Juha Terho/JKo 22.6.2016 Jäsenkirje Talo/16/2016 1 (5) Elinkeinoasiat Talonrakennusteollisuus ry:n jäsenyrityksille Hankintalainsäädännön uudistamista koskeva hallituksen esitys annettu Hankintalain kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys (HE 108/2016) annettiin eduskunnalle 22.6.2016. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, joka korvaisi vuodelta 2007 olevan julkisista hankinnoista annetun lain ja vuodelta 2011 olevan sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annetun lain. Samassa yhteydessä ehdotetaan säädettäväksi vastaavat kilpailuttamismenettelyt kattava laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, joka korvaisi vuodelta 2007 olevan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain. Hankintamenettelyä koskevien säännösten määrä kasvaa muutosten johdosta olennaisesti. Uudessa laissa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista on 174 pykälää, kun nykyisessä laissa julkisista hankinnoista pykäliä on 110. Lainsäädännön valmistelu jatkuu nyt eduskunnassa, tosin vasta eduskunnan kesälomakauden jälkeen syyskuun alkupuolella, jolloin valiokuntakäsittelyt käynnistyvät. Valiokuntakuulemisten myötä Rakennusteollisuus RT ry tulee jatkamaan aktiivista toimintaansa lain sisältöön vaikuttamisessa. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Esityksen pohjana olevien hankintadirektiivien täytäntöönpanomääräaika päättyi 18.4.2016. Näillä näkymin uusi hankintalainsäädäntö tulee voimaan vuodenvaihteessa tai aivan vuoden 2016 lopussa. Kansalliset kynnysarvot nousevat paitsi rakennusurakoissa Hallituksen esityksen mukaan kansalliset kynnysarvot ilman arvonlisäveroa laskettuna ovat jatkossa seuraavat: Tavara- ja palveluhankinnat sekä suunnittelukilpailut 60 000 euroa Sosiaali- ja terveyspalvelut ym. erityiset palvelut 400 000 euroa (tietyt koulutuspalvelut 100 000 euroa); Käyttöoikeussopimukset 500 000 euroa; Rakennusurakat 150 000 euroa (säilyy ennallaan) EU-kynnysarvot säilyvät ennallaan. EU-kynnysarvoja tarkastetaan kahden vuoden välein komission erikseen antamalla asetuksella, aiemman käytännön mukaisesti. Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen: Talonrakennusteollisuus Rakennustuoteteollisuus Infra Tekninen urakointi Pinta Rakennusteollisuus RT ry Y-tunnus 0215303-5 puh. 09 12991 faksi 09 628 264 etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi www.rakennusteollisuus.fi PL 381 (Unioninkatu 14) 00131 Helsinki
2 (5) Useita muutoksia EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen menettelysäännöksiin EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen menettelysäännöksiin ehdotetaan useita muutoksia (EU-kynnysarvo esim. rakennusurakoissa on 5 225 000 euroa). Keskeisiä muutoksia ovat mm. seuraavat: Ennen hankintamenettelyn aloittamista hankintayksikkö voi tehdä markkinakartoituksen hankinnan valmistelua varten ja antaa tietoa toimittajille tulevaa hankintaa koskevista suunnitelmistaan ja vaatimuksistaan. Jos ehdokas, tarjoaja tai tarjoajaan liittyvä yritys on osallistunut hankinnan valmisteluun, on hankintayksikön varmistettava, että tämä ei vääristä kilpailua. Hankintayksikön on asetettava tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet sekä muut hankinta-asiakirjat ilmaiseksi, rajoituksetta, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville sähköisessä muodossa. Hankinta-asiakirjat on asetettava saataville siitä päivästä, jona hankintailmoitus on julkaistu. Ilmoituksessa on mainittava internet-osoite, jossa tarjouspyyntö ja muut hankinta-asiakirjat ovat saatavilla sähköisessä muodossa. Ehdokkailta ja tarjoajilta vaadittava vuotuinen vähimmäisliikevaihto saa olla enintään kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen. Perustellusta syystä vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus voi olla korkeampi. Hankintayksikön on mainittava tällaista vaatimusta koskevat perustelut tarjouspyynnössä tai hankintapäätöksessä. Hankintayksikön on vaadittava käytettäväksi ns. yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa alustavana näyttönä siitä, että ehdokasta tai tarjoajaa eivät rasita pakolliset tai harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet ja että ehdokas tai tarjoaja täyttää hankintayksikön asettamat soveltuvuusvaatimukset. Tarjouskilpailun