Argumentaatio, FILPE3A

Argumentaatio, FILPE3A Syksy 2015, Tampere Nämä kalvot perustuvat pitkälti Marja-Liisa Kaakkuri-Knuuttilan kirjaan Argumentti ja kritiikki (Gaudeamus, 1998) sekä Kaakkuuri-Knuuttilan ja Kaisa Heinlahden teokseen Mitä on tutkimus? (Gaudeamus, 2006). Lisäksi mukana on materiaalia Antti Keskisen aiempina vuosina Tampereen yliopistolla pitämän argumentaatioteorian kurssin kalvoista. Vastuu virheistä, valheista ja muusta sellaisesta lankeaa luonnollisesti näiden kalvojen tekijälle. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 1 / 128

1. Argumentin olemus ja tekstin tulkinta Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 2 / 128

Mikä on argumentti? Argumentteja esiintyy - jokapäiväisessä keskustelussa - poliittisessa keskustelussa - neuvotteluissa - medioissa - asiantuntijatyössä - tieteessä - jne. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 3 / 128

Mikä on argumentti? Argumentit voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään tavoitteidensa perusteella 1. Käytännölliset - Argumentti toimintasuosituksen puolesta pyritään saamaan yleisö tekemään tai olla tekemättä jotakin. 2. Moraaliset - Argumentti tietyn arvon puolesta pyritään saamaan yleisö suhtautumaan johonkin asiaan tietyllä tavalla. 3. Kognitiiviset - Argumentti väitteen puolesta pyritään saamaan yleisö uskomaan väite tai ainakin lisäämään sen hyväksyttävyyttä yleisön silmissä. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 4 / 128

Mikä on argumentti? Argumentoinnin rooli tieteellisessä tutkimuksessa 1. Yhteistoiminnallista ja synteesiin pyrkivää (vrt. väittelykilpailu, politiikka, yms.) 2. Etenee usein väitteiden muokkaamisten ja tarkennusten kautta vasta-argumenttien perusteella 3. Lisäksi tärkeää argumentoida vaihtoehtoisten väitteiden puolesta (tai vastaan) - Eräs keskeinen vasta-argumentin muoto (teoriaa vastaan) on esittää, että tunnetut ilmiöt voidaan selittää muillakin teorioilla. - Keskeinen teorian puolesta esitetty argumentin muoto on keksiä itse vasta-argumentteja/vaihtoehtoisia selityksiä ja argumentoida näitä vastaan (ilmeisten vastaväitteiden tapauksessa tämä on lähes velvollisuus). Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 5 / 128

Mikä on argumentti? 1. Keskeisiä argumentoinnin avulla selvitettäviä kysymyksiä: -teorioiden vertailu -miten tulkita empiiristä dataa -mitä käsityksiä empiirinen näyttö itse asiassa tukee -taustaoletusten esiintuominen -metodologiset kysymykset 2. Relativististen ja pluralististen näkemysten mukaan keskustelussa ei välttämättä tule edes pyrkiä yhteiseen näkemykseen, vaan tuomaan esille mikä järki missäkin kannassa on. -eri näkemysten rinnakkaiselo mahdollista ja jopa toivottavaa -liitetään usein ihmistieteisiin, mutta yleistä esim. myös formaalitieteissä Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 6 / 128

Mikä on argumentti? Argumentti, selitys ja kuvaus 1. Kuvaus kertoo miten asiat ovat. 2. Selitys tekee jonkun asiaintilan tai tapahtuman ymmärrettäväksi: vastaa kysymykseen miksi asia on näin (eikä noin) tai miksi tapahtui, niin kuin tapahtui? 3. Argumentilla voidaan perustella selitystä, kuvaukset toimivat argumentin osina - Joskus tietenkin argumentoimme kuvausten puolesta: mitä meillä on syytä uskoa asioiden tilasta, jos emme ole tästä varmoja tai yksimielisiä. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 7 / 128

Mikä on argumentti? Onko jokin seuraavista argumentti, kuvaus tai selitys? a) Suurin osa 3500 4000 vanhoista muumioista on vahingoittunut, koska arvoesineitä etsivät haudanryöstäjät ovat kohdelleet niitä kaltoin. b) Egyptissä on löydetty tähän asti vanhin koskemattoman säilynyt muumio. c) Dashurin alueelta luultavasti löydetään monia arvokkaita muinaisjäännöksiä, koska tutkijat ovat voineet työskennellä vasta vähän aikaa alueella, joka oli vuoteen 1996 saakka armeija käytössä. Mitä kohdassa c) oletetaan? Perusteleeko sivulause jollain tavalla päälauseen? Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 8 / 128

Mikä on argumentti? Miksi argumentoidaan? Tavoitteena lisätä väitteen uskottavuutta perustelujen avulla. Argumentin voima riippuu pohjimmiltaan yleisön suhtautumisesta esitettyihin perusteluihin, johtopäätökseen ja piileviin sekä julkituotuihin taustaoletuksiin. - Mikäli yleisö ei suhtaudu suopeasti johtopäätökseen, edellyttää argumentti yleensä enemmän tai vahvempia perusteluja kuin muussa tapauksessa. - Mikäli yleisö ei pidä perusteluja relevantteina tai hyväksyttävinä, ei heidän voida odottaa hyväksyvän argumentin johtopäätöstäkään. - Mikäli yleisö ei hyväksy argumentin taustaoletuksia, ei heillä ole syytä hyväksyä sen johtopäätöstäkään. - Keskustelut eri osapuolilla voi olla erilaiset piilevät taustaoletukset, mikä voi hankaloittaa perustelujen ymmärtämistä ja hyväksymistä. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 9 / 128

Alustavia huomioita taustaoletuksista Esim. eri poliittisia kantoja kannattavat ihmiset tekevät usein erilaisia oletuksia muun muassa inhimillisen rationaalisuuden ja motiivien luonteesta. -Onko perustulo tai vastikkeellinen sosiaaliturva passivoivaa vai aktivoivaa? -Miten yritysten verotuksen höllentäminen vaikuttaa työllisyyteen? a) Eräässä Israelilaisessa päiväkodissa lapsensa myöhässä hakevia vanhempia ryhdyttiin laskuttamaan, jotta he olisivat täsmällisempiä. b) 1990-luvulla Sveitsissä kuntia kannustettiin vastaanottamaan ydinjätettä maksamalla loppusijoittamisesta erityistä korvausta. Molemmissa tapauksissa tulos oli päinvastainen. Mistähän tämä voisi johtua? Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 10 / 128

Alustavia huomioita argumenttien analysoinnista Edellä sanotun nojalla hyvän argumentin laatiminen on aina sosiaaliseen asiayhteyteen sidonnaista, myös kun sen esittäminen on yksisuuntaista: Argumentin esittäjän tulee huomioida kenelle hän esittää asiansa miettiessään mitä hän väittää ja millä perusteilla. Voimme tarkastella argumentointia laveasti kahdesta perspektiivistä: 1. Argumentin esittämisen perspektiivistä (retoriikka; ethos ja pathos) 2. Tulkinnallisesta perspektiivistä (argumentin muoto ja sisältö; logos) Huom: klassisessa retoriikassa nämä asiat eivät ole erillisiä! Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 11 / 128

Retoriikasta Klassinen kolmijako: 1. Logos asiasisältö, itse argumentti 2. Ethos tavat, joilla puhuja ilmentää luonnettaan ja uskottavuuttaan; puhujan/kirjoittajan yleisökäsitys 3. Pathos yleisön vastaanottokyky, mielentila, tunteet (vrt. moderninpi standardimalli: puhuja/yleisö, asia/tilanne) Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 12 / 128

