Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi
Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot Fosforin laskenta Viljo-lannoitteella Lihaluujauho kauran ja ohran lannoitteena Viljo Hyvän sadon kokeessa Viljo sokerijuurikkaalla ja porkkanalla 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 2
Orgaaniset lannoitusaineet Yleisin orgaaninen lannoite on tuotantoeläinten lanta Lantaa muodostuu vuosittain Heleniuksen mukaan noin 20 milj. kiloa, josta riittäisi noin 8-9 tonnia hehtaarille Ravinteiden kierrätyksen kannalta suurin ongelma on kasvinviljelyn ja kotieläintalouden eriytyminen - > kasvinviljelyä keinolannoitteilla ja kotieläinten lannan hyväksikäyttö heikkenee Ruotsalaisessa pitkäaikaisessa tutkimuksessa 10 tonnia lantaa hehtaarille vuodessa tuotti saman sadon kuin suositusten mukainen keinolannoitemäärä (noin 80 kg N/ha viljalle ja nurmille enemmän) Lannan varastoinnin ja levityksen aikana menetetään suuri määrä ravinteita, syyslevityksessä kaikki typpi 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 3
Ohrakokeen kylvö 2015 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 4
Viljo lannoitteiden raaka-aineet Lihaluujauho sis. N tot. 8 %, N liuk. 2,5 %, P tot 5,5 %, P vesiliuk. 0,15 %, K 0,5%, Ca 12-13 %, kuiva-ainepit. 98 % Kananlanta, 4-1-2, väh. 6 % merkintäaineena (asetuksen määräys) Muita raaka-aineita teknisten tarpeiden mukaan + kaliumin täydentämiseen 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 5
Lihaluujauho lannoitteena Lihaluujauhon käyttö lannoitteena sallittiin 1.4.2006 alkaen 2. ja 3. luokan lihaluujauho raaka-aine: elintarvikkeeksi valmistamiseen hyväksytyt eläimet eli 3. luokan eläinperäiset sivutuotteet = lihanleikkuun sivutuotteet 2. luokka = muut ruhonosat ja tiloilla kuolleet siat, kanat ja hevoset 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 6
Viljo lannoitteiden käytön ehdot Asetus 181/2006 A) Eläinperäistä sivutuotetta sisältävällä lannoitteella lannoitettua aluetta ei saa laiduntaa eikä siitä saa korjata satoa lannoitusta seuraavien 21 vuorokauden kuluessa. B) Käyttäjän tai muun alueesta vastuussa olevan henkilön tulee kirjata ja säilyttää seuraavat tiedot vähintään 2 vuoden ajan. Pellon haltijan kirjattava muistiinpanoihin: 1) levitettyjen eläinperäisten lannoitteiden määrät 2) päivämäärä, jolloin lannoitetta on levitetty ja alueet, joille lannoitteet on levitetty 3) päivämäärä, jolloin karja saa laiduntaa aluetta tai jolloin alueelta saa korjata satoa. 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 7
Fosforin laskenta Viljolannoitteilla MMM:n ohje fosforin liukoisuudesta mukaan kasveille käyttökelpoiseksi lasketaan 60 % Viljon kokonaisfosforista. Tutkijoiden mukaan lihaluujauhon fosforin välitön liukoisuus ensimmäisenä vuonna on pienempi, mutta pidemmällä aikavälillä käyttökelpoisuus on vähintään 60 prosentin luokkaa. 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 8
Esimerkki fosforin laskennasta Viljavuus Huono Huononl. Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Viljat, öljyk. palkokasvit Viljat, lantapoikkeus, kotieläintila 34 26 16 10 5 0 34 26 16 15 15 0 Tyydyttävässä fosforiluokassa voi käyttää fosforia 50 kg 5 vuoden aikana, koska vuosittain saa käyttää 10 kg /ha. Perus-Viljo 7-4-1 lannoitteessa tulee 500 kg/ha annoksessa (0,04 x 500 x 0,6) kg fosforia eli 12 kg, josta pitää tasata 2 kg seuraavalle vuodelle tai käyttää vain 400 kg/ha vuodessa, jolloin P on 9,6 kg. Typpeä kertyy 500 kg /ha annoksesta 35 kg, joka nostaa satotasoa jo helposti 500 700 kg/ha. 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 9
Rypsi viikon päästä kylvöstä 18.6.09, Viljoa 800 kg / ha 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 10
9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 11
9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 12
