Hallituksen kertomus liiton toiminnasta edellisen varsinaisen liittokokouksen jälkeiseltä ajalta

Transkriptio

1 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 1 / 39 Hallituksen kertomus liiton toiminnasta edellisen varsinaisen liittokokouksen jälkeiseltä ajalta Sisältö 1. HALLINTO Jäsenyhteisöt Hallitus Sihteerit ja muu henkilökunta Tilintarkastajat Työryhmät ja neuvottelukunnat SYL:n yleinen toiminta, keskeisimmät tavoitteet ja järjestöllinen kehittäminen Yleistä SYL:n poliittisten tavoitteiden edistyminen OSS-toiminta, yhteiset tilat ja hallinto Sidosryhmäyhteistyö SYL mediassa Kuntavaalit Järjestöllinen kehittäminen Viestintä ja verkkosivut Talous Budjettivaikuttaminen KOULUTUSPOLITIIKKA Yleistä Maksuton koulutus Opiskelijavalintojen uudistaminen Opiskelijoiden oikeusturva Rakenteellinen kehittäminen Yliopistojen yhteisen palautejärjestelmän (YOPALA) kehittäminen Yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen Ruotsin kielen opetuksen kehittäminen

2 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 2 / Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Muuta SOSIAALIPOLITIIKKA Yleistä Toimeentulo Ateriatuki YTHS Opiskelija-asuminen Yhdenvertaisuus Perheelliset opiskelijat Opiskelukyky Opiskelijoiden liikuntaliitto Liikennepolitiikka Nuorisopolitiikka Opiskelijoiden hyvinvointi TYÖELÄMÄASIAT Yleistä Työurakeskustelu Opiskelijoiden oikeudet työelämässä Eläkekeskustelu Nuorisotakuu KANSAINVÄLISET ASIAT Kansainvälinen järjestöyhteistyö Vaikuttaminen EU:ssa Vaikuttaminen Bolognan prosessiin ja European Higher Education Areaan (EHEA) Korkeakoulujen kansainvälistyminen Kansainvälisten opiskelijoiden edunvalvonta Maahanmuuttoasiat Kehitysyhteistyö Ympäristö

3 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 3 / HALLINTO 1.1 Jäsenyhteisöt Liitossa on 17 jäsenyhteisöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä oli Aalto-yliopisto ylioppilaskunta (AYY) Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) Kuvataideakatemian oppilaskunta (KUVYO) 237 Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta (SAY) Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta (SKY) 120 Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS) Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) Teatterikorkeakoulun ylioppilaskunta (TEYO) 355 Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) Åbo Akademis Studentkår (ÅAS) Hallitus Vuoden 2011 liittokokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi Jarno Lappalainen (AYY) ja muiksi hallituksen jäseniksi Eveliina Heinäluoma (LYY), Tapio Heiskari (HYY), Milja Henttonen (TYY), Lauri Jurvanen (ISYY), Marina Lampinen (HYY) ja Kim Rantala (OYY). Järjestäytymiskokouksessaan 4.1. hallitus valitsi liiton varapuheenjohtajaksi Marina Lampisen sekä sopi seuraavasta työnjaosta: Marina Lampinen varapuheenjohtaja, viestintä, kehitysyhteistyö Eveliina Heinäluoma työelämäasiat, opiskelu- ja työkyky Tapio Heiskari koulutuspolitiikka Milja Henttonen sosiaalipolitiikka, toimeentulo, yhdenvertaisuus, ympäristö Lauri Jurvanen sosiaalipolitiikka, kunta-asiat ja hyvinvointi Kim Rantala koulutuspolitiikka ja kansainväliset asiat, kaksikielisyys 3

4 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 4 / 39 Hallitus jakoi ylioppilaskuntakummiudet seuraavasti: Lampinen: AYY, LTKY Heinäluoma: Tamy, LYY Henttonen: HYY, TYY, VYY Heiskari: JYY, KUVYO, SAY, SKY, TEYO Jurvanen: ISYY, TTYY Rantala: OYY, SHS, ÅAS Hallitus kokoontui syyskuuhun asti lukukausien aikana keskimäärin joka toinen viikko, tarvittaessa useammin. Lokakuun alusta kokoustahtia tiivistettiin siten, että kokous pidettiin lähtökohtaisesti joka viikkon. Hallituksen kokousten lisäksi pidettiin viikoittain aamukouluja, joissa käsiteltiin koko toimiston voimin esityslistalla olevat asiat ja tarpeen mukaan muita ajankohtaisia asioita. Hallitus kokoontui mennessä 33 kokoukseen. 1.3 Sihteerit ja muu henkilökunta Pääsihteeri: Matti Parpala Koulutuspoliittiset sihteerit: Suvi Eriksson ja Jarmo Kallunki, jonka opintovapaan sijaisena toimi Matti Tujula ajalla Sosiaalipoliittiset sihteerit: Sini Terävä ja Antti-Jukka Huovila, Huovilan sairausloman puolipäiväisenä sijaisena toimi Laura Keski-Hakuni ja Ville Impiö kokopäiväisenä sijaisena Soile Koriseva aloitti sosiaalipoliittisena sihteerinä Kansainvälisten asioiden sihteeri: Juha Töyrylä Tiedottaja: Riitta Käppi Kehitysyhteistyökoordinaattori: Johanna Ursin-Escobar Projektipäällikkö (Kyky-projekti): Johanna Kujala (äitiyslomalla ) Suunnittelija(t) (Kyky-projekti): Laura Heinonen, Liisa Lähteenaho ( ) Hallintopäällikkö: Harri Karpén Häirintäyhdyshenkilöt: Suvi Eriksson ja Jarmo Kallunki (1.3. eli opintovapaansa alkamiseen asti), Juha Töyrylä (Kallungin opintovapaan alkamisesta lähtien) SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri Antti-Jukka Huovila menehtyi vaikean sairauden vuoksi SYL:n toimiston väkeä osallistui Huovilan hautajaisiin ja muistamiseen, ja lisäksi SYL järjesti myös ystäville ja työtovereille eri tahoilta yhteisen muistelupäivän. 1.4 Tilintarkastajat Liittokokous valitsi tilintarkastajiksi seuraavat henkilöt: KTM Pekka Räisänen (KHT), varamies Ernst & Young Oy sekä toiminnantarkastajaksi vuodeksi 2012 KTM Kasperi Launis, varamies KTM Eeva Houtbeckers 4

5 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 5 / Työryhmät ja neuvottelukunnat Taloustoimikunta Kokoonpano: Jarno Lappalainen (puheenjohtaja), Pauli Kivipensas, Mikko Leskelä, Hanna-Mari Manninen ja Matti Parpala (sihteeri) Taloustoimikunta kokoontui vuonna 2011 liittokokouksen jälkeen 2 kertaa ja 2012 se on kokoontunut tähän mennessä 2 kertaa. Kaikissa kokouksissa on käsitelty Lyyra-projektin tilannetta (ks. jäljempänä tässä toimintakertomuksessa). Kehitysyhteistyön neuvottelukunta KENKKU KENKKU Uudet jäsenet Niina Jurva, Tamy Katariina Oivo, HYY Anna Kärkkäinen, JYY Elina Kamppi, Tamy Nora Stenius, HYY Henna Husso, AYY Kaisa Oikarinen, OYY Siina Lepola, AYY Marianne Kurki, LYY KENKKU Uudet jäsenet Henni Saarela, OYY Jirka Hakala, LYY Elias Vartio, ÅAS Julius Hurri, AYY Salla Mäkelä, TYY Silja Palmujoki, HYY Laura Markkanen, Tamy Laura Mansikkamäki, JYY Marina Lampinen, SYL (puheenjohtaja) alkaen Jatkavat jäsenet Marina Lampinen, SYL (puheenjohtaja) Ilona Kalliola, HYY Annukka Pesonen, LYY Salla Mäkelä, TYY Henni Saarela, OYY Elias Vartio, ÅAS Silja Palmujoki, HYY Pauliina Paananen, HYY Johanna Ursin-Escobar, SYL (sihteeri) Jatkavat jäsenet Pauliina Paananen, HYY Ilona Kalliola, HYY Annukka Pesonen, LYY Laura Ronkainen, TYY Laura Liski, TYY Minna Syrjä, JYY Janne Koskenniemi, SYL (puheenjohtaja) asti Johanna Ursin-Escobar, SYL (sihteeri) 2. SYL:n yleinen toiminta, keskeisimmät tavoitteet ja järjestöllinen kehittäminen 5

