KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA? 12.1.2012 1
TAUSTAA KESMA I hankkeen tarkoituksena on täsmentää tietämystä: maaseutumatkailuyritysten asiakkaiden kuluttajakäyttäytymisestä hankealueen yritysten nykytilasta liittyen sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. kestävän matkailun liiketoiminnan kehittämismalli, jonka tarkoituksena on toimia jatkossa kehittämistyökaluna.
TAUSTAA Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä matkailulla tarkoitetaan kaikille saavutettavaa (esteetöntä), perinnekulttuureja vahvistavaa ja ympäristöä säästävää matkailua. Maaseutumatkailuyrityksillä on monesti jo kestävä imago. Usein kestävyystoimenpiteet ovat jo valmiiksi osa yrityksen toimintakulttuuria, hyödyntäminen puuttuu? 12.1.2012 3
TOIMENPITEET Maakuntien keskeisten kehittämisstrategioiden analyysi Maakunnan matkailukehittäjien näkemysten kartoittaminen Yrittäjien näkemysten kartoittaminen: puhelinhaastateltu yht. 84 yritystä Yritysten nettisivujen analyysi: yht. n. 100 yrityksen nettisivut Maakunnallisen markkinointimateriaalin analyysi
Asiakastutkimus: TOIMENPITEET selvitetty maakunnan matkailuasiakkaiden näkemystä kestävyydestä, heidän arvoistaan ja niiden merkitystä heidän ostopäätöksiinsä (matkailijaksi katsottu kotikuntansa ja normaalin elinpiirinsä ulkopuolella olevat henkilöt) yhteensä EP:ltä 352 vastausta. selvitetty maaseutumatkailuyritysten asiakkaiden näkemyksiä heidän vierailemistaan yrityksistä kesällä 2011 (EP:ltä 98 vastausta). Aineisto koottu lomakekyselyn/sähköisen kyselyn avulla.
MATKAILIJAPROFIILI ETELÄ-POHJANMAALLA KESÄLLÄ 2011 Vastaajista 61% naisia, 39% miehiä 57% viipyi 1-3 vuorokautta (sis. yöpyminen), 30% 4 vuorokautta tai yli. Matkustettiin pääasiassa ystävien ja sukulaisten, puolison tai perheen kanssa (9%:lla alle kouluikäisiä lapsia) Seurueessa keskimäärin 3,5 hlö:ä, yritysten asiakkailla 1,8 alle 18v. n. 14% oli matkaseurueessa jäseniä, joilla oli erityistarpeita. Rahankulutus: ka. ~250 /hlö (mediaani 200 /hlö) Keskeisiä arvoja: hyvät ihmissuhteet, elämästä nauttiminen, yhteenkuuluvuuden tunne, turvallisuus
Yritysten asiakkaat ja muut matkailijat käyttivät enemmän ravintola- ja kahvilapalveluita kuin tapahtumien kävijät Yritysten asiakkaat käyttivät myös selvästi enemmän maksullisia käyntikohteita sekä vierailivat erilaisissa putiikeissa kuin muut ryhmät.
TIETO YRITYKSESTÄ, JOSSA VIERAANA: Maaseutumatkailuyrityksissä kyselyyn vastanneille tieto heidän vierailemastaan yrityksestä tuli: Noin 25,5 %:lle sukulaiselta tai tuttavalta 34 %:lle hakemalla hakukoneella Noin 18 % näki mainoksen internetissä tai sai tiedon jonkun muun kuin yrityksen internetsivuston kautta. Lehdestä tai esitteestä tiedon yrityksestä sai vain noin 3 %. Keskeisimmät hakusanat: paikkakunnan nimi + majoitus/vuokramökit/maatilamajoitus/lomamökit/matkai lu
KÄYTTÄYTYMISTÄ LOMALLA KESTÄVYYDEN KANNALTA: Maaseutulomakohdetta valittaessa kaikki ryhmät nostivat tärkeimmäksi ominaisuudeksi luonnon kauniin sijainnin.
