(1212 1.3.2007 1 (12) Keilaniemi 10. kaupunginosa, Otaniemi Kortteli 10033, tontti 2 Asemakaavan muutos Asianumero 1865/503/2006 Toimielinkäsittely KSL 28.2.2007 Aluenumero 220821 Asemakaavan muutoksen selostus
(1212 1.3.2007 2 (12) Keilaniemi 10. kaupunginosa, Otaniemi Kortteli 10033, tontti 2 Asemakaavan muutos Asianumero 1865/503/2006 Toimielinkäsittely KSL 28.2.2007 Aluenumero 220821 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 25.7.2006 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen laatimaa asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6198. Sijainti Suunnittelualue (Keilaranta 4) sijaitsee Keilaniemessä, Karhusaarentien ja Keilalahden välissä kulkevan Keilarannan varrella ja käsittää korttelin 10033 tontin 2. Etäisyys Tapiolan keskustaan on noin 2,0 km. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Kiinteistö Oy Keilaranta 4 on hakenut 21.3.2006 päivätyllä anomuksellaan asemakaavan muutosta omistamalleen tontille Keilaniemessä, kortteli 10033, tontti 2. Vireilletulokuulutuksena on valmisteluaineiston nähtäville asettaminen. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09 816 24121 Postiosoite: Faksi 09 816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Outi Rantamäki etunimi.sukunimi@espoo.fi Ali Karjalainen
3 (12) SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1.2 Suunnittelu... 4 1.3 Mitoitus... 4 1.4 Muutoksen sisältö... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne... 4 2.1.1 Yleiskaava... 4 2.1.2 Asemakaava... 5 2.1.3 Rakennusjärjestys... 5 2.1.4 Kiinteistörekisteri ja tonttijako... 5 2.1.5 Rakennuskiellot... 5 2.1.6 Pohjakartta... 5 2.2 Selvitys alueesta... 5 2.2.1 Maanomistus... 5 2.2.2 Rakennettu ympäristö... 5 2.2.3 Suojelukohteet... 6 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät... 6 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 6 3.1 Osallisten tavoitteet... 6 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 7 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 7 4.2 Mitoitus... 7 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 7 4.3.1 Maankäyttö... 7 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 7 4.5 Nimistö... 7 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 7 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 7 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 8 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 8 5.4 Vaikutukset ihmisten oloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 8 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 8 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 8 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 7.1 Vireilletulo... 8 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 8 7.3 Suunnittelu, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet... 9 7.3.1 Suunnittelu... 9 7.4 Käsittelyvaiheet... 9 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Seurantalomake Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta Ote voimassa olevasta ajantasa-asemakaavasta Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Selostus liitteineen ja asemakaavan muutos (kartta).
4 (12) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Keilaniemessä Keilalahden pohjoispuolella, kortteli 10033, tontti 2. Tontilla on vuonna 1987 valmistunut toimistorakennus, joka on aiemmin toiminut Raha-automaattiyhdistyksen pääkonttorina. Tällä hetkellä Ilmarisen omistamassa kiinteistössä toimivat Lujatalo Oy ja Lujapalvelut Oy. Suunnittelualueen viereisille tonteille on tehty asemakaavamuutoksia 2000- luvulla. 1.2 Suunnittelu Kaavamuutoksen hakijana on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Hakijan suunnittelukonsulttina on toiminut arkkitehti Eero Valtiala Arkkitehtitoimisto CJN Oy:stä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa rakennuksen pohjakerroksessa olevien tilojen pääkäyttötarkoituksen mukainen käyttö rakennusoikeutta ja kerroslukua lisäämällä. Edelleen tarkistetaan autopaikkojen rakentamismääräystä ja yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattujen alueiden aluevarauksia. 1.3 Mitoitus Liike- ja konttorirakennusten korttelialue (AL13), 5700 k-m², muutetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), 7450 k-m². Voimassa olevan asemakaavan autopaikka määräys, yksi autopaikka 40 k-m², ehdotetaan muutettavaksi yksi autopaikka 70 k-m². 1.4 Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa voimassaolevaa asemakaavaa siten, että se vastaa nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL). Muutoksessa on tarkoitus sisällyttää koko nykyinen maantasokerros rakennusoikeuteen ja lisätä näin rakennusoikeutta 1750 k- m²:llä, 5700 k-m²:stä 7450 k-m²:iin. Koska maantasokerrosta ei vanhan lainsäädännön mukaan ole luettu kerrokseksi, esitetään tontin kerrosluku nostettavaksi tontin länsipuolella kolmesta neljään ja pohjoispuolella viidestä kuuteen kerrokseen. Autopaikkojen rakentamisvelvoitetta esitetään muutettavaksi yksi autopaikka 70 k-m². Voimassa olevassa asemakaavassa tontille on varattu alueita yleistä jalankulkua varten. Naapuritonttien asemakaavamuutosten johdosta suunnittelualueen eteläreunan varauksella ei ole enää yhteyttä eteenpäin. Tontin eteläreunaan merkityn yleisen jalankulun korttelinosan varausta esitetään näin ollen poistettavaksi. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava-alue käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava on valmisteilla, yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 15.6. - 31.8.2004, lausuntojen, mielipiteiden ja muutosesitysten käsittely alkoi 2.6.2005 kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja jatkuu edelleen. Yleiskaavaluonnoksessa suunnittelualue on osoitettu työpaikkaalueeksi (TP).
