SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 1 / 34 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINNASTAAN EDELLISEN LIITTOKOKOUKSEN JÄLKEISELTÄ AJALTA 1.1.-21.10.2011 (loppuvuoden 2010 kertomus sisältyy toimintakertomukseen vuodelta 2010) 1. HALLINTO 1.1 Jäsenyhteisöt Liitossa on 17 jäsenyhteisöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä 1.11.2010 oli 135747. Aalto yliopisto ylioppilaskunta (AYY) 13218 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) 29754 Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) 11876 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 11983 Kuvataideakatemian oppilaskunta (KUVYO) 244 Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) 4179 Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) 4265 Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) 12311 Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta (SAY) 1224 Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta (SKY) 100 Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS) 1983 Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) 7945 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) 12024 Teatterikorkeakoulun ylioppilaskunta (TEYO) 331 Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) 15530 Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) 4020 Åbo Akademis Studentkår (ÅAS) 4760 1.2 Hallitus Vuoden 2010 liittokokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi Katri Korolainen-Virkajärvi (HYY) ja muiksi hallituksen jäseniksi Janne Koskenniemi (JYY), Jarno Lappalainen (AYY), Anna Mäkipää (TYY), Ilari Nisula (OYY), Matti Tujula (HYY) ja Annamaija Åhman (os. Rönkkö) (TTYY).
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 2 / 34 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 Järjestäytymiskokouksessaan 5.1. hallitus valitsi liiton varapuheenjohtajaksi Jarno Lappalaisen sekä sopi seuraavasta työnjaosta: Jarno Lappalainen varapuheenjohtaja, viestintä Ilari Nisula sosiaalipolitiikka, toimeentulo Annamaija Åhman (os. Rönkkö) sosiaalipolitiikka, opiskelukyky ja hyvinvointi Matti Tujula kansallinen koulutuspolitiikka Anna Mäkipää koulutuspolitiikka, kv-asiat, ympäristö, kaksikielisyys Janne Koskenniemi työelämä, kehitysyhteistyö Hallitus jakoi kummiudet seuraavasti: Koskenniemi: JYY, SKY, SAY, KUVYO, TEYO Lappalainen: TTYY, VYY Mäkipää: TYY, ÅAS, SHS Nisula: OYY, LTKY, LYY Tujula: ISYY, HYY Åhman: AYY, Tamy Hallitus kokoontui lukukausien aikana keskimäärin joka toinen viikko, tarvittaessa useammin. Hallituksen kokousten lisäksi pidettiin viikoittain aamukouluja, joissa käsiteltiin koko toimiston voimin esityslistalla olevat asiat ja tarpeen mukaan muita ajankohtaisia asioita. Hallitus on pitänyt 21.10. mennessä 28 kokousta. 1.3 Sihteerit ja muu henkilökunta Pääsihteeri: Matti Parpala Koulutuspoliittiset sihteerit: Jarmo Kallunki ja Suvi Eriksson Sosiaalipoliittiset sihteerit: Johanna Nuorteva (äitiysvapaalla 2.9.2010 alkaen) sijaisena Antti-Jukka Huovila, joka vakinaistettiin 29.9. ja Sini Terävä 13.1. alkaen. Huovilan sairausloman puolipäiväisenä sijaisena toimii 10.10.-31.12. Laura Keski-Hakuni. Kansainvälisten asioiden sihteeri: Hanna Laitinen 20.10. asti, Juha Töyrylä 20.10. alkaen Tiedottaja: Riitta Käppi 23.2. alkaen Kehitysyhteistyökoordinaattori: Johanna Ursin-Escobar Projektipäällikkö (KYKY-projekti): Johanna Kujala (äitiyslomalla 18.10. alkaen) Suunnittelija (KYKY-projekti): Laura Heinonen Toimistonhoitaja: Seija Pyökeri, eläkkeellä 1.9. alkaen Hallintopäällikkö: Harri Karpén 15.4. alkaen Häirintäyhdyshenkilöt: Suvi Eriksson ja Jarmo Kallunki 1.4 Tilintarkastajat
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 3 / 34 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 Liittokokous valitsi tilintarkastajiksi seuraavat henkilöt: KTM Pekka Räisänen (KHT), varamies Mikael Holmström (KHT) sekä toiminnantarkastajaksi vuodeksi 2011 KTM Kasperi Launis, varamies KTM Jukka Havia 1.5 Työryhmät ja neuvottelukunnat Taloustoimikunta Toimikunta ei ole kokoontunut eikä sitä ole nimitetty vuodelle 2011. Kehitysyhteistyön neuvottelukunta KENKKU KENKKU 2011-2012 Uudet jäsenet: Jatkavat jäsenet: Henni Saarela, OYY Pauliina Paananen, HYY Jirkka Hakala, LYY Ilona Kalliola, HYY Elias Vartio, ÅAS Annukka Pesonen, LYY Julius Hurri, AYY Laura Ronkainen, TYY Salla Mäkelä, TYY Laura Liski, TYY Silja Palmujoki, HYY Minna Syrjä, JYY Laura Markkanen, Tamy Janne Koskenniemi, SYL (puheenjohtaja) Laura Mansikkamäki, JYY Johanna Ursin-Escobar, SYL (sihteeri) KENKKU:n kokoonpano lukuvuonna 2010 2011: Jatkavat jäsenet: Ilkka Tiensuu Laura Mäkelä Satu Nieminen Saila Tykkyläinen Terhi Paikkala Anni Vihriälä (KENKKU:n sihteeri, SYL:n kehitysyhteistyökoordinaattori) Laura Keski-Hakuni (KENKKU:n pj, SYL:n hallituksen 2010 jäsen) Uudet jäsenet: Raita Huhta
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 4 / 34 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 Ilona Kalliola Anni Mäkelä Pauliina Paananen Annukka Pesonen Laura Pitkänen Laura Ronkanen Minna Syrjä Minna Ala-Orvola 2. SYL:n yleinen toiminta, keskeisimmät tavoitteet ja järjestöllinen kehittäminen 2.1. Yleistä Kevät 2011 oli liittokokouksen priorisoiman toimintasuunnitelman näköinen ja keskittyi vahvasti hallitusohjelmavaikuttamiseen. Vuonna 2010 aloitettu hyvä vaikuttamis- ja pohjatyö konkretisoitui keväällä Opintotuki indeksiin! -kampanjaksi, joka keräsi laajaa mediajulkisuutta. Kampanjassa erityisen onnistunutta oli sen valtakunnallinen näkyvyys, yhdessä tekeminen SYL:n keskustoimiston ja ylioppilaskuntien kesken ja positiivinen meininki. Kampanja toteutettiin myös ensimmäistä kertaa yhteistyössä ammattikorkeakouluopiskelijakuntien ja SAMOK:n kanssa. Yhteydenpito ylioppilaskuntien ja SYL:n välillä oli muun muassa yhteisestä vaalikampanjasta johtuen läheistä ja saatu palaute valtaosin positiivista. Kummitoimintaa pidettiin aktiivisesti yllä ja liiton toiminnasta tiedotettiin ylioppilaskunnille avoimesti ja proaktiivisesti. Vaalivaikuttamisen lisäksi SYL:ssa toimittiin aktiivisesti kaikilla sektoreilla ja edistettiin toimintasuunnitelman tavoitteita. Erityistä huomiota vaativat muun muassa YTHS-pilotti ammattikorkeakouluopiskelijoille, kansainvälisten opiskelijoiden sairausvakuutuskysymyksen ratkaiseminen sekä ns. SORA-lainsäädännön läpi runnominen vanhan eduskunnan viimeisinä istuntopäivinä. SORAa pitikin odotusten mukaisesti korjailla syksyllä esityksen puutteellisuuden vuoksi. Hallitus on myös tarmokkaasti pitänyt yllä työurakysymyksiä ja työelämäsektorin valmistelema Miten pidentää työuria -muistio on kerännyt runsaasti positiivista palautetta niin poliitikoilta, työmarkkinajärjestöiltä kuin medialtakin. Muistio päivitettiin syksyllä ja se julkaistaan kaksikielisenä vuoden vaihteessa. 2.2. SYL:n poliittisten tavoitteiden edistyminen