6 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 6 / Yleistä Eduskuntavaalien jälkeinen vuosi on osoittautunut SYL:n kannalta varsin työntäyteiseksi. Vuoden 2012 ensimmäisistä viikoista lähtien SYL on vaikuttanut tiiviisti opiskelijoihin ja korkeakoulutukseen liittyviin kysymyksiin erilaisten lainsäädäntöhankkeiden, valtioneuvoston asetusten ja valtion kehysbudjetti- sekä talousarviokäsittelyn yhteydessä. SYL myös teki tarmokkaasti töitä tukeakseen ylioppilaskuntia kuntavaalivaikuttamisessa. Erityistä huomiota vuoden aikana ovat vaatineet erinäiset opiskelijain toimeentuloon liittyvät kysymykset, kuten ateriatuki ja opiskelija-aterian enimmäishinta, opintotuen rakenteellinen kehittäminen, opintotuen indeksiin sitomisen varmistaminen, maksuttoman koulutuksen puolustaminen, YTHS-pilotti ammattikorkeakouluopiskelijoille, lukukausimaksukokeilu ja muu koulutuksen kaupallistumiskehitys sekä SYL:n 78 keinoa pidentää työuria -julkaisun jalkauttaminen sidosryhmille ja poliittisille päättäjille. Loppukevättä SYL:ssä varjosti sosiaalipoliittisen sihteerin Antti-Jukka Huovilan menehtyminen vaikeaan sairauteen Yhteydenpito ylioppilaskuntien ja SYL:n välillä oli läheistä. Ylioppilaskunnilta toiminnasta saatu palaute oli pääsääntöisesti positiivista. Vuosi oli kuitenkin luonteeltaan varsin haastava poliittisen päätöksenteon kiivastahtisuuden vuoksi, minkä takia joissain edunvalvonnallisissa asioissa ei ollut mahdollista osallistaa ylioppilaskuntia toivottavassa määrin. Kummitoimintaa pidettiin aktiivisesti yllä ja liiton toiminnasta tiedotettiin ylioppilaskunnille sähköpostilistojen, sektoritapaamisten, uutiskirje Sylofonin, SYL:n verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta. Vuoden alussa luotiin myös sähköpostilista kaikille ylioppilaskuntien hallitusten jäsenille tarkoituksena parantaa tietoisuutta SYL:n toiminnasta myös sellaisilla sektoreilla, joiden saralla SYL ei varsinaisesti toimi. Hallitusten jäsenet kokoavalle sähköpostilistalle ryhdyttiin myös lähettämään vapaamuotoista SYL:n hallituksen kuulumiskirjettä SYL:n poliittisten tavoitteiden edistyminen SYL edisti poliittisia tavoitteitaan muun muassa seuraavilla tavoilla: Opintotuen sitominen indeksiin alkaen kirjattiin hallituskauden kehysbudjettiin. Opiskelija-aterian enimmäishintaan tehtiin ainoastaan 0,27 euron korotus. Korotus on jäämässä viimeiseksi ennen opintotuen sitomista indeksiin. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen edellisen vuoden joulukuun talousarviokäsittelyn yhteydessä kohdistettu 1,25 miljoonan euron lisämääräraha vahvistettiin hallituskauden kehysbudjettiin. Lisäksi vuoden 2013 talousarvioesityksessä ateriatuen määrärahoja on lisätty entisestään 1,45 miljoonalla eurolla. Tämä palauttaa opiskelija-aterian enimmäishinnan ja ateriatuen tason välisen suhteen samalle tasolle kuin se oli ennen enimmäishinnan korotusta. SYL:n työurajulkaisuksi 78 keinoa pidentää työuria kootut työurien pidentämiskeinot ovat levinneet hyvin laajasti sidosryhmien ja päättäjien keskuuteen lisäten merkittävästi SYL:n painoarvoa työurakeskustelussa. 6

7 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 7 / 39 SYL aktivoi nuoren sukupolven näkökulmasta keskustelua eläkeratkaisuista järjestämällä yhdessä Eläketurvakeskuksen ja Työeläkevakuuttajien kanssa Työeläkekiertueen kolmella yliopistopaikkakunnalla. Työttömyysturvalainsäädännön uudistuksessa selkeytettiin ja helpotettiin opiskelupaikan omaavien henkilöiden mahdollisuutta hakeutua työttömyysturvan piiriin. Koulutuksen maksuttomuutta on puolustettu voimakkaasti kehysriihivaikuttamisessa ja julkisessa keskustelussa. SYL vaikutti EU-komission esittämästä Erasmus for All -rahoitusohjelmasta käytäviin neuvotteluihin erityisesti European Students' Unionin kautta. SYL vaikutti Bolognan proseesin / European Higher Education Arean vuosien toiminta-agendaan liiton linjojen mukaisesti sekä Suomen että ESU:n kautta. Yliopistojen rahoitusmallin osaksi tuleva opiskelijapalautejärjestelmä YOPALA on edennyt viittä vaille valmiiksi. SYL on fasilitoinut yhteiskannanottoja ja avoimia kirjeitä sukupuolineutraalista avioliittolaista sekä osallistunut ilmastolain puolesta tehtävään vaikutustyöhön Opintotuen rakenteellisen kehittämisen saralla SYL on vaikuttanut opiskelijoiden kannalta myönteisten lopputulosten aikaansaamista muun muassa osallistumalla OKM:n opintolainavähennystä pohtivaan työryhmään ja opintotuen rakenteellisen kehittämisen työryhmään sekä laatimalla oman ehdotuksensa opintolainan kannustinjärjestelmän muuttamiseksi opiskelijamyönteisemmäksi. Oikeutta sairauspäivärahalla opiskeluun sekä opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovittamisen ongelmien poistamista on pidetty esillä erityisesti eduskunnassa SYL vaikutti liiton linjojen mukaisesti OKM:ssä valmisteltavaan koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaan. SYL on osallistunut aktiivisesti AMK-opiskelijoiden YTHS-kokeilusun. Kokeilusta on saatu hyviä kokemuksia eikä sillä ole ollut kielteisiä vaikutuksia yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoitopalveluihin OSS-toiminta, yhteiset tilat ja hallinto OSS:n toimintaa on kehitetty edelleen vuoden 2012 kuluessa. OSS on laajentanut palvelutarjontaansa lokakuussa 2012 käännöspalveluihin ja myös SYL:n käännöspalvelut teetetään jatkossa OSS:n kääntäjällä.järjestelyn pitäisi sekä säästää kuluja että vähintäänkin pitää käännösten laatu ja määrä samana, jopa lisätä kaksi-kolmekielistä viestintää. Lapinrinteen tiloissa havaittiin kiinteistöstä johtuva kosteusvahinko toimiston ns. kokoussiivessä juuri ennen kesälomia. Samainen kosteusvahinko oli ehtinyt aiheuttaa hometta, minkä vuoksi osa kokoustiloista määrättiin kokonaan käyttökieltoon. Kokoussiivessä oleskelua on laajemminkin rajoitettu havainnon jälkeen. Tiloissa tehdään kuivaukseen liittyvää remonttia ja tilat ovat vielä tätä kirjoittaessa käyttökiellossa. Vahinkoon liittyvät suorat kustannukset ovat talonyhtiön vastuulla, vaikkakin OSS 7

