Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

Samankaltaiset tiedostot
SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla. Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke RAVI-hanke

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kerääjä- ja aluskasvit

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Uudenmaan pellot vihreiksi

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

SANEERAUSKASVIT 2016

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Maatalous ja ympäristö

Luomuliiton ympäristöstrategia

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Maan kasvukunnon merkitys ja parantaminen, aluskasvit. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 21.2.

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

PELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Maan kasvukunnon vaikutus kasvuun ja ravinteiden ottoon maitotilan nurmiviljelyssä

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Karjanlannan hyödyntäminen

Hamppu viljelykiertokasvina

Maan kasvukunnon korjaaminen

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Kerääjäkasvikokemuksia

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Transkriptio:

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke LUOMU seminaari 24.1.2013 Viking Grace 24.11.2013 JH

ESITYKSEN SISÄLTÖ TEHO Plus hanke Luomutuotannon perusteet Maan rakenne Luomun vaikutus maan rakenteeseen

Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta Hanketta toteuttavat yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskus, MTK- Varsinais-Suomi ja MTK-Satakunta Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö Tavoitteena muokata TEHO:n kokemuksia ja tuloksia valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Ympäristötuen ohjelmakausi 2014-2020 ja vesienhoidon suunnittelukausi 2016-2021 Ympäristötukitoimien kohdentamiskeinojen selvittäminen Tilakohtaisen ympäristöneuvonnan kehittäminen Ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu maatiloilla Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos Ravinteiden käytön tehostaminen ja kierrätys Mallitilaverkosto

Luonnonmukaisen tuotannon perusteita Ympäristönsuojelu, luonnonvarojen säästö, maan viljavuuden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Luonnonmukaisessa tuotannossa maan viljavuutta ja elävyyttä on ylläpidettävä ja tarvittaessa lisättävä. Lannoituksessa on tavoitteena palauttaa peltoon sama määrä ravinteita kuin sadossa on viety pois. Huolehtimalla maan rakenteesta ja pieneliötoiminnasta kasvit saavat ravinteet käyttöönsä. Luomutuotannossa on ensisijaisesti käytettävä sellaisia siemenseoksia, joiden kaikki osat ovat luonnonmukaisesti tuotettuja. 24.1.2013 JH

Optimaalinen kivennäismaan koostumus Mineraaliaines koostuu tietyistä kokoluokkaa edustavista maan kivennäisaineksen jakeista (maalajitteet). Makrohuokoset (30-0,2 µm) Makrohuokoset (>30 µm) Maalajeissa on yleensä useita maalajitteita. Valtalajitteella on suuri vaikutus maan ominaisuuksiin. Mikrohuokoset (<0,2 µm)

Orgaaninen aines Luokittelu Vielä hajoamattomana oleva aines Eri hajoamisasteilla oleva aines Uudelleen syntetisoitunut aines eli humus Hajoava orgaaninen aines Ravinteiden kierto Mikrobiaktiivisuus (maan rakenne) Humus Muuttumaton, kestää mikrobien hajotusta Puskuroi happamuutta vastaan Pidättää ravinteita ja vettä (huuhtoutuminen, eroosio) Humuspitoisuuden nosto vaikeaa

Hyvä maan rakenne vaikuttaa Sadon määrään ja laatuun Pellon typpitalouteen Maan omien ravinnevarojen hyväksikäyttöön (mm. fosfori) Poudan kestävyyteen Märkyyden sietoon Maan hyvä kasvukunto vähentää tilan ulkopuolisten ravinteiden oston tarvetta. Töiden oikea-aikainen suorittaminen maan rakenteen kannalta olennaista.

Hyvärakenteinen maa Hyvärakenteisen maan tunnusmerkkejä Kestävät murut, jatkuvat huokoset Nopea veden imeytyminen Maan kuivuminen Ilmava Hyvä vedenpidätyskyky Juuret kasvavat hyvin Suotuisa lieroille ja muille eliöille

Hyvärakenteisessa maassa Kasvien ravinteiden saanti helppoa Helppo viljellä Päästöt pieniä Maan pintakerros Kestää sateen liettymättä Mururakenne 2-7 mm Kokkareet pyöreähköjä, helposti murenevia Pohjamaa Runsaasti pystysuuntaisia, jatkuvia liero- ja juurikanavia sekä halkeamia Hyvä kaasujen vaihto

