VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

FCG Suunnittelukeskus Oy UURAISTEN KUNTA VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS Luonto- ja maisemaselvitys 685-C7026 27.11.2007

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISTÄ... 1 2.1 Tutkimusmenetelmät ja käytetyt tiedonlähteet... 1 2.2 Lähtöaineisto... 2 2.3 Kohteiden arvottaminen... 2 2.4 Uhanalaisuusluokitus... 3 3 KYYNÄMÖISTEN OSAYLEISKAAVA... 3 3.1 Maisema... 3 3.2 Vesiluonto... 4 3.2.1 Pohjavedet... 4 3.2.2 Pintavedet... 5 3.3 Kasvillisuus... 6 3.4 Eläimistö... 7 3.5 Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit... 7 3.5.1 Lintudirektiivilajit... 8 3.5.2 Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit... 8 3.5.3 Valtakunnallisesti silmälläpidettävät lajit (NT)... 8 3.6 Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet... 8 3.6.1 Kansallisesti arvokkaat kohteet... 9 3.6.2 Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet... 9 3.6.3 Paikallisesti arvokkaat kohteet...10 3.6.4 Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet...12 3.6.5 Maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet...12 4 UURAISTEN RANTAYLEISKAAVA...14 4.1 Pohjavedet...14 4.2 Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit...14 4.2.1 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit...14 4.2.2 Lintudirektiivilajit...14 4.2.3 Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit...15 4.2.4 Valtakunnallisesti silmälläpidettävät lajit (NT)...16 4.2.5 Alueellisesti uhanalaiset lajit (RT)...16 4.3 Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet...16 4.3.1 Kansainvälisesti arvokkaat kohteet...17 4.3.2 Kansallisesti arvokkaat kohteet...17 4.3.3 Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet...17 4.3.4 Paikallisesti arvokkaat kohteet...18 4.3.5 Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet...19 4.3.6 Maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet...20 4.4 Maastossa tarkastetut kohteet ja suositukset...21 LÄHTEET...22 P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys II LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kyynämöisten osayleiskaava-alueen arvokkaat luonto- ja maisemakohteet sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Uuraisten rantayleiskaava-alueen Natura 2000-alueet, suojeluohjelmakohteet, luonnonsuojelualueet, arvokkaat pienvedet ja perinnemaisemakohteet Uuraisten rantayleiskaava-alueen arvokkaat luonto- ja maisemakohteet sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Uuraisten pohjavesialueet P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 1 (24) UURAINEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 JOHDANTO Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos ja laajennus koskee lähes kaikkia kunnan alueella sijaitsevia vesistöjä sekä kyläyleiskaavan osalta Kyynämöisten kylän aluetta. Tässä luonto- ja maisemaselvityksessä osoitetaan Kyynämöisten osayleiskaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat kohteet ja alueet sekä esitetään suositukset maankäytöstä. Lisäksi työhön sisältyy Uuraisten rantayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen täydentäminen. Luontoselvitystä täydennetään uuden lain vaatimusten mukaiseksi. Täydennys sisältää uhanalaisten lajien tietojen päivityksen uuden uhanalaisuusluokituksen mukaiseksi, uusien luontokohteiden päivittämisen olemassa olevan tiedon perusteella sekä pysyvään asutukseen suunniteltujen kohteiden maastotarkistuksen. Selvityksen teki FCG Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion aluetoimistosta biologi, FM Minna Eskelinen. 2 YLEISTÄ 2.1 Tutkimusmenetelmät ja käytetyt tiedonlähteet Kyynämöisten kylän osayleiskaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä 18.6.2007. Inventoinnin tavoitteena oli saada yleiskuva alueen kasvillisuudesta ja eläimistöstä sekä tunnistaa arvokkaimmat kasvillisuus- ja eläimistökohteet. Maastossa inventointi kohdistettiin ensisijaisesti alueille, jonne kaavassa on osoitettu rakentamista. Työ perustuu arvokkaiden luontokohteiden inventointiin. Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan tarkistamistyön osalta maastotyöt tehtiin 3.10.2007. Inventointi kohdistettiin ranta-alueille, joille on suunnitteilla pysyvää asutusta. Alueelta tiedossa olevat uhanalaiset lajit on huomioitu työssä uuden uhanalaisluokituksen mukaisesti (Rassi ym. 2001). Rantayleiskaavatyön luontoselvityksen (1996-97) luontokohteet sekä uudet arvokohteet arvoluokitettiin olemassa olevan tiedon ja uuden uhanalaisluokituksen perusteella. Arvokkailta luontokohteilta kerättiin tietoa mm. puustosta, lajistosta sekä uhanalaisesta lajistosta. Lisäksi arvioitiin kohteiden luonnontilaisuutta. Kasvillisuustyypit määritettiin Toivosen ja Leivon (1997) 1 laatiman luokituksen mukaan. Eläimistötiedot pohjautuvat olemassa olevaan aineistoon sekä maastokäynnin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Selvitysalueiden sijainti ilmenee liitekartoista (liitteet 1-4), joissa on esitetty luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet, selvitysalueen maisemalliset arvot sekä uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat. 1 Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14. P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 2 (24) 2.2 Lähtöaineisto Työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat: Ympäristöhallinnon Hertta-ympäristötietojärjestelmä Keski-Suomen ympäristökeskus (2007): Uhanalaisten eliölajien esiintymätiedot Keski-Suomen pienvesien suojeluohjelma (Lammi 1993) Keski-Suomen perinnemaisemat (Kivelä 2000) Uuraisten kunta (2000):. Rantayleiskaavan selostus. 2.3 Kohteiden arvottaminen Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luonto- ja maisema-arvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti poikkeuksena fladat ja kluuvijärvet, jotka luokitetaan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaaalueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA - alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säi- P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 3 (24) 2.4 Uhanalaisuusluokitus lymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia. Alueellisesti uhanalaiset lajit pohjautuvat uuteen uhanalaisuusluokitukseen, jossa aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen (vanhassa aluejako pohjautui lääninjakoon). Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). 3 KYYNÄMÖINEN 3.1 Maisema kuuluu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäiseen Järvi- Suomeen, Keski-Suomen järviseutuun. Alue on laajojen järvialtaiden, polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunutta sokkeloa. Metsällä on suuri merkitys maisemakuvassa. Viljelmät sijaitsevat usein rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen tuntumaan tai mäkien harjanteille. Kyynämöinen on maisemaltaan monipuolinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät viljely-, vesi- ja harjumaisema. Maiseman hallitseva elementti on Kyynämöisten järvi, jota rajaa idässä Kyynämöisten kyläalue ja lounaassa Syrjänkankaan harjualue. Selvitysalueen metsät ovat pääosin mäntykankaita. Maisema on yleisilmeeltään kumpuileva. Etenkin Tervaniemi ja Syrjänkankaan alue ovat kumpareista harjumaastoa. Kuva 1. Kyynämöisten kyläalueen maisemaa hallitsevat viljelymaisemat. P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 4 (24) Kyynämöisen kylä sijaitsee Kyynämöisjärven rannalla. Kylän maatalousmaiseman ominaispiirteitä ovat viljelykulttuuri, kulttuurikasvillisuus ja vesinäkymät. Kyläalueen halki kulkee -Multia tie, jonka varrelle pääosa asutuksesta sijoittuu. Tieltä avautuu järvinäkymiä peltojen ja laidunmaiden yli. Huutoniemi-Hietasaari välisellä alueella yhdessä Kyynämöisen pohjoisosan saarien ja niemien kanssa on merkittäviä maisemallisia arvoja. Rantaviiva on matalaa hiekka-hiesurantaa, mannerranta jyrkästi nousevaa mäntyvaltaista harjua. Syrjänkankaan harjualue muodostaa arvokkaan harjumaisemakokonaisuuden, jolla on merkitystä virkistysalueena. Harjualueella on uimarantoja ja hyvätasoinen polkuverkosto, mm. Musta-Muikku Kaakkolampi alueella kiertää Huutoniemen luontopolku. Kuva 2. -Multia tieltä avautuu näkymiä Kyynämöisen järven vesimaisemaan. 