5 (12) Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavaluonnoksen mukainen. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta on liitteenä 2. 2.1.2 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa sisäasiainministeriössä 21.6.1972 vahvistettu Keilaniemen asemakaava. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue (kortteli 1033, tontti 2) on merkitty liike- ja konttorirakennusten korttelialueeksi (AL13), jolle ei saa sijoittaa myymälätiloja ja saa sijoittaa asuntoja kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Korttelin 10033 tontin 2 rakennusoikeus on 5700 k-m², autopaikkavaatimus on 1ap/40 k-m2. Autopaikat on rakennettava maanalaisiin kellaritasoihin korkeusasemiin +1.70 ja + 5.00. Rakennuksen pohja-pinta-alasta vähintään puolet tulee olla kolmikerroksista, muuten saa rakentaa viisikerroksista (III-V). Tontin pohjois-, itä- ja eteläreunalla on yleiselle jalankululle varattu korttelin osa tontin puolella. Ote voimassa olevasta ajantasa-asemakaavasta on liitteenä 3. 2.1.3 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 14.10.2002 (5 ). Valtuusto määräsi 16.12.2002 (5 ) maankäyttö- ja rakennuslain 202 :n nojalla 14.10.2002 hyväksytyn rakennusjärjestyksen tulemaan voimaan 1.1.2003 lukien ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. 2.1.4 Kiinteistörekisteri ja tonttijako Asemakaavan muutos koskee Espoon kaupungin ylläpitämässä kiinteistörekisterissä olevaa aluetta. Tonttijako on hyväksytty 7.11.1972 (10033-2). 2.1.5 Rakennuskiellot Asemakaavan muutosalueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 2.1.6 Pohjakartta Pohjakartta 1:1000 mittakaavassa on Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Maanomistus Korttelin 10033 tontin 2 omistaa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. 2.2.2 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen rakennettu lähiympäristö koostuu itäpuolella Fortumin toimistorakennuksista, eteläpuolella Capmanin ja MSD:n toimistorakennuksista ja pohjoisessa Life Science Centeristä. Suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevan, vielä luonnontilassa olevan tontti 1. kaavamuutos hyväksyttiin 15.12.2004. Tontti on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ja sille sijoitettavan rakennuksen suunnittelutyö on käynnissä. 2.2.2.1 Maankäyttö Alue on nykyisellään asemakaavan mukaisesti rakentunutta liike-, konttori- ja toimistorakennusten korttelialuetta.
6 (12) 2.2.2.2 Liikenne Ajoneuvoliikenne Keilaniemen kaava-alue on vilkkaasti liikennöidyn Kehä I:n kohdalla. Alueelle tullaan Kehä I:ltä Keilaniemen valo-ohjatun liittymän sekä Lehtisaaren suunnasta Keilarannan valo-ohjatun liittymän kautta. Kaava-alueen länsireunalla kulkee Keilaniementie. Kevytliikenne Kehä I:n länsireunalla on kevyenliikenteen väylä, joka johtaa Länsiväylältä Leppävaaran ja Lehtisaaren suuntiin. Myös Keilaniemen varressa on kevyenliikenteenväylä. Keilaniementien liittymässä ja Kehä I:n ali kulkee alikulkukäytävä Itärannan suuntaan. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualueelle ajetaan tontin eteläpuolelta Keilarannalta. Autojen paikoitus on järjestetty kellari- ja pohjakerroksiin. Julkinen liikenne Kaava-alue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien ulottuvilla. Lähin kaavaaluetta palveleva pysäkki sijaitsee Keilarannan varrella noin 100 metrin päässä suunnittelualueesta (bussi numero 550). Karhusaarentien varrella, noin 400 metrin päässä suunnittelualueesta, on monen bussilinjan pysäkki. 2.2.2.3 Palvelut Kaava-alueella on yritysten työntekijöitä suoraan palvelevia, pienimuotoisia yksityisiä palveluita kuten ravitsemus- ja terveyspalveluita, mutta ei julkisia palveluita. Kaupalliset ja julkiset palvelut haetaan lähinnä Tapiolan keskustasta tai Otaniemestä. 2.2.2.4 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueella on rakennettu vesijohto- ja viemäriverkosto sekä kaukolämpö. Alue kuuluu Espoon Sähkö Oy:n toimintapiiriin (kaukolämpö ja sähkö) sekä keskitetyn jätehuollon ja puhtaanapidon piiriin. 2.2.3 Suojelukohteet Kaavamuutosalueella ei ole muinaismuisto- tai luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja alueita tai kohteita. 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualue sijaitsee Karhusaarentien melualueen tuntumassa. Alueen pohjoispuolella sijaitsevat rakennukset suojaavat kuitenkin Karhusaarentien melulta. Meluarvot tontilla eivät ylitä sallittuja päivämelun raja-arvoja. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa rakennuksen pohjakerroksessa olevien tilojen pääkäyttötarkoituksen mukainen käyttö rakennusoikeutta ja kerroslukua lisäämällä. Edelleen tarkistetaan autopaikkojen rakentamismääräystä ja yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattujen alueiden aluevarauksia. 3.1 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Osallistuminen ja vuorovaikutus järjestetään kohdan 7.2. osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan.
