asiakkaalle tarvittaessa tai antaa ajan suoraan tarvittavalle ammattilaiselle tai ohjata tarvittaviin palveluihin
Ikäihmisten palvelujen suunnittelun lähtökohtia Kotihoito sisältää kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja lisäksi tukipalveluita esim. ateriapalvelut, turvapalvelut, pyykkipalvelut, kauppapalvelu, kylvetyspalvelut Kotona pärjäämisen palveluita suunnitellaan monialaisella yhteistyöllä asiakkaiden ja omaisten kanssa yhteistyössä Yhteistyötä seurakunnan ja järjestöjen kanssa kehitetään edelleen, mm. erilaisia ryhmätoimintoja. Liikuntatoimi myös tärkeä yhteistyökumppani
Lasten ja nuorten palvelujen suunnittelun lähtökohtia Äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhuolto, perhetyö ja lastensuojelu toimivat hyvinvointikeskusalueella - > perhekeskus toimintamalli Tavoitteena on siirtää lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen palveluiden painopistettä ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin ja tukea heitä arjen kasvu- ja kehitysympäristöissä. Tärkeä varhainen tuki. Yhteistyö koulun ja päiväkotien kanssa on keskiössä perheiden hyvinvoinnin tukemisessa Hyvinvointikeskuksessa on mahdollista järjestää moniammatillinen tuki tuen tarpeessa olevalle lapselle tai nuorelle sekä perheelle ilman viivytyksiä. Hyvinvointikeskuksissa tunnetaan alueen erityispiirteet ja niissä on mahdollisuus parempaan yhteistyöhön alueen muidenkin kuin kunnallisten toimijoiden kanssa, kuten järjestöt, seurakunnat, asukastuvat, yritykset.
Anna palautetta www.ouka.fi/hyvinvointikeskuspalaute