Retoriikasta - Retorisen analyysin kohteena sekä tekstin sisältö että sen ilmiasu -miten ilmiasu vaikuttaa argumentin (esittäjän) uskottavuutteen sekä sanoman ymmärrettävyyteen ja vaikuttavuuteen? - Ilmiasu sisältää sekä tekstin tyylin että vaikutuskeinot: -ilmaisun teknisyys vs. havainnollistavuus -metaforat, rinnastukset ja muut kielikuvat -sarkasmi, ironia ja huumori -ilmaisun värikkyys (ml. ylistys ja solvaus) -ilmaisun genre- ja traditiotietoisuus, virallisuus jne. - Retorinen tilanne käsittää puhujan, yleisön ja foorumin (Aristoteleella: oikeuspuhe, poliittinen puhe ja juhlapuhe) Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 13 / 128

Retoriikasta Perinteinen tekstin/puheen jäsennys: 1. Johdanto: aiheen esittely 2. Pääväitteen esittely 3. Tärkeimmät perustelut 4. Vasta-argumenttien tarkastelu 5. Lisäperustelut 6. Yhteenveto Nykyään retoriikalla on hieman huono kaiku, mutta perinteisesti sillä on tarkoitettu argumentin tarkastelua laajassa mielessä. Toiseksi, ei ole olemassa retorisista tekijöistä vapaata puhdasta ilmaisua. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 14 / 128

Argumentin sisällön analyysistä Keskeinen ongelma argumentoinnissa on, että oletamme liian helposti tulevamme ymmärretyksi - kuitenkaan käsitteille ei aina ole ilmeisiä, kaikkien jakamia merkityksiä - lisäksi tekojen, sanojen, käsitysten ja käsitteiden arvolataukset vaihetelevat - myöskään perustelujen tolkku ei aina ole itsestäänselvä kaikille osapuolille Argumenteissa ja erityisesti niiden analyysissä tavoitteena tehdä näkökannan tai ajatuksen järki eksplisiittiseksi - esksplisiittinen: julkituotu ajatus tai periaate - implisiittinen: piilevä, taustalla oleva ajatus tai periaate Huom: kaikessa ajattelussa ja argumentoinnissa on implisiittistä sisältöä Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 15 / 128

Argumentin sisällön analyysistä - Ajatuksen ja sen perustelujen julkituonti mahdollistaa sen kriittisen tarkastelun. - Kriittinen ei tässä tarkoita kielteistä vaan tietoista ja vapaata tarkastelua. kykyä erottaa huonot perustelut hyvistä kykyä muuttaa näkökantojaan perustelluista syistä - Sikäli kun toiminnallamme on jotain perusteita, kriittinen itsetutkiskelu (reflektio) antaa mahdollisuuden eritellä ja arvioida niitä. Hyvällä tuurilla: terävöittää ajattelua mahdollistaa vapaamman ja paremman toiminnan Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 16 / 128

Merkityksen yhteisöllisyydestä Argumenttien erottelu tekstistä on osa tekstin tulkintaa Tämä edellyttää käsitteiden, perustelujen ja sanoman ymmärtämistä Tehtävä ei ole aina helppo, koska merkityksellä on monta ulottuvuutta: - Merkitys riippuu asiayhteydestä - Sanat ovat usein tekoja mitkä ovat puhujan tavoitteet? - Merkitykset ovat yhteistä omaisuutta sillä ei aina ole väliä mitä minä tarkoitan - Merkityksillä (niin semanttisessa kuin moraalisessa mielessä) on tapana muuttua ja vaihdella puhujalta toiselle Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 17 / 128

Merkityksen yhteisöllisyydestä Merkityksen konventionaalisuus - Sanan ja sen merkityksen välinen suhde on (yleensä) mielivaltainen - Sanojen merkitys palautuu niiden julkiseen käyttöön Esim. sana kuusi voi viitata numeroon 6 tai erääseen puuhun ei ole mitään erityistä syytä, miksi se ei voisi viitata johonkin muuhunkin Yksittäinen kielenkäyttäjä ei voi päättää mitä sanansa tarkoittavat (kommunikaation kärsimättä) Toisaalta taas ei ole kielenkäyttöyhteisöä korkeampaa auktoriteettia yksilö voi erehtyä siitä, mitä sanat tarkoittavat, yhteisö ei Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 18 / 128

Merkityksen yhteisöllisyydestä Merkityksen kontekstuaalisuus - Kuten edellä, sanan kuusi merkitys perustuu sen a) yleiseen käyttöön, mutta myös b) asiayhteyteen, jossa se lausutaan. - Mieti seuraavia lauseita eri asiayhteyksissä: Tilanne on niin paha, että leikkaaminen on ainoa vaihtoehto -esim: lääkärin vastaanotolla, poliittisessa keskustelussa Taistelu on ohi -esim: osana sotauutisointia, MM-kisojen uutisena, hautajaispuheessa Ilmaisun merkitys vaihtelee käyttöyhteyden mukaan, argumentin merkitys taas usein laajemman asiayhteyden mukaan. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 19 / 128

Merkityksen yhteisöllisyydestä Merkitykset tekoina 1. Lokutionaarinen teko: lauseen sisällön ilmaiseminen 2. Illokutionaarinen teko: mitä lausumalla tehdään esim. komennetaan, kysytään, loukataan,... 3. Perlokutionaarinen teko: tietyn vaikutuksen aiheuttaminen kuulijassa esim. loukkaantuminen, hämmentyminen, totteleminen,... Yksittäinen lausuma (lokutionaarinen teko) voi olla sinänsä jo argumentti (illokutionaarinen teko), kun vastaanottaja täydentää puuttuvan sanoman. Argumentin esittämisen syy on saada jokin muutos kuulijan asenteissa, uskomuksissa tai teoissa (perlokutionaarinen teko) Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 20 / 128

Merkityksen yhteisöllisyydestä Merkitysten muuttuvaisuus Koska merkitykset ovat konventionaalisia ja yhteisöllisesti määräytyneitä, on niillä taipumus vaihdella ihmisryhmiltä toiselle Esimerkiksi: -vanhat tekstit -vieraat kulttuurit -asiantuntijayhteisöt -muut alakulttuurit Myös oman kulttuurimme sisällä merkitykset vaihtelevat. Erityisesti a) vahvasti arvolatautuneet ja b) teoreettisessa käytössä olevat arkikäsitteet tuppaavat kantamaan eri merkityksiä eri käyttäjien välillä. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 21 / 128

Hermeneutiikasta Hermeneutiikka: tulkinnan ja ymmärtämisen tutkimus 1. Esiymmärrys: Tulkinnan lähtökohtana on tulkitsijan ennakkokäsitykset tekstin sisällöstä ja sanomasta. Tulkinnan edetessä ennakkokäsityksiä korjataan, kun siihen vaikuttaa olevan syytä 2. Hermeneuttinen kehä: Tekstin osan merkitys riippuu kokonaisuudesta: osa ymmärretään kokonaisuuden kautta, mutta toisaalta taas kokonaisuus osiensa kautta 3. Ilmeisyys: Tulkinnan onnistumisen kriteeri on tekstin ja tulkinnan sopusointu: tulkinta ei ole tekstin kanssa ristiriidassa, siis tulkinta tekee tekstistä ymmärrettävän, ei sekavan ja ristiriitaisen Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 22 / 128