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 5 / 34 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 SYL pystyi edistämään sille asetettuja poliittisia tavoitteita muun muassa seuraavilla tavoilla: - Hallitusohjelmassa oli lukuisia SYL:n tavoitteiden mukaisia kirjauksia, muun muassa: Opintotuki sidotaan indeksiin 1.9.2014 alkaen. Maksuttoman koulutuksen säilyttäminen kaikilla koulutusasteilla. Lukukausimaksukokeilu arvioidaan 2014. Opinto-ohjausta lisätään kaikilla koulutusasteilla. Edistetään taideyliopiston syntymistä. Luoda joustavia siirtymämahdollisuuksia korkeakoulujen sisällä ja välillä mm. erillisvalintoja kehittämällä. Tarkastellaan perheellisten opiskelijoiden asemaa. Maahanmuuttajien parempi integrointi suomalaiseen yhteiskuntaan erityisesti koulutuksen kautta. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Kirjaus vanhempainvapaajärjestelmän uudistuksesta ja vanhempainvapaan kokonaismäärän kasvattamisesta, isälle korvamerkityn vapaan pidentämisestä sekä vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten jaosta. - Puolueiden vaaliohjelmat tukivat laajasti maksuttoman koulutuksen säilyttämistä ja opintotuen indeksiin sitomista - SYL:n keinot työurien pidentämiseen ovat levinneet hyvin eri sidosryhmien ja päättäjien keskuuteen. Työurakeskustelussa on ryhdytty puhumaan myös nuorten jaksamisesta ja siitä, että nuoret pitäisi ottaa mukaan päätöksentekoon työurista. - Soveltumattomuuteen ratkaisuja -lainsäädäntöhanke (nk. SORA-paketti) lieventyi merkittävästi alkuperäisistä kaavailuista. - Kansainvälistymisjakson tuominen korkeakoulututkintoihin näkyy useiden tahojen tavoitteissa ja myös kesuluonnoksessa - YTHS:n amk-laajennuksen pilotointi on aloitettiin syksyllä Lappeenrannassa ja Seinäjoella. - Kansainvälisten opiskelijoiden sairausvakuutusmalli saatiin luotua ja neuvotteluissa oli mukana useita korkeakouluja - Maahanmuuttajien koulutukseen pääsyn parantamiseksi perustettiin opiskelijajärjestöjen yhteinen työryhmä - Opiskelijapalaute on huomioitu yliopistojen rahoitusmallin luonnoksessa 2.3. OSS-toiminta OSS-järjestöjen yhteistyö on sujunut pääosin mallikkaasti. Yhteistyö SAMOK:n kanssa on syventynyt entisestään yhteisen opintotukikampanjan ja YTHS-pilotin takia. Myös OLL osallistui
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 6 / 34 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 214 215 216 kampanjointiin Säätytalolla ja liitot ovat järjestäneet yhteistä vapaa-ajan ohjelmaa. OSS-yhteistyötä Lapinrinteellä on terävöittänyt uuden toimitusjohtajan palkkaaminen huhtikuun puolesta välistä. Toimitusjohtaja toimii samalla myös SYL:n hallintopäällikkönä ja on näin ollen läsnä toimistolla koko työviikon, mikä helpottaa juoksevien asioiden hoitamista. Käännöspalvelut keskitettiin elokuun alusta yhteiselle kääntäjälle kustannusten tasaamiseksi ja käännöspalveluiden kehittämistä jatketaan yhteistyössä. Kolmen liiton hallitukset järjestivät osittain yhteisen perehdytyksen alkuvuodesta ja hyväksi todettua käytäntöä jatketaan vuonna 2012. 2.4. Sidosryhmäyhteistyö SYL tapasi erittäin laajasti yhteiskunnan toimijoita. Tapaamiset keskittyivät vaalivuoden mukaisesti enimmäkseen poliittisiin puolueisiin ja virkamieskuntaan, mutta myös muita erilaisia sidosryhmiä tavattiin aktiivisesti. Keskeisiä sidosryhmiä ja tavattavia olivat ylioppilaskunnat, SAMOK, OLL, ministerit, poliittiset valtiosihteerit, erityisavustajat, neuvonantajat, ministeriryhmien sihteerit, poliittiset ja sitoutumattomat opiskelija- ja nuorisojärjestöt, virkamiehet (OKM, VM, STM, TEM), eduskuntaryhmien puheenjohtajistot, yksittäiset kansanedustajat, kansanedustajien avustajat, puolueiden ja erilaisten työryhmien puheenjohtajisto, puoluelehdet, sanomalehtien erikoistoimittajat ja UNIFI. Samoin alumnikuntaan ja SYL-konserniin (Lyyra, YTHS, yms.) on pidetty aktiivisesti yhteyttä. Sitoutumattomien nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen yhteinen Kreisiryhmä tapasi säännöllisesti. Sidosryhmäyhteistyötä on kehitetty erityisesti työmarkkinakeskusjärjestöjen suuntaan. Akava, STTK ja SAK ovat olleet ilahtuneita SYL:n proaktiivisuudessa erityisesti työurien pidentämiskeskustelussa ja yhteistyötä on syvennetty myös muissa työelämän kysymyksissä. Tammi- ja lokakuun ACAn seminaarien yhteydessä SYL tapasi Suomen meppejä ja heidän avustajiaan Brysselissä. Alkukeväästä SYL:n hallitus tapasi varsin laajasti eduskuntapuolueiden keskeisiä toimijoita ja raportoi siitä myös ylioppilaskunnille. Toinen laajempi tapaamisaalto tehtiin vaalien jälkeen ennen hallitusneuvotteluiden alkua. Säätytalon neuvottelupäivystyksissä SYL ja SAMOK ovat syventäneet suhteita myös muihin kuin koulutuspolitiikkaan erikoistuneihin politiikkoihin. Laajemmat tapaamiskierrokset uuden eduskunnan kanssa ovat olleet syksyn parasta antia. Erityisesti sivistysvaliokunnan jäseniä on tavattu useissa tilaisuuksissa ennen vaaleja, varsinkin nk. SORA-paketin käsittelyn yhteydessä. Vaalien jälkeen uusia sivistysvaliokuntalaisia on tavattu ja esitelty SYL:n tavoitteita sekä hallitusohjelman että tulevan vaalikauden suhteen. 2.5. SYL mediassa
