FCG Finnish Consulting Group Oy VAASAN KAUPUNKI. Hietalahden kehittämissuunnitelma YHTEINEN HIETALAHTI. Selostus

Samankaltaiset tiedostot
Hietalahden kehittämissuunnitelma. Suunnitteluvaihtoehdot Vaasa

Valkeakosken Kanavanranta

LOVIISAN KAUPUNKI ITÄRANNAN KEHITTÄMINEN KYSELYN TULOKSET

HAKAMETSÄN PÄIVÄKODIN LIIKENNEJÄRJESTELYT

Lähtökohdat ja tavoitteet Keran suunnittelulle

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos

Ojala I. Rakentamistapaohje. Luonnos Asemakaava nro 8637

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto

Työpajatilaisuudet Oulunsalon maankäytön kehittämisestä

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

LÄHTEENKATU 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA KORTTELI 2502 SEKÄ VIRKISTYSALUE Puustellin alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Ratapihakorttelit Suunnitteluperiaatteet. KSV Pasila-projekti

Birgitan ja Osuuspankin asemakaavan muutos AK-350 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

URPOLANKATU 22 - SELÄNNEKATU 31 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLEISSUUNNITELMA 1:2000 " apila"

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄNTIEN LIIKENNEYMPYRÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

eriksnäs*vision LÖYTÖRETKI ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 120 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAUPUNKISEUDUN TONTTIPÄIVÄ

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

Diaari 380/ /2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

Liite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

YHTEINEN HIETALAHTI KICK-OFF FCG Infra ja ympäristö Heikki Lonka

Työnumero Maantien 8155 (Poikkimaantien) parantaminen välillä Oulun Satama valtatie 22 Tiesuunnitelman laatiminen (Oulu)

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

Alueen suuri haaste on sovittaa vanha rakennusperintö alueen kasvupaineisiin sen arvoja turmelematta.

Penttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen

KESKEISET PERIAATTEET

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 4. kaupunginosa kortteli 422 ja virkistysalueet, Hiihtomajantie

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8)

Hyökännummen rakennuskaavan muutos ja laajennus/ Pyydyskorven asemakaava

SIVISTYS- JA HYVINVOINTIKESKUKSEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

ASEMAKAAVAN MUUTOS 9. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 9035, 9036 JA 9037 SEKÄ KATU JA SUOJAVIHERALUE, ALAKORKALON TIE

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 14-3 / HAKALAHDENKATU 56 JA JUNGSBORGINKATU 13

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

AK254. Hyökännummen rakennuskaavan muutos/ Kortteli 134 osa Kaavaselostus

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona klo

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 13. kaupunginosan virkistysalue, Puomilenkki. Ylikylä

KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A:N ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto

MITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

Läsnä Tuomo Knaapi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Nosto Consulting Oy, kaavan laatija

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS

Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Suunnitelmaselostus. RISE-kampuksen lähiympäristösuunnitelma

Transkriptio:

VAASAN KAUPUNKI Hietalahden kehittämissuunnitelma YHTEINEN HIETALAHTI

MMA, MKI 1 (22) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...1 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 SUUNNITELMAN TARKOITUS...2 1.2 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI...2 1.3 SUUNNITTELUN VAIHEET...3 2 LÄHTÖKOHDAT...4 2.1 TAVOITTEET...4 2.2 SUUNNITTELUTILANNE...6 3 SUUNNITTELUPROSESSI...7 3.1 KICK OFF-SEMINAARI, ALOITUSKOKOUS 13.2.09...7 3.2 ARVOTUTKIMUS...7 3.4 YMPÄRISTÖANALYYSI...8 3.5 KANSALAISFOORUMI 1: 13.5.09...10 3.6 TULEVAISUUSTYÖPAJA 1: 13.5.09...10 3.7 ESITTELY OHJAUSRYHMÄLLE: 9.6.09...11 3.8 VIRKAMIESSEMINAARI: 13.8.09...12 3.9 TULEVAISUUSTYÖPAJA 2: 5.9.09...12 3.10 KANSALAISFOORUMI 2: 15.9.2009...13 3.11 ESITTELY OHJAUSRYHMÄLLE: 2.10.09...14 3.12 VIIMEISTELYVAIHE, SYNTEESI...14 4 SYNTEESI...16 4.1SUUNNITELMAN RAKENNE: PERUSRATKAISUT...16 4.2 ASUMINEN...16 4.3 PALVELUT, TYÖ...17 5 KEINOSAAREN RAKENTAMINEN, IDEAT...18 FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 30, 00611 Helsinki Puh.010 409 5000, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 1607860-3 Kotipaikka Helsinki

