TYÖNUMERO: 20600759 SOMERON KAUPUNKI RUUNALAN ASEMAKAAVA-ALUEEN SWECO YMPÄRISTÖ OY
Muutoslista Ari Kulmala 24.3.2016 Ari Kulmala Anna Jokiranta, Elisa Huotari Anna Jokiranta, Elisa Huotari Anna Jokiranta, Elisa Huotari Anna Jokiranta, Elisa Huotari VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS
Sisältö 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 1 2 AIEMMAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT... 1 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE... 1 3.1 Ajoneuvoliikenteen verkko... 3 3.2 Liikennemäärät... 4 3.3 Jalankulun ja pyöräilyn verkko... 5 3.4 Joukkoliikenne... 7 3.5 Liikenneturvallisuus... 7 4 MAANKÄYTÖN KEHITTYMINEN JA LIIKENNE-ENNUSTE... 7 4.1 Maankäytön kehittyminen... 7 4.2 Matkatuotokset... 8 4.3 Liikenne-ennuste 2040... 10 5 TOIMIVUUSTARKASTELUT... 11 5.1 VE1... 12 5.2 VE2... 14 6 LIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN... 16 6.1 Jokioistentien ja Tehdastien liittymä... 16 6.2 Jalankulku- ja pyöräilyverkko... 16 6.3 Joukkoliikenteen pysäkit... 17 7 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 18 S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere Uudenmaankatu 19 A, 20700 Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5
1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Someron Ruunalan alueelle ollaan parhaillaan laatimassa asemakaavaa, jonka tavoitteena on muun muassa tiivistää alueen maankäyttöä. Alustavasti alueelle on suunniteltu sijoittuvan teollisuus- ja varastorakennuksia sekä paljon tilaa vaativaa kauppaa. ELY-keskuksen mukaan Jokioistentieltä (kantatie 52) on mahdotonta järjestää suora maantieliittymä asemakaava-alueelle nykyisten tasoliittymien tiheyden takia. Lisäksi asemakaavassa pääkokoojakadun ja Tehdastien risteyksen liittymäväli Jokioistentielle on lyhyt. Liikenneselvityksessä arvioidaan asemakaava-alueen synnyttämiä liikennemääriä ja niiden vaikutusta liikenteen sujuvuuteen ja liikennejärjestelyihin Jokioistentien ja Tehdastien liittymässä. Selvityksessä tutkitaan liikenteen toimivuutta, liittymävälejä sekä mahdollisten lisäkaistojen tarvetta toimivuustarkastelujen avulla. Myös jalankulun ja pyöräilyn reittejä keskustasta asemakaava-alueelle sekä liittymistä kaava-alueen sisäiseen liikenneverkkoon ja viereisiin korttelialueisiin tarkastellaan karkealla tasolla. Lisäksi tarkastellaan karkeasti alueen saavutettavuutta joukkoliikennettä käyttäen. Työn tilaaja on Someron kaupunki. Selvityksen laatimisesta Sweco Ympäristö Oy:ssä ovat vastanneet Ins.AMK Elisa Huotari ja Ins.AMK Anna Jokiranta. 2 AIEMMAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT Alueeseen liittyen on laadittu aiemmin seuraavat selvitykset: Ruunalan yritysalueen asemakaavan luontoselvitys, Sweco Ympäristö Oy, 2015. Lähtökohtaselvitys, Sweco Ympäristö Oy, 2016. Ruunalan asemakaava-alueen meluselvitys, Sweco Ympäristö Oy, 2015. Rakennettavuusselvitys, 2014. 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Ruunalan asemakaava-alue sijaitsee Someron kaupungissa, keskustasta noin kilometri pohjoiseen, nykyisellä peltoalueella. Aluetta rajaa lännessä Jokioistentie (Kantatie 52), idässä peltoalue, etelässä Tehdastie ja pohjoisessa Palman teollisuusalue. 1 (18)
