Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta

Samankaltaiset tiedostot
Alzheimerin taudin ehkäisy

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland

Ravitsemus ja liikunta edistävät kognitiota ja toimintakykyä ikääntyessä

Terveyttä edistävää ruokaa aivoille

Voidaanko liikunnalla ja muilla elintavoilla ehkäistä muistisairauksia? Miia Kivipelto, MD, PhD Geriatrian professori, tutkimusjohtaja

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Miten lisätä ikääntyvien toimintakykyä

Dementia ja Alzheimerin tauti Suomessa voidaanko niitä ehkäistä? Miia Kivipelto, MD, PhD Associate Professor

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Vastuullinen tutkija: Professori Miia Kivipelto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Muistin heikkenemisen ennaltaehkäisy

Muistisairauksien ennaltaehkäisy

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Syö muistisi hyväksi

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian apulaisylilääkäri HYKS neurologian klinikka

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

MITÄ JÄÄ MUISTIIN JA MITEN SIIHEN VOI VAIKUTTAA. Susanna Melkas dosentti, neurologian osastonylilääkäri HYKS neurologian klinikka

FINGER-elintapaohjelma toimintamalli kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen

DPS-tutkimus: Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

Terveelliset elämäntavat

Muistisairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuuksia

Aivoterveys ja ravitsemus miten ruokavalio vaikuttaa

Muistisairaiden määrä lisääntyy

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Elintavat ja muisti ravitsemus. Laillistettu ravitsemusterapeutti, FT Marja Vanhala ODL Liikuntaklinikka

AIVOTERVEYS MITEN MUISTIIN JA TIEDONKÄSITTELYYN VOI VAIKUTTAA

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

2. Kuvaus tutkimushankkeesta ja henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Liikunta liikuttaa aivoja. Tommi Vasankari UKK-instituutti Aivoliiton juhlaseminaari

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Miten hoidan muistiani? Geriatri Pirkko Jäntti Alzheimerin taudin ehkäisy on elinikäinen haaste

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

Muistipotilaiden kuntoutus. Marja-Liisa Laakkonen, LT, dos,geriatrian el ayl, Geriatrian muistipoliklinikka KUNTO

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen vanhuusiässä. Kaisu Pitkälä Yleislääketieteen professori Helsingin yliopisto

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Suklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Ravitsemustieteen tutkimuksesta hyvinvointia

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Uusien elintarvikebioprosessien kehitys, sivuvirtojen hyödyntäminen, elintarviketurvallisuus ja ravitsemus

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

syntyneet 3936 kävijää % ikäryhmästä

Kuinka pitää vanhat kunnossa? Esa Jämsen

Raskausdiabeteksen ehkäisy. Riitta Luoto LT, tutkimusjohtaja UKK-instituutti ja THL

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

ENERGIAINDEKSI

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Ravitsemus ja mielenterveys. Anette Palssa Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Kognitiivinen lyhytterapeutti

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miten tähän on tultu?

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Sähköinen terveystarkastus ja valmennus

Jo 20 prosentin väheneminen riskitekijöissä vähentäisi Alzheimerin taudin puhkeamista 15 prosentilla.

Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Syö muistisi hyväksi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Säilytä terveytesi ja toimintakykysi vanhanakin!

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Muistisairaudet

Transkriptio:

Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta Jenni Lehtisalo Kansantautien ehkäisyn yksikkö, THL 1

Muistisairauden synty ja riskitekijät APOE, Muut geenit Sukurasite Epäterveellinen ravinto, Alkoholin liikakäyttö, Tupakointi, Diabetes, Masennus Aikuisuus Keski-ikä Vanhuus 0 20 60 75 Koulutus RISKITEKIJÄT Korkea verenpaine Lihavuus Korkea kolesteroli Liikunta, kognitiivinen ja sosiaalinen aktiivisuus MEKANISMIT Neuronituho Verisuonitapahtumat? MUISTISAIRAUS Aivoreservi? SUOJATEKIJÄT MEKANISMIT 10/14/2016 Kivipelto, Mangialasche, Ngandu. Oxford Text Ger Medicine 2016