2 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Suunnitelman tarkoitus YHTEINEN HIETALAHTI on Vaasan kaupungin, vaasalaisten ja FCG Planeko Oy:n yhteistyönä toteutettu Hietalahden alueen kehittämishanke. Tarkoituksena on löytää vaihtoehtoja uudenlaisen vaasalaisen asuinalueen rakentamiseen. Tehtävänä on luoda ekologisesti, kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen kokonaissuunnitelma hyödyntäen paikan ominaisuuksia kuten monipuolisia liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia sekä meren läheisyyttä. Kehittämissuunnitelma laaditaan siten, että jokainen vaasalainen voi halutessaan aidosti osallistua sen tekemiseen. Osallistumisen välineinä käytetään kyselyitä, julkisen keskustelun herättämistä, kansalaisfoorumeita, työryhmiä ja aktiivisten ryhmien organisoitua vaikuttamista. Suunnittelu perustuu osallisten, suunnittelijoiden, ohjausryhmän ja eri organisaatioiden väliseen keskusteluun. Vuoropuhelun tärkeä osa ovat arvotutkimukset, joiden avulla aluksi kerätään ihmisten omat näkemykset, muodostetaan niiden pohjalta vaihtoehdot ja lopuksi valitaan lopullinen vaihtoehto. Arvoja käyttäjätutkimuksen perusteella yhteisessä kansalaisfoorumissa luodaan Hietalahden alueelle visio, joka ohjaa suunnittelua sekä alueen myöhempää kehittämistä ja hoitoa. Yhteinen Hietalahti syntyy vuorovaikutteisen suunnittelun tuloksena. Tarkoituksena on hyödyntää kaupunkilaisten intoa vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja herättää aiheesta yhteiskunnallista keskustelua. 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Vaasan keskustan eteläpuolella noin kahden kilometrin päässä Vaasan ydinkeskustasta. Suunnittelualueeseen kuuluu Hietalahden nykyinen yli 100 ha:n maa-alue ja siihen rajautuvaa merialuetta. Aluetta halkoo rannan suuntaisesti Valtatie 3, joka jatkaa keskustasta Hietalahteen johtavaa Kauppapuistikkoa. Lisäksi alueeseen kuuluu moninaisia virkistysalueita ja liikuntapaikkoja. Koillislaidaltaan alue rajautuu junarataan.

3 1.3 Suunnittelun vaiheet 13.2.09 Kick off-seminaari, aloituskokous. Arvotutkimus Ympäristöanalyysi 13.5.09 Kansalaisfoorumi 1 13.5.09 Tulevaisuustyöpaja 1 9.6.2009 Esittely ohjausryhmälle Suunnittelu. 13.8.09 Virkamiesseminaari 5.9.09 Tulevaisuustyöpaja 2 15.9.09 Kansalaisfoorumi 2 Viimeistelyvaihe, synteesi 2.10.09 Esittely ohjausryhmälle 10/2009 Rakennusmessut AVE-kustannusarvion laatiminen Koosteen toimittaminen Vaasan Kaupungille

