Suomenlahden luontoarvot mitä kannattaa suojella? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun 10-vuotisjuhlaseminaari 17.1.2006 Katariina Vainio-Mattila http://hykotka.helsinki.fi/oileco
OILECO-hanke Hanketta hallinnoi HY/Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Kotkan yksikkö. Tieteellisenä neuvonantajana toimii HY/Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kalastusbiologian professori Sakari Kuikka. Viron osuudesta vastaavat yhteistyössä Tarton yliopiston Merentutkimusinstituutti sekä eläintieteen ja hydrobiologian laitos.
Hankkeen rahoitus Etelä-Suomen ja Viron Intereg IIIA ohjelma (1.4.2005-31.12.2007) 2005 2006 2007 Yhteensä EAKR 136 941 143 916 162 474 443 331 Kansallinen rahoitus 113 691 119 416 128 287 361 394 Valtion rahoitus (Suomi) 40 826 42 866 44 477 128 169 Kuntarahoitus (Suomi) 61 239 64 299 66 716 192 254 Muu julk. rahoitus (Viro) 11 625 12 250 17 094 40 969 250 631 263 332 290 761 804 724
Yhteistyökumppanit Suomen ympäristökeskus (SYKE) Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus (VTT) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu WWF
Hankealue
Öljykuljetukset Suomenlahdella lisääntyvät jatkuvasti ja öljyvahinkojen riski kasvaa. Kun öljyntorjunta- ja keräyskapasiteetti on rajallinen, joudutaan mahdollisen onnettomuuden tapahduttua tekemään vaikeitakin päätöksiä siitä, missä järjestyksessä eri luontokohteet ja lajit suojataan.
200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1987 1997 2001 2002 2003 2004 2010 Total Helsinki Sköldvik Inkoo Kotka Hamina Vistino Gorki Vysotsk Primorsk St Petersburg Batareinaya Ust-Luga Lomonosov Sillamäe Aseri Kunda Vene-Balti Miiduranna Tallinn Öljykuljetukset Suomenlahdella vuosina 1987-2003 ja arvioitu kehitys vuosina 2004 ja 2010 (Lähde: http://www.vtt.fi/uutta/2004/itameri/kaaviot.ppt)
OILECO-hankkeen tavoitteet Kerätä tietoa Suomenlahden luonto- ja virkistysarvoista Arvioida lajien altistumista ja herkkyyttä öljyvahingolle Tuottaa työkaluja öljyntorjunnassa tehtävien päätösten tueksi arvokkaiden kohteiden suojaamiseksi öljyvahingon tapahduttua Perustella ennaltaehkäisevien toimenpiteiden mitoitusta luontoarvojen pohjalta
Hankkeen toiminnot ja tuotos Luontokohteet arvotetaan logiikan avulla, jossa huomioidaan: lajien uhanalaisuus, perinnöllinen sopeutuneisuus ja merkitys ekosysteemissä, direktiivilajit ja vastuulajit lajien altistuminen ja herkkyys öljylle sekä lajien ja populaatioiden uusiutumis- ja palautumiskyky lajien ja populaatioiden suojattavuus onnettomuustilanteessa kohteiden suojelutaso Luodaan digitaalinen karttaesitys luontoarvojen jakautumisesta Suomenlahdella Suomen ja Viron rannikoiden osalta. Kartalla alueiden suhteelliset arvot ilmaistaan värikoodeilla.
Yksinkertainen todennäköisyysmalli
Arvottamisen tausta-aineistot GIS-tietokannat SYKE:lta Uhanalaiset lajit (UHEX-rekisterin aineistot) Suomen vastuu- ja direktiivilajit Luonnonsuojelualueet ja -ohjelmat Natura 2000 -alueet IBA, FINIBA and Ramsar-alueet Arvokkaat kallio- ja maisema-alueet Seutukaavojen arvokkaat kulttuuriympäristöt ja -maisemat Pohjavesialueet ja muut herkät alueet Museoviraston tietokannat Muinaismuistot ja hylyt
Haastattelut Lajien herkkyyttä öljylle, merkitystä ekosysteemissä sekä populaatioiden perinnöllistä sopeutuneisuutta selvitetään lähdeaineistosta sekä asiantuntijahaastatteluin Uhanalaisten lajien esiintymä- ja havaintotietojen täydennys paikallisesti uhanalaiset lajit UHEX-rekisteristä puuttuvat ryhmät Tiedot muista mahdollisista luontoarvoista ja tärkeistä virkistysalueista
Palautumiskyky Öljylle altistuneiden populaatioiden palautumispotentiaalin arviointi mallinnuksen avulla. Mallinnukset tehdään eri eliöryhmiä edustaville esimerkkilajeille: kasvit, selkärangattomat pohjaeläimet, kalat, linnut ja nisäkkäät Populaatio voi palautua eri keinoin: Lisääntymis- ja kasvunopeus Korvautuminen vaelluksen kautta muualta
Lajien suojattavuus (HY/VTT) Selvitetään eri öljyntorjuntamenetelmien (erityisesti puomitus) tehoa eri eliöryhmiin niiden luonnolliset käyttäytymispiirteet huomioiden.
Maksuhalukkuustutkimus (HY, Taloustieteen laitos) Kuinka paljon suomalaiset olisivat valmiit maksamaan mahdollisen öljyonnettomuuden varalta? Käytetään CV-menetelmää, jota sovellettu ns. aineettomien arvojen määrittämiseen. Kaksi skenaariota: Öljyonnettomuus aiheuttaisi ohimenevän haitan Suomenlahden virkistyskäytölle (veneily, virkistyskalastus, lintuharrastus, mökkeily jne.). Edellisen lisäksi Suomenlahden eliöihin kohdistuisi pitkäaikaisia ja/tai peruuttamattomia haitallisia vaikutuksia. Skenaarioiden avulla voidaan selvittää, pitävätkö suomalaiset tärkeämpänä suojelua virkistyskäytön vai ekosysteemin näkökulmasta.
Jatkosuunnitelmia Hankkeessa kehiteltäviä öljyntorjunnan kohdentamis-kriteerejä voidaan soveltaa laajemminkin Itämeren alueella Hankkeessa kertyvää tietoa ja osaamista voidaan hyödyntää koulutushankkeissa Verkottuminen ja yhteistyö aihepiirin kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden kanssa EU-tutkimushanke?