8 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 8 / 39 suurimpana osakkeenomistajana kärsii itsekin myös suoria kustannuksia. Edellä olevan lisäksi toimistolla on tehty ikkunaremonttia, joka jatkuu keväällä kuivemman ja lämpimämmän sään koittaessa. Muun muassa edellä olevista syistä johtuen jatkuvasti paikalla oleva toimitusjohtaja (SYL:n hallintopäällikkö) on ollut enemmän kuin tarpeen, jopa niin paljon, että 20 % osuus hallintopäällikön tunneista ei aina ole riittänyt toimitusjohtajan tehtäviin. Tämä saattaa aiheuttaa muutoksia tulevaisuudessa. Kolmen liiton hallitukset järjestivät osittain yhteisen perehdytyksen alkuvuodesta ja hyväksi todettua käytäntöä jatketaan vuonna Sidosryhmäyhteistyö SYL tapasi erittäin laajasti yhteiskunnan toimijoita. Tapaamiset ovat keskittyneet erityisesti ajankohtaisiksi nousseisiin poliittisiin kysymyksiin sekä SYL:n työurien pidentämiskeinoja jalkauttamiseen. Keskeisiä sidosryhmiä ja tavattavia olivat ylioppilaskunnat, SAMOK, OLL, ministerit, erityisavustajat, ministeriryhmien sihteerit, poliittiset ja sitoutumattomat opiskelija- ja nuorisojärjestöt, virkamiehet (OKM, VM, TEM), eduskuntaryhmät ja kansanedustajat, kansanedustajien avustajat, median edustajat ja UNIFI. Samoin alumnikuntaan ja SYL-konserniin (Lyyra, YTHS, yms.) on pidetty aktiivisesti yhteyttä. Sitoutumattomien nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen yhteinen Kreisiryhmä tapasi säännöllisesti. Poliittisten opiskelija- ja nuorisojärjestöjen sekä toisen asteen opiskelijajärjestöjen kanssa yhteyttä pidettiin erityisesti talousarviovaikuttamisen, kuntavaalien ja opintotuen uudistamisen tiimoilta. Erityisesti Allianssin, SAMOK:n ja SLL:n kanssa yhteistyötä tehtiin SuomiAreenaan osallistumisen merkeissä. Yhteyttä on pidetty niin kahdenvälisesti kuin suurempien aamiaistapaamisten muodossa. Yhteistyö työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa on jatkunut hedelmällisenä. Työuriin ja muihin rakenteisiin liittyvää keskustelua on käyty niin Akavan, STTK:n kuin SAK:nkin kanssa. Ammattiyhdistysliikettä on myös tavattu laajemmin, erityisesti yhteyttä on pidetty TEK:n, SEFE:n, AOVA:n, PAM:n ja Pro:n kanssa. Alkuvuodesta SYL:n hallitus tapasi laajasti erityisesti eduskunnan sivistysvaliokunnan edustajia sekä erityisavustajia kehysriihivaikuttamisen ja opiskelijavalintauudistuksen merkeissä. Toinen erityisen laaja tapaamisaalto toteutettiin syksyllä opintotuen rakenteellisen kehittämisen ja opiskelijavalintauudistuksen uudempien kehityssuuntien tiimoilta. SYL oli sivistysvaliokunnan kuultavana Taideyliopiston perustamisesta, valtioneuvoston kehysselonteosta, opintotukilain muuttamisesta, yliopistoindeksin jäädyttämisestä ja yliopistouudistuksen vaikutusten arvioinnista. Lisäksi SYL on ollut eduskunnassa kuultavana valtion talousarviosta vuodelle 2013, julkisista työvoima- ja yrityspalveluista sekä työttömyysturvalain muuttamisesta. 8

9 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 9 / 39 SYL on ollut säännöllisesti yhteydessä valtioneuvostoon, erityisesti opetus-, kulttuuri-, työ- sekä valtiovarainminiisteriöihin. SYL:n tapaamiset ovat keskittyneet ministerien lisäksi ylimpään virkamieskuntaan ja erityisavustajiin SYL mediassa SYL on näkynyt mediassa pitkin vuotta varsin säännöllisesti. Haastatteluja on annettu niin TVlähetyksiin, radioon, lehtiin kuin sähköiseen mediaan. SYL:n väkeä on myös säännöllisesti käytetty koulutusuutisten taustoittajina ja asiantuntijoina. Liiton pääsihteeri Parpala on jatkanut kommentaattorina Ylen Aamu-TV:n Jälkiviisaissa. Erityisen suosittuja aiheita vuoden mittaan ovat olleet muun muassa opintoaikojen pituus, kesäopiskelumahdollisuudet, kuntavaalit ja erityisesti maksuton koulutus. Merkittävimpiä määriä mediaosumia ropisi useassa printti- ja verkkolehdessä uutisoidun kehysriihitempauksen yhteydessä, minkä lisäksi Helsingin Sanomien uutisoima SYL:n ehdotus opintolainan kannustinjärjestelmän kehittämiseksi oli uutisarvoltaan erityisen merkittävä. SYL näkyi myös kuntavaalien tiimoilta, mutta erityisen paljon ja toivotusti kuntavaalit poikivat näkyvyyttä ylioppilaskunnille tavoitteineen Kuntavaalit 2012 SYL:n liittokokous asetti syksyllä pidettäviin kuntavaaleihin valmistautumisen liiton pääteemaksi vuodelle SYL:n valtakunnallisiksi teemoiksi valikoituivat niin ikään liittokokouksessa 1) asuminen 2) joukkoliikenne, kävely ja pyöräily sekä 3) nuoren sukupolven vaikutusmahdollisuudet. Ylioppilasliikkeenä kuntavaaleihin -projektin tavoitteiksi asettuivat järjestölliseltä kannalta myös liikkeen ja liiton yhtenäisyyden ja yhdessä tekemisen meiningin vaaliminen. Kuntavaalit vastuutettiin hallituksessa varapuheenjohtaja Marina Lampiselle sekä Lauri Jurvaselle. Lampinen huolehti projektin koordinoinnista, suunnittelusta ja toteutuksesta Jurvasen vastatessa sisällön tuotannosta esimerkiksi taustamuistioihin. Vuoden aikana kokoontui myös kuntavaaliryhmä, johon hallituksen jäsenten lisäksi kuuluivat tiedottaja Riitta Käppi sekä sosiaalipoliittisen sihteerin sijainen Ville Impiö. Vaaliprojektin osalta kokoustettiin vuoden aikana lähes viikoittain, joten sen voi sanoa muodostaneen väliaikaisen sektorin liiton toimintaan. SYL:n rooli kunnallisen tason vaikuttamisessa määriteltiin heti alusta asti ylioppilaskuntien apuna toimimiseksi. Heti vuoden alussa tehtiin sähköinen kysely, jossa selvitettiin ylioppilaskuntien toiveita ja tarpeita vaikuttamisensa tueksi. Lisäksi liiton avausseminaarissa keskityttiin yhdessä työryhmässä miettimään kuntavaaleja. Toimintasuunnitelman ja edellä mainittujen keinojen avulla myös SYL:n toiminta kuntavaaleissa konkretisoitui. Ylioppilaskuntien kuntavaalivastaaville järjestettiin huhtikuussa kuntavaalitapaaminen. Tapaamisessa päästiin vaihtamaan ajatuksia ja kuulumisia sekä kuulemaan vaaleihin ja vaikuttamistyöhön liittyviä alustuksia. Puhujina toimivat Veikko Eranti, Tuomas Nurmela sekä Antti Lindtman ja alustukset sisälsivät runsaasti tietoa esimerkiksi innostavasta kampanjoinnista sekä kunnallisesta päätöksenteosta ja 9