määräaikoja on lyhennetty kaikissa menettelyissä. Neuvottelumenettelyjen käyttöala on laajempi ja joustavampi. Itse menettelyn kulusta on säännelty tarkemmin. Innovaatiokumppanuus on täysin uusi hankintamenettely. Hankintayksikkö voi valita innovaatiokumppanuuden, jos hankintayksikön tarvetta ei voida täyttää hankkimalla markkinoilla jo saatavilla olevia tavanomaisia tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita. Pakollisiin ja harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin esitetään lisäyksiä ja muutoksia. Uusia pakollisia poissuljentaperusteita ovat mm. osallistuminen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, ihmiskauppa ja terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset. Harkinnanvarainen poissuljentaperuste on käsillä esim. silloin, jos ehdokkaan tai tarjoajan suorituksissa aikaisemmissa hankintasopimuksissa tai käyttöoikeussopimuksissa on ollut merkittä-
3 (5) viä tai toistuvia puutteita jonkin keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa; lisäedellytyksenä on, että puutteet ovat johtaneet kyseisen aikaisemman sopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen, purkamiseen, vahingonkorvauksiin tai muihin vastaaviin sanktioihin Harkinnanvarainen poissulkemisperuste on kyseessä myös silloin, jos ehdokas tai tarjoaja on rikkonut Suomen tai Euroopan unionin lainsäädännön, työehtosopimusten taikka eräiden kansainvälisten sopimusten ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita, ja hankintayksikkö voi näyttää rikkomuksen toteen. Valmistelutyön aikana syntyneenä kansallisena lisäyksenä esitetään, että jos ehdokas tai tarjoaja tai joku sen ns. johtohenkilöistä on tuomittu rikosrekisteriotteesta ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla rangaistukseen rikoslain 47 luvun tarkoittamasta työrikoksesta, on hankintayksikön pakko sulkea tällainen toimija tarjouskilpailun ulkopuolelle. Rakennusteollisuus RT ry:n voimakkaasti valmistelutyön aikana kritisoima em. työrikoksiin kytkeytynyt yhteisösakkotuomio pakollisena poissuljentaperusteena on pudotettu pois hallituksen esityksestä. Perusteluissa todetaan, että ko. rikosnimikkeiden osalta ei otettaisi huomioon tarjoajan itse saamia tuomioita kuten yhteisösakkoja. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikosrekisterilakia siten, että ehdokkaan tai tarjoajan johto- tai vastuuhenkilöä koskeva ote rikosrekisteristä voitaisiin luovuttaa hankintayksikölle käytettäväksi sen arvioimiseksi, koskeeko ehdokasta tai tarjoajaa laissa tarkoitettu pakollinen poissulkemisperuste. Ehdokas tai tarjoaja voi esittää näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että sitä rasittaa pakollinen tai harkinnanvarainen poissulkemisperuste (Self Cleaning). Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä ehdokasta tai tarjoajaa pois tarjouskilpailusta. Jos hankintayksikkö käyttää muissa kuin tavarahankinnoissa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena ainoastaan halvinta hintaa, sen on esitettävä tätä koskevat perustelut hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä taikka hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa. Tavoitteena on tuoda laadun huomioiminen korostuneemmin esille pelkän hinnan sijasta. Perusteluista ei voi valittaa. Hankintayksiköille asetetaan velvoite selvittää poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan taustat. Hankintayksikkö voi tehdä hankintasopimuksen erillisinä osina ja määritellä kyseisten osien koon ja kohteen. Jos hankintayksikkö ei jaa hankintasopimusta osiin, sen on esitettävä jakamatta jättämisen syyt hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa. Jakamatta jättämisestä ei kuitenkaan voi valittaa. Rakennusurakoissa ja sellaisissa palveluhankinnoissa, jotka suoritetaan hankintayksikön välittömässä valvonnassa olevissa tiloissa, hankintayksikön on velvoitettava viimeistään hankintasopimuksen toteuttamisen alkaessa valittua tarjoajaa ilmoittamaan sellaisten alihankkijoiden nimet, yhteystiedot ja lailliset edustajat, jotka osallistuvat rakennusurakkaan tai palveluhankintaan, jos ne ovat kyseisenä ajankohtana tiedossa. Valitun tarjoajan on ilmoitettava hankintasopimuksen voimassaoloaikana myös muutokset tällaisissa alihankkijoissaan sekä muutokset edellä mainittuihin tietoihin.
