TIETOISKU 2/

TIETOISKU 2/2006 23.3.2006 ESPOOLAISTEN MIELIPITEET PALVELUISTA 2005 Tuula Miettinen 1 Espoolaisten tyytyväisyys asuinkuntaansa lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys asuinkuntaansa on lisääntynyt vuodesta Efeko Oy:n tekemän Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen ns. suppealla asuinkuntaindeksillä 1) mitattuna (kuva 1). Tyytyväisyys indeksissä mukana oleviin palveluihin oli alhaisimmillaan huippusuhdanteessa 1989 ja korkeimmillaan lamavuonna 1993. Vuodesta 1983 kuntien väliset erot ovat pienentyneet, tyytyväisyys on lisääntynyt etenkin Espoossa. Indekksi 4 3,9 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 3 Kuva 1. Suppean asuinkuntaindeksin 1) kehitys - 1) Laskettu palveluista, jotka ovat olleet kyselylomakkeella samanlaisina vuodesta 1983: Yleinen järjestys ja turvallisuus, kuluttajaneuvonta, sairaanhoito, nuorten ammatillinen koulutus, kansalais- ja työväenopistot, nuorten harrastustoiminta, katujen ja teiden hoito, kevyen liikenteen liikenneolot, liikenneolot autoilijan kannalta, julkinen liikenne, asuntojen, työpaikkojen ja palveluiden sijainti, pientalotontin saanti ja vuokra-asunnon saanti. (Miettinen, Heikki 2005, 4) Espoo Helsinki Kemi Kuusankoski Tampere 1983 1989 1993 1997 2005 Sisällys 1 Espoolaisten tyytyväisyys asuinkuntaansa lisääntynyt 7 Peruskoulu 2 Hyvät julkiset liikenneyhteydet ja työmatkan sujuvuus 8 Terveydenhoito 3 Mielipiteet palveluista Espoossa ja muissa lähiseudun kunnissa 9 Vanhusten hoito 4 Tyytyväisyys asuinkunnan palveluihin ja palvelujen käyttö 10 Kunnan päätöksenteko ja talous 5 Tyytyväisyys lisääntynyt eniten vuokra-asunnon saantiin 11 Tiedottaminen ja asiakaspalvelu ja vähentynyt eniten talousasioiden hoitoon 12 Internet-palvelut 6 Päivähoito 13 Lopuksi Espoon kaupunki Internet Jakelu: puh. (09) 8162 2309 Keskushallinto Tietoisku 2/2006: www.espoo.fi/tieto Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005ISSN 1239-9752 Kehittämis- ja tutkimusryhmä etunimi.sukunimi@espoo.fi PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI 1

Myös ns. laajan, yhteensä 54 palvelua tai asiaa sisältävän, asuinkuntaindeksin (kuva 3) mukaan espoolaiset ovat tyytyväisempiä kotikuntansa asioihin kuin vuonna. Tyytyväisyys asuinkuntaan on lisääntynyt tutkimuksessa molempina vuosina mukana olleista 16 kunnasta eniten Järvenpäässä, Rovaniemellä ja Espoossa. Indeksin perusteella tyytyväisimpiä kunnan palveluihin ovat Jämsänkosken, Siilinjärven ja Ruokolahden asukkaat (kuva 2). Espoolaiset eivät ole indeksin mukaan kuitenkaan aivan yhtä tyytyväisiä kuin kaikkien 30 tutkimuskunnan asukkaat keskimäärin. (Miettinen, Heikki 2005, 5-6). Indeksiä laskettaessa eräitä asioita on painotettu. Sairaalapalveluille, hammaslääkäripalveluille ja lasten päivähoidolle on annettu painokerroin 3 ja terveyskeskuksen lääkäripalveluille sekä peruskoululle painokerroin 5. Muiden palveluiden painoarvo on 1. 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Anjalankoski, n=233 Espoo, n=1751 Forssa, n=217 Helsinki, n=1937 Hyvinkää, n=322 Imatra, n=281 Joensuu, n=493 Joutseno, n=239 Jyväskylä, n=508 Jämsänkoski, n=327 Järvenpää, n=230 Kankaanpää, n=232 Kemi, n=217 Kokkola, n=288 Kouvola, n=294 Kuusankoski, n=220 Lappeenranta, n=387 Nokia, n=331 Nurmijärvi, n=350 Oulu, n=633 Rautjärvi, n=196 Rovaniemi, n=309 Ruokolahti, n=202 Siilinjärvi, n=249 Taipalsaari, n=195 Tammisaari, n=233 Tampere, n=874 Turku, n=809 Vaasa, n=273 Valkeakoski, n=226 Lappeenranta-Imatra*, n=1500 KAIKKI, n=13056 3,60 3,55 3,65 3,50 3,66 3,47 3,61 3,69 3,64 3,87 3,50 3,61 3,53 3,71 3,64 3,58 3,58 3,62 3,61 3,72 3,73 3,61 3,85 3,86 3,72 3,74 3,69 3,50 3,48 3,73 3,59 3,65 Kuva 2. Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua * Lappeenranta-Imatran tulos on laskettu painottamalla Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan, Rautjärven, Ruokolahden ja Taipalsaaren tuloksia kuntien asukasmäärillä. (Miettinen, Heikki 2005, 5). 2 Tietoisku 2/2006: Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005