10 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 10 / 39 siihen vaikuttamisesta. Kuntavaalivastaavien kanssa on pyritty pitämään yhteyttä myös kuntavaaleja varten luodulla sähköpostilistalla. Keskustoimiston suunnalta listalle pyrittiin välittämään runsaasti esimerkiksi tietoa ja oleellisia linkkejä. Keskeisenä apuna ylioppilaskunnille ja siten osana kuntavaalityötä toimivat taustamuistiot jotka valmisteltiin jäsenyhteisöjen toiveesta joukkoliikenteestä ja sekä asumisesta ja kaavoituksesta opiskelijapaikkakunnilla. Taustamuistiot valmisteltiin sosiaalipoliittisen sihteerin sijaisena toimineen Ville Impiön ja hallituksen jäsen Jurvasen toimesta. Taustamuistiot laadittiin sillä ajatuksella, että ylioppilaskunnat päivittäisivät niitä omien kaupunkiensa tiedoilla ja näin ollen muistioista olisi hyötyä myös tulevien vuosien kuntasektoritoimijoille. Taustamuistiot käännöksineen valmistuivat maaliskuun lopulla, ja ne lähetettiin ylioppilaskuntiin sähköisesti. Kevään taustamuistioiden lisäksi valmisteltiin lyhempi muistio kunnallisvaalien jälkeiseen vaikuttamistyöhön. Muistio valmistelivat hallituksen jäsenet Lampinen ja Jurvanen. Muistio taitettiin ja siitä otettiin painos jaettavaksi ylioppilaskuntiin vuoden 2013 toiminnansuunnittelun ja kuntavaikuttamisen jatkuvuuden tueksi. Taustamuistioiden lisäksi SYL tuotti ylioppilaskuntien käyttöön myös kampanjan graafisen ilmeen. Teemaksi vakiintui Opiskelijan koti - kaupunki ja ulkoasu teetettiin graafikko Jani Pulkalla. Päätöksen lopullisesta ulkoasusta tekivät SYL:n ja SAMOK:n puheenjohtajat yhteisessä tapaamisessaan ja materiaalit saatiin ylioppilaskuntien käyttöön toukokuussa. Myös SYL käytti graafista ilmettä omassa toiminnassaan esimerkiksi kesän SuomiAreenassa sekä Facebookiin perustetulla Opiskelijan koti -sivulla Pitkin kevättä valmistauduttiin kuntasektorilla ahkerasti myös MTV3:n SuomiAreenaan, jossa nuorisojärjestöt, joukossaan SYL, saivat tänä vuonna mukavasti tilaa ja roolia. SYL järjesti tapahtumaan yhteistyössä SLL:n, SAMOK:n ja Allianssin kanssa kunta-aiheisen keskustelun. Tämän lisäksi SYL päivysti tapahtuman kansalaistorilla yhteisellä teltalla SAMOK:n kanssa ja järjesti itse kaksi lavatilaisuutta. SYL:n kanssa SuomiAreenaan osallistui myös ylioppilaskuntien toimijoita HYYstä, TamY:sta, AYY:sta sekä OYY:sta. Lisäksi paikalla oli edellisien vuosien innoittamaa alumnikuntaa. Syksyllä ylioppilaskunnat ja opiskelijakunnat järjestivät yhteisen tempauksen ympäri maata. Tempaus koordinoitiin SYL:n ja SAMOK:n toimesta ja sen tarkoituksena oli näkyä yhtäaikaisesti kaikkialla Suomessa ja muistuttaa siten vielä opiskelijoiden kuntavaaliteemoista. Kaikessa kuntavaaleihin liittyvässä työssä pyrittiin vahvasti yhteistyöhön muiden tahojen kanssa. Keskeisenä yhteistyökumppanina toimi SAMOK, jonka kanssa toteutettiin yhdessä esimerkiksi graafinen ulkoasu. Lisäksi yhteistyötä tehtiin suunnittelussa, käytännön toiminnassa, SuomiAreenassa sekä tukemalla ylioppilas- ja opiskelijakuntia keskinäiseen yhteistyöhön. Myös Opiskelijoiden liikuntaliiton kanssa tehtiin yhteistyötä ja työnjakoa ja OLL tuotti ylioppilaskuntien käyttöön taustamuistiot pyöräilystä ja kävelystä ja liikuntapaikkarakentamisesta. Yhteistyötä aiheen tiimoilta tehtiin pienemmässä mittakaavassa myös AOVA:n ja muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa. Maaliskuussa 10

11 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 11 / 39 esimerkiksi poliittisten opiskelija- ja nuorisojärjestöjen edustajat kävivät Lapinrinteellä kuntavaaliteemaisella aamiaisella Järjestöllinen kehittäminen Hallinnon puolella jatketaan etenemistä samanaikaisesti kohti sujuvampaa ja järjestelmällisempää toimintaa parantaen samalla työkaluja ja hyödyntäen uusia tekniikan tarjoamia sovelluksia. Pitkäaikaisimpien työntekijöiden jäätyä eläkkeelle on edelleen jatkuvasti tehtävä töitä automaatioiden luomiseksi ja prosessien ylläpitämiseksi niin, että ne aiheuttaisivat mahdollisimman vähän ylimääräistä päänvaivaa päivittäisessä työssä. Tarve kirjata asioiden etenemisjärjestystä, toteuttaa erilaisia dokumentaatioita ja prosessikuvauksia on selvästi kasvanut. Toiminnan tehostamiseksi sekä järjestömuistin ja hiljaisen tiedon siirtymisen parantamiseksi SYL muun muassa otti käyttöön sähköisen dokumentti- ja arkistonhallintajärjestelmän vuodenvaihteessa Käyttöönoton tavoitteena oli sujuvoittaa toimistorutiineita, vähentää tiedon etsimiseen kuluvaa aikaa ja ylipäänsä pystyä paremmin hyödyntämään aikojen kuluessa kertynyttä niin edunvalvonta- kuin esim. kuvamateriaaliakin. IT-projektien toteuttamisessa, käyttökoulutuksissa ja muissa IT-hallinnon järjestelyissä on jatkuvana haasteena se, että IT-hallinnon kehittäminen ei ole riittävän selkeästi ollut tällä hetkellä kenenkään vastuulla, kun ainoastaan tukitoiminnot ulkoistettiin vuonna Tähän asiaan pyritään löytämään ratkaisu viimeistään vuonna Viestintä ja verkkosivut Viestintäsektorilla toimivat vuonna 2012 tiedottaja Riitta Käppi sekä hallituksen viestintävastaava Marina Lampinen. Viestinnän kehittämisen painopiste oli sen raikkaus, monipuolisuus ja tehokkuus. Erityisesti kuvien käyttö viestinnässä lisääntyikin jo keväällä hyvin selkeästi. Vuoden aikana työstettiin myös viestinnän käsikirjaa, jonka tarkoituksena on vakiinnuttaa viestinnälliset käytännöt yhä luontevammaksi osaksi arkipäivää. Käsikirjaa työstettiin alkuvuodesta käyttöön otettuun intranettiin, jotta se olisi helposti kaikkien saatavilla. Kevään aikana hallitus myös kokeili uudenlaista epävirallisempaa kuulumiskirjettä, jonka tarkoituksena on vapaamuotoisesti välittää kunkin sektorin kuulumisia ylioppilaskuntiin. Kokeilu osoittautui hyväksi ja pidetyksi ja sitä jatkettiin myös syksyllä. Viestinnän kehittämistä tehtiin syksyllä myös etenkin internetsivujen ja mediseurannan sekä tiedotejakelun suhteen Talous Liiton vuoden 2012 taloudesta ja yleistaloudellisesta tilanteesta on raportoitu tarkemmin talousarvion ja keskipitkän aikavälin taloussuunnitteen yhteydessä. 11