Alzheimerin taudin elämänkaari 100 75 50 Oireeton Prekliininen Kliininen vaihe vaihe vaihe 25 0 40 50 60 70 80 Neuropatologisten muutosten arvioitu alkaminen MCI:n alku AT:n kliininen diagnoosi Ikä (vuosia) Muokattu: PJ Visser, 2000 3

Mitä voisi tehdä? Tutkimusnäyttö pääasiassa seurantatutkimuksista Aiemmat elintapainterventiotutkimukset pieniä ja lyhytkestoisia Aiemmista interventioista opittua Ajoitus Kohderyhmä Päätetapahtuma Monitekijäisyys 4

Tavoite: Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisy korkean riskin henkilöillä monimuotoisen elintapaintervention avulla ravitsemusneuvonta liikuntaharjoittelu kognitiivisen harjoittelu ja sosiaalinen aktiivisuus tehostettu sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinta 5

Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimus Tutkimusasetelma: n = 1260 2-vuotinen interventio Inkluusiokriteerit 60-77, dementiariskipistemäärä 6 pistettä CERAD-tehtäväsarjassa suoriutuminen keskitaso Päätetapahtuma Kognitiivinen heikentyminen (neuropsykologinen testipatteri) ja dementia 6

SEULONTAKÄYNTI 1. BASELINE KÄYNTI 2. BASELINE KÄYNTI SATUNNAISTAMINEN INTERVENTION TIEDOTUSTILAISUUS INTERVENTIOAIKATAULU RAVITSEMUS: 6-8 ryhmätapaamista, 3 yksilötapaamista INTENSIIVINEN INTERVENTIO LIIKUNTA: 1-2x/vk lihaskunto 2-4x/vk aerobinen LIIKUNTA: 2x/vk lihaskunto 4-5x/vk aerobinen LIIKUNTA: 2-3x/vk lihaskunto 5x/vk aerobinen KOGNITIIVINEN HARJ: 9 ryhmätapaamista Omaehtoinen harjoittelu KOGNITIIVINEN HARJ: 2 ryhmätapaamista Omaehtoinen harjoittelu SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN TARKKA SEURANTA JA HALLINTA Hoitaja: 6 tapaamista, Lääkäri: 3 tapaamista kuukausi 3 6 9 12 15 18 21 24 MINI- INTERVENTIO TAVANOMAINEN TERVEYSNEUVONTA 10/14/2016 7

FINGER-ravitsemusinterventio: tavoitteena suositusten mukainen ruokavalio Ruoka-ainetasolla Kalaa vähintään 2 x vko Kasviksia, hedelmiä ja marjoja 400 g/vrk Pehmeät rasvat Viljatuotteista täysjyvä- ja kuitupitoiset Maitotuotteista vähärasvaiset Sakkaroosin saannin rajoittaminen Muut yksilölliset tavoitteet D-vitamiinivalmisteen käyttö Ravitsemusasiantuntija toteuttaa, mukana myös muistitoimintojen näkökulma 8

FINGER-ravitsemusinterventio: yhdistelmä yksilö- ja ryhmäneuvontaa 3 yksilötapaamista ravitsemusasiantuntijan kanssa Oman tilanteen arviointi, intervention tavoitteiden räätälöinti yksilöllisesti Omien ruokavaliotavoitteiden asettaminen ja seuranta Tarvittaessa ylimääräisiä käyntejä 6-8 ryhmätapaamista pienryhmässä Joka kerralla oma teema Alustus, keskustelua, tehtäviä, ryhmän tuki 14.10.2016 9

FINGER päätulokset: Intervention vaikutus kognition muutokseen 0.25 25% enemmän paranemista interventioryhmässä 0.20 0.15 0.10 0.05 0.00 Baseline 12 months 24 months Control Intervention Ngandu, et al, Lancet, 2015