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 7 / 34 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 253 254 SYL on näkynyt mediassa kevään aikana runsaasti erityisesti vaalivaikuttamisen yhteydessä. Keltainen Opintotuki indeksiin! -ruisleipälogo on vilahdellut niin ylioppilaslehdissä kuin pääministeritentissäkin. Hallitusneuvottelujen aikana SYL näkyi mediassa päivittäin sekä aktiivisen lobbauksensa että hauskojen tempausten ansiosta. Opiskelijat huomioitiin joka ikisenä päivänä Helsingin Sanomien Säätytalo tunti tunnilta -juttusarjassa. Haastatteluja on annettu niin TV-lähetyksiin, radioon, lehtiin kuin sähköiseen mediaan. SYL:n väkeä on myös säännöllisesti käytetty koulutusuutisten taustoittajina ja asiantuntijoina. Liiton pääsihteeri Parpala on jatkanut kommentaattorina Ylen Aamu-TV:n Jälkiviisaissa, minkä lisäksi Janne Koskenniemi on toiminut kolumnistina Keski-Suomalaisessa. Useat hallituksen jäsenet ovat myös pitäneet palstaa oman taustayhteisönsä ylioppilaslehdessä. Vuoden aikana SYL on myös luonut aiempaa suunnitellummin mediakontakteja. Hallitus on tavannut omien kummiylioppilaskuntiensa kanssa paikallismediaa kummivierailuilla ja keskeisiin koulutustoimittajiin on pidetty aktiivisesti yhteyttä. Useampia päätoimittajia on myös tavattu yhteistyön luomisen merkeissä, mikä kantanee hedelmää syksyllä 2012, kun Suomen Kuvalehti ja SYL julkaissevat yhteiset teemanumeron. Lisäksi SYL on yhteistyötahona Suomen Kuvalehden ja heidän yhteistyökumppaniensa järjestämässä presidenttipaneelissa 15.11.2011. 2.6. Hallitusohjelmavaikuttaminen Eduskuntavaalit ja uuteen hallitusohjelmaan vaikuttaminen olivat vuoden päätavoitteet. Liittokokous päätti vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa hallitusohjelmatavoitteiden päätavoitteiksi maksuttoman koulutuksen turvaamisen, opintotuen sitomisen indeksiin ja ettei työurien pidentäminen saa heikentää opiskelijoiden hyvinvointia. Lisäksi sidosryhmiä ja poliittisia vaikuttajia tavatessa SYL piti esillä vuonna 2010 valmistunutta ja SYL:n linjoihin perustunutta koostetta SYL:n hallitusohjelmatavoitteista. SYL vei vuoden aikana eteenpäin seuraavia hallitusohjelmatavoitteita: PÄÄTAVOITTEET Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.1.2012 alkaen. (vaalikauden aikana n. 60 milj. ) Opintorahaan tehdään 145 euron huoltajakorotus alkaen 1.1.2012 kaikille opiskelijoille, joilla on alaikäisiä lapsia huollettavanaan. (vaalikauden aikana n. 77 milj. ) Koulutuspoliittiset ja kansainväliset teemat
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 8 / 34 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 281 282 283 284 285 286 287 288 289 290 291 292 293 294 295 Korkeakoulujen rahoitusmallissa laadullisten kriteerien painoarvoa lisätään. Tutkintojen välisen liikkuvuuden lisäämiseksi kehitetään yliopistojen kandidaatin tutkintoa laaja-alaisemmaksi. Opintojenohjauksessa ja opetuksessa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiset tarpeet. Kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 prosentin tavoite saavutetaan vuoteen 2015 mennessä vuosittaisilla määrärahakorotuksilla. (vuosittainen lisäkustannus 274 milj. vuoden 2009 BKT:lla) Jokaiseen korkeakoulututkintoon sisällytetään tutkintokohtainen kansainvälistymisjakso, jonka voi suorittaa vaihto- tai työjaksona tai kotikansainvälistymisen opintokokonaisuutena. Toiselta asteelta korkea-asteelle siirtymistä nopeutetaan valintajärjestelmien uudistamisella ja opinto-ohjauksen resurssien lisäämisellä. Sosiaalipoliittiset ja laajemmat yhteiskunnalliset teemat YTHS:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille pilotoidaan. Pilotoinnin onnistuessa YTHS:n palvelut laajennetaan koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita. Luodaan järjestelmä vanhemmuuden suorien ja epäsuorien kustannusten jakamiseksi tasan kaikkien työantajien kesken. Vanhempainvapaajärjestelmä uudistetaan kolmeksi kuuden kuukauden jaksoksi, joista kummallekin vanhemmalle kuuluu yksi ja kolmas on jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Hallituskauden alussa luodaan toimenpideohjelma nuorten työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja nuorten työkyvyttömyyseläkeläisten kuntoutumisen edistämiseksi. Huoltosuhteen heikkenemisen kustannukset jaetaan tasapuolisesti erikokoisten ikäluokkien kesken. Eduskuntavaalien alla toteutetun vaikuttamiskampanjan kärkitavoitteeksi valikoitui opintotuen sitominen indeksiin. Opintotuki indeksiin! -kampanja toteutettiin yhdessä SAMOK:n kanssa. Kampanjan sisältöä ja ulkoista ilmettä suunniteltiin yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa tammikuun alusta lähtien. SYL:n kampanjapäälliköksi määriteltiin varapuheenjohtaja Jarno Lappalainen. Lappalainen tiedotti ylioppilaskuntia kampanjan etenemisestä ja poliittisen tilanteen kehittymisestä jokaviikkoisella vaalikirjeellä, joka lähetettiin ylioppilaskuntien hallitusohjelmavaikuttamisesta vastaaville henkilöille. Kampanjan suurimpien ponnistusten joukossa toteutettiin helmi-maaliskuussa kansanedustajaehdokkaiden soittokierros, jossa ylioppilaskuntien ja AMK-opiskelijakuntien toimijat soittivat läpi kaikki eduskuntapuolueiden kansanedustajaehdokkaat. Soittokierros tavoitti
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 9 / 34 296 297 298 299 300 301 302 303 304 305 306 307 308 309 310 311 312 313 314 315 316 317 318 319 320 321 322 323 324 325 326 327 328 329 330 331 332 333 334 84 prosenttia eli 1415 ehdokasta. Soittokierroksella selvitettiin kansanedustajaehdokkaiden kannat opintotuen sitomiseen indeksiin, maksuttomaan koulutukseen sekä ylioppilas- ja opiskelijakuntien mahdollisiin omiin teemoihin. Kerätty data osoittautui hyväksi vaikutustyön välineeksi ja se herätti myös suurta kiinnostusta mediassa. Tiedot ehdokkaiden kannoista opintotuen indeksiin sitomisen suhteen julkaistiin verkossa www.opintoraha.fi -sivulla. Varsinainen julkisuuskampanja alkoi valtakunnallisella kampanjastartilla 1.3., jolloin 10 korkeakoulupaikkakunnalla Suomessa järjestettiin erilaisia tempauksia opintotuen indeksiin sitomisen puolesta. Starttipäivä poiki pikaisesti reilusti yli 30 mediaosumaa, minkä jälkeen keskustoimisto lakkasi laskemasta. Jäsenyhteisöt jatkoivat tempausten ja vaalitapahtumien järjestämistä pitkin kevättä aina vaalipäivään 17.4. asti. SYL koordinoi myös näkyvyyttä paikallislehdistössä laatimalla ylioppilaskunnille mielipidekirjoituskierron. Kampanjan näkyvyyttä edistettiin tuottamalla liittojen ja jäsenyhteisöjen käyttöön runsaasti kampanjamateriaalia: julisteita, flyereita, pinssejä, ilmapalloja, liukureita, muovista indeksinauhaa sekä tietysti kampanjan verkkosivut, kampanjavideon ja suositun Facebooksivun (miltei 11,000 fania), johon liittyi myös muuta näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Facebooksivulle kerättiin mm. eduskuntavaalien kannalta mielenkiintoisia uutisia sekä valokuvia indeksiin sitomiseen sitoutuneista kansanedustajista. Hallitusohjelmavaikuttaminen näkyi myös SYL:n sidosryhmäyhteistyössä. Erityisesti SYL:n hallitus tapasi runsaasti kansanedustajia ja muita poliittisia vaikuttajia koko alkuvuoden mittaan. Tällä