12 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 12 / 39 Liiton talouden tulevaisuudennäkymiin aiheuttavat epävarmuutta erityisesti jäsenmaksutuottojen negatiivinen kehitys, valtionavun aikaisempi leikkaus ja tuleva kehitys, sekä Oy Suomen Lyyra Ab:n tilanne (ks. erillinen kappale). Jäsenmäärän on keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmassa ennakoitu putoavan :een vuonna Jäsenmaksua korotettiin vuodelle 2012 SYL:n oman tarpeen vuoksi 10 senttiä ja OLL:n jäsenmaksuläpilaskutuksen vuoksi 10 senttiä, yhteensä siis 20 senttiä, jolloin uudeksi jäsenmaksuksi tuli 5,10 euroa. Vuodelle 2013 ehdotettu jäsenmaksu on 5,20 euroa. Koska jäsenmäärä laskee ja valtionapuun tuskin saadaan korotuksia, on jäsenmaksun ennakoitu nousevan hiukan ennakoitua inflaatiota nopeammin 5,80 euroon vuonna Pääosin Icecapital Oy:n varainhoitopalveluiden alla oleva sijoitusomaisuus ei ole pärjännyt vaikeassa markkinatilanteessa kovinkaan hyvin, mutta salkku on kuitenkin ottanut kiinni viime vuonna tehtyä tappiota. Salkun arvo oli syyskuun lopussa noin euroa. SYL omistaa 45 % Oy OSS-järjestöpalvelut Ab:n osakkeista. Yhtiö omistaa Lapinrinne 2:ssa Helsingissä sijaitsevan toimistohuoneiston, joka on SYL:n, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton, Opiskelijoiden liikuntaliiton sekä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön yhteisessä käytössä toimistotilana. Tilaan on muutettu vuonna 2007, eikä tilanteeseen tai omistuksiin ole tiedossa muutoksia lähiaikoina. Liiton taseessa ei tapahtunut tilikauden aikana erityisiä muutoksia Lyyra-liiketoiminnan kehittäminen Vuoden kuluessa on jatkettu opiskelijakorttitoiminnan kehittämistä kokonaisuutena. Lyyra-projekti on jakaantunut kahteen osaan: yhtiön toiminnan ja palveluiden kehittämiseen sekä yhtiön uudelleenjärjestelyyn ja uuden omistajakumppanin etsintään. SYL teki vuoden 2011 lopussa Oy HYY- Yhtiöt Ab:n kanssa esisopimuksen periaatteista ja toimintatavoista, joiden pohjalta korttiyhtiön toimintaa lähdettäisiin uudistamaan ja uudelleenjärjestelemään. Tavoitteena järjestelyssä on saavuttaa nykyistä vakaampi ja vähäriskisempi toiminnan järjestämistapa, jolla pystytään tuottamaan parhaassa tapauksessa jopa nykyistä laajemmin toimiva palvelu kohtuulliseen hintaan koko Suomessa. Yhtiön toiminta on kehittynyt huomattavasti parin viime vuoden aikana. Myynti ja kävijämäärät ovat parantuneet selvästi jo ennen vuotta Vuoden 2012 suuri uutinen oli viisivuotinen, sekä taloudellisesti että toiminnallisesti erittäin merkittävä yhteistyösopimus Elisan (Elisa Rahoitus Oy) kanssa, mikä tarkoittaa sitä, että Elisa alkaa suurimmaksi osaksi vastata opiskelijakorttituotannon teknisestä puolesta, ja näin ollen myös Lyyran riskit tekniseen kehitykseen liittyen pienenevät. MasterCard-maksuteknologian ryydittämään Elisa-yhteistyöhön kohdistuvat odotukset ovat korkealla. 12

13 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 13 / 39 Ylimääräinen liittokokous helmikuussa 2012 antoi hallitukselle HYY-Yhtiöiden kanssa tehdyn esisopimuksen mukaisesti määrätyt valtuudet toteuttaa Lyyran omistuksen uudelleenjärjestely niin, että SYL toimisi jatkossakin uuden kortti- ja palveluyhtiön vähemmistöomistajana, mutta enemmistöomistajakumppani voisi vaihtua. Projektiin liittyviä neuvotteluja on käyty SYL:n osalta noin vuoden ajan ja projekti on edistynyt suunnitelmien mukaisesti. Ylioppilaskuntia, nykyisin Lyyrassa olevia opiskelijakuntia, sekä muita opiskelijakeskusjärjestöjä on informoitu säännöllisesti järjestelyn etenemisestä. Vuoden aikana tilannetta on käsitelty useaan otteeseen myös ylioppilaskuntien puheenjohtaja-pääsihteeri -tapaamisissa. Projektin etenemisestä ja neuvotteluista vastaa pääsihteeri hallituksen valtuutuksella. Hallitus on saanut pääsihteeriltä noin kuukausittain, tarvittaessa tiiviimminkin, kootun esittelyn projektin etenemisestä. Lisäksi tietyissä taitekohdissa on pidetty taloustoimikunnan kokous Budjettivaikuttaminen Kehysbudjettivaikuttaminen Erityisen voimakas tarve kehysvaikuttamiselle nousi siitä, että kyseessä oli istuvan hallituksen ensimmäinen budjettikehysriihi, joka sitoo 4/5 valtion taloudesta. Hallituskauden ensimmäinen kehysriihi määritteli suuret taloudelliset linjat koko hallituskaudelle. Kehysriihen painoarvoa lisäsi se, että sekä julkisen keskustelun että poliittisten päättäjien viesti oli hyvin selkeästi se, että valtion menoihin tulee kohdistaa lisää leikkauksia ja nämä leikkaukset sovittaisiin kehysriihessä. SYL määritteli helmikuussa omiksi tavoitteikseen nykymallisen opintotuen säilyttämisen ja opintotuen sitomisen indeksiin, laadukkaan ja maksuttoman koulutuksen sekä YTHS:n rahoituksen turvaamisen. Vaikutustyön tueksi laadittiin tarvittavat taustamuistiot ja käytiin tapaamassa kymmeniä keskeisiä poliittisia päättäjiä ja ministeriöiden virkamiehiä. SAMOKin kanssa tehtiin yhteistyötä alusta lähtien. Budjettivaikuttaminen oli hallituksessa Milja Henttosen vastuulla. Sihteeristöstä vastuuhenkilöksi tuli poikkeuksellisen henkilöstötilanteen vuoksi Sini Terävä. Lisäksi puheenjohtaja Jarno Lappalainen osallistui aktiivisesti vaikuttamistyöhön ja sen suunnitteluun. Henttonen, Lappalainen ja Terävä muodostivat kehysbudjettivaikuttamisprojektin ohjaamista varten eräänlaisen viikoittain tapaavan johtoryhmän, joka suunnitteli käytännön vaikutustyötä. Konkreettinen lobbaustyö sitoi koko hallituksen resursseja. Kehysriihipäivänä SYL ja SAMOK järjestivät Pesämunaa tulevaisuuteen! -tempauksen Säätytalolla, jossa paikalla oli henkeä liittojen toimistoilta sekä paikallisista ylioppilas- ja opiskelijakunnista. Tempauksella haluttiin positiiviseen sävyyn muistuttaa päättäjiä korkeakouluopiskelijoiden tavoitteista: riittävästä opintotuesta ja maksuttomasta koulutuksesta. Opintotuen osalta pidettiin esillä erityisesti opintotuen indeksiin sitomisesta kiinni pitämisen tärkeyttä sekä korostettiin etuuspainotteisen ja tasaisesti opiskeluajalle kohdistuvan tuen etuja opiskelijoiden toimeentulon ja yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien takaajana. Kehysriihen lopputulos oli opiskelijoiden kannalta ristiriitainen. Hallitus toisaalta vahvisti opintotuen indeksiin sitomisen eikä ryhtynyt hätiköityihin uudistustoimenpiteisiin opintotuen osalta. Lisäksi nuorten 13