1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 3,00 3,10 3,20 3,30 3,40 3,50 3,60 3,70 3,80 3,90 4,00 Espoo 3,47 3,55 Forssa 3,60 3,65 Helsinki 3,50 3,60 Hyvinkää 3,64 3,66 Jämsänkoski 3,82 3,87 Järvenpää 3,35 3,50 Kankaanpää 3,61 3,67 Kemi Kouvola 3,49 3,53 3,64 3,69 2005 Kuusankoski 3,58 3,63 Nokia 3,61 3,62 Nurmijärvi 3,56 3,61 Oulu 3,68 3,72 Rovaniemi 3,48 3,61 Tampere 3,68 3,69 Vaasa 3,48 3,63 Kuva 3. Laajan asuinkuntaindeksin kehitys. Asteikko leikattu. (Miettinen, Heikki 2005, 6). Tutkimuksen alhainen vastausprosentti, joka oli koko 30 tutkimuskunnan aineistossa 45,9 ja Espoossa 44,4, tuo tuloksiin epävarmuutta, joka on syytä pitää mielessä tulkittaessa tuloksia. Tietoisku 2/2006: Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005 3

2 Hyvät julkiset liikenneyhteydet ja työmatkan sujuvuus Asuinalueen valinnassa kaikkien 30 tutkimuskunnan vastaajat pitivät tärkeimpinä alueen rauhallisuutta, luonnonläheisyyttä sekä hyviä ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia ja samat asiat olivat myös espoolaisten vastaajien tärkeimmät tekijät asuinaluetta valittaessa. Espoolaiset vastaajat painottavat asuinalueen valinnassa kuitenkin kaikkien tutkimuskuntien vastaajiin verrattuna keskimääräistä enemmän hyviä julkisia liikenneyhteyksiä ja työmatkan sujuvuutta ja keskimääräistä vähemmän alueen rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä (kuva 4). (Miettinen, Heikki 2005, 97-100). Espoo Kaikki % vastauksista 0 10 20 30 Kaupalliset palvelut Päivähoito- ja koulupalvelut 5 9 5 8 Kulttuuripalvelut 1 1 Terveydenhuoltopalvelut 2 4 Vanhusten palvelut Julkiset liikenneyhteydet Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet 1 1 4 11 13 13 Katu- ja tieverkosto 1 2 Jalankulku- ja pyörätiet 3 5 Yhteys lentokentälle 0 0 Työmatkan sujuvuus Alueen rauhallisuus 11 8 14 17 Luonnonläheisyys Alueen pientalovaltaisuus Perinteisen kaupunkikeskustan rakenne 0 2 8 12 6 15 Työnsaantimahdollisuudet Asuntojen ja asumisympäristön hinta - laatusuhde 1 1 7 8 Tietoliikenneyhteydet 0 0 Kuva 4. Asuinalueen valintaan vaikuttavat tekijät. (Miettinen, Heikki 2005, 100.) 4 Tietoisku 2/2006: Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005