Kuva 1. Asemakaava-alueen sijainti (taustakartta: Paikkatietoikkuna, MML 2016) Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueen pohjois- ja eteläpuoli sitä vastoin on kaavoitettua teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. 2 (18)
3.1 Ajoneuvoliikenteen verkko Asemakaava-alueen länsipuolitse kulkee vilkasliikenteinen Jokioistentie (kantatie 52), joka yhdistyy pohjoisessa Turuntiehen (Vt 10) ja etelässä Helsinki turku seututiehen (Vt 1). Muita alueeseen liittyviä ajoneuvoliikenteen väyliä ovat vähäliikenteiset Tehdastie ja Viljatie. Viljatie yhdistyy Jokioistentielle Palmantien kautta. Tehdastie Kuva 2. Suunnittelualueen ajoneuvoliikenteen verkko (taustakartta: Paikkatietoikkuna, MML 2016) Jokioistentie (kt 52) on suunnittelualueen kohdalla kaksikaistainen ja ajoradan leveys on 7 metriä. Tiellä on 60 km/h nopeusrajoitus ja valaistus. 3 (18)
Tehdastien itäpuoli on jokseenkin jäsentelemätöntä katualuetta, josta puuttuu ajoratamaalaukset. Tehdastie palvelee pääasiassa kadun varren teollisuutta. Tiellä on 40 km/h aluenopeusrajoitus. Jokioistentien ja Tehdastien liittymä on avoin tasoliittymä, jossa sivusuunnat ovat väistämisvelvollisia. Liittymäalue on laaja, ja näkemät liittymässä ovat hyvät johtuen Jokioistentien suorasta geometriasta liittymäalueen kohdalla. Kuva 3. Jokioistentien ja Tehdastien liittymä lännen suunnasta kuvattuna. 3.2 Liikennemäärät Tierekisterin tiestötietojen mukaan Jokioistenteillä (Kt 52), suunnittelualueen kohdalla, kulki vuonna 2015 keskimääräisenä arkivuorokautena (KAVL) noin 3840 ajon./vrk. Tästä raskaiden ajoneuvojen osuus oli noin 8 %. Tieosuuden liikenteen huipputunti sijoittui heinäkuun lauantaipäivään, jolloin liikennemäärä oli noin 436 ajon./h (Tierekisteri 2016). Jokioistentien ja Tehdastien liittymässä suoritettiin lisäksi liikennelaskenta 9.3.2016 klo. 07.00-08.00. Liikennelaskennan avulla saatiin tietoon Tehdastielle ja Tehdastieltä kääntyvien ajoneuvojen osuudet liittymässä. Alla olevassa kuvassa on kuvattuna liikennelaskennan tulokset aamun huipputuntina. 4 (18)
Kuva 4. Liikennelaskennan 9.3.2016 tulokset. Liikennelaskennan tulokset eroavat huomattavasti Tierekisterissä olevista tiedoista, mikä johtuu todennäköisesti hyvin erilaisista laskenta-ajankohdista. Liikennelaskennan perusteella voidaan kuitenkin todeta, että Tehdastielle ja Tehdastieltä kääntyvien osuudet ovat hyvin vähäiset suoraan ajaviin verrattuna. 3.3 Jalankulun ja pyöräilyn verkko Nykytilanteessa alueelle ei ole jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä. Lähialueen jalankulun ja pyöräilyn verkosto on piirretty kuvaan 5. Tehdastiellä, Jokioistentien länsipuolella, kulkee yhdistetty jalankulku ja pyörätie (kuva 6). 5 (18)
Kuva 5. Olemassa oleva jalankulun ja pyöräilyn verkosto Ruunalan asemakaava-alueen lähistöllä. Kuva 6. Tehdastien yhdistetty jalankulku- ja pyörätie Jokioistentien länsipuolella. 6 (18)