14 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 14 / 39 yhteiskuntatakuuseen suunnattiin taloustilanne huomioonottaen kohtuullinen määrä resursseja. Huolta aiheuttivat kuitenkin päätökset perustaa työryhmä kehittämään opintotukea kustannusneutraalisti, yliopistoindeksin jäädytys vuodelle 2013 ja opiskelijavalintauudistuksen sementoiminen myös kehysriihen yhteydessä annettuun rakennepoliittiseen kannanottoon Vuoden 2013 talousarvioon vaikuttaminen Vuoden 2013 talousarvioon vaikuttamista alettiin suunnitella toukokuussa. SYL päätti tavoitteikseen ateriatuen korotuksen ja opiskelijoille myönnettävän sairauspäivärahan minimitason korottamisen. Talousarviotavoitteita nostettiin kesäkuun aikana esille kaikissa poliittisten päättäjien ja virkamiesten tapaamisissa. Poikkeuksena kehysbudjettivaikuttamiseen tämä projekti siirrettiin Sini Terävältä toimeentulosta vastaavan sosiaalipoliittisen sihteerin Ville Impiön vastuulle. SYL saavutti budjettitavoitteistaan toisen, kun ateriatuen määrärahoihin päätettiin tehdä 1,45 miljoonan euron tasokorotus. 3. KOULUTUSPOLITIIKKA 3.1 Yleistä Vuonna 2013 koulutuspoliittista sektoria työllistivät pitkälti tutut teemat. Koko vuoden ajan vaihtelevassa määrin pinnalla olivat opiskelijavalintojen uudistaminen, EU-/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilu sekä kestoteemana maksuton koulutus. SYL lausui syksyllä sivistysvaliokunnalle yliopistolain vaikutusten arvioinnista. Lausunnossa korostuivat erityisesti yliopistodemokratia opiskelijan näkökulmasta sekä johtamisen ja henkilöstöpolitiikan epäkohdat. Muutoksia lakiin ei vaadittu, mutta EU-/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksukokeilun todettiin epäonnistuneen ja sen lakkauttamista vaadittiin. Vastuunjako sektorilla toteutettiin pääpiirteissään kansallisen ja kansainvälisen koulutuspolitiikan välillä niin, että Heiskarin vastuulla on kotimainen koulutuspolitiikka ja Rantalan vastuulla kansainvälinen koulutuspolitiikka. Koulutuspoliittisina sihteereinä toimivat Suvi Eriksson ja Jarmo Kallunki asti ja Kallungin opintovapaan sijaisena alkaen Matti Tujula. Kallunki palasi takaisin Maksuton koulutus Lukukausimaksukokeilun seurantaryhmässä toimi kevään ajan Matti Tujula Jarmo Kallungin sijaisena. Seurantaryhmän koostama kokeilun 2. väliraportti ilmestyi vapunaattona ja sen pohjalta arvioitiin ettei kokeilu ole tähän mennessä täyttänyt SYL:n kriteereitä kokeilun jatkamisesta. Syksyllä tuli selväksi, että 14

15 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 15 / 39 hallitusohjelman puolivälitarkastelussa keväällä 2013 tehdään päätöksiä kokeilun jatkon suhteen. Tämän johdosta kolmatta seurantakyselyä aikaistettiin, ja raporttia laaditaan jo loppuvuodesta Raportin ja muiden maiden kokemusten pohjalta suunniteltiin ja toteutettiin vaikutustyötä tähdäten hallituksen puolivälintarkasteluun keväällä Toimintasuunnitelmassa linjattu koulutuksen kaupallistumista käsittelevä analyysi toteutettiin artikkelikokoelman muodossa, johon etsittiin kirjoittajia call for papers -ilmoituksella. Artikkeleita saatiin yhteensä seitsemän ja kirjoittajakunta koostui tutkijoista ja ylioppilaskuntaliikkeen väestä. Kirjoituksista pyydettiin myös blogityyppiset lyhennelmät sosiaaliseen mediaan. Julkaisun on tarkoitus tulla painosta ulos alkuvuodesta Täysin uudenlaista sidosryhmäyhteistyötä tehtiin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kanssa järjestämällä seminaari (25.9.) heidän kanssaan otsikolla Kansainväliset koulutusmarkkinat: uhkia ja mahdollisuuksia. Seminaarissa pureuduttiin siihen, millaisia vaikutuksia kansainvälistyvillä koulutusmarkkinoilla on suomalaiseen korkeakoulutukseen ja korkeakouluihin. 3.3 Opiskelijavalintojen uudistaminen Opiskelijavalintojen uudistaminen eteni verkkaisesti vuoden mittaan. Alun perin hyvin tiukaksi suunniteltu aikataulu päivitettiin realistisemmaksi, kun lakiesityksen edellyttämä korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä (KSHJ) viivästyi. Uudistuksen ensimmäinen vaihe oli tarkoitus toteuttaa vuonna 2014 ja toinen Valintauudistuksen tarkoituksena on pidentää työuria alkupäästä suosimalla korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakevia, mikä laskisi korkeakoulutukseen hakeutuvien keskimääräistä ikää ja vähentäisi välivuosia. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa tämä toteutettaisiin antamalla korkeakouluille mahdollisuus suosia ensimmäistä paikkaa hakevia kiintiöiden avulla, kun toisessa vaiheessa korkeakoulujen yhteishaku varattaisiin ainoastaan ensimmäistä paikkaa hakeville. Maaliskuussa lukkoon lyödyssä kehysbudjetissa mainittiin korkeakoulujen opiskelijavalinnat varattavan ensisijaisesti ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Huhtikuussa OKM:n esitys lain muuttamiseksi viimein saapui valtioneuvostoon, josta se annettiin eduskunnan käsiteltäväksi toukokuun lopussa. Hallituksen esitys oli pääpiirteissään samankaltainen kuin 2011 lausuntokierroksella ollut luonnos, joskin siinä esitettiin säädettävän vain uudistuksen ensimmäisestä vaiheesta. Uudistus ei jo perusluonteensa vuoksi kohtelisi korkeakouluun hakevia yhdenvertaisesti. Koulutukseen kerran valitun olisi vaikeaa vaihtaa alaa päävalintojen kautta, mikä yhdistettynä nk. pakkohakujärjestelmään asettaisi monet hakijat ja opiskelijat vaikeaan tilanteeseen. Korkeakoulujen sisäisten ja välisten siirtymäväylien muodostaminen pyrittiin turvaamaan tarvittaessa säädöksin, mutta kokonaisuus oli silti opiskelijan kannalta tietyiltä osin sekava ja toimimaton. Perustuslakivaliokunta lausui sivistysvaliokunnalle pyydettynä lakiesityksestä Valiokunta nosti esiin uudistuksen ongelmia, ja totesi, että opinto-oikeuden tai tutkinnon omaava opiskelija ei saa joutua 15

16 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 16 / 39 opiskelijavalinnoissa kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan ensimmäistä paikkaa hakeviin verrattuna. Valiokunta kiinnitti huomiota myös kiintiöiden suuruuteen yhdenvertaisuuden kannalta sekä mahdollisuuksiin vaihtaa opiskelualaa ja suorittaa toinen tutkinto. SYL:n koulutuspoliittinen sektori osallistui uudistusprosessiin opiskelijavalintojen johtoryhmässä, jonka jäsenenä toimivat koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki sekä sijaisensa Matti Tujula. Ryhmässä ja muussa vaikuttamisessa tehtiin tiivistä yhteistyötä SAMOK:n kanssa, joka on edustettuna valintauudistuksen johtoryhmän alaisessa ohjausryhmässä. 3.4 Opiskelijoiden oikeusturva Keväällä 2012 tuli erityisen ajankohtaiseksi opiskeluoikeuden jatkamiseen liittyvät yliopistojen päätökset, kun ensimmäinen vuonna 2005 opintonsa aloittaneiden kohortti saavutti seitsemän vuoden tavoiteajan rajapyykin. SYL aloitti syksyllä 2011 kartoituksen yliopistojen käytännöistä lisäajan myöntämiseksi opiskelijoille. Kartoitus valmistui alkuvuodesta, sitä käsiteltiin sektoritapaamisessa ja koonti käytännöistä lähetettiin ylioppilaskunnille. Yliopistojen käytännöt eivät olleet yhdenmukaisia, mutta kokonaisuutena ne kohtelivat opiskelijaa järkevästi ja yhdenvertaisesti. Vuoden alusta voimaan tulleen ns. SORA-lain tiimoilta tehtiin niin ikään kartoitus, jonka tarkoituksena oli selvittää yliopistojen käytäntöjä. Tulokset olivat varsin positiivisia: yliopistot tuntuivat suhtautuvan lain soveltamiseen hyvin varovaisesti. Ongelmatapausten käsittely yliopistojen hallinnossa oli ohjattu kulkemaan järjestään keskushallinnon kautta, mikä vähensi väärinkäsitysten ja -käytösten mahdollisuutta. Valtakunnan tasolla SORA-tapauksia käsittelemään määrättiin valtakunnallinen oikeusturvalautakunta, jossa jäsenenä on SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Eriksson. SORA-asioita ja erityisesti soveltamisen haasteita on käsitelty opiskelija- ja vammaisjärjestöjen yhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina toisen ja kolmannen asteen opiskelijajärjestöt sekä Näkövammaisten keskusliitto, Kuuloliitto ja Invalidiliitto. Loppuvuodesta Helsingin ja Turun yliopistojen lakimiehet laativat SORAa suomeksi -oppaan yliopistoille vaikeaselkoisen lakitekstin tulkinta-avuksi. Keskustoimisto alkoi loppuvuodesta koostamaan ylioppilaskuntien tueksi oikeusturva-asioiden tietopankkia, johon kerätään keskeisten oikeusturvaasioiden case-esimerkkejä sekä viittauksia keskeisiin lainkohtiin ja muihin ratkaisua auttaviin dokumentteihin. Tietopankin on tarkoitus ennen kaikkea auttaa valtakunnallisessa yhteistyössä ja tiedonsiirrossa toimijoilta toisille. 3.5 Rakenteellinen kehittäminen Yliopistojen osalta merkittävin edistysaskel korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä vuonna 2012 oli Taideyliopiston perustaminen. Sekä vanhat akatemiat että niiden ylioppilaskunnat olivat jo vuodenvaihteessa tehneet sopimukset yhdistymisestä, ja vuoden 2012 oli tarkoitus olla kiireistä aikaa, kun uuden yliopiston piti aloittaa jo