3 Mielipiteet palveluista Espoossa ja muissa lähiseudun kunnissa Vastaajilta kysyttiin monista palveluista ja asioista, miten hyvin ne ovat heidän mielestään asuinkunnassa hoidettu. Seuraavassa kuvassa (kuva 5) on tiivistetty espoolaisten ja tutkimuksessa mukana olleiden lähikuntien vastaajien vertailu (Kaupunki- ja kuntapalvelut 2005 (b), 2-66). Helsinkiin verrattuna Espoo pärjää varsin hyvin. Noin puoleen (55 %) kysytyistä asioista yhtä useat tai useammat vastaajat Espoossa kuin Helsingissä ovat olleet sitä mieltä, että asia on hoidettu asuinkunnassa hyvin. Mm. ympäristön laatuun ja luonnonsuojeluun liittyvät asiat, katujen ja teiden hoito, autoliikenteen ja kevyen liikenteen liikenneolot ja turvallisuus sekä asuinalueiden turvallisuus yleensäkin samoin kuin palveluista tiedottaminen ja virastojen asiakaspalvelu, terveyskeskuksen lääkäripalvelut, hammaslääkäripalvelut ja vuodeosasto ja sairaanhoito yleensä, äitiys- ja lastenneuvola, vanhusten kotihoito, lasten päivähoito, vammaispalvelut, perheneuvola ja peruskoulu ja lukio ja lasten leikkipaikat ja kuntoradat ja ulkoilureitit ovat Espoossa kuntalaisten mielestä ainakin yhtä hyvin kuin Helsingissä. Ja toisaalta noin puoleen asioista espoolaiset vastaajat ovat jonkin verran tyytymättömämpiä, usein ero on kuitenkin pieni, 1-4 prosenttiyksikön verran. Ammatillinen koulutus, kirjastopalvelut, museot, torit ja torikauppa, kulttuuripalvelut, urheilu- ja pelikentät samoin kuin sisäliikuntatilat, uimarannat ja maauimalat, puistojen ja viheralueiden hoito, juomaveden laatu, julkinen liikenne ja pelastustoiminta saivat helsinkiläisiltä espoolaisia useammin hyvän arvion. Useimpiin muihin tutkimuksessa mukana olleisiin lähiseudun kuntiin - Hyvinkääseen, Järvenpäähän, Keravaan, Nurmijärveen ja Tuusulaan - verrattuna (kuva 5) Espoossa on vastaajien mielestä vähintäänkin yhtä hyvin hoidettu liikenneolot ja turvallisuus niin autoilun kuin kevyen liikenteenkin kannalta samoin kuin julkinen liikenne ja luonnon suojelu, vesistöjen puhtaus, melun torjunta, luonto- ja retkeilyreitit ja vuokraasuntojen saanti, yritystoiminnan edistäminen, kuluttajaneuvonta, sairaanhoito, kulttuuripalvelut, uimahallit, uimarannat ja maauimalat sekä kuntoradat ja ulkoilureitit. Useimpiin vertailukuntiin verrattuna Espoossa ollaan tyytymättömämpiä kunnan virastojen asiakaspalveluun ja palveluista tiedottamiseen, terveyskeskuksen lääkäripalveluihin ja vuodeosastoon, sairaankuljetukseen, äitiys- ja lastenneuvolaan, vanhusten kotihoitoon, hammaslääkäripalveluihin, lasten päivähoitoon, vanhusten asumis- ja laitospalveluihin, perheneuvolaan, peruskouluun ja lukioon, ammatilliseen koulutukseen, kansalaisopistoon ja kirjastopalveluihin, nuorten harrastustoimintaan ja museoihin, toreihin ja torikauppaan sekä urheilu- ja pelikenttiin ja sisäliikuntatiloihin, kierrätystoimintaan ja puistojen ja viheralueiden hoitoon, ilman laatuun, ympäristön siisteyteen, pelastustoimintaan, palotarkastukseen, nuohoukseen, luottamushenkilöiden toimintaan, kunnan talousasioiden hoitoon, kunnan yhteistyöhön naapurikuntien kanssa, asuntojen, työpaikkojen ja palveluiden sijaintiin ja pientalotontin saantiin. Tietoisku 2/2006: Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005 5

Kuva 5. Miten hyvin asiat vastaajien mielestä asuinkunnassa ovat? Espoossa tyytyväisiä yhtä paljon tai enemmän = Espoossa tyytyväisiä 1-4 %-yks. vähemmän = Espoossa tyytyväisiä yli 4 %-yks. vähemmän = Ei tietoa = Helsinki Hyvinkää Järvenpää Kerava Nurmijärvi Tuusula 2005 2005 2005 2004 2005 2004 Yleinen järjestys ja turvallisuus Asuinalueen turvallisuus Yritystoiminnan edistäminen Rakennettu ympäristö: viihtyisyys, kauneus Tiedottaminen kunnan palveluista Kunnan virastojen asiakaspalvelu Kuluttajaneuvonta Kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet Terveyskeskuksen lääkäripalvelut Terveyskeskuksen vuodeosasto Sairaanhoito Sairaankuljetus Äitiys- ja lastenneuvola Vanhusten kotihoito Hammaslääkäripalvelut Lasten päivähoito Vanhusten asumis- ja laitospalvelut Vammaispalvelut Toimeentulotuki Perheneuvola Sosiaalityö Peruskoulu Lukio Aikuisten ammatillinen koulutus Nuorten ammatillinen koulutus Kansalaisopistot Kirjastopalvelut Nuorten harrastustoiminta Museot Torit ja torikauppa Kulttuuripalvelut Urheilu- ja pelikentät Sisäliikuntatilat Uimahallit Uimarannat ja maauimalat Kuntoradat ja ulkoilureitit Ulkoilualueet ja puistot Tiedottaminen liikuntapalveluista Lasten leikkipaikat Katujen ja teiden hoito Jätehuolto Kierrätystoiminta Puistojen ja viheralueiden hoito Juomaveden laatu Kevyen liikenteen liikenneolot Liikenneolot autoilijan kannalta Julkinen liikenne Kevyen liikenteen turvallisuus Autoliikenteen turvallisuus Luonnon suojelu Ilman laatu Vesistöjen puhtaus Melun torjunta Ympäristön siisteys Luonto- ja retkeilyreitit Rakennetun ympäristön valvonta Pelastustoiminta Palotarkastus Nuohous Luottamushenkilöiden toiminta Kunnan talousasioiden hoito Kunnan ja naapurikuntien yht.työ Asunnot, työpaikat, palvelut: sijainti 6 Pientalotontin saanti Tietoisku 2/2006: Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005 Vuokra-asuntojen saanti