LOMALLA TÄRKEÄÄ VS. MITEN ASIA OLI HOIDETTU YRITYKSESSÄ: Asiakkaan kokema todellisuus yrityksessä = Paikallisuus oli tuotu esiin Tuo esille paikallisuutta Perinteet näkyivät toiminnassa Toimii perinteitä kunnioittaen Tunnelma oli aito On tunnelmaltaan aito 5 (= samaa mieltä) 4 3 2 1 (= eri mieltä) EOS Tarjolla oli lähiruokaa Tarjoaa lähiruokaa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
LOMALLA TÄRKEÄÄ VS. MITEN ASIA OLI HOIDETTU YRITYKSESSÄ: Asiakkaan kokema todellisuus yrityksessä = Henkilökunta on kertonut paikallisesta luonnosta ja sen erityispiirteistä Kertoo paikallisesta luonnosta ja sen erityispiirteistä Jätteiden lajittelu ja kierrätys oli hoidettu hyvin 5 (=samaa mieltä) 4 3 2 1 (= eri mieltä) EOS Kayttää uusiutuvaa energiaa 0 20 40 60 80 100
LOMALLA TÄRKEÄÄ VS. MITEN ASIA OLI HOIDETTU YRITYKSESSÄ: Asiakkaan kokema todellisuus yrityksessä = On antanut Internetsivuillaan tarkat kuvaukset varustelutasosta Huomioi erityistarpeet yksilöllisenä palveluna Erityistarpeet oli huomioitu fyysisessä ympäristössä ja varustetasossa 5 (=samaa mieltä) 4 3 2 1 (= eri mieltä) EOS On ottanut huomioon fyysisessä ympäristössä sekä varustetasossa asiakkaat, joilla on jokin erityistarve 0 20 40 60 80 100
ERILAISIA RYHMIÄ korkea 11,7 48,3 55,4 Kulttuurin arvostus 43,6 Ympäristötietoisuus kohtuullinen 35,9 53,8 Maaseutuhenkisyys alhainen 8,1 7,7 34,5 0 10 20 30 40 50 60
MAKSUHALUKKUUS
MAKSUHALUKKUUS: MINKÄ VALITSISITTE? Mökit ovat neljän hengen hirsimökkejä omalla rantasaunalla järven rannalla. Alla olevassa taulukossa näette mökkien eri ominaisuuksia. Niiden varustetaso on muilta osin sama. Ominaisuus Mökki A Mökki B (sisältää lisäksi mökin A ominaisuudet) Energiankulutus Mökin käyttöohjeissa muistutus valojen sammuttamisesta pois lähtiessä Energiansäästö huomioitu kodinkoneiden ja lamppujen valinnassa Mökki C (sisältää lisäksi mökkien A ja B ominaisuudet) Osa mökissä kulutetusta energiasta tulee katolle asennetuista aurinkopaneeleista Luonnonsuojelu Tarjotaan asiakkaille tietoa lähiluonnosta ja ulkoilureiteistä Säilytetty metsän monimuotoisuus mökin läheisyydessä Kunnostettu pihapiirin niitty Kierrätys Mökin pihalta löytyy roskis Mahdollisuus lajitella jätteet Hinta 70 /vrk 80 /vrk 90 / vrk Hyödynnetään kierrätettäviä materiaaleja hankinnoissa
MAKSUHALUKKUUS: MINKÄ VALITSISITTE? Mökki C Mökki B muut tapahtumakävijät yritysten asiakkaat Mökki A 0 10 20 30 40 50 60 70
MÖKKI C:N VALINNEET Tärkeää että käytetään uusiutuvaa energiaa maaseutumatkailukohde tuo esiin paikallisuutta Huomioivat enemmän energian kulutuksen, luonnonsuojelun ja matkailukohdetta valittaessa kuin muut, mutta vähemmän hinnan Eivät kuitenkaan ole sen ynmpäristötietoisempia tai maaseutuhenkisempiä kuin muut Ei eroja koulutuksen/tulojen/ikäluokkien/sukupuolen suhteen Esityksen nimi, Tekijä 12.1.2012 17
KULTTUURISIA ARVOJA SUOSIVAT Verrattaessa kohteen kulttuurisen aitouden merkitystä kohteen muihin tekijöihin, kuten hinta, sijainti, ympäristöystävällisyys ja esteettömyys, noin yksi kolmasosa (32,5 %) nosti kulttuurisen aitouden kolmen tärkeimmän ominaisuuden joukkoon. 45,2% vastaajista ilmoitti olevansa valmis maksamaan 15 % lisähintaa kohteesta, jos pihapiirissä korostuu aito perinnekulttuuri.