17 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 17 / 39 Yliopistolain muutos käsiteltiin eduskunnassa keväällä. Sivistysvaliokunta kuuli yliopistojen ja ylioppilaskuntien lisäksi myös SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Erikssonia sekä ylioppilaskuntien yhdistymisen projektipäällikkö Saara Hyrkköä. Taideylioppilaskuntien ja SYL:n yhteistyössä esittämät muutokset lakiehdotukseen otettiin mukaan sivistysvaliokunnan lausuntoon. Uuden yliopiston hallitus valittiin keväällä ja yhdistymisprosessi eteni muutenkin jouhevan oloisesti. SYL seurasi hyvin tyytyväisenä ylioppilaskuntien intoa ja tarmoa omassa yhdistymisessään. Ruotsinkielisille ylioppilas- ja opiskelijakunnille pidettiin ruotsinkielisen korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen osalta tapaaminen 29.3., jossa pohdittiin muun muassa sitä, pitäisikö ruotsinkieliset ammattikorkeakoulut yhdistää. Rakenteellisen kehittämisen kysymyksiä käsiteltiin myös yliopistojen hallitusten opiskelijajäsenille järjestetyissä kahdessa tapaamisessa. 3.6 Yliopistojen yhteisen palautejärjestelmän (YOPALA) kehittäminen Yliopistojen uudessa rahoitusmallissa päätettiin huomioida vuodesta 2015 alkaen opiskelijapalaute 3 %:n rahoitusosuudella. Rahoitusmallipäätöksen myötä Suomen yliopistot UNIFI ry:n työryhmä on valmistellut käyttöön otettavaa palautejärjestelmää pilotointikokemusten pohjalta kuuden yliopiston (Aallon, Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Sibelius-Akatemian) vararehtorin sekä sidosryhmäedustajien (SYL:n lisäksi Korkeakoulujen arviointineuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä tietenkin UNIFIn) voimin. SYL:n edustajana ryhmässä on toiminut koulutuspoliittinen sihteeri Eriksson. Ryhmä sai kesällä yliopistojen rehtoreilta valtuutuksen valmistella palautejärjestelmää ulkoistettuna palveluna. Kyselyssä keskeisellä sijalla tulee olemaan opiskelijan kokemus omasta oppimisestaan ja opiskelukokemuksestaan. Rahoitusmallissa opiskelijapalautemittari täydentää koulutuksen laadun tarkastelua osana rahoitusta, ja se toimii tietynlaisena parina 55 op suorittaneiden opiskelijoiden osuutta tarkastelevalle rahoituskriteerille. Tarkoitus on, että opiskelijat vastaisivat kyselyyn hänen valmistuttuaan kandidaatiksi tai neljännen opiskeluvuoden syyslukukaudella niillä aloilla joilla kandintutkintoa ei ole. Kilpailutus käynnistyy vuoden 2012 lopulla, ja sillä lähdetään etsimään sellaista palveluntarjoajaa, joka voi tarjota suomalaisille yliopistoille kotimaisen lisäksi myös kansainvälistä vertailutietoa. Palautetuloksia hyödynnetään perusrahoituksen jaossa ensimmäisen kerran vuonna Yliopistojen rahoitusmallin uudistaminen Vuonna 2011 pitkälle valmisteltu yliopistojen rahoitusmalli kävi vielä viimeisellä lausuntokierroksella huhtikuussa, ja SYL:n lausunto noudatteli edellisen vuoden lausuntoja aiheesta. Malliin oli tehty muutamia pieniä muutoksia, mutta erityisen tärkeää oli lopullisessa mallissa säilynyt, vuonna

18 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 18 / 39 voimaan tuleva opiskelijapalauteindikaattori. Kaiken kaikkiaan SYL saattoi olla lopulliseen malliin kohtuullisen tyytyväinen, joskin parantamisen varaa selvästi on erityisesti laadullisissa kriteereissä. Sektorilla todettiin, että seuraavan rahoitusmallin kriteerien pohtiminen tulee aloittaa entistä varhaisemmassa vaiheessa, joskaan valmiita kriteereitä ei lyöty lukkoon. 3.8 Ruotsin kielen opetuksen kehittäminen OKM:ssa on ollut työryhmä, joka on pohtinut ruotsin kielen opetuksen kehittämistä. Koulutuspoliittinen sihteeri Eriksson edusti ryhmässä sekä SYL:iä että SAMOKia. Ryhmä luovutti raporttinsa ministeri Gustafssonille päätyen ehdottamaan esimerkiksi sitä, että ruotsin kielen opetuksen aikaistettaisiin alkamaan kuudennelta luokalta ja sitä, että lukiossa voisi ruotsin kielen aloittaa niin sanottuna B3-kielenä. Tämä toimenpide auttaisi maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. SYL antoi työryhmän työhön puoltavan lausuntonsa elokuussa. Huomautimme kuitenkin korkeakoulujen haasteista liittyen virkamiesruotsin kursseja ottaen huomioon opiskelijoiden heikko lähtötaso. 3.9 Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Koulutuksellisen tasa-arvon parantaminen on nostettu keskeiselle sijalle tällä hallituskaudella. OKM:n asettaman työryhmän tarkoituksena on valmistella koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Toimenpideohjelmaan liittyen järjestettiin kaksi kuulemistilaisuutta, joista jälkimmäisessä kommentoitiin ohjelmaluonnosta. SYL osallistui molempiin kuulemisiin ja toi esille liiton näkemyksiä koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta. Luonnosta SYL kommentoi erityisesti koulutuksen periytyvyyden, koulutuksen sukupuolittuneen segregaation ja sukupuolten tasa-arvon koulutuksessa näkökulmasta sekä toi esille koulutuksessa aliedustettujen ryhmien ja koulutuksen saavutettavuuden tilanteen. Ohjelmaluonnosta käsiteltiin myös toukokuussa SYL:n yhdenvertaisuustapaamisessa. SYL pitää hyvänä, että ohjelmassa tartutaan koko koulutusjärjestelmään esiopetuksesta korkea-asteelle. Molemmissa kuulemisissa SYL korosti, että koulutuksellisen tasa-arvon pohja luodaan laadukkaalla, maksuttomalla koulutuksella ja riittävällä, opintorahapainotteisella opintotuella. Luonnoksen kommentointivaiheen jälkeen ohjelman työstäminen OKM:ssä on jatkunut ja SYL seuraa työn etenemistä Muuta Yliopistojen hallitusten opiskelijajäsenistä vaihtui suuri osa vuoden alussa. Kaikille jäsenille järjestettiin keväällä kaksi ja syksyllä kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia teemoja ja kysymyksiä, kuten yliopistojen rakenteellista kehittämistä ja hallituksen roolia. Tapaamiset havaittiin hyväksi tiedonkulun ja -vaihdon välineeksi kaikille osapuolille. Hallitusten opiskelijajäsenien toiveiden mukaisesti vertaistapaamisia tullaan järjestämään jatkossakin. 18