Hermeneutiikasta Suopeuden periaate 1. Argumenttia tulkitessasi oleta, että kirjoittaja on täysijärkinen. 2. Oleta lisäksi, että hänellä on joku tolkullinen päämäärä. 3. Mikäli tämä tuntuu vaikealta, mieti seuraavia: - mitä julkilausumattomia taustaoletuksia hänellä voisi olla - mitä hän ehkä odottaa lukijansa tietävän - mitä kokemuksia hänellä voisi olla ja minkälainen hänen keskusteluympäristönsä on - saako tekstistä tolkkua, jos keskeiset käsitteet tulkitsee toisella tavalla 4. Ylipäätään sovella suopaa hermeneutiikkaa, jos teksti tuntuu mielettömältä. 5. Jos mikään ei auta, voit todeta hyväntahtoisuutesi olevan loppu. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 23 / 128

Kysymys vastaus-menetelmä Perusperiaate: jokainen väitelause on tulkittavissa vastaukseksi yhteen tai useampaan kysymykseen. Esim: Patina on turkoosia. tai Patina on turkoosia. - Lauseet tarkoittavat eri asiaa sikäli, että ne vastaavat eri kysymyksiin. - Edeltävästä tiedosta riippuu mitä kysytään ja mikä kelpaa vastaukseksi. - Tekstiä tulkitessasi mieti mihin kysymyksiin tekstissä esiintyvät väitteet vastaavat. - Usein on myös syytä miettiä mihin kysymykseen argumentin pääväite vastaa. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 24 / 128

Kysymys vastaus-menetelmä Tarpeen vaatiessa menetelmää voi käyttää systemaattisesti: 1. Alleviivaa virkkeen sanoja vuoron perään ja muotoile kysymykset, joihin näin saadut väitteet vastaavat. 2. Painotettu sana antaa uutta tietoa eli sen mitä kysytään. 3. Tunnista, mikä väitteistä/vastauksista on oikea kyseisessä yhteydessä. Näin epäselvästä tai sirpaleisesta tekstistä voidaan muodostaa tulkintahypoteeseja. Kekulé ei unensa perusteella voinut tietää bentseenirenkaan rakennetta. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 25 / 128

Kysymys vastaus-menetelmä Joskus vastausta joutuu etsimään tekstin ulkopuolelta. 1. Valtio on todellisen erillisyyden yhtenäistetty symboli. 2. Olemassa oleva on yksi, jakamaton, liikkumaton, muuttumaton ja pallonmuotoinen, eikä mitään muuta ole olemassa. 3. Jos Kakualainen mies syö kassavanjuurta, hänellä täytyy olla tatuointi kasvoissa, koska muuten hän rikkoisi yhteisönsä normeja. 4. Zenonin paradoksit. 5. Locke naisen ja miehen asemasta perheessä ja yhteiskunnassa. 6. Mitä tarkoittaa, kun poliittisesti hyvin erilaiset ryhmät ajavat esimerkiksi suoraa demokratiaa, tasa-arvoa tai perustuloa? Ajavatko ne samoja tavoitteita? Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 26 / 128

Kysymys vastaus-menetelmä 1. Tekstin tulkinnan eräs tehtävä on löytää vastaus ongelmaan: Mikä on se iso kysymys, johon teksti kokonaisuudessaan vastaa? 2. Mihin kirjoittaja tässä pyrkii? Vastaamaan aikalaisilleen, tietylle yleisölle, minulle/kenelle tahansa? 3. Onko tekstin antama vastaus kulloiseenkin kysymykseen hyväksyttävä? kenelle se oletetuista yleisöistä olisi hyväksyttävä? 4. Muuta: Miten teksti on syntynyt? Miten teksti on vaikuttanut? Miten teksti liittyy muihin (lajinsa) teksteihin? -Etsi tekstistä vastauksia vain kyseiselle tekstilajille ominaisiin kysymyksiin. -Muihin kysymyksiin etsi vastauksia tekstin ulkopuolelta. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 27 / 128

Kysymys vastaus-menetelmä argumentin määrittelyssä Ovatko seuraavat virkkeet argumentteja vai selityksiä? (Mitä tämä ero edes tarkoittaa?) a) Liisa on rikkonut mökin ikkunan, koska vain hänen jalanjälkensä näkyvät lumessa. b) Liisa on rikkonut mökin ikkunan, koska hänellä ei ollut avainta mukana ja vara-avain oli hukassa. 1. Kumpi lauseista on argumentti? 2. Miksi toinen on argumentti ja toinen selitys? 3. Mitkä ovat argumentin ja selityksen osat? Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 28 / 128

Kysymys vastaus-menetelmä argumentin määrittelyssä Miten lauseet eroavat toisistaan? - Rakenteet identtiset: -päälause sama -sivulauseet alkavat sanalla koska - Ero on ilmiselvästi sivulauseen sisällössä. Mihin sivulause viittaa? Liisa on rikkonut kesämökin ikkunan, koska hänen jälkensä näkyvät... Liisa on rikkonut kesämökin ikkunan, koska hänen jälkensä näkyvät... Liisa on rikkonut kesämökin ikkunan, koska hänen jälkensä näkyvät... Liisa on rikkonut kesämökin ikkunan, koska hänen jälkensä näkyvät... Sivulause ei täsmennä mikä teko on kyseessä, mitä on tehty ja missä, vaan ainoastaan kuka on ollut kyseessä. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 29 / 128

Kysymys vastaus-menetelmä argumentin määrittelyssä Päälause a) siis vastaa kysymykseen: kuka on rikkonut ikkunan? Sivulause a) vastaa kysymykseen: kenen jalanjäljet näkyvät lumessa? Koko virke a) vastaa kysymykseen: Miksi minun pitäisi uskoa, että Liisa on rikkonut ikkunan? 3. Mitkä ovat argumentin ja selityksen osat? - argumentti: väite ja perustelu - selitys: selitettävä ja selittävät tekijät 2. Miksi toinen on argumentti ja toinen selitys? - virke a) kertoo mitä pitää uskoa ja miksi 1. Kumpi lauseista on argumentti? - ainakin a) on siis argumentti Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 30 / 128

Kysymys vastaus-menetelmä argumentin määrittelyssä Huom: Onko mitään syytä uskoa, että perustelu on mielekäs? Mitä taustaoletuksia tässä on mukana? P Vain Liisan jäljet näkyvät lumessa. T 1 Ikkuna ei ole voinut rikkoutua itsestään. T 2 Se, jonka jälkiä on lumessa, on rikkonut ikkunan. T 3 Vain Liisan jälkiä on lumessa. V Liisa on rikkonut kesämökin ikkunan. Taustaoletus T 2 rakentaa linkin väitteen ja johtopäätöksen välille. Onko se uskottava? Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 31 / 128

Argumentin ja selitysten eroista Lauseen b) analyysistä: Sivulause mitä ilmeisimmin selittää Liisan (oletetun) teon. Tässä mielessä virke b) on selitys; se vastaa kysymykseen: Miksi tapahtui se, mitä tapahtui? Periaatteessa myös virke b) voisi toimia argumenttina kuten tapauksessa a), jos tulkitsemme sivulauseen koska hänellä ei ollut avainta mukana... perustelevan, että Liisalla oli ainakin motiivi rikkoa ikkuna. Myös selitys voi toimia argumenttina väitteen puolesta. -pelkät selitykset usein melko heikkoja linkkejä Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 32 / 128

Argumentin ja selitysten eroista Käytännöllisen päättelyn (praktisen syllogismin) tapauksia: 1. Löyhä versio: X Haluaa, että A Tekemällä teon T, X saa aikaan asiaintilan A siis: X tekee teon T. 2. Vahva versio: Henkilön X täytyy varmistaa, että A Teko T on välttämätön, jotta X siis: X tekee teon T. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 33 / 128