3.2 Vesiluonto 3.2.1 Pohjavedet Kyynämöisten osayleiskaava-alueelle sijoittuu kaksi pohjavesialuetta, Kellokankaan pohjavesialue (0989209) ja Syrjänkankaan pohjavesialue (0989208), jotka kuuluvat luokkaan 3, muut pohjavesialueet. P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 5 (24) Kuva 3. Kyynämöisten alueelle sijoittuvat Kellokankaan (pohjoinen kohde) ja Syrjänkankaan (eteläinen kohde) pohjavesialueet (sininen viiva). 3.2.2 Pintavedet Vesistöjä ja vesistöalueita koskevia tietoja on saatu Keski-Suomen ympäristökeskuksen kotisivuilta (www.ymparisto.fi) sekä ympäristöhallinnon Hertta-ympäristötietojärjestelmästä. Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen, Kyynämöisen- Sääkspään alueeseen (14.653). Vesistöjen päävaluma-alueet ovat valtaosin suoseutuja, mistä johtuu vesien tummuus ja humuspitoisuus. Taulukko 1. Kyynämöisten osayleiskaava-alueen järvet ja lammet. Pinta-ala (ha) Keskisyvyys (m) Suurin syvyys (m) Iso-Ahveninen 14,5 1,9 3,6 Iso-Valkoinen 6,9 3,6 7,5 Kaakkolampi 2,8 - - Kyynämöinen 515,5 4,0 13,4 Majalampi 4,0 0,4 1,2 Musta-Muikku 2,6 2,6 1,5 Pieni-Ahveninen 7,0 0,7 1,7 Kyynämöinen (515,5 ha. keskisyvyys 4,0 m, suurin syvyys 13,4 m) on Isojoen vesistöalueen tummavetinen latvajärvi. Se saa vetensä laajoilta ojitetuilta suo- ja metsäalueilta, mikä näkyy veden värissä ja vedenkorkeuden suurina vuodenaikaisina vaihteluina. Vedenkorkeuden vaihtelut näkyvät P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy 27.11.2007 Luonto- ja maisemaselvitys Uuraisten ryk 6 (24) 685-C7026 etenkin järven alavarantaisessa pohjoisosassa. Suomen ympäristökeskuksen tekemän vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen (käyttökelpoisuus virkistyskäyttöön, kalastukseen yms.) mukaan Kyynämöinen on laadultaan hyvä. 3.3 Kasvillisuus Uuraisten kunnan länsiosaan sijoittuva Kyynämöisten alue sijaitsee keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Pohjanmaan kasvimaantieteellisellä alueella. Selvitysalueen metsät ovat mäntykankaita. Rantavyöhykkeellä vallitsevat varttuneet metsät, muualla nuoret mäntykankaat ovat vallitsevat. Kasvillisuus vaihtelee kanervatyypin (CT) kuivista ja puolukkatyypin (VT) kuivahkoista kankaista mustikkatyypin (MT) tuoreisiin kankaisiin. Harjumetsien kuivilla kankailla vuorottelevat variksenmarja- ja poronjäkäläkasvustot. Tyypillisiä lajeja ovat puolukka, mustikka ja kanerva. Varttuneita kuusikankaita on selvitysalueen koillisosissa. Näillä osin kasvillisuus vaihtelee tuoreista kankaista käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaisiin kankaisin. Pienialaisesti esiintyy myös lehtokasvillisuutta, kuten saniaistyypin (FT) kosteaa lehtoa. Metsitetyt pellot ovat nuoria koivikoita. Kuva 4. Tervaniemen kumpareisen harjumaaston metsät ovat tasaikäisiä mäntykankaita. Selvitysalueen suot ovat pääosin ojitettuja rämeitä. Ojittamattomat rämeet ovat pääosin isovarpurämeitä, joiden tyypillistä lajistoa ovat suopursu, juolukka, vaivero, puolukka, variksenmarja, isokarpalo ja lakka. Pienialaisesti esiintyy myös tupasvillarämeitä. Korpia on selvitysalueen koillisosassa, jossa on metsäkortekorpea. Nevoja on lähinnä rantasoilla, joissa esiintyy pullosaravaltaista saranevaa sekä lyhytkorsinevaa. Ranta-alueilla on pienialaisesti myös ruoho- ja saraluhtia, joiden lajistoon kuuluvat mm. pullosara, kastikat, kurjenjalka, järvikorte, raate ja suoputki. Kyynämöisten rannat ovat matalia ja useissa paikoissa on hiekkarantaa. Matalimmat vesialueet ovat ruohoisia, järvikorte- ja saravaltaisia. Rantavyöhykkeen tyypillisiä lajeja ovat mm. pullosara, viiltosara, terttualpi, kurjenjalka, rätvänä, järvikorte ja ratamosarpio. Kelluslehtistä kasvillisuutta on niukasti, P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 7 (24) lähinnä ulpukkaa. Rantapuustossa ja pensastossa kasvaa koivua, harmaaleppää ja pajuja. Kuva 5. Kyynämöisen järvelle tyypillisiä ovat matalat hiekkarannat. 