4 Tyytyväisyys asuinkunnan palveluihin ja palvelujen käyttö Tyytyväisyyttä mittaavien kysymysten yhteydessä vastaajilta kysyttiin ovatko he tai heidän perheenjäsenensä käyttäneet palvelua viimeisten 12 kuukauden aikana. Tämä antaa mahdollisuuden tarkastella miten palvelun käyttökokemukset vaikuttavat tyytyväisyyteen. Alla olevassa kuviossa on esitetty kantaa ottaneiden palvelua käyttäneiden ja ei-käyttäneiden arvioiden keskiarvot. Toimeentulotukea ja lasten leikkipaikkoja lukuun ottamatta palvelua käyttäneet antoivat palvelusta myönteisemmän arvion kuin ei-käyttäneet, erot olivat suurimmat hammaslääkäripalveluissa, nuohouksessa ja palotarkastuksessa. Palvelun käyttämättömyyden syynä voi kuitenkin olla palvelun huono saavutettavuus, mikä näkyy luonnollisesti tyytymättömyytenä. keskiarvo; 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Terveyskeskuksen lääkäripalvelut 2,80 3,28 Käyttäjät Ei-käyttäjät Sairaalapalvelut 3,71 3,64 Äitiys- ja lastenneuvola 4,04 4,26 Hammaslääkäripalvelut 2,03 3,09 Toimeentulotuki 2,36 2,65 Kansalais- ja työväenopistot 4,02 3,94 Kirjastopalvelut 4,02 4,16 Nuorten harrastustoiminta 3,24 3,50 Ulkoilualueet ja puistot 3,47 3,89 Lasten leikkipaikat 3,55 3,57 Julkinen liikenne 3,35 3,65 Palotarkastus 3,67 4,27 Nuohous 3,56 4,18 Kuva 6. Kantaa ottaneiden (ei osaa sanoa -vastaukset eivät sis.) palvelua käyttäneiden ja eikäyttäneiden vastaajien arviot palveluista Espoossa (Kaupunki- ja kuntapalvelut 2005 (a)). Tietoisku 2/2006: Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005 7

5 Tyytyväisyys lisääntynyt eniten vuokra-asunnon saantiin ja vähentynyt eniten talousasioiden hoitoon Espoossa vastaajien tyytyväisyys on lisääntynyt edellisestä vuoden kaupunkipalvelututkimuksesta eniten vuokra-asunnon saantiin ja ympäristön siisteyteen (kuvat 7a ja 7b). Lähes yhtä paljon on lisääntynyt luonto- ja retkeilyreitteihin, yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen, juomaveden laatuun ja kevyen liikenteen liikenneoloihin tyytyväisten osuus. Vuokra-as. saanti 2005 Ympäristön siisteys 2005 Luonto- ja retkeilyreitit 2005 Järjestys, turvallisuus 2005 Juomaveden laatu 2005 Kevyt liik: liikenneolot 2005 Uimahallit 2005 Vesistöjen puhtaus 2005 Asuinalueen turvallis. 2005 Peruskoulu 2005 Puistot, viheral: hoito 2005 Kevyt liikenne: turvall. 2005 Luonnon suojelu 2005 Lukio 2005 Jätehuolto 2005 Nuohous 2005 Asunnot, työp,palv. sij.2005 Autoliikenne: turvall. 2005 Kuluttajaneuvonta 2005 Kunnan h-lääkäripalv. 2005 Museot 2005 Autoliik: liikenneolot 2005 Ilman laatu 2005 Melun torjunta 2005 Kuntalais.vaikutt.mahd.2005 Lasten päivähoito 2005 Kirjastopalvelut 2005 Lasten leikkipaikat 2005 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 parantunut eli tyytyväisten osuus 5-11 %-yksikköä suurempi 2005 kuin tyytyväisten osuus 1-4 %-yksikköä suurempi 2005 kuin Kuva 7 a. Asioiden hoitoon tyytyväisten osuudet Espoossa ja 2005 8 Tietoisku 2/2006: Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005

Vuokra-asunnon saantiin tyytyväisten osuus on kasvanut 11 %-yksikön verran. Kovin tyytyväisiä ei siihen kuitenkaan olla. Vain vajaa viidennes (17 %) katsoi, että vuokra-asunnon saanti on Espoossa hoidettu hyvin. Toisaalta moni (62 % v. 2005 ja 47 % v. ) ei osannut sanoa asiaan kantaansa. Lähes 10 %- yksiköllä olivat lisääntyneet myös ympäristön siisteyteen ja luonto- ja retkeilyreitteihin tyytyväisten osuudet. Ympäristön siisteyteen oli tyytyväisiä runsas puolet (59 %) ja luonto- ja retkeilyreitteihin noin kolme neljästä (75 %) vastaajasta vuonna 2005. Eniten on vähentynyt tyytyväisyys kunnan talousasioiden hoitoon. Tyytyväisten osuus talousasioiden hoitoon on vähentynyt 13 %-yksikön verran. Terveyskeskuksen lääkäripalveluihin tyytyväisten osuus on vähentynyt jonkin verran vähemmän (7 %-yksikköä) samoin tyytyväisyys toreihin ja torikauppaan (6 %-yksikköä). Äitiys-, lastenneuvola 2005 Vammaispalv. 2005 Perheneuvola 2005 Nuorten harrastustoim.2005 Kierrät. paperit jne. 2005 Julkinen liikenne 2005 Luottamushenk. toim. 2005 Pientalotontin saanti 2005 Tk. vuodeos. 2005 Toim.tulotuki 2005 Aikuist. ammatill.koul. 2005 Yritystoim. edistäm. 2005 Virastojen as.palv. 2005 Nuorten ammatill.koul. 2005 Työväenopisto 2005 Sairaalapalvelut 2005 Kulttuuripalvelut 2005 Kadut tiet:hoito 2005 Naapurikuntayht.työ 2005 Palveluista tiedottam. 2005 Urheilu- ja pelikentät 2005 Sisäliikuntatilat 2005 Torit ja torikauppa 2005 Tk. lääkäripalv. 2005 Talousasioiden hoito 2005 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 tyytyväisten osuus yhtä suuri 2005 kuin tyytyväisten osuus 1-4 %-yksikköä pienempi 2005 kuin huonontunut eli tyytyväisten osuus 5-13 %-yksikköä pienempi 2005 kuin Kuva 7 b. Asioiden hoitoon tyytyväisten osuudet Espoossa ja 2005 Tietoisku 2/2006: Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005 9