Maan rakennetta huonontavat Toimimaton ojitus, jatkuva märkyys Muokautuvuus, kantavuus, tiivistyminen, kaasujen vaihto, luonnolliset prosessit heikkenevät Eloperäisen aineksen puute Heikko eliötoiminta, murut hajoavat Voimakas muokkaus ja hiertäminen Rakenteen hajoaminen, eloperäisen aineksen väheneminen, liettyminen Tiivistäminen Makrohuokoset tuhoutuu, massivinen rakenne Alhainen ph Haittaa kasvien kasvua ja biologista aktiivisuutta

Maan rakenne ja ravinnekuormitus Tiivistynyt maa Pintavirtailu ja eroosio Ravinteita kulkeutuu vesistöön Huonorakenteisessa maassa kasvu estyy Ravinteiden hyväksikäyttö huonompaa Luomussa ei varaa menettää ravinteita (eikä myöskään tavanomaisessa viljelyssä) Luomussa panostettava viljelykierron suunnitteluun Ihanteellisessa kierrossa nurmia, viljoja ja juurikkaita Vihannesviljelyssä oltava riittävä viljelykierto nurmella

Luomun eloperäinen lannoitus Luomussa lannoitus perustuu Viljelykierron esikasvivaikutukseen Kotieläinten lantaan Viherlannoitukseen Viherlannoitus Tuottaa orgaanista ainesta maahan Lisää maan eliötoimintaa samalla parantaen maan rakennetta Estää ravinteiden huuhtoutumista Sitoo ilmakehän typpeä Vähentää rikkakasveja Syväjuuriset kasvit (puna-apila, sinimailanen, kumina)

Kerääjäkasvit luomutuotannossa Miksi? Sadon jälkeen pelto ilman kasvipeitteisyyttä eroosio, ravinteiden huuhtoutuminen Yksipuolinen viljely maan eloperäinen aines vähenee Hyödyt: Liukoinen typpi talteen heinät voivat vähentää typen huuhtoutumista 5-40 kg/ha apiloiden typpilannoitusvaikutus 10-30 kg/ha aluskasveina luomu Ylläpitää maan rakennetta Lisää maan multavuutta ja mikrobitoimintaa Parantaa maan muokkautuvuutta Kilpailee rikkakasvien kanssa Pienentää kasvitauti- ja tuholaispainetta Lisää talviaikaista kasvipeitteisyyttä

Viljelijöiden kokemuksia kerääjäkasvikokeilussa TEHO-hankkeessa Hyödyt: Rikkakasveja vähentävä vaikutus Alentaa tautipainetta Aluskasvi ei vaikuta pääkasvin satoon Suotuisa vaikutus maan rakenteeseen Lisää maan humusta Tasaa maan kosteutta kuivana kautena suojaa haihduntaa maan pinnasta, kosteissa oloissa haihduttaa syyskynnön aikaan maa kuivempaa kerääjäkasvilohkolla Puolet arvioi kerääjäkasvin esikasvivaikutuksen olevan positiivinen suora lannoitusvaikutus tai ainakin myönteinen vaikutus maan rakenteen paranemisen myötä

Viljelijöiden kokemuksia kerääjäkasvikokeilussa TEHO-hankkeessa Haitat: Alsikeapila ja westerwoldinraiheinä saattavat keritä tuottamaan itämiskykyistä siementä, TEHO Plus hankkeessa italianraiheinä nurmien siementuottajat Runsas apilakasvusto pitää kasvuston kosteana tautipaine kasvaa Läpi kasvanut raiheinä voi alentaa viljasatoa Heikkoudet: Kasvukauden sääolot, varsinkin taimettumisaikana Tuhoeläimet ja sienitaudit Karkealla maalla sateinen kesä huuhtoo typen pois kerääjäkasvilta Tiheä satokasvusto voi tukahduttaa aluskasvikasvuston 24.1.2013 JH

Voiko ristikukkainen lisätä pahkahomeen riskiä varhaisperunalla? Pahkahome iskee perunaan normaalisti kukkimisen jälkeen elokuun puolivälissä Pahkahome tuskin kerkiää saastuttamaan kerääjäkasveja, sillä tarttuu vasta täyskukinnon jälkeen Voiko ristikukkainen toimia saneerauskasvina? Öljyretikka ei ole möhöjuuren isäntäkasvi, sinappi on Öljyretikka ankeroisen torjuntaan, huijaa ankeroista Contra ja Farmer äkämäankeroista vastaan 24.11.2013 JH

Menetelmän säätäminen havaintojen perusteella Minkä näistä valitsisit?

Kiitos! Joskus liika on vain liikaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu 14-18 B, PL 523 20101 TURKU Puh. 050 433 9906 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/tehoplus