4 (5) Hankintayksikön on vaadittava alihankkijan vaihtamista, jos alihankkijan osalta on käsillä pakollinen poissulkemisperuste tai se voi vaatia vaihtoa, jos kyse on harkinnanvaraisesta poissulkemisperusteesta. Lakiin otetaan säännökset hankintasopimuksen muuttamisesta sopimuskauden aikana. Hankintasopimusta ei saa olennaisesti muuttaa sopimuskauden aikana ilman lain mukaista uutta hankintamenettelyä. Laissa on luettelo muutostilanteista, joita voidaan pitää olennaisina ja toisaalta luettelo tilanteista, joissa hankintasopimukseen voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä. Markkinaoikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Sähköistä tietojenvaihtoa hankintamenettelyssä koskevat säännökset tulevat yhteishankintayksiköiden osalta voimaan vasta 18.4.2017 ja muiden hankintayksiköiden osalta 18.10.2018. Sähköinen tietojenvaihto on määritelty tarkemmin lakiehdotuksen 62 :ssä. Pykälässä asetetaan tiettyjä vaatimuksia sähköiseen viestintään käytettäville välineille ja laitteille sekä niiden teknisille ominaisuuksille. Mikäli hankintayksikkö esimerkiksi käyttää sähköisiä kilpailutusjärjestelmiä tai ottaa tarjouksia vastaan sähköisesti, järjestelmien on täytettävä pykälän asettamat vaatimukset. Kansallisista hankintamenettelyistä kevyempiä Hallituksen esityksen mukaan kansallisten hankintamenettelyjen sääntely (kansallisen kynnysarvon ylittävät, mutta EU-kynnysarvon alittavat hankinnat) on jatkossa huomattavasti EU-menettelyjä kevyempää. Jatkossa kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintayksikkö voi itse joustavasti määritellä, miten tarjouskilpailu toteutetaan. Halutessaan hankintayksikkö voi jopa luoda omanlaisiaan menettelyjä, esimerkiksi neuvottelumenettelyjä väljempiä neuvotteluja sisältäviä menettelyjä tai toimittajarekisteriin perustuvia järjestelmiä. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä menettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Kuvaus tulee esittää siten, että ehdokkaat ja tarjoajat pystyvät sen perusteella ennakoimaan käytetyn menettelyn luonnetta ja kulkua sekä tietävät oman roolinsa menettelyssä. Menettelyn valinnassa ja toteutuksessa tulee huomioida lain 3 :ssä mainitut periaatteet. Menettely ei saa muodostua syrjiväksi tai kilpailua rajoittavaksi. Hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Sidosyksiköiden toimintaa markkinoilla rajoitetaan Lakiehdotuksen 15 :n mukaan lakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään. Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Lisäksi edellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja että yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa.
5 (5) Muutoksella pyritään parantamaan kilpailuneutraliteettia julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Edellä mainittua prosenttiosuutta ja euromääräistä rajoitusta sovelletaan muihin kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimiviin sidosyksiköihin vasta 1.1.2019 lukien. Sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimiviin sidosyksiköihin niitä sovelletaan vasta 1.1.2022 lukien. Kilpailu- ja kuluttajavirastolle hankintojen valvonta Hallitus esittää, että hankintalainsäädännön valvonta annetaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtäväksi. Jokainen, joka katsoo hankintayksikön menetelleen hankintalainsäädännön vastaisesti, voi tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimenpidepyynnön menettelyn lainmukaisuuden tutkimiseksi. Toimenpidepyynnön tekemiseen ja käsittelyyn sovelletaan, mitä hallintolain 8 a luvussa säädetään hallintokantelusta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi ottaa toimivaltaansa kuuluvan asian tutkittavakseen myös omasta aloitteestaan. Lisätietoja Juha Terho asiamies juha.terho@rakennusteollisuus.fi Talonrakennusteollisuus ry