3.4 Joukkoliikenne Jokioistentiellä kulkee joukkoliikenteen vuoroja. Ruunalan asemakaava-aluetta lähimmät pysäkit sijaitsevat keskustassa Turuntien ja Jokioistentien liittymän läheisyydessä noin 600 metrin etäisyydellä kaava-alueelta. 3.5 Liikenneturvallisuus Jokioistentien ja Tehdastien liittymässä on tapahtunut kaksi liikenneonnettomuutta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Molemmat onnettomuudet ovat olleet risteämisonnettomuuksia, joista toinen on johtanut loukkaantumiseen ja toinen omaisuusvahinkoon. Nelihaaraiset tasoliittymät ovat aina kolmihaaraisia tasoliittymiä huonompia turvallisuuden kannalta. Nelihaaraisia liittymiä voidaan pitää hyväksyttäviä, mikäli ainakin toinen liittyvistä haaroista on hyvin vähäliikenteinen. 4 MAANKÄYTÖN KEHITTYMINEN JA LIIKENNE-ENNUSTE 4.1 Maankäytön kehittyminen Maankäytön kehittymisestä on tässä selvityksessä huomioitu ainoastaan tiedossa olevat Ruunalan asemakaava-alueen tuomat muutokset maankäyttöön ja sen vaikutukset liikenneverkkoon. Asemakaavaluonnoksessa alueelle on kaavailtu sijoittuvan noin 16 000 k-m 2 tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa, 3000 k-m 2 toimistoja/toimitilaa/tuotantotilaa/varastotilaa ja noin 23 000 k-m 2 teollisuutta ja varastointia. 7 (18)
Kuva 7. Ruunalan asemakaavan luonnos 4.2 Matkatuotokset Asemakaava-alueen matkatuotokset määritettiin Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa julkaisun (Ympäristöministeriö 27/2008) mukaan. Matkatuotokset ovat suuntaa antavia arvioita ja ne perustuvat laskennassa käytettyihin oletusarvoihin. Oletusarvot on valittu Someron asukasmäärän ja asemakaavassa ehdotettujen toimintojen sekä niiden kerrosneliömäärien mukaisesti. 8 (18)
Matkatuotosten laskennassa käytettiin seuraavia oletusarvoja: alle 20 000 asukkaan kaupunkiseutu KL-1, tiva-kauppa 16 000 k-m 2 myyntialan osuus kerrosalasta 70 % = 11 200 myynti-m 2 10 käyntiä/100 myynti-m 2 ja 0,2 kuorma-autokuljetusta/100 myynti-m 2 henkilöauton kuormitusaste 1,69 kulkutapajakauma jalan 5 % polkupyörällä 1 % henkilöautolla 93 % joukkoliikenteellä 1 %. 1233 henk.ajon./vrk + 45 kuorma-autokuljetusta/vrk = 1278 ajon./vrk 112 jalankulkijaa/vrk 22 polkupyöräilijää/vrk KL-1, toimistot/toimitilat/tuotanto/varasto 3000 k-m 2 3 käyntiä/100 k-m 2 ja 0,3 tavaraliikenteen käyntiä/100 k-m 2 henkilöauton kuormitusaste 1,14 kulkutapajakauma jalan 10 % polkupyörällä 10 % henkilöautolla 80 % joukkoliikenteellä 0 % 130 henk.ajon./vrk. + 18 tavaraliikenteen käyntiä/vrk = 148 ajon./vrk 18 jalankulkijaa/vrk 18 polkupyöräilijää/vrk T, teollisuus- ja varastointi 23 000 k-m 2 1,5 käyntiä/100 k-m 2 ja 0,1 tavaraliikenteen käyntiä/100 k-m 2 henkilöauton kuormitusaste 1,14 kulkutapajakauma jalan 9 % polkupyörällä 13 % henkilöautolla 78 % joukkoliikenteellä 0 % 470 henk.ajon./vrk + 46 tavaraliikenteen käyntiä/vrk = 516 ajon./vrk 62 jalankulkijaa/vrk 90 polkupyöräilijää/vrk 9 (18)