pohjatyöllä varmistettiin SYL:n tavoitteiden tunnettuus ja niiden vankat perustelut. Henkilökohtaisempien tapaamisten lisäksi SYL järjesti myös kaksi tiedotusluontoista kahvihetkeä Eduskuntatalossa kansanedustajille ja avustajille sekä aamiaistilaisuudet erityisavustajille ja poliittisille opiskelijajärjestöille. Useissa opintotuen indeksiin sitomista vaatineissa tiedotteissa ja kannanotoissa oli mukana niin puoluepoliittisia kuin sitoutumattomiakin opiskelija- ja nuorisojärjestöjä. Laskiaisena järjestetyn eduskuntatilaisuuden jälkeen SYL ja SAMOK jalkautuivat myös Ullanlinnanmäen laskiaisriehaan viemään indeksin ilosanomaa opiskelijoille järjestämällä paikalle indeksiliukureita ja muuta kampanjatilpehööriä sekä johtohahmoja eduskuntapuolueista kertomaan vaalipuheensa mäkeä laskevalle opiskelijakansalle. SYL myös muisti valittuja kansanedustajia ylioppilas- ja opiskelijakuntien allekirjoittamilla tervehdyskorteilla ja suklaasuukoilla. Varsinaisten Säätytalossa käytyjen hallitusohjelmaneuvotteluiden aikana SYL ja SAMOK pitivät hallitusneuvottelupäivystystä Säätytaloa vastapäätä olevalla Snellmaninaukiolla. Päivystyksestä vastasivat pääasiassa SYL:n ja SAMOK:n hallitukset, mutta myös ylioppilas- ja opiskelijakuntien
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 10 / 34 335 336 337 338 339 340 341 342 343 344 345 346 347 348 349 350 351 352 353 354 355 356 357 358 359 360 361 362 363 364 365 366 367 368 369 370 371 edustajia sekä SYL:n sihteeristöä oli muiden kiireiden salliessa mukana valvomassa hallitusneuvotteluiden kulkua. Päivystystä pidettiin aamuseitsemästä iltamyöhään - aina niin pitkään kuin neuvottelut kunakin päivänä jatkuivat. Kaiken kaikkiaan päivystyspäiviä kertyi 17 ja päivystykseen käytettyjä henkilötyötunteja yli 900 aikavälillä 20.5.-17.6. Päivystyksen yhteydessä SYL:lle ja SAMOK:lle tarjoutui mainio mahdollisuus pitää luontevaa ja tiivistä yhteyttä niin neuvottelijoihin kuin mediaankin. Lukuisat tempaukset herättivät sekä neuvottelijoiden että kaupunkilaisten huomion, kuten satapäisen opiskelijajoukon Nuoruustangon laulanta, kuorot ja orkesterit, katuliitupiirustukset ja erityisesti neuvottelusaunaksi tuotu Skipoli ry:ltä vuokrattu gondolisauna. Neuvottelujen päivystäminen poiki runsaasti positiivista mediahuomiota ja päivystäjät esiintyivät useita kertoja myös radio- ja tv-lähetyksissä. Hallitusohjelmaneuvotteluita varten SYL tuotti myös ns. non-papereita eli omia logottomia ehdotuksiaan hallitusohjelman kirjauksiksi ja niiden kirjausten perusteluiksi. Erityisen merkittävää hallitusneuvottelujen aikana oli myös se, että SYL:n puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi kutsuttiin virallisesti neuvotteluihin kuultavaksi. Koko alkuvuoden mittaan tehdyt sadat tapaamiset ja määrätietoinen pohjatyö poiki opintotuen sitomisen indeksiin 1.9.2014 ja monen muun SYL:n hallitusohjelmatavoitteen toteutumisen, joista on enemmän tietoa kappaleessa 2.2. 2.7. Järjestöllinen kehittäminen Järjestöllisen kehittämisen tärkeimpänä toimenpiteenä voi pitää hallintopäällikön palkkaamista eläkkeelle siirtyvän toimistonhoitajan tilalle. Hallintopäällikön toimenkuvaan siirrettiin osa pääsihteerin työtehtävistä ja vastaavasti osa toimistonhoitajan tehtävistä siirrettiin OSS:n hoidettavaksi. Työnkuvan kehittäminen jatkuu edelleen yhdessä hallintopäällikkö Harri Karpénin kanssa. Hallinnon puolella jatketaan etenemistä samanaikaisesti kohti sujuvampaa ja järjestelmällisempää toimintaa parantaen samalla työkaluja ja hyödyntäen uusia tekniikan tarjoamia sovelluksia aina mahdollisuuksien mukaan. Toiminnan tehostamiseksi sekä järjestömuistin ja hiljaisen tiedon siirtymisen parantamiseksi SYL mm. ottaa käyttöön sähköisen dokumentti- ja arkistonhallintajärjestelmän vuodenvaihteessa 2011-2012. Käyttöönoton tavoitteena on sujuvoittaa toimistorutiineita, vähentää tiedon etsimiseen kuluvaa aikaa ja ylipäänsä pystyä paremmin hyödyntämään aikojen kuluessa kertynyttä niin edunvalvonta- kuin esim. kuvamateriaaliakin. 2.8. Viestintä ja verkkosivut Uuden tiedottajan, Riitta Käpin aloitettua tehtävässään helmi-maaliskuun vaihteessa on aloitettu myös SYL:n viestinnän kokonaisvaltainen kehittäminen. Viestintää kehitetään yhä ketterämmäksi
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 11 / 34 372 373 374 375 376 377 378 379 380 381 382 383 384 385 386 387 388 389 390 391 392 393 394 395 396 397 398 399 400 401 402 403 404 405 406 407 erityisesti sosiaalisen median puolella, ja tähän uudet verkkosivut tarjoavatkin hyvät mahdollisuudet. Toiminnan lähtökohdaksi on otettu mahdollisimman avoin viestintä sekä opiskelijoiden että sidosryhmien suuntaan. Myös kielikysymyksiin on kiinnitetty erityistä huomiota ja SYL:oa viedäänkin yhä lähemmäs kolmikielisyyttä. Kehittämistyötä jatketaan ja uusia verkkosivuja on päivitetty erityisesti syksyllä, kun viestintää paljon työllistänyt indeksikampanja on saatu päätökseen. 2.8.1. Kieli- ja käännösasiat Edellisen ruotsinkielen kääntäjän sopimus SYL:n kanssa päättyi toukokuun 2011 loppuun. Sopimus uuden kääntäjän kanssa alkoi elokuun 2011 alusta. Sopimus on OSS-järjestöjen yhteinen ja käsittää sekä englannin- että ruotsinkieliset käännökset. Yhteistyö uuden kääntäjän kanssa on alkanut käytänteistä sopimalla ja hyviä yhteisiä toimintatapoja hiomalla. Toukokuussa SYL järjesti ylioppilaskuntien kieli- ja viestintäasioista kiinnostuneille toimijoille Kieli-iltapäivän, jossa käytiin läpi erilaisia näkökulmia kieliasioihin liittyen sekä SYL:n ja ylioppilaskuntien kielikäytäntöjä. 2.9. SYL:n 90-vuotisjuhlat SYL:n 90-vuotisjuhlia vietettiin Otaniemen Dipolissa lauantaina 12.3.2011. Vuosijuhlat, joiden pääjärjestäjäksi palkattiin projektisopimuksella Sara Miettunen, onnistuivat erinomaisesti. Paikalla oli noin 300 ihmistä, ja juhlapuheen piti tasavallan presidentti Tarja Halonen. Juhlassa jaettiin myös liiton huomionosoituksia: liiton ansiomerkki myönnettiin Kristiina Kuntulle (YTHS:n yhteisöterveyden ylilääkäri ja pitkäaikainen opiskeluterveyden puolestapuhuja) ja Pia Pohjalle (nykyään Ylioppilasterveys ry:n hallituksen puheenjohtaja, aiemmin mm. SYL:n pääsihteeri). Hallituksen merkki myönnettiin kahdelle eri ylioppilasliikkeen tehtävissä ansioituneelle aikaisemmalle SYL:n pääsihteerille, Lauri Korkeaojalle ja Tuomas Viskarille. 3. KOULUTUSPOLITIIKKA 3.1 Yleistä Huhtikuussa käydyt vaalit ja niihin liittyvä vaikuttamistyö värittivät suuresti myös koulutuspoliittisen sektorin toimintaa varsinkin alkuvuodesta 2011. Ajankohtaisia koulutuspoliittisia kysymyksiä vaaleihin liittyen olivat etenkin maksuttoman koulutuksen