Argumentin ja selitysten eroista Käytännöllisen päättelyn (praktisen syllogismin) tapauksia: - Arkisessa puheessa, kun käyttäytymistä ennustetaan tai selitettään. - Voidaan käyttää myös argumentoimaan motiivin puolesta: miksi joku teko oli järkevä tekijän perspektiivistä. - Käytetään päättely- ja argumenttirakenteena myös ihmistieteissä, esim. historiassa. Erityisesti historiallisessa ja rationaalisessa rekonstruktiossa - Tietyin muutoksin tyypillistä filosofisessa tutkimuksessa (kun keskustellaan miksi joku väitti mitä väitti) - ja psykologiassa (kun keskustellaan minkä teoreettisten oletusten valossa odottamaton toiminta olisi mielekästä.) Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 34 / 128

2. Argumenttianalyysi Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 35 / 128

Argumentin rakenteesta Tähän mennessä havaittua: Argumentti koostuu kolmenlaisista asioista 1. Väite V 2. Perustelut P 1, P 2, P 3,... 3. Taustaoletukset T 1, T 2, T 3,... - Usein taustaoletukset ovat julkilausumattomia ja rakentavat linkin perustelujen ja väitteiden välille. - Väite vastaa kysymykseen: mitä minun tulee uskoa? - Perustelut (taustaoletusten kanssa) vastaa kysymykseen: miksi minun tulee uskoa väite? Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 36 / 128

Argumentin rakenteesta Tyypillinen taustaoletuksen muoto on konditionaali: jos P, niin V. Tällöin taustaoletus rakentaa loogisen yhteyden perustelun ja väitteen välille: P Jos P, niin V siis: V (perustelu) (linkki) (johtopäätös) - linkeissä esiintyvät konditionaalit eivät yleensä itse ole loogisesti tosia - lisäksi linkit usein monimutkaisempia ja muodostavat ketjuja ym. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 37 / 128

Argumentin rakenteesta Esim.: V Rikos ei kannata P 1 Jos tekee rikoksia, jää ennen pitkää kiinni. T 1 Jos jää kiinni, rangaistus on rikoksen hyötyjä suurempi. T 2 Jos rangaistus on rikoksen hyötyä suurempi, rikos ei kannata. Tässä taustaoletukset muodostavat päättelyketjun, mutta argumentatiivisesti kyse ei ole perustelujen ketjusta. Peruste yhdessä perustelemattomien taustaoletusten kanssa muodostaa argumentin: Rikos ei kannata, koska P 1 (sekä T 1 ja T 2 ) Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 38 / 128

Argumentin rakenteesta Esim.: V Rikos ei kannata. P 1 Jos tekee taloudellisesti merkittäviä rikoksia, jää ennen pitkää kiinni, koska poliisien keinot tutkia merkittäviä rikoksia ovat nykyään erittäin tehokkaat. P 2 Jos vakavasta rikoksesta jää kiinni, on rangaistus ankara. P 3 Lisäksi on helpompaa tehdä rehellistä työtä kuin koittaa tienata pikkurikoksia puuhailemalla. Tässä P 3 on erillinen perustelu. P 1 tarjoaa perustelun sille, että rötöstelystä jää kiinni, mikä perustelun P 2 kanssa perustelee väitteen. Argumentti selvästi sisältää myös useita taustaoletuksia. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 39 / 128

Argumentin rakenteesta Argumentin rakenteen analyysissä ensisijaisen tärkeää on tunnistaa: 1. Mitä väitetään. 2. Mitkä argumentin rakenneosat perustelevat väitettä, mitkä ovat selityksiä ja mitkä taas kuvauksia. 3. Mitä taustoletuksia argumentti sisältää. 4. Mikälaisia rakenteita taustaoletukset muodostavat: -usea perustelu perustelee väitettä yhdessä -usea perustelu perustelevat väitettä erikseen -linkin rakentuminen edellyttää usein monia taustaoletuksia -perustelu perustelee väitettä, joka perustelee toista väitettä, jne. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 40 / 128

Argumentin rakenteesta Kielelliset tunnistuskeinot: Väite, koska perustelu / Väite, sillä perustelu / Perustelu, niinpä väite 1. Väitettä tai selitettävää ilmaisevat mm. seuraavat: ojten, siksi, siten, niinpä, mistä/tästä seuraa että, mikä osoittaa että, mistä voidaan päätellä että,... 2. Perustelua tai selitystä ilmaisevat mm. seuraavat: koska, sillä, siksi että, sen nojalla että, siitä syystä että, sen vuoksi että, siitä johtuen että,... Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 41 / 128

Argumentin rakenteesta Huom: johtopäätöskään ei ole aina sanottu suoraan vaan voi olla argumentissa implisiittisesti: Jos lähdemme siihen ravintolaan nyt, olemme siellä vasta varttia vaille sulkeutumisajan V : Ei lähdetä siihen ravintolaan Jos kirjoitat gradusi johtopäätösluvun kunnolla, tulet saamaan hyvän arvosanan. V : Kirjoita se luku kunnolla. Tällä teolla on arvaamattomia seurauksia/mitähän tästä seuraa? V : Arvaamaton on pahasta, joten jätetään tekemättä. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 42 / 128

Argumentin rakenteesta Kun rakenne on selvillä argumentin kriittisessä analyysissä tarkastellaan perustelujen, taustaoletusten ja muiden linkkien uskottavuutta. Perustelujen tulee olla uskottavampia kuin argumentin pääväite. muutoin perustelut edellyttävät erillisiä perusteluja. - Linkkien täytyy olla riittävän vahvoja, jotta perustelujen uskottavuutta siirtyy pääväitteelle. Taustaoletukset vaikuttavat linkin vahvuuteen. - Esittäjä olettaa nämä jaetuiksi itsensä ja yleisön kanssa. ikävä kyllä tämä johtaa usein ongelmiin - Millaisia perusteluja ja miten paljon esitetään, riippuu yleistöstä ja argumentin esittämisen kontekstista. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 43 / 128

Argumentin rakenteesta On tärkeää kyetä erottelemaan argumentin ilmiasu sen rakenteesta. Argumentin ilmiasu: se kielellinen muoto, jossa argumentti todellisuudessa esiintyy. Argumenttianalyysi pyrkii erottamaan ilmiasusta argumentin rakenteen: Paikannetaan väitteet ja perustelut, esitetään niiden asiasisältö mahdollisimman selkeästi ja yksikäsitteisesti. Esim. argumentin kontekstissa samaa tarkoittavien ilmaisujen korvaaminen yhdellä ilmaisulla, kontekstisidonnaisten ilmaisujen korvaaminen vähemmän kontekstisidonnaisilla ja niin edelleen. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 44 / 128

Argumentin rakenteesta On tärkeää kyetä erottelemaan argumentin ilmiasu sen rakenteesta. Esim: EU komission Agenda 2000 -esitys on johtamassa Suomen maidontuotannon eettisesti arveluttavalle tielle. Esitykseen sisältyvä ehdotus laskea rehuviljan hintaa 20 prosenttia merkitsee väkirehun käytön lisääntymistä nautakarjan ruokinnassa. Väkirehun osuuden lisääminen nautojen ravinnossa nurmirehun kustannuksella aiheuttaa märehtijöille terveyttä vaarantavia ruoansulatushäiriöitä. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 45 / 128