3.4 Eläimistö Selvitysalueen nisäkäslajisto on Keski-Suomelle tyypillinen. Alueella havaittiin mm. hirvi, jänis ja orava. Linnustotiedot pohjautuvat alueelta aiemmin tehtyihin luontoselvityksiin sekä maastotöiden yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Lintujen lajimäärä on suurin rantapensastoissa ja lehtipuuvaltaisissa metsissä. Linnuston kannalta merkittävimmät alueet ovat Kyynämöisen järven Isoluoto sekä Majalahteen liittyvä Lokalampi. Kyynämöistenjärven alueella tyypillisiä ovat matalan veden aikaan kahlaajat, vesilinnut ja rantojen hyönteissyöjäpikkulinnut. Rantakosteikkojen ja kivikkojen kahlaajia ovat rantasipi, metsäviklo ja liro. Rantapensastojen tyypillinen laji on pajusirkku. Isoluodolla pesii naurulokkiyhdyskunta, jossa pesii myös pikkulokkeja. Luodoilla pesii kalalokkeja ja kalatiiroja. Kyynämöisen ja lampien vesilinnustoon kuuluvat mm. sinisorsa ja telkkä. Laulujoutsen pesii selvitysalueen ulkopuolella Lokalammessa. Pesimätön pari havaittiin Majalammessa. Metsälinnusto on kangasmetsille tyypillinen. Yleisiä ovat mm. peippo, pajulintu, rastaat ja tiaiset. Muuta lajistoa mm. käpytikka. Huomionarvoiseen lajistoon kuuluu mm. käki sekä nuolihaukka, joka pesii todennäköisesti Kyynämöisen Lamposaaressa. Peltolinnustoon kuuluvat mm. kuovi, töyhtöhyyppä ja kiuru. 3.5 Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Selvitysalueelta ei havaittu eikä ole tiedossa luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja. P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 8 (24) 3.5.1 Lintudirektiivilajit Kalatiira (Sterna hirundo) Kalatiira on sisävesillä yleinen laji. Se suosii suurten selkävesien luotoja ja pikkusaarten rantakallioita, mutta pesii myös pienemmissä vesistöissä karuista metsäjärvistä reheviin lintujärviin. Kalatiira pesii harvakseltaan alueella. Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Laulujoutsen on nykyisin koko Suomen pesimälintu, joka kelpuuttaa syrjäisten suojärvien lisäksi elinpaikoikseen myös viljelyseutujen runsaskasviset lintujärvet ja suorantaiset metsäjärvet. Parhaiten laji viihtyy matalilla kortteikkorannoilla. Joutsen on pitkäikäinen lintu, joka alkaa pesiä vasta 4-6 vuotiaana. Noin 1/3 joutsenkannasta pesii vuosittain. Valtaosa pesimättömistä pareista on nuoria. Laulujoutsen pesii Lokalammella. Todennäköisesti pesimätön pari havaittiin Majalammen länsirannalla. Liro (Tringa glareola) Liro on Suomen runsain kahlaaja, joka pesii yleisimmin varvikkoisilla rämeillä sekä nevojen laiteilla. Etelä-Suomessa elinympäristöksi kelpaavat myös rehevät järvikuiviot ja rantaniityt. Etelä- ja Keski-Suomessa laji on todennäköisesti vähentynyt soiden ojitusten takia. Laji elää mm. Kyynämöisen rantakosteikoilla. 3.5.2 Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit Naurulokki (Larus ridibundus) Naurulokki pesii tyypillisimmin yhdyskuntina rehevien lintujärvien ja lahtien ruovikoissa ja rantaluhdissa. Lajin kanta on alkanut vähetä 1970-80 -luvulta lähtien. Taantuman syynä voivat olla mm. minkin ja harmaalokin runsastuminen sekä ravinnonsaantia heikentänyt tehomaatalous. Kyynämöisten järven Isoluodolla pesii arviolta 50 yksilön naurulokkiyhdyskunta. Laji on vaarantunut. 3.5.3 Valtakunnallisesti silmälläpidettävät lajit (NT) Käki (Cuculus canorus) Käki on tasaisimmin levinneitä lintuja Suomessa. Sille kelpaavat monenlaiset metsäiset ja puuryhmiä kasvavat elinympäristöt, joilta löytyy reunoja ja väljyyttä. Laji suosii puoliavoimia metsiä, kuten mäntykankaita, kalliomänniköitä ja niiden laiteita. Käki on yleinen myös rämeillä ja rannoilla. Käen on arveltu harvinaistuneen Etelä- ja Keski-Suomen kulttuuriseuduilla. Lajista tehtiin äänihavaintoja Saunajoen eteläpuolen ja Pieni-Ahvenisen mäntykankailla. 