Moniin kysytyistä asioista vain vähemmistö osasi sanoa kantansa eli että asia oli kunnassa hyvin tai huonosti. Niistä asioista, joista vähintään neljä viidestä ilmaisi kantansa, tyytyväisimpiä oltiin turvallisuuteen. Lähes 90 % espoolaisista vastaajista oli tyytyväisiä asuinalueen turvallisuuteen ja lähes yhtä useat yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Myös juomaveden laatuun melkein 90 % oli tyytyväisiä. Varsin tyytyväisiä oltiin myös kevyen liikenteen liikenneoloihin, kirjastopalveluihin, jätehuoltoon ja ulkoilualueisiin ja puistoihin, joihin noin neljä viidestä oli tyytyväinen. Kolme neljästä oli tyytyväisiä autoliikenteen liikenneoloihin ja turvallisuuteen sekä luonto- ja retkeilyreitteihin ja kuntoratoihin ja ulkoilureitteihin. Uimahalleihin, julkiseen liikenteeseen, kevyen liikenteen turvallisuuteen, puistojen ja viheralueiden hoitoon, kierrätystoimintaan (paperit, lasit, paristot), rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen sekä ympäristön siisteyteen oli enemmistö tyytyväisiä tyytyväisten osuuden vaihdellessa 59 %:sta 71 %:iin. Vähiten tyytyväisiä oltiin katujen ja teiden hoitoon. Runsas puolet (56 %) katsoi, että Espoon kadut ja tiet on hoidettu hyvin. (Miettinen - Keskinen 2005, 9) 6 Päivähoito Tutkimuksessa pyydettiin alle kouluikäisten lasten vanhempia arvioimaan heidän vanhimman alle kouluikäisen lapsensa kodin ulkopuolisen päivähoidon tasoa. Arviot ovat voittopuolisesti hyvät ja parantuneet edellisestä vuoden tutkimuksesta. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä piti kodin ja hoitopaikan yhteistyötä, toimintaa lasten kanssa, henkilökunnan ammattitaitoa ja hoitopaikkaa yleensä erittäin tai melko hyvinä. Hoitopaikan ilmapiiriä ja turvallisuutta piti vajaat 90 % hyvinä. Henkilökunnan riittävyyttä piti joka viides huonona. Tilojen kunto ja varusteet ja ryhmäkoot saivat huonon arvion joka seitsemänneltä. Taulukko 1. Hoitopaikan saama arvosana vuosina ja 2005 Espoossa, % Erittäin / melko hyvä Erittäin / melko huono 2005 2005 Hoitopaikka yleensä 89 96 1 3 Kodin ja hoitopaikan yhteistyö 88 92 3 4 Toiminta lasten kanssa 88 96 2 2 Henkilökunta 87 2 Henkilökunnan ammattitaito 92 2 Henkilökunnan riittävyys 60 19 Ilmapiiri ja turvallisuus 84 86 4 4 Tilojen kunto ja varusteet 65 69 13 15 Ryhmän koko 75 13 (Miettinen, Heikki 2005, 130-137; Miettinen, Tuula, 6) 10 Tietoisku 2/2006: Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005