Argumentin rakenteesta On tärkeää kyetä erottelemaan argumentin ilmiasu sen rakenteesta. Esim: EU komission Agenda 2000 -esitys on johtamassa Suomen maidontuotannon eettisesti arveluttavalle tielle. Esitykseen sisältyvä ehdotus laskea rehuviljan hintaa 20 prosenttia merkitsee väkirehun käytön lisääntymistä nautakarjan ruokinnassa. Väkirehun osuuden lisääminen nautojen ravinnossa nurmirehun kustannuksella aiheuttaa märehtijöille terveyttä vaarantavia ruoansulatushäiriöitä. Taustaoletuksina: T 1 : nauta = märehtijä (tässä kontekstissa) T 2 : väkirehu = rikastettu rehuvilja T 3 : Vilja on tässä se mikä tuottaa ongelmia T 4 : nautakarja = maidontuottajat Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 46 / 128

Argumentin rakenteesta On tärkeää kyetä erottelemaan argumentin ilmiasu sen rakenteesta. Esim: EU komission Agenda 2000 -esitys on johtamassa Suomen maidontuotannon eettisesti arveluttavalle tielle. Esitykseen sisältyvä ehdotus laskea rehuviljan hintaa 20 prosenttia merkitsee rehuviljan käytön lisääntymistä nautakarjan ruokinnassa. Rehuviljan osuuden lisääminen nautojen ravinnossa nurmirehun kustannuksella aiheuttaa naudoille terveyttä vaarantavia ruoansulatushäiriöitä. Taustaoletuksina: T 1 : nauta = märehtijä (tässä kontekstissa) T 2 : väkirehu = rikastettu rehuvilja T 3 : Vilja on tässä se mikä tuottaa ongelmia T 4 : nautakarja = maidontuottajat Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 47 / 128

Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa merkityksenkantajina (tai totuudenkantajina) pidetään tavallisesti vain sellaisia ajatuksia (tai representaatioita) jotka voidaan ilmaista indikatiivilauseilla eli väitelauseilla. Lause ja propositio ilmaisu lause merkkijonona vs. Sisältö/merkitys väite, väittämä arvostelma propositio ajatus Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 48 / 128

Propositioista - Proposition voi ilmaista useilla eri lauseilla. - Väitteiden analyysissä lauseen yleensä oletetaan ilmaisevan yksikäsitteisesti jonkin proposition. - Näin ei välttämättä aina ole, mutta joka tapauksessa sama asiasisältö voidaan ilmaista useilla tavoilla: 1. Tänä syksynä sienisato on erityisen huono, koska keskikesä oli viileä ja loppukesä kuiva. Näinpä en ole onnistunut löytämään juuri ollenkaan syötäviä sieniä. 2. En ole onnistunut löytämään tänä syksynä sieniä juuri ollenkaan: kun ilma lämpeni, loppuivat sateet. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 49 / 128

Argumentin rakenteesta On myös tärkeää kyetä löytämään relevantit taustaoletukset - Taustaoletuksia on aina löydettävissä lukematon määrä, sillä kommunikaatio nojaa aina suureen määrään piileviä, enemmän tai vähemmän itsestäänselviä oletuksia. esim: sanojen merkitykset, yhteenlaskusäännöt, ilmeiset faktat (seinien läpi ei voi kävellä), sosiaaliset käytännöt, jne. - Argumenttianalyysissä pyritään tuomaan julki ne keskeisimmät tai lähimmät taustaoletukset, joiden voidaan tulkita olevan argumentin taustalla ja jotka vaikuttavat linkin vahvuuteen. Sille, mitkä taustaoletukset ovat keskeisiä, ei ole yksiselitteisiä kriteerejä. Taustaoletusten eksplikointi liittyy itse analyysin tarkoitusperiin. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 50 / 128

Argumentin rakenteesta Esimerkki 1: Ei meidän projektilla ole enää jäljellä kuin 27 000 euroa tänä vuonna ollaan tuhlattu jo 48 000 vuoden alun 75 000 saldosta P 1 Vuoden alussa projektilla oli 75 000 euroa P 2 Projekti on kuluttanut tänä vuonna 48 000 euroa V Projektin rahoja on jäljellä 27 000 euroa T 1 75000 48000 = 27000. Yksi taustaoletus siis vähennyslaskun säännöt T 2 Projekti ei ole saanut lisärahoitusta vuoden aikana T 3 Projektin rahoja ei ole varastettu T 4 Projekti ylipäätään on vielä olemassa, jne... Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 51 / 128

Argumentin rakenteesta Esimerkissä 1 linkki perustelujen ja väitteen välillä on sitova, eli mikäli perusteluina toimivat kuvaukset P 1 ja P 2 hyväksytään, tulee väitekin hyväksyä - Vähennyslaskusääntöä T 1 vahvempaa taustaoletusta vaikea löytää - Väite tulee siis hyväksyä, jos hyväksytään myös muut taustaoletukset T 2, T 3, jne. - Mikäli väite haluttaisiin kiistää, tulisi iskeä kiinni näihin (tai muihin) piileviin oletuksiin Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 52 / 128

Argumentin rakenteesta Esimerkki 2: Taloudessa ei näy mitään kriisin merkkejä. Vienti sekä kotitalouksien ostovoima kasvavat, kuluttajat ovat optimistisia, inflaatio pysyttelee matalana eikä verotuskaan kiristy. P 1 Vienti sekä kotitalouksien ostovoima kasvavat P 2 Kuluttajat ovat optimistisia P 3 Inflaatio pysyttelee matalana P 4 Verotus ei kiristy V Talous ei ole menossa kohti kriisiä T 1 P 1 -P 4 ovat (luotettavia) merkkejä ettei talous ole menossa kohti kriisiä T 2 Asuntomarkkinat eivät ole ylikuumenneet T 3 Pankeilla ei ole liikaa riskilainoja, jne Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 53 / 128

Argumentin rakenteesta Esimerkissä 2 linkki perustelujen ja väitteen välillä on löyhä, eli väite ei välttämättä seuraa, vaikka taustaoletukset hyväksyttäisiin - Olennaisin on taustaoletus T 1 - Vaikka P 1 -P 4 olisivat luotettavia merkkejä, tämä ei ole universaali tai lainomainen säännönmukaisuus, vaan ainoastaan yleinen säännönmukaisuus, joka pätee siis vain useimmissa tapauksissa tai jollain todennäköisyydellä - Perustelujen ja taustaoletusten hyväksyminen ei siis velvoita hyväksymään väitettä Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 54 / 128

Vasta-argumenteista Esimerkin 2 argumentin nojalla väite on kuitenkin syytä hyväksyä (jos oletetaan T 1 ) mikäli vastaväitteelle ei ole erityisempiä perusteluja. Mikäli emme hyväksy, että perustelut ovat luotettavia merkkejä talouden tilasta, niin johtopäätöstä ei liene syytä hyväksyä vaikka argumentti antaisikin sille jotain tukea. Vasta-argumentin ei silti tarvitse kohdistua perusteluja 1-4 vastaan eikä edes keskeiseen taustaoletukseen T 1 : Vasta-argumentti voisi esimerkiksi kohdistua taustaoletusta T 3 vastaan sekä sen puolesta, että riskilainojen liiallinen määrä on merkki talouden ajautumisesta kohti taantumaa, tai ainakin ne voivat uskottavasti johtaa siihen. Näin vasta-argumentti heikentäisi alkuperäistä argumenttia heikentämättä sen varsinaisia linkkejä, ja samalla lisäämään väitteen ei-v uskottavuutta. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 55 / 128