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 12 / 34 408 409 410 411 412 413 414 415 416 417 418 419 420 421 422 423 424 425 426 427 428 429 430 431 432 433 434 435 436 437 438 439 440 441 442 443 444 445 mahdollinen nouseminen esiin vaalikeskusteluissa sekä yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen. Osansa huomiosta saivat myös lukukausimaksukokeilu sekä opiskeluajat, joiden lyhentäminen kiinnosti varsinkin tavattuja ehdokkaita. Tämän teeman suhteen sektorilla tehtiin paljon yhteistyötä työelämäsektorin kanssa. Työuriin liittyen tärkeää keskustelua käytiin myös korkeakoulujen valintauudistuksen ja sähköisen hakujärjestelmän luomisen ympärillä. Mittavalla uudistuksella pyritään vaikuttamaan osaltaan välivuosien määrään ja parempaan hakeutumiseen opiskelupaikkoihin. Syksyn toimintaa hallitsi suuresti hallitusohjelman koulutus- ja tiedepoliittisia linjauksia tarkentava Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (ns. kesu) ja yliopistojen rahoitusmalliin vaikuttaminen. Vastuunjako sektorilla toteutettiin pääpiirteissään kansallisen ja kansainvälisen koulutuspolitiikan välillä niin, että Tujulan vastuulla on kotimainen koulutuspolitiikka ja Mäkipään vastuulla kansainvälinen koulutuspolitiikka. Koulutuspoliittisina sihteereinä toimivat Jarmo Kallunki ja Suvi Eriksson. 3.2 Maksuton koulutus Maksuttoman koulutuksen nousemiseen vaaliteemaksi varauduttiin päivittämällä vuoden alussa SYL:n maksuttoman koulutuksen argumenttipatteri. Maksuton koulutus ei lopulta noussut suureksi puheenaiheeksi ennen vaaleja, mutta laadittuja materiaaleja käytettiin hyväksi muun muassa ehdokkaiden soittokierroksella. Vaalien aikaan erinäisiä avauksia maksujen suuntaan laati esimerkiksi professori Matti Viren, mutta hallitusohjelmassa todettiin tutkintoon johtavan koulutuksen säilyvän edelleen maksuttomana. Uuden käänteen keskusteluun toi tallinnalaisen Business Collegen rantautuminen Suomeen maksullisine koulutusohjelmineen. Uuden toimintamuodon suhteen reagointia ruvettiin kevään lopulla miettimään ja koulutuksen kaupallistumisen seurannasta päätettiin tehdä oma toimintasuunnitelmaprojektinsa seuraavalle vuodelle. Ministeriöstä saatiin syksyllä selkeä viesti siitä, että tilauskoulutuslainsäädäntöä ei tulla muuttamaan alkaneen hallituskauden aikana. 3.3 Opiskelijavalintojen uudistaminen Työurakeskustelusta liikkeelle lähtenyt ja vuoden 2010 HEP-raportista tuulta purjeisiinsa saanut keskustelu korkeakouluvalinnoista eteni vuoden mittaan vauhdilla ja korkeakoulusektorien valintojen yhdistämistä toteuttamaan perustettu KSHJ-hanke (korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä) käsitteli jo uudistuksen käytännön toteutusta. Hankkeen väliraportti ilmestyi
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 13 / 34 446 447 448 449 450 451 452 453 454 455 456 457 458 459 460 461 462 463 464 465 466 467 468 469 470 471 472 473 474 475 476 477 478 479 480 481 482 483 13.5.. SYL otti pääpiirteittäin positiivisen kannan väliraportin tuloksiin, sillä uudistukset antavat parhaimmillaan mahdollisuuksia turhien välivuosien vähentämiseen ja helpottavat korkeakouluihin hakeutumista. Suunnitellut uudistukset sisälsivät toisaalta myös ongelmakohtia. Suurimpina huolenaiheina olivat hallinnollisista syistä liian aikaiseksi ajateltu ajankohta hakukohteiden prioriteettien valinnassa sekä suunnitellut kiintiöt opiskelutaustan perusteella. Huolta on aiheuttanut yliopistojen haluttomuus turvata alan vaihtajien mahdollisuudet, sillä korkeakoulujen väliset ja sisäiset siirtymät on jätetty alkuvaiheen toteutuksen ulkopuolelle. SYL:n koulutuspoliittinen sektori osallistui kevään mittaan ripeästi etenevän hankkeen ohjaukseen muuan muassa hankeen ohjausryhmän kautta, jossa Jarmo Kallunki oli jäsenenä. Hankkeen toteutuksesta keskusteltiin lisäksi aiheen tiimoilta järjestetyssä seminaarissa ja hankkeen erityisasiantuntija Joni Penkari kutsuttiin SYL:n vieraaksi keskustelemaan tärkeimmistä kehittämiskohteista. Ylioppilaskunnille laadittiin koonti esiselvityksestä ja nostettiin esille ongelmakohtia lausuntoja varten. Hallitusohjelman ja kesun myötä valintauudistus sai hieman uuden käänteen, sillä niissä uudistus linjattiin toteutettavaksi niin, että korkeakoulujen päävalinnat varattaisiin vain niille hakijoille joilla ei ole aiempaa korkeakoulupaikkaa. Valintauudistuksen kommentointi nousikin kesulausunnon ja -vaikuttamisen kärkiteemaksi. 3.4 Opiskelijoiden oikeusturva Ns. Sora-lainsäädäntö eteni alkuvuodesta eduskunnassa ja sivistysvaliokunnassa kun lainsäädäntöä pyrittiin saamaan istuntokauden loppumetreillä valmiiksi. Lainsäädännön lieventämiseksi ja ongelmallisimpien kohtien muuttamiseksi tehtiin kiivasta vaikutustyötä ja sivistysvaliokuntaan oltiin tiiviissä yhteydessä. Varsinkin kopo-sihteeri Eriksson käytti huomattavasti aikaa ja vaivaa vaikutustyöhön ja ongelmallisimmat kohdat saatiin onnistuneesti lievennettyä. Syksyllä laki vahvistettiin eduskunnassa ja vaikutustyö toimeenpanon suhteen jatkui, vaikka ongelmallisten lakikohtien parantamiseksi lupailtu korjauspaketti ei lopulta eduskuntakäsittelyyn tullutkaan. Työtä tehtiin varsinkin tiedottamisen parantamiseksi ja yhtenäisten käytäntöjen toteuttamiseksi. Ns. Sora-lainsäädännön lisäksi työn alle otettiin syksyllä opiskeluoikeuden jatkamisen käytäntöjen selvittäminen eri yliopistoissa. Selvitystyö toteutettiin ylioppilaskunnille suunnattuna kyselynä ja vastauksien perusteella selvitettiin mahdolliset opiskelijoiden yhdenvertaisuusongelmat. 3.5 Rakenteellinen kehittäminen