7 (12) 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Yleisperustelu Kaavanmuutos vastaa yleiskaavallisia tavoitteita maankäytön tehostamisesta ja kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 3800 m². Kokonaiskerrosala on 7450 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e=1.96. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialue Korttelialue on liike- ja toimistorakennusten aluetta (K). Kaavamuutoksella kortteliin 10033 tontille 2 lisätään rakennusoikeutta 1750 k-m². Kerrosluku on tontin länsipuolella IV ja pohjoispuolella VI. Samalla merkitään jo rakennetut kerrosalat uuden maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisen tulkinnan mukaisesti eli rakennetut maanpäälliset kellarikerrokset lisätään rakennusoikeuslukuun. Kerroslukuja tarkistetaan vastaamaan olevaa todellista tilannetta rakennettujen rakennusten osalta. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) tulkinnan mukaista olevaa kerrosalaa on asemakaavan muutosluonnoksessa korttelin 10033 tontille 2 merkitty 7450 k-m², kun se voimassa olevassa asemakaavassa on 5700 k-m². Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 autopaikka liike- ja toimistokerrosalan 70 k-m² kohden. Tarvittavat autopaikat on osoitettu pääasiassa maanalaisiin tiloihin ja pysäköintikannelle. Tontille on merkitty 2 maanalaista pysäköintitasoa (a II/ma). Tontin pohjois- ja itäreuna on merkitty yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuiksi korttelin osiksi, jotka yhtyvät alueelle tehdyissä kaavamuutoksissa säilytettyihin pp-alueisiin. Koko tontin alle merkitään maanalainen joukkoliikenteelle varattu tila metrovaihtoehtoa varten. Asemakaavamuutoksessa poistetaan tontin eteläreunassa, tontin rajojen sisäpuolella oleva yleiselle jalankululle varattu korttelinosa. Vastaavat varaukset on poistettu saman korttelin tonteilta 1 ja 3 asemakaavamuutosten yhteydessä, joten suunnittelualueen varauksella ei ole enää yhteyttä eteenpäin. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavamuutos ei aiheuta muutoksia ympäristön häiriötekijöihin. Vähäisiä liikenteen aiheuttamia meluhaittoja aiheuttaa Kehä I:n ja Karhusaarentien liikenne. 4.5 Nimistö Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta alueen nimistöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella ei ole sanottavia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön. Kaavamuutoksen lisärakennusoikeus mahdollistaa käyttötarkoituksen muutoksia olemassa olevassa rakennuksessa.
8 (12) 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia olemassa oleviin liikennejärjestelyihin eikä teknisen huollon järjestämiseen. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutoksen mahdollistama lisärakentaminen tapahtuu jo olemassa olevan rakennuksen sisällä, joten sillä ei ole vaikutuksia luontoon ja maisemaan. 5.4 Vaikutukset ihmisten oloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia ihmisten elinoloihin. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Hanke tehostaa olemassa olevien verkostojen käyttöä liikenteen ja teknisen huollon osalta. Työtilojen lisärakentaminen mahdollistaa vähäisessä määrin uusien työntekijöiden sijoittumisen olemassa olevaan toimistorakennukseen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksen mahdollistamat, pääkäyttötarkoituksen mukaisten lisätilojen rakentaminen tapahtuu omistajan määräämässä aikataulussa kaavamuutoksen hyväksymisen jälkeen. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Vireilletulo Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on hakenut 21.3.2006 päivätyllä anomuksellaan asemakaavan muutosta omistamalleen tontille Keilaniemessä, kortteli 10033, tontti 2. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutosluonnoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus lähialueiden maanomistajille. Asemakaavanmuutoksesta pyydetään tarvittavat osallisten lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Nähtävilläoloaikana osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Luonnosvaiheesta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä.