3.6 Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet Kyynämöisten osayleiskaava-alueella ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita, valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita eikä luonnonsuojelulain (LSL 29 2 ) mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. Selvitysalueen luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat kohteet ovat Kuoliosaaren luonnonsuojelualue, Musta-Muikku Kaakkolampi harjualue sekä Majalahti-Lokalampi välinen suoalue. Lisäksi selvitysalueella on rantasoita, luhtaisia ranta-alueita sekä lehtokohteita. P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 9 (24) 3.6.1 Kansallisesti arvokkaat kohteet Pienialaiset lehdot ovat paikallisesti arvokkaita kohteita ja mahdollisia metsälain (MeL 10 2 ) mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 1. Kuoliosaaren luonnonsuojelualue, Kyynämöinen Pinta-ala: 0,9 ha Maankäyttösuositus: SL Luonnonsuojelualueeksi (YSA091409) vuonna 1971 rahoitettu vanha hautapaikkasaari. 2. Isoluoto-Pajusaari, Kyynämöinen Pinta-ala: 14,9 ha Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: naurulokki (VU) Maankäyttösuositus: luo Linnustokohde. Ruohottuneella vesialueella on merkitystä lintujen pesimäalueena ja muutonaikaisena levähdysalueena. Kohteella on matalan veden aikana laajoja ruohoisia lieterantoja, joilla viihtyvät kahlaajat, vesilinnut ja rantojen hyönteissyöjäpikkulinnut. Isoluodolla pesii arviolta 50 yksilön naurulokkikolonia, johon kuuluu myös pikkulokkeja. Lisäksi luodoilla pesivät kalalokki ja kalatiira. Kuva 6. Isoluodon alueella pesii naurulokkiyhdyskunta. 3.6.2 Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet 3. Syrjänkangas Pinta-ala: 99,0 ha Maankäyttösuositus: ge/my Arvokas harjualue. Syrjänkankaan harjualueet on merkitty Keski-Suomen seutukaavassa merkinnällä S/ha, maakuntakaavaehdotuksessa ge2. Vesimaisemaan kiinteästi liittyvän harjualueen muodostavat osin tasaantunut harjulaajentuma, harjukuopat, harjukummut sekä matalat pienehköt dyynit. Etenkin Musta-Muikun ja Kaakkolammen ympäristö on luonnontilaisena säilynyttä, pienipiirteisesti vaihtelevaa harjumaisemaa. Alueella on merkitystä virkistys- 2 Metsälaki (12.12.1996/1093); Metsäasetus (20.12.1996/1200) P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys Uuraisten ryk 27.11.2007 10 (24) 685-C7026 alueena (mm. Huutoniemen luontopolku). Harjujakso on osa Kyynämöisten maisemallista kokonaisuutta. Kuva 7. 3.6.3 Musta-Muikku on osa Syrjänkankaan harjumaisemaa. Paikallisesti arvokkaat kohteet 4. Koulun lehto Pinta-ala: 0,5 ha Maankäyttösuositus: luo Kasvillisuuskohde. Koulun itäpuolen kuusimetsässä sijaitseva lehtojuotti on saniaistyypin (FT) kosteaa kuusilehtoa. Varttuneen puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostaa kuusi, alikasvoksen kuusi ja pihlaja. Pensaskerroksessa kasvaa mm. mustaherukkaa. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat soreahiirenporras, metsäimarre ja käenkaali. Muuta lajistoa mm. ojakellukka, nokkonen, metsäalvejuuri, vadelma, leskenlehti, huopaohdake, metsäkorte, oravanmarja ja rönsyleinikki. Etelässä kohde rajoittuu peltoon. Kuva 8. Koulun läheisyydessä on saniaistyypin kosteaa lehtoa. P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 11 (24) 5. Majalahti-Lokalampi suot Pinta-ala: 17,6 ha Maankäyttösuositus: MY/luo Kasvillisuus- ja linnustokohde. Kyynämöisten Majalahdesta Lokalampeen saakka ulottuu laaja, yhtenäinen ja luonnontilainen suoalue. Majalahti on laajoilta osin pinnanmyötäisesti umpeenkasvanut. Tien pohjoispuoli on luonnontilaista suoaluetta, joka ulottuu Lokalammelle saakka. Suot ovat laajoja avoimia suursaraisia, osin lyhytkortisia sekä luhtaisia nevoja. Paikoin on luhtaisia pajukoita sekä kangasmetsäsaarekkeita. Valtalajina on pullosara. Muuta lajistoa mm. jouhisara, kurjenjalka, raate, luhtavilla, suokukka, vaivero ja isokarpalo. Lokalampi on Kyynämöisten alueen tärkein lintujärvi, jonka pesimälinnustoon kuuluvat mm. laulujoutsen, kalatiira, kalalokki ja telkkä. Lammella on merkitystä myös lintujen muutonaikaisena levähdysalueena. Lokalampi on eteläosastaan täysin umpeenkasvanut suolampi. Eteläosassa on laajoja järvikorteja järviruokokasvustoja sekä suursaraisuutta. Pohjoisosa on rannoiltaan karu, rämerantainen. Kuva 9. Majalahtea reunustavat luonnontilaiset, suursaraiset nevat. 