YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1
PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Uhkat ja Riskit Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen kuuluvat julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteiden ja kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi kaikissa tilanteissa. Suorituskyvyt - tahto, taito, väline - Elinkeinoelämä Viranomaiset - valtakunnallinen - alueellinen - paikallinen Säädösperusta Kansalaisjärjestöt
Päivittämistyön lähtökohdat Turvallisuusympäristön muutokset Uhkien ja yhteiskunnan riskitekijöiden muutosten tunnistaminen Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 YETTS 2006 Kokonaismaanpuolustus Varautumisen perusteet Varautumisen mekanismien kehittäminen Yhteiskunnan ajantasainen kriisivalmius Yhteiskunnan muutokset Rakenteellisten sekä arvo- ja asennemaailman muutosten tunnistaminen Suomen sotilaallinen puolustaminen 2
Strategiassa korostuu Entistä kokonaisvaltaisempi koko yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Kaikki toimijat mukana jo suunnitteluprosessissa, ml. järjestöt ja elinkeinoelämä. Kansainvälinen ulottuvuus näkyy kaikissa elintärkeissä toiminnoissa. Uhkamallit päivitetty, muodostaa koko yhteiskunnan riskianalyysin perusteet. Alue- ja paikallishallinto on otettu paremmin huomioon, annetaan perusteita varautumisen suunnittelulle. Kriisijohtamisen perusteita kirkastettu, kyky hallita normaaliolojen häiriötilanteita ja myös vastata poikkeusolojen haasteisiin. Otetaan paremmin huomioon yhteiskunnan haavoittuvuus teknisistä verenkierto tekijöistä. Huoltovarmuuden näkökulmat on otettu huomioon strategiassa. 3
Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Valtion johtaminen Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys 5
STRATEGISET TEHTÄVÄT - esimerkkejä - Oikeusvaltion turvaaminen (OM) Valtioneuvoston tilannekuvan ylläpitäminen (VNK) Kansainvälinen pelastustoiminta (UM) Opetustoimen ylläpitäminen (OKM) Suomen sotilaallinen puolustaminen (PLM) Muiden viranomaisten tukeminen (PLM) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen (STM) Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen (SM) Pelastus- ja meripelastustoimen ylläpitäminen (SM) Tulvariskien hallinta ja patoturvallisuus (MMM) Rahoitusjärjestelmä ja rahahuolto (VM) Kuljetusten jatkuvuuden turvaaminen (LVM) Asumisen ja rakentamisen turvaaminen (YM) Työvoiman saannin turvaaminen (TEM)
STRATEGIAN RAKENNE YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEÄT TOIMINNOT STRATEGISET TEHTÄVÄT KRIISI- JOHTAMINEN UHKAMALLIT HÄIRIÖ- TILANTEET
Strategian uhkamallit riskianalyysin perusta 2006 2010 Kansainvälinen yhteisö Saastuminen Suomalainen yhteiskunta Yksilö YETTperiaatepäätös YETTperiaatepäätös Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen uhkamallisto on laadittu laajan turvallisuuskäsityksen pohjalta, ja kuvatut uhkamallit muodostavat varautumisemme suunnittelun perustan. VNS 2009 Voimahuollon vakavat häiriöt Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt kyber-uhkat Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt Elintarvikehuollon vakavat häiriöt Rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat Terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus Rajaturvallisuuden vakavat häiriöt Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö 7
Varautuminen johtaminen toipuminen Turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Varautuminen Häiriötilanteen hallinta Häiriötilanteesta toipuminen 9
Kriisijohtamisen periaatteet kokonaisvaltaisuus (normaaliolojen häiriötilanteista poikkeusoloihin) TASAVALLAN PRESIDENTTI EDUSKUNTA VALTIONEUVOSTON YLEISISTUNTO Kriisijohtamiseen liittyvä ylin valtakunnallinen päätöksenteko ja kansainvälinen yhteistoiminta VALTIONEUVOSTOTASON VALMISTELUELIMET POIKKIHALLINNOLLISET YHTEISTYÖELIMET Merkittävien turvallisuuskysymysten valmisteleva käsittely Tuki häiriötilanteen hallinnasta vastuussa olevalle viranomaiselle sekä valtakunnalliseen kriisijohtamiseen liittyvälle päätöksenteolle Ministeriö TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Keskus-, alue- ja paikallishallinto Omaan toimialaan kuuluvan häiriötilanteen hallinta TOIMINTAA TUKEVAT VIRANOMAISET, ELINKEINOELÄMÄ JA JÄRJESTÖT KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET TOIMIJAT Tuki häiriötilanteen hallinnasta vastuussa olevalle viranomaiselle 10
Järjestöt osana YETTS-päivitystä Strategian päivitystyö 4
Päivitystyön lopputulos Uhkat ja riskit 1. Väestön elinmahdollisuudet 2. Yhteiskunnan turvallisuus 3. Valtion itsenäisyys Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Perustuu 2006 strategian vahvuuksiin Ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon varautumisen kaikki toimijat Muodostaa yhteisen perustan yhteiskunnan varautumiselle Mukana ei kaikkia yksityiskohtia, koska kyseessä valtioneuvostotason strategia ja periaatepäätös Hallinnonalan suunnittelulla ja ohjauksella täydennetään varautumisen yksityiskohtia Suorituskyvyt - tahto, taito, väline - Elinkeinoelämä Viranomaiset - valtakunnallinen - alueellinen - paikallinen Järjestöt Säädösperusta 11
STRATEGIAN TOIMEENPANO ValmL 40 2 mom. Poikkeusoloihin varautumista johtaa, valvoo ja yhteensovittaa valtioneuvosto sekä kukin ministeriö hallinnonalallansa. VALTIONEUVOSTO Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Ministeriöt Kunnat Yritykset Järjestöt Ohjaus, lainsäädäntö, budjetointi Toiminta, budjetointi Yhteistoiminta eri tasoilla Alainen ja ohjausvastuulla oleva hallinto
PLM Intranet, esimerkit KIITOS MIELENKIINNOSTA KYSYTTÄVÄÄ?