KULTTUURISIA ARVOJA SUOSIVAT Suopeiten kulttuuriarvoihin suhtautuvat olivat selvästi kiinnostuneempia maksamaan lisähintaa (84,3%) Tyypillisesti tämä ryhmä koostui: keski-ikäisistä (36-65v) vuotiaista naisista ympäristötietoisia arvostivat maaseutua ylipäätään keskituloisia ja opistotutkinnon tai ammattikoulun suorittaneita suhteessa enemmän kuin koko vastaajakunnassa käyttivät palveluita hieman muuta vastaajajoukkoa enemmän matkallaan ja suosivat maatilamajoitusta vuokramökkien tai leirintäalueiden sijaan eivät kovin kiinnostuneita maksullisista käyntikohteista, kuten eläintarhat tai huvipuistot, mutta suosivat sen sijaan ulkoilureittejä, alueen omia tuotteita ja putiikkeja sekä muita kulttuurikohteita. lomakohdetta valitessa kuitenkin tämä ryhmä korosti ensisijaisesti luonnonkaunista sijaintia, palvelun laatua ja kohteen turvallisuutta
MAASEUTUARVOJA SUOSIVAT 56,4% vastaajista (66,3% yritysten asiakkaista) Käyvät vähemmän tapahtumissa kuin muut, enemmän maksullisissa käyntikohteissa. Useammin opistotason tutkinto kuin muut Muuten ei suurempia eroja
JOHTOPÄÄTÖKSET On olemassa eri kestävyyden osa-alueita arvostavia ryhmiä EP:n matkailijat arvostivat enemmän maaseutu- ja kulttuuriarvoja kuin ympäristöarvoja? Maksuvalmius? Helpommin konkretisoitavissa kulttuurin osalta kuin esim. ympäristöllinen kestävyys? Konkreettisia kehitettäviä osa-alueita: Aitous ja perinteiden näkyminen kunnossa, parantamista lähiruuan ja paikallisuuden korostamisen suhteen. Alueen ympäristöstä/luonnosta kertomalla voidaan vastata helposti asiakkaiden vaatimuksiin, lajittelu/kierrätys ok? Erityistarpeiden huomioimisessa puutteita
JATKOSSA Lisätietoja siitä, miten kestävyyttä hyödynnetään markkinoinnissa tarvitaan Mitä konkreettisesti myydään? Markkinahenkilöt mukaan, ei kestävyys uskovaiset KESMA II Tavoitteena syventää asiakastietoa (= miten kestävyyttä markkinoidaan) Testata koemarkkinointina kestävyysargumentteja + tuoda onnistuneita osioita markkinointiin Lisätä ja kehittää kestävyyden näkymistä markkinoinnissa Lisätä yritysten osaamista kestävyyden suhteen (olemassa olevan markkinointi, valittujen osa-alueiden kehittäminen) Moduli-ajattelu (saa valita ne palikat, jotka kiinnostavat)
KIITOS MIELENKIINNOSTA! Lisätietoja: Anne Matilainen, Ruralia-instituutti Seinäjoki, 050 415 1156, anne.matilainen@helsinki.fi Petra Blinnikka, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 040 539 9185, petra.blinnikka@jamk.fi Katja Kivikangas, Tampereen ammattikorkeakoulu, 050 337 1244, katja.kivikangas@tamk.fi Annika Torniainen, Vaasan ammattikorkeakoulu, 040 163 8933, annika.torniainen@puv.fi www.jamk.fi/kestavamatkailu