6. Majalammen rantasuot Pinta-ala: 0,6 ha Maankäyttösuositus: luo Kasvillisuuskohde. Länsirannan suot vaihtelevat luhtaisista nevoista rantarämeiksi. Nevaosien kasvillisuus on lyhytkorsinevaa, paikoin on ruoppapintoja. Tyypillistä lajistoa ovat mm. vaivero, karpalo, raate, pullosara, luhtavilla, suokukka, kurjenjalka, terttualpi ja vaivaiskoivu. Rämeosat vaihtelevat tupasvillarämeistä isovarpurämeiksi. Mätäspinnoilla kasvaa vaiveroa ja variksenmarjaa. Muuta lajistoa mm. vaivaiskoivu, tupasvilla, suopursu ja lakka. Lampea kiertää vaihtelevan levyinen suursarainen nevareunus, jossa kasvaa mm. jouhisaraa, pullosaraa, raatetta, kurjenjalkaa, terttualpia ja vehkaa. Länsirannalla havaittiin ruokaileva laulujoutsenpari. P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 12 (24) 3.6.4 Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet 7. Saunajoen rämeet Pinta-ala: 0,5 ha Maankäyttösuositus: MY/luo Kasvillisuuskohde. Luontaisesti mutkitteleva, hidasvirtauksinen Saunajoen jokiuoma on suorantainen. Joen eteläpuoleiset suoalueet ovat ojitettuja rämeitä. Joen pohjoispuolella on luonnontilaisia isovarpurämeitä, jonka puusto on järeää mäntyä. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat suopursu ja juolukka. Muuta lajistoa mm. vaivaiskoivu, vaivero, mustikka, puolukka, variksenmarja, suokukka, lakka ja tupasvilla. Jokea reunustaa kapealti suursarainen, paikoin luhtainen reunus, jonka tyypillisiä lajeja ovat pullosara, raate, kurjenjalka, järvikorte, suoputki, isokarpalo, kastikat ja jouhivihvilä. Luhtaisuutta on kapealti myös Kyynämöisen rannassa. 8. Pieni-Ahvenisen ja Iso-Ahvenisen rantasuot Pinta-ala: 7,7 ha Maankäyttösuositus: MY/luo Kasvillisuuskohde. Lammen länsirannan luonnontilaiset suot ovat tupasvillaja isovarpurämeitä, jotka rantaan päin vaihettuvat saranevoiksi. Rämeiden tyypillisiä lajeja ovat vaivero, suopursu, lakka, tupasvilla, rahkasara, juolukka, vaivaiskoivu, suokukka ja isokarpalo. Nevaosien valtalajeja ovat pullosara ja vaivero, muuta lajistoa mm. tupasvilla, vaivaiskoivu, raate, myrkkykeiso, luhtavilla, suokukka ja isokarpalo. Kaakkoisosan Karvapuron suulla on nevakorpea ja pullosaravaltaista saranevaa, jonka reunoilla kasvavat kasvustoina vehka ja vesikuusi. Muuta lajistoa mm. kurjenjalka, terttualpi, myrkkykeiso ja suoputki. Iso-Ahvenisen rantasuot ovat isovarpurämeitä. Kuva 10. Karvapuron suulla on saranevaa. Vehka ja vesikuusi muodostavat kasvustoja. 3.6.5 Maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet 9. Kyynämöisen kylä Maankäyttösuositus: MY Kulttuurimaisema. Kyynämöisen kyläalue muodostaa maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen, joka on edustavaa maaseutumaisemaa. Alueelle ovat P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 13 (24) tyypillisiä upeat järvinäkymät, tienvarren reittimäinen olemus sekä hoidetut pihapiirit. Kylänraitin varrella on punainen, hirsirakenteinen Kyynämöisten raittiusseurantalo ja jo yli sata vuotta toiminut kyläkoulu. Kyynämöisten maisemalliseen kokonaisuuteen kuuluu myös järven lounaispuolen harjujakso. 10. Lamposaari-Tervaniemen kärki, Kyynämöinen Maankäyttösuositus: MY Luonnonmaisema. Lamposaari muodostaa Heikkilänlahden ja Kyynämöisen pohjoisosan välillä maiseman solmukohdan (kuva 9). Saaren puusto on matalaa ja mäntyvaltaista, rannoilla koivua. Nuolihaukan pesintä. Maisemakokonaisuuteen kuuluu Tervaniemen kärjen kapea, mäntyvaltainen niemi. 