Elintapaintervention vaikutus riskitekijöihin Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät* Kontrolli Keskimääräin en muutos (SE) Interventio Keskimääräin en muutos (SE) Ero ryhmien välillä vuodessa Estimaatti (95% CI) P-arvo Painoindeksi (kg/m2) -0.33 (0.05) -0 49 (0 05) Elintavat ** -0.077 (-0.149 - -0.006) 0.02 Kalan käyttö 2 krt/vko (%) +0.8 +11.0 10.2 <0.001 Päivittäin vihanneksia (%) -1.0 +2.9 3.9 0.023 Liikuntaa 2 krt/vko (%) -2.1 +7.0 9.1 <0.001 * Sekamalli ** Multinominaalinen logistinen regressio (muutos %-yksikköä lähtötilanteen ja 24 kk välillä) Ngandu et al, Lancet 2015

Havaintoja ruokavaliomuutoksista Alustavat tulokset näyttävät, että useiden ravintoaineiden saanti ja ruokaryhmien käyttö muuttui intervention aikana myönteiseen suuntaan Ikääntyneiden ruokavalion laatuun on mahdollista vaikuttaa ravitsemusneuvonnalla Ainakin ravitsemusasiantuntijan ohjauksessa on mahdollista vaikuttaa moneen asiaan samanaikaisesti Taustatekijöillä vaikutusta muutoksiin, mutta ei juurikaan vaikutusta intervention tehoon Ajan ilmiöt vs. ikääntymisen vaikutus? 14.10.2016 12

Havaintoja ruokavalioneuvonnasta Konkreettiset tavoitteet ja ohjeet SMART/TARMO Yksilöllisyys Yksilölliset tarpeet interventiolle ja yksilölliset mahdollisuudet toteuttaa interventiota Joustavuus Kaikille löytyy tapa olla mukana 14.10.2016 13

Havaintoja tutkimukseen osallistumisesta Osallistumisaktiivisuus oli hyvä, mutta yksilökäynneille osallistuttiin jonkin verran paremmin kuin ryhmätoimintaan Tutkittavat olivat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä; tutkimus koettiin hyödylliseksi eikä liian raskaaksi Tutkittavat osallistuvat mielellään tutkimukseen ja sitoutuvat tutkimuksen tavoitteisiin. Tutkittu ikäryhmä tulisi huomioida terveyden edistämisessä paremmin eläkeikäisillä on aikaa osallistua ja he ovat aktiivisia sekä kiinnostuneita terveydestään. 14.10.2016 14

Käytännön ohjeita ehkäisytyöhön Ryhmätoiminta Yksilöllisesti räätälöidyt konkreettiset neuvot Koulutettu henkilökunta Oman motivaation löytäminen Positiivinen palaute Yhteiskuntarakenteiden merkitys 10/14/2016 15

KIITOKSET Rahoitus: Suomen Akatemia, Kansaneläkelaitos, La Carita säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Alzheimer s Research and Prevention Foundation, Alzheimer s Association, Juho Vainion säätiö, Novo Nordisk Fonden, Vetenskapsrådet, EVO-rahoitus, Diabetestutkimussäätiö Miia Kivipelto Tiina Laatikainen Tiia Ngandu Jaana Lindström Jenni Kulmala Markku Peltonen Antti Jula Satu Pajala Katri Hemiö Kiitos tutkittaville ja tutkimushenkilökunnalle! Hilkka Soininen Alina Solomon Rainer Rauramaa Raimo Sulkava Tuomo Hänninen Teemu Paajanen Minna Rusanen Merja Hallikainen Sirkka Tanskanen Jaakko Tuomilehto Timo Strandberg Lars Bäckman Bengt Winblad Laura Fratiglioni Francesca Mangialasche Riitta Antikainen Anna Stigsdotter Neely 14/10/2016 16