Taulukko 1. Asemakaava-alueen eri toimintojen synnyttämät liikennemäärät Matkatuotokset ajoneuvoa/vrk jalankulkijaa/vrk pyöräilijää/vrk KL-1 (tiva) 1278 112 22 KL-1 (muu) 148 18 18 T 516 62 90 yhteensä 1942 192 130 Ruunalan asemakaava-alueen arvioidaan synnyttävän liikennemäärän, joka on yhteensä noin 1940 ajon./vrk, 190 jalankulkijaa/vrk ja 130 polkupyöräilijää/vrk. Ajoneuvoliikenteen kannalta Ruunalan asemakaava-alueen määrittävin toiminto on paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa. Erikoistavarakauppoihin suuntautuvien matkojen huipputunti sijoittuu Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -oppaan mukaan lauantaille klo 12 13. Tällöin erikoistavarakauppaan saapuu noin 21,5 % ja lähtee noin 12,8 % kaikista kaupan synnyttämistä matkoista. Samaan aikaan kaikista alueen synnyttämistä työmatkoista alueelle saapuu noin 3,5 % ja lähtee 4 %. Taulukko 2. Asemakaava-alueen synnyttämä huipputunnin liikennemäärä Toiminto saapuu ajon./h lähtee ajon./h KL-1 (tiva) 275 164 KL-1 (muu) 5 6 T 18 21 yhteensä 298 191 Lauantaipäivän huipputuntina asemakaava-alueen arvioidaan synnyttävän Jokioistentien ja Tehdastien liittymään liikennemäärän joka on noin 490 ajon./h. 4.3 Liikenne-ennuste 2040 Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030 julkaisun (Liikennevirasto 13/2014) mukaan Varsinais-Suomen maakunnassa sijaitseville kantateille ennustetaan noin 34,5 % prosentin kasvua kevyiden ajoneuvojen osalta ja 11,8 prosentin kasvua raskaiden ajoneuvojen osalta vuoteen 2040 mennessä. Tämän kasvuennusteen mukaisesti Jokioistentien liikennemäärä vuonna 2040 on noin 4970 ajon./vrk, josta raskaita ajoneuvoja noin 7 %. Tästä liikennemäärästä huipputunnin osuuden arvioidaan olevan 11 % eli 550 ajon./h. Asemakaava-alueen matkatuotokset mukaan laskien Jokioistentien ja Tehdastien liittymästä arvioidaan kulkevan noin 6900 ajon/vrk ja 1000 ajon./h vuonna 2040. 10 (18)
5 TOIMIVUUSTARKASTELUT Toimivuustarkastelut kuvaavat lauantaipäivän huipputuntia, jonka voidaan nähdä olevan liikenteen kannalta mitoittavin ajankohta, koska Tierekisterin tietojen mukaan Jokioistentien liikenteen huipputunti sijoittuu lauantaipäivälle kello 12 13. liikenteen kannalta Ruunalan asemakaava-alueen määrittävin toiminto on paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa, jonne suuntautuu eniten liikennettä lauantaisin kello 12 13. Koska Somero on paikalliskeskus, joka palvelee pääasiassa somerolaisia, arvioidaan uuden maankäytön liikenteen suuntautuvan 95 % etelään ja 5 % pohjoiseen. Etelään suuntautuvan liikenteen arvioidaan kulkevan 50 % Jokioistentietä ja 50 % Tehdastieltä Joensuuntielle. Toimivuustarkastelut tehtiin kahdesta vaihtoehtoisesta liittymäratkaisusta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa (VE1) Jokioistentien ja Tehdastien liittymä on nykyisellään ja uutena on lisätty liittymä kaava-alueen kokoojakadulta Tehdastielle (kuvat 8-10). Tarkastelussa uusi liittymäväli on noin 90 metriä. Toisessa vaihtoehdossa (VE2) Jokioistentien ja Tehdastien liittymä on porrastettu