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 14 / 34 484 485 486 487 488 489 490 491 492 493 494 495 496 497 498 499 500 501 502 503 504 505 506 507 508 509 510 511 512 513 514 515 516 517 518 519 520 521 522 Keskustelu rakenteellisen kehittämisen osalta oli alkuvuoden aikana melko kevyttä. Taideyliopiston muodostaminen herätti jonkin verran keskustelua, mutta suhtautuminen oli opiskelijoidenkin keskuudessa lopulta melko positiivista ja yhdistymiseen oltiin valmiita jos korkeakoululle taattaisiin lisärahoitusta. SYL:n kanta muodostettiin kun taustoitukseksi oli kuultu mm. taidekorkeakoulujen opiskelijoita sekä AYY:tä. Keskustelua herätti joidenkin Taideteollisen korkeakoulun osastojen ja opiskelijoiden halu liittyä tulevaan korkeakouluun. Savonlinnan ja Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitokset olivat jälleen julkisen keskustelun kohteina, ja kesän alussa Tampereen yliopistossa tehtiin päätös Hämeenlinnan toimipisteen toiminnan siirtämisestä Tampereelle vuoden 2012 alusta. Savonlinnan suhteen päätöstä vielä harkitaan. SYL ei ottanut kumpaankaan suoraa kantaa, mutta tilannetta seurattiin tiiviisti. Kesäkuussa Unifi asetti työryhmiä tarkastelemaan ja arvioimaan koulutusalojen oppiainevalikoimaa, sisäänottoa ja mitoitusta humanistisella, kasvatustieteellisellä, luonnontieteellisellä ja yhteiskunnallisella alalla. SYL seurasi ryhmien toimintaa ja hallituksen jäsen Tujula tapasi humanistisen alan ryhmän puheenjohtajan Maria-Liisa Nevalan. Rakenteellinen kehittäminen huomioitiin myös hallitusohjelmassa ja kesussa, joissa Taideyliopiston perustaminen sai taas lisävauhtia. 3.6 Yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen Nykyisen yliopistojen rahoitusmallin vanhentuessa OKM asetti keväällä ryhmän miettimään yliopistojen mallin kehittämistä. Aiemmista keskusteluista huolimatta SYL ei saanut kutsua ryhmään ja sen kokoonpano koostuikin vain ministeriön ja yliopistojen edustajista. Ryhmän toimintaa seuraamaan perustettiin SYL:n oma varjotyöryhmä, johon kutsuttiin ylioppilaskuntien koulutuspoliittiset sihteerit ministeriön ryhmän edustajia vastaavista ylioppilaskunnista. SYL:n oma ehdotus rahoitusmalliksi laadittiin sektorin sisäisen keskustelun tuloksena ja sitä kehitettiin varjotyöryhmän tapaamisten pohjalta. Rahoitusmallin kehittämistä käytiin läpi myös koulutuspoliittisen sektorin sektoritapaamisessa keväällä. Varjotyöryhmän jäsenet tapasivat vastinparejaan ministeriön työryhmästä ja raportoivat työn edistymisestä sitä varten perustelulla sähköpostilistalla. Keskeisimpiä tavoitteita rahoitusmallin kriteereiksi on ollut työllistymisen, kansainvälistymisen sekä opetuksen laadun huomioiminen, vaikkakin viimeisin kriteeri on havaittu jälleen kerran hankalasti mitattavaksi. Syyskuussa SYL:n koulutuspoliittinen sektori osallistui OKM:n järjestämään sidosryhmätapaamiseen jossa käsiteltiin viimeisintä rahoitusmalliluonnosta. Mallia muokattiin kyseisen ja yliopistoille järjestetyn tilaisuuden pohjalta ja lähetettiin syys-lokakuun vaihteessa nopealle kommenttikierrokselle. Mallissa oli sekä SYL:n hyvinä pitämiä asioita kuten opiskelijapalautteen huomioiminen vuodesta 2015 alkaen, mutta myös joitain ongelmallisempia
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 15 / 34 523 524 525 526 527 528 529 530 531 532 533 534 535 536 537 538 539 540 541 542 543 544 545 546 547 548 549 550 551 552 553 554 555 556 557 558 559 kohtia kuten todella vahva opintojen suoritusnopeuden painottaminen. Myös kansainvälistymiselle on annettu suuri painoarvo. Luonnos oli aikaisempia malleja yksinkertaisempi, ja mukaan päässeet indikaattorit hyvin suuria painoarvoltaan. Varjotyöryhmän osallistaminen SYL:n mallin valmisteluun ja osallistuminen vaikutustyöhön havaittiin todella hyväksi tavaksi seurata valmistelun etenemistä ja saada toimiva vaikutuskanava ryhmän suuntaan. 3.7 Tutkinnonuudistus Tutkinnonuudistuksen arvioinnin raportti ilmestyi alkukeväästä, ja raportissa ehdotettiin mm. kandidaatin ja maisterin tutkintojen syvempää erottamista sekä aitoa kaksiportaisuutta. Nämä raportin ehdotukset saivat kuitenkin suhteellisen laajan tyrmäyksen ja SYL:kin piti sitä liian pitkälle menevinä. SYL:n hallitus piti tarpeellisena jatkaa kandidaatin tutkinnon aseman arvioimista y-liikkeen sisällä. Hallitusohjelmassa kirjattiin maisterin tutkinnon säilyvän yliopistojen perustutkintona. Tutkintojen sisältöjä uudistettiin useissa yliopistoissa, ja ainakin Tampereen sekä Itä-Suomen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa ollaan siirtymässä laajempisisältöisiin kandidaatin ohjelmiin. 3.8 Opiskelijakeskeinen oppiminen Opiskelijakeskeisessä oppimisessa otettiin tavoitteeksi tietoisuuden levittäminen ja ylioppilaskuntien tukeminen. SYL:n 90-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin maaliskuussa ja sen kantavana teemana oli opiskelijakeskeinen oppiminen. Ylioppilaskunnilta kysyttiin vuoden alussa, millaisia käytäntöjä heidän yliopistoissaan on opiskelijakeskeiseen oppimiseen liittyen. Vastaukset käytiin läpi kopotapaamisessa ja niiden pohjalta tehtiin koonti ylioppilaskunnille. Lisäksi ESU:n SCL checklist suomennettiin ja SCL toolkitistä tehtiin suomenkielinen tiivistelmä. 3.9 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Hallitusohjelman koulutus- ja tiedepoliittisia linjauksia tarkentavan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (ns. kesu) luonnos lähetettiin lausuntokierrokselle syyskuun puolessa välissä. Lausuntotyön valmisteluun varattiin runsaasti aikaa ja sen tukena käytettiin alkusyksystä laadittuja SYL:n omia kesutavoitteita, joista kärkiä olivat työurien pidentäminen pehmeillä keinoilla (kuten syrjäytymisen ehkäisyä ja opintojen ohjausta parantamalla), opiskeluvalintajärjestelmän uudistaminen sekä kansainvälistyminen. Luonnoksessa
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 16 / 34 560 561 562 563 564 565 566 567 568 569 570 571 572 573 574 575 576 577 578 579 580 581 582 583 584 585 586 587 588 589 590 591 592 593 594 595 koulutuksellinen tasa-arvo oli saanut hyvin suuren painoarvon ja tästä SYL oli hyvin tyytyväinen. Myös työurien pidentämisen keinoista monet, kuten opintoihin pääsyn nopeuttaminen ja koulutuksen työelämäyhteyksien parantaminen olivat kannustettavia. Kansainvälisyyttä luonnoksesta kaivattiin enemmän ja sen suhteen tehtiinkin useita uusia toimenpide-ehdotuksia. Muutoksia ehdotettiin myös opiskelijavalintojen uudistamiseen, jossa kaivattiin vahvempaa panostusta sujuvien siirtymisten mahdollistamiseksi korkeakoulujen sisällä ja välillä. 3.10 Muuta Valintakokeet eivät herättäneet SYL:n sisällä juuri keskustelua, mutta media heräsi jokakeväiseen tapaansa aiheeseen ja kyseli ahkerasti aiheesta kommentteja. Aiheen yhteydessä pidettiin esillä SYL:lle tärkeitä yhdenvertaisuuden ja koulutukseen pääsyn teemoja. Syyskuussa Matti Tujula ja Jarmo Kallunki osallistuivat Tieteentekijöiden liiton järjestämään seminaariin joka käsitteli nuorten tutkijoiden asemaa. Jatko-opiskelijoiden edunvalvonnan järjestäminen nostettiin keskeiseksi teemaksi syksyn sektoritapaamisessa. Hallitusten opiskelijajäsenille pidettiin tapaaminen, jossa käsiteltiin laajasti ajankohtaisia teemoja ja kysymyksiä. Tapaaminen oli erittäin toimiva ja seuraavaa tapaamista toivottiin jo syksylle. 