7 Peruskoulu Niitä vastaajia, joilla on peruskoulua käyviä lapsia, pyydettiin arvioimaan koulun eri osa-alueita erikseen ala-asteen ja yläasteen osalta. Peruskoulun vuosiluokkien 1-6 saamat arviot ovat pysyneet vuosien 1997 ja tutkimuksiin verrattuna samanlaisina ja varsin hyvinä kouluterveydenhuoltoa ja tilojen kuntoa ja varusteita lukuun ottamatta. Tilojen kunto ja varusteet saivat vuonna 2005 paremmat arviot kuin ennen, mutta kuitenkin vain joka toinen vastaaja piti niitä melko tai erittäin hyvinä. Luokkakoon saama arvio ei myöskään yltänyt yhtä hyviin arvioihin kuin useimpien kysyttyjen asioiden saamat arviot. Vuosiluokkien 7-10 kohdalla tyytyväisyys on lisääntynyt, mutta ei yllä luokkien 1-6 saaman arvion tasolle. Vajaassa kymmenessä vuodessa henkilökunnan saamat arviot ovat parantuneet eniten. Henkilökuntaa melko tai erittäin hyvänä pitävien osuus on lisääntynyt peräti 18 prosenttiyksiköllä ja nyt neljä viidestä vastaajasta antoi henkilökunnalle ainakin melko hyvän arvosanan. Myös ilmapiirin ja turvallisuuden, kodin ja koulun yhteistyön, opetuksen ja tilojen kunnon ja varusteiden saamien melko tai erittäin hyvien arvioiden osuus on lisääntynyt yli 10 prosenttiyksiköllä. Kaiken kaikkiaan koulujen arvioinnit ovat varsin hyvät. Enemmistö vastaajista piti hyvänä tai erittäin hyvänä kaikkia kysyttyjä asioita. Heikoimmat arviot saivat kouluterveydenhuolto, tilojen kunto ja varusteet ja vuosiluokkien 1-6 luokkakoot. Taulukko 2. Mielipiteet peruskoulusta Espoossa vuosina 1997, ja 2005 hyvänä pitävien osuus, % Vuosiluokat 1-6 Vuosiluokat 7-10 1997 2005 1997 2005 Koulu yleensä 87 88 89 76 75 82 Kodin ja koulun yhteistyö 78 80 78 57 63 69 Kouluterveydenhuolto 65 58 62 57 55 57 Opetus 86 87 86 70 76 82 Henkilökunta 84 85 83 61 72 79 Ilmapiiri ja turvallisuus 81 78 81 60 67 75 Tilojen kunto ja varusteet 47 41 56 47 47 58 Luokkakoko 59 Valinnaisten aineiden riittävyys 68 (Miettinen, Heikki 2005, 138-153; Miettinen, Tuula, 8) Vaikka arviot koulusta ovatkin varsin hyvät, silti joka kymmenes (12 %) vastaaja arvioi vuosiluokkien 1-6 kouluterveydenhuollon erittäin tai melko huonoksi ja lähes yksi kymmenestä (9 %) piti kodin ja koulun yhteistyötä huonona. Koulutiloille huonon arvosanan antoi joka neljäs (23 %) samoin luokkakoolle (25 %). (Miettinen, Heikki 2005, 138-145.) Vuosiluokkien 7-10 oppilaiden vanhemmista joka kymmenes (9 %) piti kodin ja koulun yhteistyötä, joka seitsemäs (15 %) kouluterveydenhuoltoa ja valinnaisten aineiden riittävyyttä ja joka neljäs (25 %) koulutilojen kuntoa ja varusteita huonona tai erittäin huonona (Miettinen, Heikki 2005, 145-153). Tietoisku 2/2006: Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005 11

8 Terveydenhoito Espoolaisista vastaajista, jotka osasivat sanoa asiasta mielipiteensä, joka kolmas (34 %) arvioi terveyskeskuspalvelut paremmiksi tai samanlaisiksi kuin vastaavat yksityiset palvelut. Osuus on pienentynyt vuodesta, jolloin se oli 39 %. Kaikissa tutkimuskunnissa keskimäärin vajaa puolet (45 %) piti terveyskeskuspalveluja samanlaisina tai parempina kuin yksityisiä palveluja. Osuus oli yhtä suuri (44 %) myös vuonna. (Miettinen, Heikki 2005, 155.) Niiltä vastaajilta, jotka olivat käyttäneet terveyskeskuksen palveluja kyselyä edeltävien 12 kuukauden aikana, kysyttiin tyytyväisyyttä viimeiseen käyntikertaan. Enemmistö vastaajista oli niin Espoossa kuin kaikissa tutkimuskunnissakin keskimäärin erittäin tai melko tyytyväisiä kysyttyihin palvelun osatekijöihin lukuun ottamatta hoitotarvikkeiden saantia Espoossa (kuva 8). Siihen oli lähes joka toinen espoolainen vastaaja tyytyväinen. Kaikkiin tutkimuskuntiin verrattuna espoolaiset olivat tyytyväisempiä kulkuyhteyksiin, mutta tyytymättömämpiä ajan saantiin ja lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden saantiin sekä terveyskeskuksen tiloihin. Vuodesta on espoolaisten tyytyväisyys henkilökunnan palvelualttiuteen jonkin verran lisääntynyt samoin terveyskeskuksen tiloihin. Neljä viidestä vastaajasta oli vuonna 2005 erittäin tai melko tyytyväisiä palvelualttiuteen ja kolme neljästä terveyskeskuksen tiloihin. Ensimmäistä kertaa kysytylle hoidon hyödyllisyydelle kolme neljästä vastaajasta niin Espoossa kuin kaikissa tutkimuskunnissa keskimäärinkin antoi hyvän arvion ja peräti joka kymmenes huonon. % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Ajan saanti Kulkuyhteydet Odotusaika vastaanotolla 2005 Jonotusaika Henkilökunnan palvelualttius Hoidon laatu Tutkimusten laatu ja määrä Lääkkeiden saanti Hoitotarvikkeiden saanti Terveyskeskuksen tilat Hoidon hyödyllisyys Espoo Espoo 2005 Kaikki tutkimuskunnat 2005 Kuva 8. Kunnalliseen terveyskeskukseen tyytyväisten osuus (%) Espoossa ja kaikissa tutkimuskunnissa vuosina ja 2005; tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana terveyskeskuksessa käyneet (Miettinen, Heikki,, 121-129; Miettinen, Heikki, 2005, 159-168) 12 Tietoisku 2/2006: Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005