11. Hietasaari-Huutoniemi Maankäyttösuositus: MY/luo Kulttuurimaisema. Huutoniemi-Hietasaari välisellä alueella yhdessä Kyynämöisen pohjoisosan saarien ja niemien kanssa on erittäin merkittäviä maisemallisia arvoja. Rantaviiva on matalaa hiekka-hiesurantaa, mannerranta jyrkästi nousevaa mäntyvaltaista harjua. Kyynämöisen vesialueelle erottuvan niemen yhdistää harjukankaisiin kapea hiekkainen kannas. Kuva 11. Kyynämöisten Lamposaarea ympäröivät matalat vesialueet. 12. Maisemapuut Pihapiirien suuret puut ovat maisemapuita, jotka elävöittävät Kyynämöisten kyläalueen maisemaa. Uus-Piesalan pihapiirissä kasvaa kaksi järeää mäntyä tien varressa. Länsi-Keljon pihapiirissä on järeä kuusi. P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 14 (24) 4 UURAISTEN RANTAYLEISKAAVA 4.1 Pohjavedet Uuraisten kunnan alueella sijaitsevat pohjavesialueet on esitetty taulukossa 2 ja liitekartassa 4. Kartalla kuvattuun pohjavesialueeseen sisältyvät pohjaveden varsinainen muodostumisalue sekä sitä ympäröivä suojavyöhyke. Vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet kuuluvat luokkaan 1, vedenhankintaan soveliaat pohjavesialueet luokkaan 2 ja muut pohjavesialueet luokkaan 3. Taulukko 2. Uuraisten pohjavesialueet (Britschgi & Gustafsson 1996, Herttaympäristötietojärjestelmä). Pohjavesiluokka Pohjavesialue Kokonaispintaala (ha) Antoisuus (m 3 /d) Luokka I Hankala (0989205) Hirvaskangas (0989251) Höytiä )0989203) Kangashäkki (0989207 B) Kiijasenkangas (0989204) Köntyskangas (0918052) Peltokangas (0989202) Salmi-kuukka (0989201) 29,13 299,61 57,66 327,72 97,22 109,83 205,14 15,10 150 1800 100 2100 500 1500 400 200 Luokka II Ruotokassi (0989206) 134,29 700 Luokka III Kellokangas (0989209) Syrjänkangas (0989208) 29,79 ha 67,73 150 250 4.2 Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit sijoittuu etelä- ja keskiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen vaihettumisalueelle. Pääosa kunnasta kuuluu keskiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle, Pohjanmaan kasvimaantieteelliselle alueelle (3a). Kunnan itäisin osa sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Tämä on huomioitu alueellisesti uhanalaisten lajien luettelossa. 4.2.1 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit 4.2.2 Lintudirektiivilajit Uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat ilmenevät liitekartasta 3. Hajuheinä (Cinna latifolia) Pieni-Petäisen pohjoispää, ei ranta-alueella Liito-orava (Pteromys volans) Piikasalmi, Pieni Sääkspää Pikku-Kuukka (ei kaava-alueella) Pieni-Pirttilampi, itäpuolen metsät Ylä-Niinimäki, Niinijärvi Hirvaskylä Lahomäki Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki Natura-alue Kalatiira (Sterna hirundo) Eri puolilla selvitysaluetta P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 15 (24) Kapustarinta (Pluvialis apricaria) Hankalampi, pesimäsuo Kuikka (Gavia arctica) Iso-, Lapinniemi (pesintä) Kuikkalahti-Takalahti, Pieni- (pesintä) Karvia Iso-Pitkä Niinijärvi Kuorejärvi Valkealampi (pesintä) Häkinjärvi eli Kotajärvi Kurki (Grus grus) Niemijärvi Miehinkäinen (pesintä) Sääkspään keskiosan rantasoilla Särkilampi (pesintä) Iso-Sammalinen (pesintä) Sorvanen Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Miehinkäinen (pesintä) Lokalampi (pesintä) Särkilampi (pesintä) Iso-Sammalinen (pesintä) Sorvanen Liro (Tringa glareola) Miehinkäinen (pesintä) Nauttiainen länsiranta Iso-Sammalinen (pesintä) Pieni-Kalliojärvi Luhtahuitti (Porzana porzana) Sorvanen Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) Miehinkäinen Sorvanen Palokärki (Dryocopus martius) Iso-Uuraisen Pirkkalanlahden metsät Teeri (Tetrao tetrix) Hankalampi (soidinpaikka) 4.2.3 Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit Naurulokki (Larus ridibundus) Sakarijärvi (5 paria) Isoluoto, Kyynämöinen (yli 50 yksilön yhdyskunta) Miehinkäinen (yhdyskunta) Pieni- Ojalanlampi (2 nuorta yksilöä) Sorvanen (yhdyskunta) P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 16 (24) Selkälokki (Larus fuscus) Lamposaari, Sahrajärvi (varoitteleva yksilö) Vuohisaari ja Kalliosaari, Iso- (pieni selkälokkiyhdyskunta) Kaihlasaari, Pieni- (pesintä) Kuorejärvi Liito-orava (Pteromys volans) Ks. 4.1.1. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Hirvenkello (Campanula cervicaria) Pitkälahti, Tehlo (mökin takapihalla, nykytila?) 4.2.4 Valtakunnallisesti silmälläpidettävät lajit (NT) Hajuheinä (Cinna latifolia) Ks. 4.1.1. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Teeri (Tetrao tetrix) Ks. 4.1.2 Lintudirektiivilajit 4.2.5 Alueellisesti uhanalaiset lajit (RT) Jokileinikki (Ranunculus lingua) Heinälamminpuro Kaislasara (Carex rhynchophysa) Heinälamminpuro Korpinurmikka (Poa remota) Lotakonsuo, Niinijärvi Heinälamminpuro, Saarilampi Kullero (Trollius europaeus) Keskisen länsiranta, tihkupintalähteikkö Rantanuijasara (Carex buxbaumii ssp. buxbaumii) Lotakonsuo, Niinijärvi Pussikämmekkä (Coeloglossum viride) Keskisen länsiranta, tihkupintalähteikkö Synkkänopsayökkönen (Sympistis funebris) Hankalampi Valkonopsayökkönen (Sympistis heliophila) Hankalampi Viitasara (Carex tenuiflora) Palolammit: pienestä Palolammesta itään laskevan puron varsilla kasvustoina 4.3 Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet Uuraisten kunnan Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet, suojeluohjelmakohteet, luonnonsuojelualueet, arvokkaat pienvedet ja perinnemaisemakohteet on esitetty liitekartassa 2. P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys

FCG Suunnittelukeskus Oy Luonto- ja maisemaselvitys 17 (24) Edellä mainitut kohteet sekä Uuraisten rantayleiskaavaan liittyvässä luontoselvityksessä esitetyt luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet sekä maisemallisesti arvokkaat alueet on esitetty arvoluokittain liitekartassa 3. Luettelossa lihavoituna on esitetty uudet ja rantayleiskaavan luontoselvityksestä poikkeavat arvokohteet sekä maastossa tarkistetut kohteet. Kohteiden numerokoodi viittaa rantayleiskaavan luontoselvityksen kohdenumerointiin. 4.3.1 Kansainvälisesti arvokkaat kohteet 4.3.2 Kansallisesti arvokkaat kohteet Uuraisten kunnan alueella sekä kunnan rajalla sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat kohteet: Oksalan Isosuo Miehinkäisensuo (FI0900002) Lotakonsuo (FI0900001) Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki (FI0900011) Uuraisten kunnan alueella luonnonsuojelualueita ovat: Kuoliosaarten luonnonsuojelualue (YSA091409) Vilmalankallioiden luonnonsuojelualue (YSA093176) Särkilammen kuivatusalue (YSA202174) Oksala Isosuon luonnonsuojelualue (YSA097415) Uuraisten kunnan alueella valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvat: Särkilampi (LVO090202, lintuvesien suojeluohjelma (L10) Kylmäpuronlähteikkö (SSO090243, soidensuojeluohjelma) Valtakunnallisesti uhanalaisen eliölajin elinalue/pesäpaikka: Sorvanen (L3): Linnustokohde, merkittävä muutonaikainen levähdysalue (naurulokki, laulujoutsen, kurki, mustakurkku-uikku, luhtahuitti) Huutoniemi-Lamposaari-Pieniluoto-Isoluoto-Pajusaari, Kyynämöinen (L7): Linnustokohde. Isosaaressa naurulokkikolonia, Lamposaaressa nuolihaukan pesintä. Lintulahti, Sakarijärvi (L4): Matala lintulahti, muutonaikainen levähdysalue ja ruokailualue. Linnustoon kuuluvat mm. naurulokki, kalatiira, pikkulokki, rantasipi, tukkakoskelo ja tavi. Kaihlasaari, Pieni-: selkälokin pesintä Vuohisaari-Kuoliosaari, Iso-: selkälokkiyhdyskunta Lamposaari, Sahrajärvi: selkälokin pesintä Piikasalmen liito-oravametsä, Pieni Sääkspää (satelliittikuvan mukaan niemi näyttää hakatulta ja lehtipuuvaltaiselta Pajujoen rantaaluetta lukuunottamatta) Pikku-Kuukan liito-oravametsä (ei rantayleiskaava-alueella, yhteys Annalan laidunniitty -perinnemaisemakohteeseen) 4.3.3 Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet Kasvillisuuskohteet: Palolammit (K58): viitasarakasvustot (RT), reheviä suotyyppejä Keskisen tihkupintalähteikkö (K65): lammen länsiranta, pussikämmekkä (RT), kullero Syrjänkankaan harjualue, Kaakkolampi, Musta-Muikku ja Iso- Valkoinen (M43) P:\Kuopio\MAANKAYTTO\\C7026_Rantayleiskaavan_tarkistaminen\LÄHTÖAINEISTO\Luonto\ ryk_kyynämöinen oyk\uuraisten ryk taydennys