Vasta-argumenteista Perustelujen joukossa voi olla tekijöitä, jotka antavat johtopäätökselle ristiriitaista tukea: P 1 Tekeepä mieli leivoksia. P 2 Naapuriin on juuri avattu leipomo, josta saa lempileivoksiani halvalla. P 3 Aloitin juuri laihdutuskuurin, P 4 ja rahatkin on loppu. V Nyt kannattaa käydä hakemassa pari leivosta. Perustelut P 3 ja P 4 heikentävät huomattavasti perustelujen P 1 ja P 2 sekä johtopäätöksen välistä (ennestäänkin heikkoa) linkkiä. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 56 / 128

Vasta-argumenteista Usein vastakkaiset perustelut on selkeämpää kasata erilliseksi vasta-argumentiksi: P 1 Tekeepä mieli leivoksia. P 2 Naapuriin on juuri avattu leipomo, josta saa lempileivoksiani halvalla. V Nyt kannattaa käydä hakemassa pari leivosta. P 3 Aloitin juuri laihdutuskuurin. P 4 Rahani ovat loppu. ei-v Eipä taida kannattaa hakea leivoksia. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 57 / 128

Argumenttien rakenteesta Perusteluista: 1. Toisiaan täydentävät perustelut: Humanistisen tutkimuksen rahoitusta on lisättävä, koska se on jäänyt jälkeen luonnontieteellisen tutkimuksen rahoituksesta. Ovathan ihmistieteen yhtä tärkeitä kuin luonnontieteet. 2. Rinnakkaiset perustelut: Davidsonin instrumentalistinen näkemys referenssistä on väärä, koska tarvitsemme itsenäistä referenssin teoriaa totuuden selittämisessä. Sitä paitsi Davidsonin näkemyksestä seuraava referenssin tutkimattomuuden teesi on absurdi. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 58 / 128

Argumenttien rakenteesta Perusteluista: 3. Perustelujen ketjut (Esimerkki 3): Davidsonin instrumentalistinen näkemys referenssistä on väärä, koska tarvitsemme teorian lauseiden totuudesta, ja tällainen teoria edellyttää itsenäistä teoriaa referenssistä. Tosi lause näet antaa informaatiota siitä, millainen todellisuus on, ja tämä funktio edellyttää, että lauseen osat liittyvät jollain tavalla todellisuuden osiin. Davidsonin näkemys on myös absurdi, koska siitä seuraa referenssin tutkimattomuuden teesi. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 59 / 128

Argumenttien rakenteesta Nämä argumenttirakenteet voidaan kuvata yksinkertaisilla kaavioilla: yksi perustelu + P V täydentävät perustelut + P 1 P 2 V rinnakkaiset perustelut P 1 P 2 + + V perustelujen ketjut P 1 + P 2 + V Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 60 / 128

Argumenttien rakenteesta Leivostapauksen kaavio: P 1 P 2 P 3 P 4 + - - V P 1 : Tekee mieli leivoksia P 2 : Naapuriin on avattu leipomo... P 3 : Aloitin juuri laidutuskuurin P 4 : Rahatkin on loppu. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 61 / 128

Argumenttien rakenteesta Tehdään esimerkin 3. muunnoksesta analyysi argumentaatiokaavion avulla. Mikäli tarvetta on, täydennetään argumenttia linkkiä vahvistavilla taustaoletuksilla (T x ), joita voidaan uskottavasti ajatella argumentin taustalle. (Argumentin kontekstiksi voidaan olettaa akateeminen filosofian alan julkaisu, esitelmä, tai vastaava.) Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 62 / 128

Argumenttien rakenteesta Esimerkki 3: Davidsonin instrumentalistinen näkemys referenssistä on väärä, koska tarvitsemme teorian lauseiden totuudesta, ja tällainen teoria edellyttää itsenäistä teoriaa referenssistä. Tosi lause näet antaa informaatiota siitä, millainen todellisuus on, ja tämä funktio edellyttää, että lauseen osat liittyvät jollain tavalla todellisuuden osiin. Davidsonin näkemys on myös absurdi, koska siitä seuraa referenssin tutkimattomuuden teesi. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 63 / 128

Argumenttien rakenteesta Esimerkki 3: Davidsonin instrumentalistinen näkemys referenssistä on väärä, koska tarvitsemme teorian lauseiden totuudesta, ja tällainen teoria edellyttää itsenäistä teoriaa siitä, miten lauseet viittaavat todellisuuteen. Tosi lause näet antaa informaatiota siitä, millainen todellisuus on, ja näin ei voisi olla, jos lauseen osat eivät viittaisi jollain tavalla todellisuuden osiin. Davidsonin näkemys on myös absurdi, koska siitä seuraa referenssin tutkimattomuuden teesi. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 64 / 128

Argumenttien rakenteesta P 1 : Tarvitaan teoria lauseiden totuudesta. P 2 : Teoria lauseiden totuudesta edellyttää itsenäistä teoriaa referenssistä. P 3 : Tosi lause antaa informaatiota siitä, millainen todellisuus on. P 4 : P 3 ei voi pitää paikkaansa, jos lauseen osat eivät viittaisi jollain tavalla todellisuuteen. V 1 : Davidsonin näkemys referenssistä on väärä. P 5 : Davidsonin teoriasta seuraa referenssin tutkimattomuuden teesi. V 2 : Davidsonin näkemys on absurdi (=V 1 ). Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 65 / 128

Linkkien luonteesta Argumentin perusidea (taas kerran): 1. Perustelut yleisölle aluksi paremmin tunnettuja tai hyväksyttävämpiä kuin väite. 2. Väite seuraa perusteluista ja taustaoletuksista, jotka siis muodostavat riittävän ehdon väitteelle. 3. Argumentin linkkien nojalla perustelujen hyväksyttävyys siirtyy väitteeseen. 4. Agumentin vastaanottaja on valmis hyväksymään väitteen tai ainakin pitää hyväksyttävämpänä kuin aiemmin. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 66 / 128

Linkkien luonteesta Sitova ja löyhä linkki: 1. Sitova linkki: P 1 : Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia. P 2 : Sokrates on ihminen. V: Siis Sokrates on kuolevainen. linkkinä ilmeinen looginen totuus: Jos jokainen I on K ja s on I, niin s on K. 2. Löyhä linkki: P 1 : S. Pekkala on ilmoittanut kyselytutkimusessa ammatikseen toimihenkilö V: S. Pekkala luultavasti on toimihenkilö. linkkinä yleinen huomio: T 1 : Kyselytutkimusissa vastaajat yleensä ilmoittavat ammattinsa oikein. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 67 / 128

Linkkien luonteesta Loogisia käsitteitä: Deduktio: Jokainen X on Y. a on X. siis: a on Y. Deduktiossa päätellään yleisestä säännöstä yksittäistapaukseen. Johtopäätös seuraa varmasti, jos premissit tosia. Deduktiivisen päättelyn tärkeä erityistapaus: Jos A:sta seuraa B, ja ei-b, niin tällöin ei-a. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 68 / 128

Linkkien luonteesta Loogisia käsitteitä: Induktio: Jokainen havaittu X on Y. eli x 1 on Y, x 2 on Y, x 3 on Y,... siis: Jokainen X on Y. Induktiossa päätellään yleinen, epävarma sääntö yksittäistapausten pohjalta. Induktiivisen argumentin tapaus: yleensä, jos a on X, niin a on Y. Koska b on X, niin on syytä uskoa, että b on Y. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 69 / 128

Linkkien luonteesta Loogisia käsitteitä: Abduktio (päättely parhaaseen selitykseen): On havaittu yllättävä seikka X. Jos teoria T pitäisi paikkansa, niin se selittäisi X:n siis: Teoria T on pätevä tai ainakin harkinnan arvoinen. Abduktiossa siis muodostetaan hypoteesi, joka selittäisi ilmiön X, ja käytetään ilmiön selitystä perusteena teorian T puolesta. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 70 / 128