4. SOSIAALIPOLITIIKKA 4.1 Yleistä Vuoden 2011 päätavoitteiden suuntautuessa opintotukeen eduskuntavaali- ja hallitusohjelmavaikuttamisessa sosiaalipolitiikan puolella iso osa resursseista kohdentui toimeentulovaikuttamiseen. Säännöllisiä tapaamisia ja muuta yhteydenpitoa vakiintuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa jatkettiin entiseen tapaan. Toinen sektorin tärkeistä painopistealueista oli opiskeluterveydenhuolto ja erityisesti 2011 startannut opiskeluterveydenhuollon pilotti, jossa ammattikorkeakouluopiskelijat otettiin YTHS:n toiminnan piiriin kahdella paikkakunnalla. YTHS:n taloudesta ja opiskelijoiden maksuosuuksista keskusteltiin ylioppilaskuntien kanssa. Kampanjan myötä SYL:n opintukitavoitteet näkyivät hienosti mediassa sekä lukuisten tapaamisten myötä myös kansanedustajille ja muille sidosryhmille. Vuoden 2011 toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmaa laadittaessa oli selkeää, että hallitus
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 17 / 34 596 597 598 599 600 601 602 603 604 605 606 607 608 609 610 611 612 613 614 615 616 617 618 619 620 621 622 623 624 625 626 627 628 629 630 631 632 633 kantaa kokonaisuudessaan vastuuta vaalivaikuttamiskampanjasta ja sen myötä opintotukivaikuttamisesta. Hallituksen jäsenistä Ilari Nisula ja Annamaija Åhman (os. Rönkkö) olivat vastuussa sosiaalipoliittisesta sektorista. Hallituksen sisäinen vastuunjako sosiaalipolitiikan osalta muodostui Åhmanin ja Nisulan välillä seuraavasti: opiskelijan hyvinvointi, opiskeluterveys ja yhdenvertaisuus olivat Åhmanin ja opiskelijan toimeentulo, ruokailu ja asuminen Nisulan vastuulla. Sosiaalipoliittisina sihteereinä toimivat Antti-Jukka Huovila, joka toimi Johanna Nuortevan äitiysloman sijaisena sekä Sini Terävä. Huovilan työnkuvaan kuuluivat toimeentuloasiat ja Terävän vastuulla oli YTHS, opiskelija-asuminen ja yhdenvertaisuus. Nuortevan siirryttyä uusiin tehtäviin Huovilan työsuhde vakinaistettiin syksyllä. Laura Keski-Hakuni sijaisti Huovilaa tämän sairausloman aikana lokakuusta vuoden loppuun. Avausseminaarissa olleen sosiaalipoliittisen osion lisäksi vuoden aikana järjestettiin kaksi sosiaalipoliittista tapaamista Vuorilahden leirikeskuksessa, toinen keväällä 21. 22.3. ja toinen syksyllä 10. 11.10. Sosiaalipoliittisissa tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita sekä yhteistyötä yhteistyökumppanien kanssa, kuten YTHS:n pilottia ammattikorkeakouluopiskelijoille sekä säätiön opiskelijarahoitusta, Nyyti ry:n toimintaa, KV-opiskelijoiden asumistilannetta, yliopistokampusten kehittämistä, opintopsykologitilannetta valtakunnallisesti, sekä kuultiin ajankohtaiskatsausta OKM:n edustajalta ja käytiin vuoden aikana toimintaa leimannutta opintolainakeskustelua linjapaperin päivittämiseksi. Yhdenvertaisuustapaaminen järjestettiin liiton toimistolla 10.5. ja sen ohessa järjestettiin myös häirintäyhdyshenkilökoulutus. Kunta- ja asumispoliittinen tapaaminen järjestettiin 21.9. liiton toimistolla. 4.2 Toimeentulo Opintotuen ollessa eduskuntavaalikampanjan ensimmäisenä kärkenä, käytettiin Opintotuki indeksiin! -kampanjaan huomattavasti resursseja. Sosiaalipoliittinen sektori valmisteli kampanjaa varten taustamateriaalia sekä argumentti-papereita ja työkaluja vaikuttamiseen ehdokkaiden valtakunnallista soittokierrosta varten. Indeksi-argumentoinnin lisäksi alkukeväästä painotettiin opintotuen huoltajakorotusta, jota varten laadittiin myös kattavat taustamateriaalit. Keväällä 2011 opintotuen seuraavat kehitysaskeleet puhuttivat opiskelijaliikettä valtakunnallisesti. Kaksiportaisuuden, opintopisterajojen korottumisen ja opintolainan automaattisen valtiontakauksen voimaantuloon valmistauduttiin yhdessä ylioppilaskuntien kanssa asiasta keskustellen ja siitä tiedottaen. Opintotuen kehittämisestä oltiin läheisessä yhteydessä KELAn opintuesta vastaaviin Ilpo Lahtiseen ja Jouni Parkkoseen. Tiedottamisesta keskusteltiin ja painotettiin KELAlle tiedotuksen tärkeyttä ja opiskelijanäkökulmaa.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 18 / 34 634 635 636 637 638 639 640 641 642 643 644 645 646 647 648 649 650 651 652 653 654 655 656 657 658 659 660 661 662 663 664 665 666 667 668 669 670 671 Kevät 2011 huipentui hallitusneuvottelujen päätökseen perjantaina 17.6. jolloin hallitusohjelma julkistettiin. Opintotuen sitominen indeksiin on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta pettymyksenä koko opiskelijaliikkeelle se tehdään vasta 1.9.2014. Opintotuen huoltajakorotuksen palauttaminen oli kevään kampanjan toisena kärkenä. Tavoitetta edistettiin pitämällä asiaa keskustelussa tapaamisissa sekä mediayhteydenottojen yhteydessä. Hallitusohjelman kirjaus lupaa hyvää, sillä perheellisten opiskelijoiden asemaan tullaan kiinnittämään huomiota vaalikauden aikana. Huoltajakorotuksen palauttamiseksi tehtävää vaikutustyötä jatkettiin syksyllä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman lausunnon ja kansanedustajille lähetetyn taustamateriaalin muodossa. SYLn linjapaperissa ei ole otettu kantaa opintolainaan. Hallitus näki tämän ongelmallisena ja aloitti keskustelut ja valmistelutyön opintolainalinjan muodostamiseksi. Asiasta keskusteltiin kevään ensimmäisessä sopotapaamisessa, josta saadun palautteen perusteella asiaa oli syytä viedä eteenpäin jatkovalmisteluun. Keskustelua jatkettiin elokuun puheenjohtaja-pääsihteeritapaamisessa, minkä jälkeen SYL muodosti pohjaesityksen linjapaperin tarkentamisesta lainan osalta. Liittokokouskeskustelun pohjaksi laadittiin laaja taustamuistio opintolainasta. Lainalinja keskustelutti paljon ylioppilaskuntien lausuntokierroksella. Saadun palautteen pohjalta SYL:n hallitus teki tarvittavat muutokset ja esittää lainalinjaa liittokokouksen hyväksyttäväksi. Keväällä käytiin myös keskustelua opintotuen vapaaehtoisen palauttamisen aikarajan siirtämisestä myöhemmäksi. Alustavien keskustelujen perusteella asiaan liittyvät ja vaikuttavat tahot suhtautuvat asiaan myönteisesti. Asiasta myös lausuttiin opintotukilain muutosten valmistelun yhteydessä. Opintotuen yhteensovittamisen muiden tukimuotojen kanssa osalta syksyllä käytiin keskustelua toimeentulotuen tarpeesta lukukausien aikana, mutta se ei poikinut vahvempaa vaikutustyötä. Sairauspäivärahan tason korottamiseksi ja osa-aikaisen opiskelun mahdollistamiseksi vaikutettiin mm. puhumalla siitä politiikoille syksyn tapaamisissa, nostamalla se esiin SYL:n lausunnoissa ja ehdottamalla asiaa uudeksi toimenpiteeksi kirjattavaksi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. 