kolmihaaraliittymä ja uutena on lisätty liittymä Tehdastieltä Ruunalan asemakaava-alueelle (kuvat 11-13) Tarkastelussa porrastusmatka on noin 75 metriä ja liittymäväli Jokioistentieltä kaava-alueen kokoojakadun liittymään on noin 90 metriä. Liittymän toimivuutta analysoitiin keskimääräisten viivytysten ja jonopituuksien perusteella. Liittymän palvelutason määrittely perustuu alla olevassa taulukossa oleviin keskimääräisiin viiveisiin. Palvelutasoluokitus perustuu Highway Capacity Manual (HCM) ohjeeseen). Taulukko 3. Liittymän palvelutasot viivytysten perusteella määritettynä (HCM-ohje) 11 (18)
5.1 VE1 Toimivuustarkastelussa osoittautui, että liittymät toimivat hyvin ennustetilanteen liikennemäärillä. Liittymien eri suuntien viivytykset (kuva 9) ovat pääosin alle 10 sekuntia ja palvelutaso erinomainen. Tehdastien länsisuunnasta Jokioistentielle tullessa viivytys on 10-20 sekuntia ja palvelutaso on hyvä. Jonopituudet on esitetty kuvassa 10. Pisin maksimijonopituus (59 m) on idästä Tehdastieltä Jokioistentielle käännyttäessä. Maksimijonopituuskaan ei kuitenkaan yllä kaava-alueen kokoojakadun liittymään asti. Tarkastelun perusteella voidaan katsoa, että liittymä toimii erittäin hyvin ennustetilanteen liikennemäärillä. Kuva 8. VE1, liikennemäärät liittymässä 2040 12 (18)
Kuva 9. VE1, viivytykset 2040 Kuva 10. VE1, jonopituudet 2040 13 (18)
5.2 VE2 Toimivuustarkastelussa osoittautui, että liittymät toimivat hyvin ennustetilanteen liikennemäärillä. Liittymien eri suuntien viivytykset (kuva 12) ovat pääosin alle 10 sekuntia ja palvelutaso erinomainen. Tehdastien länsisuunnasta Jokioistentielle tullessa viivytys on 10-20 sekuntia ja palvelutaso hyvä. Jonopituudet ovat kuvassa 13. Pisin maksimijonopituus (52) m) on idästä Tehdastieltä Jokioistentielle käännyttäessä. Maksimijonopituuskaan ei kuitenkaan yllä kaava-alueen kokoojakadun liittymään asti. Tarkastelun perusteella voidaan katsoa, että liittymä toimii erittäin hyvin ennustetilanteen liikennemäärillä. Kuva 11. VE2, liikennemäärät liittymässä 2040 14 (18)
Kuva 12. VE2, viivytykset 2040 Kuva 13. VE2, jonopituudet 2040 15 (18)
6 LIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN Tässä selvityksessä ei tarkasteltu asemakaava-alueen sisäisiä liikennejärjestelyitä, vaan kaava-alueen liittämistä jo olemassa olevaan katu- ja tieverkostoon. Liikenneverkon kehittämistarpeet liittyvät Jokioistentien ja Tehdastien liittymään, kevyen liikenteen verkostoon sekä joukkoliikenteen saavutettavuuteen. 6.1 Jokioistentien ja Tehdastien liittymä Suoraa liittymää kaava-alueelta Jokioistentielle ei ole mahdollista tehdä Jokioistentien tiheiden liittymävälien vuoksi. Tämän vuoksi asemakaava-alueelta tarkasteltiin liittymämahdollisuutta Tehdastielle. Ensimmäisessä vaihtoehdossa (VE1) tarkasteltiin olemassa olevan nelihaaraliittymän toimivuutta ennustetulla maankäytöllä ja uudella liittymällä Tehdastieltä kaava-alueelle. Uusi liittymä kaava-alueelle sijoittuisi noin 90-140 metrin etäisyydelle Jokioistentien