19 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 19 / 39 Yhdessä opiskelijavalintauudistuksen kanssa sektoria työllistivät korkeakoulujen sisäiset ja väliset siirtymät. Tilanne ennen lakiuudistuksen voimaantuloa on se, että monet yliopistot olivat käytännössä sanoutuneet irti joustavien opinto-oikeuksien (JOO) myöntämisestä. OKM teetti keväällä selvityksen Suomen yliopistoissa vallitsevista siirtymäkäytännöistä, ja selvityksen perusteella voi sanoa ainakin, että asiat sekä ymmärretään että tehdään eri tavoin ympäri maata, mahdollisesti yksittäisen yliopistonkin sisällä. Sektorilla pohdittiin mallia siirtymien uudistamiselle yhdessä SAMOK:n kanssa ja valmistauduttiin esittelemään sitä laajallekin yleisölle. Snellman-korkeakoulun asema Suomen koulutusjärjestelmässä nousi vuoden mittaan esille. Koulu on yksityinen, vapaan sivistystyön piirissä toimiva opinahjo, jonka keskeinen koulutustehtävä on steinerpedagogiikan opettaminen. Koulussa itsessään on jo pitkään haluttu uudelleenarvioida sen roolia koulutusjärjestelmässämme varsinkin tutkintojen vastaavuuksien osalta. SYL kävi vierailulla Jollaksessa koulun tiloissa keväällä, seurasi ja osallistui keskusteluun koulun aseman tiimoilta. Kesäopetus nousi tiedotusvälineissä esiin loppukeväästä, ja ikuisuusaiheesta kysyttiin luonnollisesti myös SYL:n mielipidettä. Vastauksissa painotettiin erityisesti opetusaikojen tarkastelua kokonaisuutena ja kannatettiin kesäajan parempaa hyödyntämistä opetuskäytössä. Yliopistojen opetusalan liitto YLL osallistui keskusteluun osin samoilla linjoilla SYL:n kanssa, kun taas Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto torjuivat opetusaikoihin liittyvät avaukset. 4. SOSIAALIPOLITIIKKA 4.1 Yleistä Vuoden 2012 osalta SYLn sosiaalipoliittista sektoria leimasivat toimeentuloasiat niin budjettivaikuttamisen kuin opintotuen rakenteellisen kehittämisen työryhmiin osallistumisen osalta sekä YTHS:n toimintaan osallistuminen ja varsinkin AMK-opiskelijoiden YTHS-kokeilu. Sektorin toimintaan vaikutti erityisen merkittävästi myös SYL:n sosiaalipoliittisen sihteerin Antti-Jukka Huovilan pitkä sairasloma ja äkillinen menehtyminen huhtikuussa. Säännöllisiä tapaamisia tärkeimpien yhteistyökumppaneiden jatkettiin entiseen tapaan. Opiskelijaterveyden puolella isoimmat asiat olivat YTHS:n syksyllä 2012 voimaan tullut käyntimaksuuudistus ja opiskelijaterveydenhuollon AMK-pilotti, sen seuranta sekä lähtötilanteen- ja väliarvioinnin valmistelu. Molempien tiimoilta pidettiin tiiviisti yhteyttä ylioppilaskuntiin. Hallituksen sisäinen vastuunjako sosiaalipolitiikassa jakaantui hallituksen jäsenten Milja Henttosen ja Lauri Jurvasen välillä siten että Henttosella oli vastuullaan toimeentulo, sisältäen opintotuen, opiskelijaruokailu sekä yhdenvertaisuus. Jurvasella puolestaan oli vastuullaan opiskelijan hyvinvointi sisältäen opiskeluterveydenhuollon, liikunnan, asumisen, liikenteen sekä kunta-asiat. 19

20 SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 13 Sivu 20 / 39 Vuoden 2012 toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelmaan jouduttiin keväällä poliittisen tilanneanalyysin johdosta muuttamaan ja esimerkiksi laaja projekti toimivammasta sosiaaliturvajärjestelmästä sekä yhdenvertaisuusprojektit jouduttiin lykkäämään myöhemmäksi ja lopulta perumaan. Syksyllä opintotuen rakenteellisen kehittämisen työryhmän toiminnan alkamisen jälkeen toimeentuloon ja opintotukeen liittyvät teemat priorisoitiin Henttosen ja Korisevan työnkuvassa kaiken muun yli ja toimintasuunnitelman toteuttamissuunnitelman osalta muut Henttosen vastuulla olleet projektit jätettiin pienemmälle painoarvolle tai tekemättä. Sosiaalipoliittisina sihteereinä toimivat Sini Terävä ja Laura Keski-Hakuni, joka sijaisti sairaslomalla ollutta Antti-Jukka Huovilaa. Huovilan sairasloman jatkuessa sosiaalipoliittiseksi sihteeriksi rekrytoitiin määräajaksi Ville Impiö. Huovilan poismenon jälkeen haku uudeksi sosiaalipoliittiseksi sihteeriksi avattiin keväällä. Sosiaalipoliittisen sihteerin tehtävään valittiin Soile Koriseva, joka aloitti työnsä elokuussa. Terävän toimenkuvaan kuuluivat terveydenhuolto, asuminen, nuorisopolitiikka, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ja Soile Korisevan toimenkuvaan kuuluivat toimeentulo, joukkoliikenne, kunta-asiat, ateriatuki ja kansainvälinen sosiaalipolitiikka. Johtuen syksyn kiireellisestä aikataulusta opintotuen rakenteellisen kehittämisen työryhmässä ja opintolainavähennystyöryhmässä Korisevan työaika meni syksyllä lähes yksinomaan toimeentuloasioihin ja muut vastuualueet priorisointiin pienemmälle painoarvolle tai ne toteutettiin hallituksen jäsenten toimesta, lähinnä kuntavaikuttamisen ja liikenteen osalta. Avausseminaarissa pidettiin sosiaalipoliittinen osio ylioppilaskuntien sosiaalipoliittisille vastaaville sekä teemaosio aiheena opiskelija-asuminen. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin kaksi sosiaalipoliittista tapaamista. Kevään tapaaminen oli Vuorilahden leirikeskuksessa ja toinen tapaaminen järjestettiin poikkeuksellisesti Uudella ylioppilastalolla syksyllä Sosiaalipoliittisissa tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita sekä yhteistyötä yhteistyökumppanien kanssa, kuten YTHS:n pilottia ammattikorkeakouluopiskelijoille sekä YTHS:n käyntimaksu-uudistusta, opiskelijoiden oikeutta sosiaalityöhön, asumispolitiikan ajankohtaisia, hätämajoitustilannetta ja opiskelijoiden asumistilanetta kaupungeittain, perheellisten opiskelijoiden tilannetta, kuultiin OLL:n ja Kyky projektin edustajia, sekä käytiin keskustelua ja välitettiin tietoa ylioppilaskunnille meneillään olevasta opintotuen kehittämisestä. 4.2 Toimeentulo Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti maaliskuussa työryhmän arvioimaan opintolainavähennysjärjestelmä vuoden 2012 aikana. Työryhmän tehtävänä oli koota ja analysoida tilasto- ja rekisteritietoa opintolainavähennyksestä ja siihen oikeutetuista opiskelijoista ja heidän opinnoistaan, arvioida järjestelmää tehokkaan tutkinnon suorittamisen näkökulmasta sekä tehdä järjestelmän toimivuutta parantavia kehittämisehdotuksia. SYL:n edustajana opintolainavähennystyöryhmään osallistui keväällä sosiaalipoliittinen sihteeri Ville Impiö ja sihteerivaihdoksen jälkeen elokuusta lähtien uusi sosiaalipoliittinen sihteeri Soile Koriseva. Opintolainavähennystyöryhmä luovutti raporttinsa opintotuen 20