4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Tavoitteet Kehittämishankkeen tarkoituksena on ollut löytää vaihtoehtoja uudenlaisen vaasalaisen asuinalueen rakentamiseen. Yhteinen Hietalahti syntyy vuorovaikutteisen suunnittelun tuloksena. Tavoitteena on ollut hyödyntää kaupunkilaisten intoa vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja herättää aiheesta yhteiskunnallista keskustelua. Kunnan asettamat tavoitteet alueen kehittäminen vetovoimaisena alueena, joka on kaikille käyttäjäryhmille esteetön ja jossa on inhimillinen mittakaava humanistinen käyttöarkkitehtuuri, joka sallii monimuotoisuuden, pehmeyden, inhimillisyyden ja vihreyden eri vuoden- ja vuorokaudenajat huomioon ottava ratkaisu katutilan ja keskeisen pihatilan kehittäminen aluetta kokoavana ja identiteettiä muodostavana, turvallisena tilana aluekokonaisuus: asuminen + palvelut + joukkoliikenne, työpaikat helposti saavutettavissa asumisen muuntuvat tarpeet, ekologisuus sekä työn ja asumisen yhdistäminen, ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen elävä, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen sekoitettu, monipuolinen ympäristö värikkyys, kauniisti vanhenevien materiaalien käyttö, vahvan identiteetin, omaleimaisuuden ja imagon muodostaminen Suunnitelmassa ratkaistavia maankäytöllisiä haasteita alueelle sijoittuva monipuolinen kaupunkiympäristö erityisesti uuden, mereen perustettavan tekosaaren kaupunkirakenteellinen kehittely: kaupunkikuva, uudet kortteli- ja rakennustyypit, vesirajarakentaminen ja kanavointimahdollisuudet rakennusten kerroskorkeudet ja sijainti keskeisillä alueilla alueen rakentuminen vaiheittain, niin että alueesta syntyy kokonaisuutena omaleimainen ja houkutteleva ympäristö rakentamisen suhde maastonmuotoihin ja ympäröivään maisemaan alueen talotyypit ja massoitteluperiaatteet sekä rakennusoikeuden määrä teknisen verkoston toteuttamismahdollisuudet niin, että alueesta muodostuu mitoitukseltaan toimiva ja turvallinen liikenteen ja pysäköinnin periaatteet puistoalueiden periaatteellinen suunnitelma

5 Suunnitelmassa ratkaistavia liikenteellisiä haasteita pääkatu- ja kokoojakatuverkko, asuinkatujen mitoituksen yleisperiaatteet pysäköinnin periaatteet alueella: esim. keskitettyihin laitoksiin vai tonteille pysäköinnin mitoitus alueella suhteessa toimintoihin ja kerrosalaan liittyminen kaupungin joukkoliikenneverkkoon huoltoajokysymykset liikenneturvallisuuden perusratkaisut kevyen liikenteen yhteydet liikenteen aiheuttamien häiriöiden vähentämismahdollisuudet liikkumisen energiatehokkuus Mahdollisuus raideliikenteen kehittämiseen tulevaisuudessa Suunnitelmassa ratkaistavia maisemarakentamisen haasteita Maisemasuunnittelu ohjaamassa alueen maankäytön suunnittelua Viheralueiden kehittäminen, luontoarvot ja virkistystoiminnot Suuntaviivat, joiden avulla suunnittelualueesta voidaan kehittää eheä ja monipuolinen kokonaisuus. Suunnittelualueen suhde merimaisemaan, rantojen käsittely Alueen liittäminen ympäröivään maankäyttöön, rakennuskantaan ja virkistysreitistöön.

6 2.2 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa 1995 vahvistettu keskustan osayleiskaava, jonka tarkistus on käynnissä. Ravirata tulee siirtymään muualle ja nykyisen raviradan alue on tarkoitus muuttaa pääosin asumiskäyttöön. Yleiskaavassa on pitemmän tähtäyksen maankäyttönä osoitettu rakentamista myös täyttömaalle Eteläiselle kaupunginselälle. Ote yleiskaavasta, suunnittelualue korostettuna

7 3 SUUNNITTELUPROSESSI 3.1 Kick off-seminaari, aloituskokous 13.2.09 Vaasan kaupungin edustajien ja konsultin yhteisessä aloitustilaisuudessa käytiin läpi projektin tulevat vaiheet. 3.2 Arvotutkimus Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää mahdollisimman laajalti vaasalaisten näkemyksiä Hietalahden alueen nykytilasta, kehittämistarpeista ja tulevaisuudesta. Vuorovaikutukseen liittyvä arvotutkimus toteutettiin yhteistyössä Teknillisen Korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen (YTK) kanssa. Tutkimukseen sisältyi sekä posti- että internetkysely. Postikysely lähetettiin 1000 vaasalaiselle, jotka valittiin satunnaisotannalla kaikkien yli 18- vuotiaiden vaasalaisten joukosta. Postikyselyyn saatiin 185 vastausta. Internetkyselyyn vastasi 364 henkilöä.