liittymästä. Toimivuustarkastelussa osoittautui, että liittymä toimii hyvin myös lyhimmällä (90 m) liittymävälillä, eikä liittymäväli ruuhkaudu huipputunnin aikana. Nelihaaraiset liittymät ovat kuitenkin liikenneturvallisuuden kannalta huonoja ja ennustetilanteessa myös sivuhaarojen liikennemäärät kasvavat selvästi nykytilanteeseen nähden. Toisessa vaihtoehdossa (VE2) liittymä porrastettiin kahdeksi kolmihaaraliittymäksi. Liittymät toimivat vaihtoehdossa hyvin. Porrastettua liittymää voidaan pitää liikenneturvallisuuden kannalta parempana vaihtoehtona kuin nelihaaraliittymää. Edellä mainittujen tarkasteluiden perusteella Jokioistentien ja Tehdastien nelihaaraliittymä suositellaan porrastettavaksi kahdeksi kolmihaaraliittymäksi. Tällöin liittymän turvallisuutta saadaan parannettua. Toimivuustarkasteluiden perusteella voidaan katsoa, etteivät liittymät tarvitse kanavointeja, vaan ne toimivat hyvin myös ilman niitä. Liittymien sivusuunnille suositellaan tehtäväksi kuitenkin suojatiesaarekkeet. 6.2 Jalankulku- ja pyöräilyverkko Jokioistentien varrelle on suositeltavaa tehdä uusi kevyen liikenteen väylä keskustasta Tehdastien liittymään asti. Uusi asemakaava-alue tulee sijoittumaan kävely- ja pyöräilymatkan päähän Someron keskustasta. Uusi väylä tukisi mahdollisuutta tulla alueelle kävellen ja pyörällä ja vähentäisi autoilijoiden määrää alueella. Tehdastielle on suositeltavaa tehdä väylä Jokioistentien liittymästä uudelle asemakaava-alueelle asti. Jotta Jokioistentien ylitys kaava-alueelle olisi riittävän turvallinen, on suositeltavaa tehdä alikulku tai vaihtoehtoisesti saarekkeellinen suojatie ja laskea nopeusrajoitus alueella 50 km/h:ssa. Alikulku on liikenneturvallisuuden kannalta paras vaihtoehto, mutta sitä ei aina ole mahdollista toteuttaa esimerkiksi tilan puutteen, maaston muotojen, pohjaveden tai korkeiden kustannusten vuoksi. Asemakaava-alueen sijaitessa keskustan läheisyydessä taajama-alueella, on alueella mahdollista laskea myös nopeusrajoitusta, jolloin myös saarekkeellinen suojatie on mahdollista toteuttaa. 16 (18)
Kuva 14. Kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkko. Uudet yhteystarpeet punaisella katkoviivalla 6.3 Joukkoliikenteen pysäkit Lähimmät linja-autopysäkit Jokioistentiellä sijaitsevat 600 metrin etäisyydellä kaava-alueelta. Tämän vuoksi Jokioistentielle Ruunalan asemakaava-alueen kohdalle on suositeltavaa sijoittaa uudet linja-autopysäkit. Näin varmistetaan alueen saavutettavuus joukkoliikennettä käyttäen. Pysäkeiltä tulee olla turvalliset kevyen liikenteen yhteydet kaava-alueelle. 17 (18)