9 (12) Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus lähialueiden maanomistajille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallintooikeuteen. 7.3 Suunnittelu, vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet 7.3.1 Suunnittelu Asemakaavan muutos perustuu Kiinteistö Oy Espoon Keilaranta 4:n 21.3.2006 päivättyyn hakemukseen ja siinä liitteenä olleeseen arkkitehti Eero Valtialan, Arkkitehtitoimisto CJN Oy:stä, laatimaan muutosesitykseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet Outi Rantamäki ja Ali Karjalainen. 7.3.3 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Noudatetaan kohdan 7.2. osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. 7.4 Käsittelyvaiheet 21.6.1972 Sisäasiainministeriö vahvisti Keilaniemi-asemakaavan. 15.3.2000 Keilaniemi-Kehä I yleissuunnitelma. Arkkit.tsto A-Konsultit Oy. 12.8.2002 Kaupunginvaltuusto hyväksyi Korttelinosia 10033/3 ja 4, 10032/1 ja 10030/3 koskevan asemakaavamuutoksen. 11.3.2002 Kaupunginvaltuusto hyväksyi korttelin 10033 pohjoispuolisia alueita koskevan asemakaavamuutoksen. 11.10.2004 Kaupunginvaltuusto hyväksyi korttelin 10033 tontin 1 asemakaavan muutoksen. 21.3.2006 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asemakaavamuutosanomus kortteli 10033 tontti 2.
10 (12) 25.7.2006 Kaupunkisuunnittelupäällikkö 1 hyväksyi MRA 30 :n mukaisesti nähtäville Keilaniemen, alue 220821, 25.7.2006 päivätyn asemakaavan muutosluonnoksen, piirustusnumero 6198 2 asemakaavan muutoksen hakijalle ilmoitetaan, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskuluja II maksuluokan mukaisen palkkion 2000,00 euroa ja kustannukset kuulutusten julkaisemisesta sanomalehdissä 1600,00 euroa eli yhteensä 3600,00 euroa. Laatimiskuluista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3 laskutetaan heti ja loput kustannukset asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen 3 asemakaavan muutosluonnoksesta pyydetään teknisen keskuksen, kiinteistöpalvelukeskuksen, rakennusvalvontakeskuksen ja Espoon Veden kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä 4 edellytän, että sopimusneuvottelutyöryhmä selvittää ennen asemakaavan muutoksen hyväksymistä maankäyttösopimuksen tarpeellisuuden ja neuvottelee tarvittaessa maankäyttösopimuksen siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, ennen kuin asemakaavan muutos hyväksytään. 21.8. - 19.9.2006 Nähtävillä MRA 30 Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään mielipidettä. Kaavamuutoksesta pyydettiin teknisen keskuksen, kiinteistöpalvelukeskuksen, Espoon Veden ja rakennusvalvontakeskuksen kannanotot. Kiinteistöpalvelukeskus esitti, että kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusneuvotteluja maanomistajan kanssa. Vastineena todettiin, että maankäyttösopimus tulee olla kaupunginhallituksen hyväksymä, ennen kuin asemakaavan muutos hyväksytään. Espoon Veden kannanotossa todettiin, ettei kaavamuutoksella ole vaikutusta Espoon Veden putkiin. Teknisen keskus esitti, että luonnoksen autopaikkamääräys 1 ap / 70 k-m2 vähentää nykyistä tontin pysäköintipaikkamäärää. Kadunvarsipysäköinnin tarjoamat lisäpaikat on jo Keilaniemen alueella lähes kokonaan käytetty, joten yleisiltä alueilta ei ole mahdollista saada uutta pysäköintikapasiteettia, mikäli tontin tarpeet osoittautuvat kaavamääräystä suuremmiksi. Vastineena esitettiin, että merkitään tiedoksi kadunvarsipaikkojen nykyinen tilanne. Pysäköintinormi 1 ap / 70 k-m2 vastaa lähialueilla asemakaavan muutoksissa käytettyä pysäköintinormia. Autopaikat on toteutettava rakennuksen ja pihakannen alle.
11 (12) 13.12..2006 Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät esityslistalta. Kannanotot on annettu Keilaniemen asemakaavan muutosluonnoksesta, alue 220821 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville Keilaniemen, alue 220821, 25.7.2006 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen, piir.nro 6198 3 edellyttää, että tarvittaessa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, ennen kuin asemakaavan muutos hyväksytään. 2.1. - 31.1.2007 Nähtävillä MRA 27 Nähtävilläoloaikana ei jätetty yhtään kirjallista muistutusta eikä lausuntoja eikä mielipiteitä pyydetty.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Asemakaavayksikkö Ali Karjalainen Asemakaavateknikko Kristiina Peltomaa Asemakaavapäällikkö