4.3. YTHS YTHS:n vuosi alkoi uusien nettisivujen siivittämänä. Uudet sivut palvelevat asiakasta huomattavasti paljon paremmin kuin vanhat ja ne saivat heti alkuun paljon kiitosta osakseen. Uusilta sivuilta löytyy yhteystietojen ja Terveystietoa-osion lisäksi myös paljon muuta tietoa, mm. kattavasti tietoa hoitotakuusta ja sen toteutumisesta YTHS:ssä.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 19 / 34 672 673 674 675 676 677 678 679 680 681 682 683 684 685 686 687 688 689 690 691 692 693 694 695 696 697 698 699 700 701 702 703 704 705 706 707 708 709 Kevään aikana YTHS:n puolella tehtiin paljon töitä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltopilotin eteen. Ministeriö asetti joulukuussa ohjausryhmän pilotin suunnittelun ajaksi. SYL:oa ryhmässä edusti Sini Terävä ja varalla Annamaija Rönkkö. Tammikuussa ohjausryhmä laati kunnille kirjeen kokeiluun liittymisestä. Kirjeen yhteydessä määriteltiin kriteerit paikkakuntien valinnalle. Hakuaikaa pilottipaikkakunnaksi pidennettiin kertaalleen ja kaikkiaan myönteisiä vastauksia tuli seitsemän. Näistä viidellä paikkakunnalla oli ennestään YTHS:n toimipiste ja kahdella ei ollut. Neljä paikkakuntaa ilmoitti erikseen, etteivät tahdo pilottia paikkakunnalleen. Ryhmä valitsi pilottipaikkakunniksi Lappeenrannan, jossa oli jo ennestään YTHS:n toimipiste, ja Seinäjoen, johon perustettiin keväällä terveyspalveluyksikkö ja valittiin terveyspalveluyksikölle virtuaalijohtaja. Pilotin valmistelut etenivät alkuvuoden melko hyvin aikataulussa. Työtä teetti sairausvakuutuslain muuttaminen niin, että Kela voi korvata myös amk-opiskelijoiden terveydenhuoltoa. Myös kokeilun rahoitus sekä arviointi olivat useasti esillä ohjausryhmässä. Kokeilun osalta pidettiin tiiviisti yhteyttä YTHS:öön ja SAMOK:oon ja Rönkkö kävi esittelemässä YTHS:n toimintaa opiskelijanäkökulmassa sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tutorkoulutuksessa 29.4. sekä SAMOK:n palapeli-seminaarissa Hämeenlinnassa. Myös ns. kokeilulakia, jossa olisi määrätty kokeilun piirissä olevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden automaattisesta terveydenhuoltomaksusta, lobattiin vielä kevään aikana lähettämällä ministeri Risikolle kirje aiheesta. Pilotti käynnistyi Lappeenrannassa 1.8. ja Seinäjoella 1.9. Molemmilla paikkakunnilla saatiin opiskelijoita kohtalaisen hyvin mukaan. Alun perusteella ei voida sanoa, että pilotti olisi vaikuttanut yliopisto-opiskelijoiden palveluiden tasoon heikentävästi. Vuoden aikana on myös aloitettu pilotin arvioinnin valmistelu. SYL osallistui YTHS:n terveyden edistämisen toimintaan sekä valtakunnallisessa terveystyöryhmässä että terveyden edistämisen päivillä ja suoralla yhteydenpidolla yhteisöterveyden ylilääkärin kanssa. Terveyden edistämisen keskeisyys opiskelijalle näkyi myös siinä, että SYL myönsi ansiomerkin yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kuntulle. Kohonneen kustannustason vuoksi YTHS esitti toukokuussa SYL:lle opiskelijamaksujen korottamista seuraavasti: terveydenhoitomaksuun kahden euron korotus 1.8.2012 alkaen ja terveydenhoito- ja käyntimaksujen suhteen säilyttäminen ennallaan, mikä ennakoi noin 6 %:n korotusta käyntimaksuihin. SYL pyysi ylioppilaskunnilta lausuntoja YTHS:n esityksestä. Lausuntoihin pohjaten SYL päätyi kannattamaan YTHS:n esitystä.
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 20 / 34 710 711 712 713 714 715 716 717 718 719 720 721 722 723 724 725 726 727 728 729 730 731 732 733 734 735 736 737 738 739 740 741 742 743 744 745 Lisäksi SYL seurasi YTHS:n sähköisten palvelujen kehittymistä ja eri sektorien välistä yhteistyötä. Hallitusneuvotteluja varten SYL tuotti muistion YTHS:stä ja sen roolista ja toiminnasta opiskeluterveydenhuollossa. YTHS:n uusi valtuuskunta ja hallitus aloittavat toimintansa 1.1.2012. Valinnat näihin toimielimiin tehdään joulukuun valtuuskunnan kokouksessa ja tätä varten SYL:ssä aloitettiin liittokokouksen hyväksymän ohjesäännön mukainen valtuuskunnan nimeämisprosessi lokakuun alussa. 4.4. Opiskelijaruokailu Opiskelijaravintoloiden kilpailutus nousi keskusteluun vuodenvaihteessa. SYL on nähnyt ongelmallisena ravintoloiden kilpailuttamisen Hansel OY:n kanssa yhteistyössä tai sen puitesopimuksen kautta, sillä silloin pienillä, usein opiskelijajärjestötaustaisilla, ravintolayrityksillä ei ole mahdollisuuksia osallistua kilpailuun. Perimmäisenä huolenaiheena on laadukkaiden ruokailumahdollisuuksien säilyminen ravintolan päätavoitteena. Kilpailutuskäytännöt ovat olleet epäselvät, ja mikäli käytännöt jossain vaiheessa yhtenevät, on tärkeää saada ylioppilaskunnille vaikutusmahdollisuus. Kansaneläkelaitoksen korkeakouluruokailun periaatteita koskevan suosituksen luonnoksesta lausuttiin keväällä 2011. Lausunnossa painotettiin tila- ja investointikustannusten hoitamisen vastuun säilyttämistä korkeakouluilla ja kilpailutustilanteessa yhteistyötä korkeakoulun, opiskelijoiden ja ravintoloitsijoiden kanssa. Lokakuussa otettiin kantaa opiskelija-aterian enimmäishinnan suunniteltuun korotukseen vuodelle 2012 samalla painottaen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmastakin löytyvää linjausta ateriatuen samanaikaisesta korotuksesta. Asiasta lausuttiin myös valtiovarainvaliokunnan sivistysjaostolle ja sitä vietiin eteenpäin myös politiikkojen tapaamisissa. 4.5. Opiskelija-asuminen Asumisvaikuttamisen osalta yhteyttä SOAan pidettiin yllä. Suomen LYYRA Oy aloitti opiskelijoille suunnatun asunnonvälityspalvelun ylläpitämisen verkossa. Erityisenä teemana keväällä 2011 nousi kansainvälisten opiskelijoiden asumispalvelut, kun OKM:n työryhmän raportti Korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyvät asumispalvelut julkaistiin. SYL lausui raportista. Kv-asuminen oli esillä myös sopo- ja kv-tapaamisten yhteisessä osuudessa ja teemaa käsiteltiin muutenkin sektorien välisenä yhteistyönä.