8 3.4 Ympäristöanalyysi Konsultin tekemässä ympäristöanalyysissa muodostettiin kokonaiskuva lähtötilanteesta ja luotiin tiedollinen pohja suunnittelulle. Työvaihe toteutettiin tutustumalla alueeseen paikan päällä sekä perehtymällä olemassa oleviin selvitys- ja tilastoaineistoihin. Keskeisiä kartoitettavia asioita olivat: Suunnittelutilanne Maankäyttö Liikennejärjestelyt Kaupunkikuva ja viihtyvyys Energiahuolto

9

10 3.5 Kansalaisfoorumi 1: 13.5.09 Kaikille avoimesta kansalaisfoorumista ilmoitettiin julkisissa tiedotusvälineissä. Tilaisuudessa tiedotettiin suunnittelun käynnistämisestä ja Hietalahden käyttäjien mahdollisuuksista vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Arvotutkimuksen tulokset käsiteltiin. Kansalaiset tuottivat skenaariotyöskentelyllä Hietalahti-vision tulevien ryhmätöiden lähtömateriaaliksi: Elämyksiä antava, ihmisen mittainen liikunnan, kulttuurin ja monipuolisen asumisen keskus Vaasan vihreällä rannalla. 3.6 Tulevaisuustyöpaja 1: 13.5.09 Kansalaisfoorumiin liittyvään työpajaan kutsuttiin osallistujia alueen keskeisistä toimijaryhmistä. Osallistujat jaettiin teemaryhmiin, jotka käsittelivät Hietalahden eri osa-alueita: sairaalaa, puistoja, urheilutoimintoja ja saarille rakentamista. Työpajoihin kutsuttiin osallistujia useista eri ryhmistä: asukkaat, kaupungin eri hallintokunnat, urheiluseurat, sairaala, luottamushenkilöt, elinkeinoelämä, asukas- ja yritysyhdistykset, maanomistajat.

11 3.7 Esittely ohjausryhmälle: 9.6.09 Konsultti esitteli kansalaisfoorumin lopputuloksen ohjausryhmälle ja hyväksytti valmisteltavat suunnitteluvaihtoehdot jatkotyön pohjaksi. Suunnittelu Konsultti laati kolme idealuonnosta alueen toimintojen mitoituksesta, sijoituksesta ja maankäytöstä: S) Luonnonläheinen Hietalahti: Muutokset alueella ovat olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäviä. M) Elämyksellinen Hietalahti: Ydinkeskustaa täydentävä palvelu- ja työpaikkakeskittymä, johon liittyy rannan uusi kaupunginosa. L) Tehokas Hietalahti: Hietalahdesta kehitetään itsenäinen ja merkittävä kaupunginosa. S M L

12 3.8 Virkamiesseminaari: 13.8.09 Konsultti esitteli tekemänsä vaihtoehdot työryhmälle ja hankkeen aloitustilaisuuteen osallistuneille virkamiehille. Suunnitelmia käsiteltiin ja kommentoitiin ryhmissä. 3.9 Tulevaisuustyöpaja 2: 5.9.09 Samat ryhmät, jotka osallistuivat ensimmäisen Kansalaisfoorumin yhteydessä järjestettyyn työpajaan, kokoontuivat arvioimaan tehtyjä suunnitelmia. Konsultti esitteli ryhmille suunnitelmavaihtoehdot, joita arvioitiin ja työstettiin eteenpäin ryhmätyönä.