Lihaluujauho kauralla Tulokset perustuvat MTT Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalla vuosina 2000-2003 tehtyyn lannoitustutkimukseen. Tuloksista on julkaistu vertaisarvioitu raportti Meat bone meal as fertiliser for barley and oat (Chen et al. 2011, Agricultural and Food Science, vol. 20, nro 4). Tutkimuksen tuloksista on julkaistu myös kaksi opinnäytetyötä Kivelä 2007 ja Chen 2009. S a to k g /h a 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 60 90 120 N kg/ha Y3 Lihaluuj. 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 13
Kauran valkuaispitoisuus Valkuainen, % 16 14 12 10 8 6 4 2 0 0 60 90 120 N kg/ha Y3 Lihaluuj. 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 14
Lannoituksen jälkivaikutus Jälkivaik. sato kg/ha 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0 60 90 120 N kg/ha Y3 Lihaluuj. 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 15
Ohran sato 2000-01 Sato kg/ha 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 0 60 90 120 N kg/ha Y3 Lihaluuj. 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 16
Streif ohra 2012, tasainen kasvusto, jonkin verran rikkaruohoja 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 17
Hyvä sato koe 2012 Mallasohra, lajike Streif, kasvusto näytti vaatimattomalta, silti talouskilpailun voitto Lannoitus 930 kg Novarbo Viljo 8-5-1 (hinta 245 /t 2012) Kaksi rikkaäestystä, toisella kerralla nurmen siemenen kylvö (mailasseos + pa) Puinti elokuun 21 päivä, sato kuivaa, 17 % Sato 6000 kg/ha Tuotto noin 2000 euroa /ha (hinta 380 /t) Luomuohran viljelyssä tärkeää nopea kasvuunlähtö ja riittävä ravinnemäärä heti keväällä 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 18
9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 19
Hyvä sato koe 2013 Rehuherne, lajike Rocket, taas kasvusto vaatimaton, mutta talouskilpailun voitto reilusti Kevätkyntö, kun nurmi ei talvehtinut kunnolla (pa, mailasnurmi, heinäkasvit, kts edellinen) Lannoitus 400 kg Perus-Viljo 7-5-1 (hinta 265 /t) = 106,- + 15 /t rahti = 121,- /ha Rikkaäestys kerran, jonkin verran monivuotisia Puinti elokuun lopulla, sato hyvin kuivaa (15 %) Sato 4000 kg/ha Tuotto noin 1600 euroa /ha + tuet (hinta 370 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 20 /t)
Ohran sato 2000-2001 3. eri typpitasolla 5000 fertiliser 0 Pellon Y3 20-3-9 MBM 7-5-1 4000 Barley yield (kg/ha) 3000 2000 Rocket rehuherne, tiheä kasvusto, kauraa ei näy vaikka Kylvettiin 15 kg/ha. Ohdakepesäkkeitä. 1000 0 0 60 kg/ha 120 kg/ha Nlevel 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 21 90 kg/ha
Orgaaniset lannoitteet mallasohralla tilakokeessa Harbinger ohra, N 40 kg/ha, esikasvina ohra, kylvö 26.5., 5 koealaa lannoituksesta, 500 metriä pitkät koelohkot 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 22
Viljo lannoitus erikoiskasvien viljelyssä Porkkanan sato Teuvalla 2010 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 23
Porkkanan sato 2011 Satoero noin 20 % verrattuna mineraalilannoitukseen Nitraattipitoisuus Viljolla 65 mg/kg, kun mineraalilannoituksella 190 (FAO suositus alle 200 mg/kg) 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 24
Viljo sokerijuurikkaan lannoitteena 2008 Yleis-Viljo 8-4-3 lannoite, keväällä sijoituksena ja osa pintaan, sokerisato miltei sama kaikissa, vaikka kokonaissadossa olikin pieni ero. 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 25
Pienempi sato, mutta parempi laatu Viljolla Vuoden 2009 pitkä ja lämmin syyskuu tasoitti lannoitusten laatuvaikutuksia, fosforilannoituksella ei ollut vaikutusta satoon eikä laatuun, Viljolla 20 % vähemmän satoa ja 10 % vähemmän sokeria 9.12.2016 Dept. of Agricultural sciences 26
Lihaluujauhon käyttö orgaanisena lannoitteena Tutkimustyötä tehty HY maataloustieteiden laitoksella vuodesta 2005 lähtien Julkaistu 2 tieteellistä artikkelia, 3 opinnäytetyötä ja paljon artikkeleita ammattilehdissä Hyvä sadon koe 2009-2015 Koetoimintaa kasvihuoneissa, kentällä ja tiloilla Intiassa koe tiloilla ja tutkimuslaitoksissa 9/12/2016 Agroekologiaa Intiaan / Jukka Kivelä 27