Linkkien luonteesta Usein abduktio, induktio ja deduktio toimivat osana tieteellistä päättelyä siten, että näillä kaikilla on oma roolinsa: 1. Deduktiolla johdetaan ennuste teoriasta T, 2. Induktiolla päätellään yleinen säännönmukaisuus havaitusta datasta, 3. Abduktiota käytetään, mikäli ennuste on yhtenevä teorian kanssa. - Mikäli ennuste ei ole yhtenevä teorian kanssa, päätellään deduktiivisesti, että teoriassa on jotain vikaa. - Vika voi olla myös taustaoletuksissa, jolloin selvitämme abduktiivisesti kumpi on uskottavampaa: teorian vai taustaoletusten hylkääminen - Loogisessa mielessä deduktio on näistä eniten, ja abduktio vähiten, sitova. Tosin teorianmuodostuksessa deduktion rooli on usein vähiten relevantti. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 71 / 128

Linkkien luonteesta Linkkien (ja perustelujen) minimiehto on, että ne ovat edes jotenkin relevantteja väitteen kannalta. 1. P 1 : Pekka on mukava mies. V : Pekka on varmaankin hyvä tutkija. linkkinä taustaoletus: mukavat ihmiset ovat hyviä tutkijoita. 2. P 1 : Pekka on mukava mies. V : Pekka on varmaankin hyvä asiakaspalvelija. linkkinä taustaoletus: mukavat ihmiset ovat hyviä asiakaspalvelijoita. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 72 / 128

Linkkien luonteesta Sitova linkki, löyhä argumentti: P 1 Jos kaikki työnantajat ovat reiluja, ovat kaikki työntekijät tyytyväisiä. P 2 Kaikki työnantajat ovat reiluja. V Siispä kaikki työntekijät ovat tyytyväisiä. Linkki on sitova, koska väite seuraa perusteista välttämättä loogisesti. Silti johtopäätös ei ole uskottava: Tässä tapauksessa P 1 on jokseenkin kyseenalainen ja P 2 varmasti epätösi. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 73 / 128

Linkkien luonteesta Lisäperustelujen vaikutuksesta linkkien vahvuuteen: Humanistisen tutkimuksen rahoitusta on lisättävä, koska se on jäänyt jälkeen luonnontieteellisen tutkimuksen rahoituksesta. Ovathan ihmistieteen yhtä tärkeitä kuin luonnontieteet. T 1 : Yhtä tärkeitä tieteenaloja on rahoitettava samassa määrin. Mutta luonnontieteiden opiskelijamäärät ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina T 2 : enemmän opiskelijoita enemmän tutkimusta enemmän kuluja Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 74 / 128

Linkkien luonteesta Mitä mieltä seuraavasta? Suomalaisia tarkkaillaan julkisissa tiloissa huomattavasti enemmän ja tehokkaammin kuin muita pohjoismaalaisia. Esimerkiksi Ruotsin kaupungeissa kameroita asukasta kohden on käytössä alle puolet siitä määrästä mitä Suomen kaupungeissa. Entä jos otamme huomioon, että Tanskassa on vielä paljon enemmän valvontakameroita per henkilö kuin Suomessa, ja että niitä käytetään tehokkaammin? Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 75 / 128

Argumentoinnin reiluudesta 1. Argumentin esittäjän tulee uskoa argumenttiinsa, eli pitää perustelujaan ja johtopäätöksiään joko a) hyväksyttävinä tai ainakin b) harkinnan arvoisina. 2. Argumentti tulee esittää selkeästi ja johdonmukaisesti niin, että yleisön on mahdollisimman helppo ymmärtää sen rakenne, eli miten argumentti etenee ja minkä väitetään seuraavan mistäkin. 3. Älä käytä sellaisia linkkejä tai perusteluja, joita pidät löyhinä tai irrelevantteina. monta huonoa perustetta ei tee yhtä hyvää 4. Kaikenlainen hämääminen ja epäolennaisuuksien käsittely on huonoa argumentointia. 5. Argumenttiin vaikuttavien taustaoletusten piilottaminen lasketaan hämäykseksi, mikäli voidaan olettaa, ettei yleisö niitä hyväksy. 6. Älä käytä perusteluja, joita yleisösi tai sinä itse et ymmärrä. 7. Ole retoriikassasi rehellinen ja selkeä. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 76 / 128

Argumentoinnin reiluudesta Mannerjäätikön laajuus, miljoonaa neliökilometriä per vuosi 11.4 11.2 11 10.8 10.6 10.4 10.2 10 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 77 / 128

Argumentoinnin reiluudesta Mannerjäätikön laajuus, miljoonaa neliökilometriä per vuosi 13 12.5 12 11.5 11 10.5 1978 1983 1988 1993 1998 2003 2008 Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 78 / 128

Argumentoinnin reiluudesta Mannerjäätikön laajuus, miljoonaa neliökilometriä per vuosi 14 12 10 8 6 4 2 0 1978 1983 1988 1993 1998 2003 2008 Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 79 / 128

3. Huonoista argumenteista Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 80 / 128

Argumentaatiovirheistä Olemme huomanneet, että argumentti voi epäonnistua esim. 1. Koska perustelut ovat liian heikot 2. Vasta-argumentti on tarpeeksi vahva 3. Argumentti tai argumentaatiotilanne on epäreilu Lisäksi keskeinen ongelma on näennäiset tai virheelliset argumentit, jotka sisältävät oleellisia argumentaatiovirheitä. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 81 / 128

Argumentaatiovirheistä Muodollisista virheistä Mitä mieltä seuraavasta päätelmästä: siis: Jos minulla on ylimääräistä rahaa, niin lähden illalla diskoon. Minulla on ylimääräistä rahaa. Lähden illalla diskoon. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 82 / 128

Argumentaatiovirheistä Muodollisista virheistä Mitä mieltä seuraavasta päätelmästä: siis: Jos minulla on ylimääräistä rahaa, niin lähden illalla diskoon. Minulla ei ole ylimääräistä rahaa. En lähde illalla diskoon. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 83 / 128

Argumentaatiovirheistä Muodollisista virheistä Mitä mieltä seuraavasta päätelmästä: siis: Jos minulla on ylimääräistä rahaa, niin lähden illalla diskoon. Lähden illalla diskoon. Minulla on ylimääräistä rahaa. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 84 / 128

Argumentaatiovirheistä Muodollisista virheistä Mitä mieltä seuraavasta päätelmästä: siis: Jos minulla on ylimääräistä rahaa, niin lähden illalla diskoon. En lähde illalla diskoon. Minulla ei ole ylimääräistä rahaa. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 85 / 128

Argumentaatiovirheistä Muodollisista virheistä Pätevät päätelmät modus ponens A B A B modus tollens A B B A Virheelliset päätelmät takajäsenen kieltäminen A B A B etujäsenen vahvistaminen A B B A Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 86 / 128

Argumentaatiovirheistä Muodollisista virheistä 1. Kaikki kasvit tarvitsevat vettä. Voikukat tarvitsevat vettä. siis: Voikukat ovat kasveja. 2. Kaikki jääkaapit käyttävät sähköä. Puhelimet käyttävät sähköä. siis: Puhelimet ovat jääkaappeja. HUOM: Siitä, että päätelmä on epäpätevä ei seuraa, että johtopäätös olisi epätosi. (myös: auktoriteetit) Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 87 / 128