9 Vanhusten hoito Vastaajilta kysyttiin, mitkä annetuista seitsemästä vaihtoehdosta ovat tärkeitä vanhusten hoidon kehittämisessä omassa asuinkunnassa. Vastaajalla oli mahdollisuus valita enintään kaksi vastausvaihtoehtoa. Taulukko 3. Tärkeät vanhusten hoidon kehittämisvaihtoehdot omassa asuinkunnassa vuonna 2005 Espoossa ja kaikissa tutkimuskunnissa (vastaaja sai valita kaksi vaihtoehtoa), % Espoo Espoo Kaikki tutkimuskunnat % vastaajista % vastauksista % vastauksista Vanhainkodit 9,1 5,4 9 Kunnalliset vanhusten asuinja palvelutalot 62,3 36,7 37 Yksityiset vanhusten asuinja palvelutalot 14,1 8,3 6 Hoito omaisten tai muiden lähellä asuvien avustamana 13,4 7,5 9 Kotihoidon tehostaminen kunnan toimenpitein 56,3 33,2 33 Kodin ja asuinympäristön esteettömyyden lisääminen 12,1 7,1 6 Muu 1,2 0,7 0,1 Ei osaa sanoa 8,3 Yhteensä 177 100 100 Enemmistö espoolaisista vastaajista piti tärkeänä vanhusten hoidon kehittämisessä kunnallisia avohoitopalveluja. Kunnan ylläpitämiä vanhusten palvelutaloja ja vanhusten asuintaloja piti lähes kaksi kolmasosaa (62 %) vastaajista tärkeinä, kotihoidon tehostamista kunnan toimenpitein runsas puolet (56 %). Kunnalliset palvelu- ja asuintalot nousivat tärkeimmäksi ja kunnallinen kotihoito toiseksi tärkeimmäksi vanhusten hoidon kehittämismuodoksi myös koko tutkimusaineistossa. 10 Kunnan päätöksenteko ja talous Espoossa vastaajien tyytyväisyys kunnan päätöksentekoon ja talousasioiden hoitoon on vähentynyt vuoden tutkimuksesta. Kun espoolaisista vastaajista yli puolet katsoi vuonna, että kunta on hoitanut talousasiansa hyvin, oli osuus 32 % vuonna 2005. Myös kaikissa tutkimuskunnissa keskimäärin on talousasioiden hoitoon tyytyväisten osuus laskenut, neljän prosenttiyksikön verran. Tietoisku 2/2006: Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005 13

% 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kunta on hoitanut talousasiansa hyvin Kunta tekee yleensä oikeita päätöksiä 32 34 38 27 32 30 28 56 Espoo 2005 Espoo Kaikki tutkimuskunnat 2005 Kaikki tutkimuskunnat Kunnan palveluita on veroihin nähden liian vähän 44 44 49 52 Kunnan päätöksenteko tulee saada lähemmäs asukkaita 66 73 69 75 Asukkaat huolehtisivat i tse enemmän palveluista1) Kunnassa on palveluita, joita en voi käyttää, vaikka haluaisinkin 20 22 29 32 34 37 32 33 Kuva 9. Espoolaisten ja kaikkien tutkimuskuntien vastaajien arviot päätöksenteosta ja taloudesta vuosina ja 2005 1) Vuoden tutkimuksessa Omatoimisuutta lisättävä, asukkaat huolehtisivat itse enemmän palveluista. 11 Tiedottaminen ja asiakaspalvelu Enemmistö (53 %) espoolaisista vastaajista oli sitä mieltä, että tiedottaminen kunnan palveluista on hoidettu Espoossa hyvin. Osuus on hieman pienempi kuin vuonna (58 %). Tärkeimpinä tiedotuskanavina vastaajat pitivät ilmaisjakelulehtiä (28 % vastauksista) ja kaupungin omaa tiedotuslehteä (27 %), kun kysyttiin missä kunnan asioista tulisi tiedottaa ja vastaaja sai valita korkeintaan kaksi vastausvaihtoehtoa. Kolmanneksi suosituin vaihtoehto oli sanomalehdet (21 %) ja neljänneksi suosituin Internet (15 %). Muiden vaihtoehtojen - radion, television tai kaapelitelevision, kunnan tiedotustilaisuuksien ja ilmoitustaulujen - osuudet olivat vain 1-2 % vastauksista. Sanomalehtiä kannatettiin eniten Valkeakoskella, ilmaisjakelulehtiä Nurmijärvellä, kunnan omaa tiedotuslehteä ja internetiä Espoossa ja televisiota Kankaanpäässä. Tammisaarelaiset olivat muita useammin radion ja rautjärveläiset ilmoitustaulujen kannalla. Espoossa kannatettiin Internetiä kaupungin asioista tiedottamisen kanavana (15 % vastauksista) enemmän kuin tutkimuskunnissa keskimäärin (8 % vastauksista) ja enemmän kuin muissa tutkimuskunnissa, joissa sen kannatus vaihteli 4-13 %. (Miettinen, Heikki 2005, 219) Vähemmistö espoolaisista vastaajista antoi hyvän arvosanan kaupungin puhelinpalveluille (kuva 10). Kaikissa tutkimuskunnissa vastaajat arvioivat puhelinpalvelut jonkin verran paremmiksi. 14 Tietoisku 2/2006: Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005