7 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Ruunalan asemakaava-alue sijaitsee Someron kaupungin keskustan pohjoispuolella aivan Jokioistentie (kantatie) vieressä. Tässä selvityksessä määritettiin alueen matkatuotokset, jotka lisättiin tieliikenteen yleisiin, vuoden 2040, ennusteliikennemääriin. Selvityksessä tutkittiin mahdollisuuksia kaava-alueen liittämiseksi olemassa olevaan tie- ja katuverkostoon. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin kävely-, -pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksiä alueelle. Jokioistentien tiheiden liittymävälien vuoksi suora liittyminen kaava-alueelta Jokioistentielle ei ole mahdollista. Tämän vuoksi kaava-alueen pääkokoojakatu on suunniteltu liitettäväksi kaava-alueen eteläosaa rajaavaan Tehdastiehen. Selvityksessä tarkasteltiin Jokioistentien ja Tehdastien sekä kaava-alueen kokoojakadun ja Tehdastien liittymien toimivuutta ja turvallisuutta kahdella eri vaihtoehdolla. Ensimmäisessä vaihtoehdossa (VE1) Jokioistentien ja Tehdastien nelihaaraliittymä on nykyisellä paikallaan ja kaava-alueen kokoojakatu on sijoitettu liitettäväksi Tehdastiehen noin 90 metrin etäisyydelle Jokioistentiestä. Vaihtoehdossa 2 (VE2) Jokioistentien ja Tehdastien nelihaaraliittymä on porrastettu kolmihaaraliittymiksi, Tehdastien linjausta on siirretty ja kaava-alueen kokoojakatu on sijoitettu liitettäväksi Tehdastiehen noin 90 metrin etäisyydelle Jokioistentiestä kuten vaihtoehdossa 1. Tarkasteluissa kävi ilmi, että liikenne toimii erittäin hyvin ennustetilanteen liikennemäärillä molemmissa vaihtoehdoissa. Kummassakaan vaihtoehdossa ei ole liikenteen toimivuuden perusteella tarvetta liittymän kanavoinnille. Nelihaaraliittymien henkilövahinko-onnettomuusaste kasvaa kolmihaara- ja porrastettuja liittymiä enemmän sivuteiden liikenteen osuuden kasvaessa. Tämän vuoksi porrastettua kolmihaaraliittymää voidaan pitää liikenneturvallisuuden kannalta nelihaaraista liittymää parempana. Tehdastien liikennemäärät lisääntyvät ennustetilanteessa selvästi. Edellä mainituista syistä johtuen Jokioistentien ja Tehdastien nelihaaraliittymä on suositeltavaa porrastaa kolmihaaraliittymiksi. Kaava-alueen pääkokoojakadun ja Tehdastien liittymä on suositeltavaa sijoittaa kaava-alueen itäreunalle, jolloin liittymäväli Jokioistentielle saadaan mahdollisimman suureksi. Toimivuustarkasteluiden perusteella liittymäväli ei ruuhkaudu vaan liikenne kaava-alueelle ja sieltä poispäin toimii hyvin myös huipputunnin aikana. Alueelle ei ole nykytilanteessa väyliä jalankululle tai pyöräilylle. Alue sijaitsee aivan keskustan tuntumassa ja on välimatkaltaan kävely ja pyöräilymatkan päässä. Hyvät kävely- ja pyöräilyverkostot tukevat näiden kulkumuotojen käyttämistä työmatka- ja asiointiliikenteessä ja vähentävät ajoneuvoliikennettä alueelle. Jokioistentien varrelle on suositeltavaa tehdä jalankulku- ja pyöräilyväylä keskustasta asemakaava-alueelle asti. Tehdastielle on suositeltavaa tehdä väylä Jokioistentien liittymästä kaava-alueelle asti. Tämän lisäksi Jokioistentien ylityksen kohdalle on suositeltavaa tehdä alikulku tai saarekkeellinen suojatie ja määrittää ajonopeus suojatien kohdalla 50 km/h:ssa. Joukkoliikenteen lähimmät pysäkit Jokioistentiellä sijaitsevat keskustassa. Kaava-alueen kohdalle on suositeltavaa sijoittaa pysäkkipari palvelemaan kaava-alueen käyttäjiä. Tällä tuetaan joukkoliikenteen käyttämistä ja vähennetään alueelle suuntautuvaa ajoneuvoliikennettä. 18 (18)