Argumentaatiovirheistä Muodollisista virheistä Tosin joskus esim. modus ponensin sitovuuskin on niin ja näin: 1. Jos tapaan illalla ystäväni, lähden elokuviin. Tapaan illalla ystäväni. siis: Lähden elokuviin. 2. Jos tapaan illalla ystäväni, lähden elokuviin. Jos minulla on rahaa, lähden elokuviin. Tapaan illalla ystäväni. siis: Lähden elokuviin. Arkipäättely (ja tieteellinen päättely) ei yleensä monotonista Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 88 / 128

Argumentaatiovirheistä Muodollisista virheistä Huom: Usein jos... niin rakenne tulkitaan bikonditionaalina jos ja vain jos vrt: 1. Jos eläin on lintu, niin se munii. 2. Jos minulla on aikaa, niin lähden elokuviin. 3. Jos siivoat huoneesi, niin pääset ulos leikkimään. Bikonditionaalissa etujäsen on sekä riittävä että välttämätön ehto. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 89 / 128

Epäargumentatiiviset perusteet Tunteet Tunteiden herättäminen on sinänsä hyväksyttävää ja joskus jopa toivottavaa. - esim. moraalisissa argumenteissa tämä yleensä on tavoitteena. - yleisöä on hyvä motivoida keskusteluun tai toimitaan Kuitenkin mikäli tämän tarkoitus on hankaloittaa argumentin kriittistä tarkastelua, rinnastuu toiminta epäreiluun argumentaatioon. -uhkakuvien maalailu ja liiottelu -lietsonta ja hurmostelu -sosiaalipsykologian hyväksikäyttö -imartelu, jne. Huom: yleisön vastuu tässä asiassa. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 90 / 128

Epäargumentatiiviset perusteet Henkilöä vastaan (argumentum ad hominem) - Kun johtopäätöksiä vedetään henkilön ominaisuuksista, jotka ovat väitteen kannalta epäoleellisia liittyy usein väittelytilanteisiin ja vasta-argumentteihin - Mustamaalauksessa opponentista esitetään epäedullisia ja/tai epätosia väitteitä. Huom: tällöin kyse voi olla valehtelusta tai ad hominemista Erityistapauksena tästä argumentum ad hominen tu quoque - tekopyhyyteen tms. vetoaminen: henkilö sanoo toista ja tekee toista - asiallista kun henkilön argumentatiiviset perusteet ovat ristiriitaisia Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 91 / 128

Epäargumentatiiviset perusteet Henkilöä vastaan (argumentum ad hominem) A: En usko, että 1 = 0, 9999... Sehän on vain äärimmäisen lähellellä lukua 1. B: Reaalilukujen teorian mukaan kahden luvun välissä on aina kolmas luku, joten matematiikka siis olisi ristiriitaista, jos väitteesi pitäisi paikkansa. A: No ehkä matematiikka sitten on ristiriitaista. B: Toisaalta varmaan tiedät, että 1 3 = 0, 333...? A: Kyllä. B: Ja kun kerrot sen puolittain kolmella, saat 3 3 = 0, 999..., eli 1 = 0, 999... A: Jotain hämärää tässä varmaan on, ehkä 1 3 ei sittenkään ole 0, 3333..., eli en usko vieläkään. B: Se nyt johtuu yksinkertaisesti siitä, että et ole opiskellut matematiikkaa, joten et ymmärrä tällaisia perusasioita. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 92 / 128

Epäargumentatiiviset perusteet Prudentiaaliset (järkevään toimintaan) nojaavat perusteet Kun argumentissa käytetään perusteena yleisön omaa etua, eli heidän on järkevää hyväksyä argumentti, ja toimia kuin se olisi tosi. Esim. uhkailun tai lahjonnan seurauksena Käytännössä liittyy aina käytännöllisiin, toimintaan kehottaviin argumentteihin. Esiintyy esimerkiksi poliittisessa keskustelussa jne. Leikkauspolitiikka ei voi olla järkevää, koska siinä köyhimmät kärsivät eniten. I thought it must be true until I found out what it would cost. -James Inhofe Huom: sosiaalisen viiteryhmän vaikutus argumenttien arviointiin. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 93 / 128

Virheet argumentin muodostamisessa Kehäpäätelmä (petitio principii) - Perusteluissa oletetaan johtopäätös tai vahvempi väite. Miehet ovat soveliaimpia johtajia, koska naisten johtajankyvyt ovat miesten vastaavia heikompia. - Yleensä kuitenkin muodollisesti pätevää päättelyä: Blaupunktini on kestävää tekoa, koska kaikki saksalaiset radiot ovat. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 94 / 128

Virheet argumentin muodostamisessa Harhauttava johtopäätös/ei seuraa (non sequitur) - Argumentti perustelee jonkun muun väitteen kuin pitäisi. Yritysten johtoon pitäisi valita pätevimmät hakijat riippumatta sukupuolesta. Näin ei kuitenkaan ole, koska viimeaikaisen selvityksen mukaan yritysten korkeimmassa johtoportaassa miehet ovat selvästi yliedustettuina. - Virheen alalajina voitaneen pitää olkiukkoa ja ehkä myös savuverhoa Myös kun johtopäätös yksinkertaisesti ei seuraa premisseistä. muodolliset virhepäätelmät kuuluvat tähän. Huom: non sequiturin osoittaminen on usein vaikeaa, koska seuraukset riippuvat taustaoletuksista ja käsitteiden täsmällisistä merkityksistä. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 95 / 128

Virheet argumentin muodostamisessa Harhauttava johtopäätös/ei seuraa (non sequitur) A: Palkkatasa-arvo ei toteudu Suomessa. Naisten keskimääräiset ansiot ovat vain 80 % miesten keskiansioista. B: Entä sitten? Miehet tekevät keskimäärin enemmän työtunteja vuodessa. Lisäksi miehet ja naiset tekevät erilaisia töitä. A: Tämähän osoittaa vain, että ongelma on sekä kulttuurinen että rakentteellinen: äitien vastuulle yleensä jää lasten ja kodin hoitaminen, ja toiseksi naisvaltaisia aloja ei arvosteta tarpeeksi, mikä näkyy palkkauksessa. B: Mutta eihän tämä enää liity palkkatasa-arvoon. Työpaikolla miehille ja naisille silti maksetaan yleensä samaa palkkaa samasta työstä. Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 96 / 128

Virheet argumentin muodostamisessa Todistamisen taakka (argumentum ad ignorantiam) - Perusteena käytetään vastakkaisen todistusaineiston puutetta. Uskon Jumalaan, koska hänen olemassaoloaan vastaan ei ole todisteita (ja sinunkin kannattaisi uskoa.) - Yleensä todistustaakka on lähtökohtaisesti olemassaoloväitteen esittäjällä. (tosin tästä ei ole vaikea löytää poikkeuksia) - Usein todistamisen taakka on epäselvä ja varsinaisen väittelyn aihe. Esim: milloin GM-yritysten on todistettava tuotteidensa turvallisuus ennen markkinoille tuontia? Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 97 / 128

Virheet argumentin muodostamisessa Aiheen rajaus - Voi muodostua ongelmaksi, kun toinen osapuoli a) kieltäytyy keskustelemasa relevanteista vastaväitteistä, jotka kuuluvat mielivaltaisen rajauksen ulkopuolelle b) siirtää keskustelun asiattomasti aiheen sivuun (sumuverho) - Tyypillistä on käydä tosiasiakeskustelua arvokeskustelun ehdoilla tai toisin päin. - Erityisen ongelmallista jos osapuolten välillä on epätasa-arvoinen valta-asetelma Renne Pesonen (TaY) 28. lokakuuta 2015 98 / 128