Hyvä Kohtalainen Huono 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Puhelunvälityksen/-keskuksen palvelut 45 36 20 Terveyskeskuksen puhelinpalvelu 42 25 33 Espoo Puhelinpalvelu muissa kunnan palvelupisteissä 33 44 23 Puhelinnumeroista ja puhelin palveluajoista tiedottaminen 30 35 35 Kaik ki t uk t im uskunnat Puhelunvälityksen/-keskuksen palvelut Terveyskeskuksen puhelinpalvelu Puhelinpalvelu muissa kunnan palvelupisteissä 47 50 62 25 41 27 25 11 12 Puhelinnumeroista ja puhelinpalveluajoista tiedottaminen 40 39 21 Kuva 10. Tyytyväisyys kunnan puhelinpalveluun Espoossa ja kaikissa tutkimuskunnissa keskimäärin 2005 12 Internet-palvelut Niitä vastaajia, jotka olivat käyttäneet asuinkuntansa Internet-kotisivuja kyselyä edeltävien viimeisten 12 kuukauden aikana, pyydettiin arvioimaan sivujen yleisilmettä, käytön helppoutta, tietojen ajantasaisuutta, palvelujen laajuutta ja yhteydenottomahdollisuutta viranhaltijoihin sivujen kautta. Tutkimuksessa mukana olleiden kuntien Internet-palveluihin ollaan yleensä tyytyväisiä. Sivuja pidetään helppokäyttöisinä, ajantasaisina ja niiden palveluja laajoina. Suurella osalla vastaajista ei ole ollut tarvetta yhteydenottoon sivujen kautta. (Miettinen, Heikki 2005, 202) Espoolaiset vastaajat olivat kotisivujen käytön helppouteen tyytymättömämpiä ja palvelujen laajuuteen tyytyväisempiä kuin tutkimuskuntien vastaajat keskimäärin (kuva 11). Tietoisku 2/2006: Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005 15

Tyytyväinen Ei kumpaakaan Tyytymätön 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Sivujen yleisilme 78 14 8 Käytön helppous 65 12 23 E s poo Tietojen ajantasaisuus 67 21 11 Palvelujen laajuus 72 19 9 Yhteydenottomahdollisuudet viranhaltijoihin sivujen kautta 39 42 19 Sivujen yleisilme 79 12 9 Ka ikki t u t k imuskunnat Käytön helppous Tietojen ajantasaisuus Palvelujen laajuus 63 62 76 20 22 11 17 13 15 Yhteydenottomahdollisuudet viranhaltijoihin sivujen kautta 48 37 15 Kuva 11. Tyytyväisyys kunnan Internet-palveluihin 2005 13 Lopuksi Espoolaisten tyytyväisyys asuinkuntaansa näyttäisi monelta kohdin lisääntyneen. Tutkimuksen alhainen vastausprosentti (koko aineistossa 45,9 ja Espoossa 44,4) tuo tuloksiin kuitenkin epävarmuutta. Niinpä esimerkiksi asuinkuntaindeksien tulos, jonka mukaan espoolaisten tyytyväisyys asuinkuntaansa näyttäisi lisääntyneen, on jossain määrin epävarma, mutta suuntaa-antava - tyytymättömyyden kasvu ei saa tukea tutkimuksesta. LÄHTEET: Kaupunki- ja kuntapalvelut 2005. Julkaisematon lisätuloste Palvelujen käyttö ja tyytyväisyys, Efeko Oy HM/22.12.2005. (a) Kaupunki- ja kuntapalvelut 2005. Julkaisematon raportti Palvelujen arviointi, Espoo. Efeko Oy 21.6.2005. (b) Kaupunki- ja kuntapalvelut 2005 -tutkimuksen Espoo-kohtainen SAS-aineisto. Miettinen, Heikki: Kaupunki- ja kuntapalvelut 2005. Efeko Oy. Tutkimuksia 241/2005. 24.10.2005. Miettinen, Heikki: Kuntapalvelut. Efektia Oy. Tutkimuksia 154 -. Helsinki. Miettinen, Tuula: Espoolaisten mielipiteet palveluista. Tietoisku 9/. Espoon kaupunki, Keskushallinnon palvelukeskus, Tieto- ja tutkimuspalvelut. Espoo 24.10.. Miettinen, Tuula - Keskinen, Vesa Helsingin seudun suunnat 4 / 2005 -julkaisussa: Tyytyväisyys asuinkunnan palveluihin. AINEISTO: Efeko Oy:n 30 kunnassa vuonna 2005 tekemä kyselytutkimus. Espoossa kyselylomake lähetettiin 4000:lle satunnaisesti valitulle 18-70 vuotiaalle espoolaiselle ja vastausprosentiksi Espoossa tuli 44,4 %. Kaikkien 30 kunnan yhteinen vastausprosentti on 45,9 %. 16 Tietoisku 2/2006: Espoolaisten mielipiteet palveluista 2005