13 3.10 Kansalaisfoorumi 2: 15.9.2009 Tulevaisuustyöpajojen ja virkamiesseminaarin avulla parannellut suunnitelmavaihtoehdot esiteltiin yleisölle. Kaupunkilaiset saivat ottaa kantaa vaihtoehtoihin aiemmista työpajoista tutuilla ryhmätyön keinolla. Lopputuloksena kaikkien ryhmien ehdotuksista koottiin yksi lopullinen näkemys Hietalahden alueen tulevaisuudesta.

14 3.11 Esittely ohjausryhmälle: 2.10.09 Konsultti kävi läpi toisen kansalaisfoorumin tuloksia ohjausryhmän kanssa. Suunnitelma viimeisteltiin kokouksessa päätettyjen tarkennusten perusteella. 3.12 Viimeistelyvaihe, synteesi Konsultti viimeisteli kansalaisfoorumissa kootun näkemyksen perusteella suunnitelman, jossa yhdistyivät aiempien suunnitelmavaihtoehtojen parhaiksi koetut ominaisuudet. Keskeisiä suunnitteluperusteita oli mm. 2000 asukkaan uuden kaupunginosan osoittaminen raviradalle, moottoritien muuttaminen puistokaduksi sekä lahden ruoppausten tekeminen vaiheittaisesti, merivirtausten luonnollinen kulku huomioon ottaen. Uimahallin viereen purettavien moottoritieramppien kohdalle osoitettiin uusi tekojäärata ja keinosaarelle ulkoilmateatteri. Toivottu lähtökohta oli Villan ja Bragen rantojen parantaminen keskeisenä ja viihtyisänä virkistysalueena. Rakennusmessut, 10/2009 Valmis työ oli esillä Vaasan rakennusmessuilla lokakuussa 2009. AVE-kustannusarvio Suunnitelman toteuttamiselle laadittiin kustannusarvio FCG Planekon kehittämällä AVE-työkalulla.

15

16 4 SYNTEESI 4.1Suunnitelman rakenne: perusratkaisut Moottoritie muutetaan puistokaduksi, kauppapuistikon luontevaksi jatkeeksi. Ruutikellarintien päätteeseen osoitettu liikenneympyrä toimii uutena moottoritien lopetuksena. Uimahallin tuntumassa olevat moottoritien rampit puretaan, ja tilalle sijoitetaan pesäpallostadion. Uudelta puistoväylältä on tasoristeyksen kautta yhteys sairaalan alueelle Villan ja Bragen ympärillä olevaa puistoaluetta kehitetään yhtenäisenä rantaan rajautuvana kaupunkipuistona. Läjitettävät keinosaaret toimivat osana virkistysalueiden verkostoa Kaupunginpuutarhan ja harjoituskenttien välistä aluetta kehitetään osana virkistysalueiden verkostoa Rautatien varteen jätetään tilavaraus rakentamiselle paikallisjunaliikenteen kehittämistä silmälläpitäen Katuverkkoa pyritään kehittämään siten, että liikkuminen eri paikkojen välillä on luontevaa. Katuverkkoa ja maankäyttöä on pyritty suunnittelemaan samanaikaisesti 4.2 Asuminen Suunnitelmassa esitetyt uudet asuinrakennukset mitoitettiin yhteensä n. 2000 uudelle asukkaalle. Uutta asuintilaa on osoitettu yhteensä 100 000 kem2 Mitoitusperiaatteeksi on oletettu n. 50kem2/asukas Asuinrakennuksia on kahta perustyyppiä: Raviradan alueelle on osoitettu kaksikerroksisia kaupunkipientaloja, joiden pysäköinti on tonteilla. Alueen rakenne muistuttaa vastaavia Vaasan ruutukaavakeskustassa olevia pientaloalueita. Raviradan ympäristöön on osoitettu 3-4-kerroksisia kerrostaloja, joiden pysäköinti on osoitettu kortteleiden pohjakerroksiin. Virkistysalueiden verkosto on pyritty ulottumaan asuinrakentamisen lomaan, tavoitteena luoda lähiympäristöä, jossa jokaisella on mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja tavata muita ihmisiä.

17 4.3 Palvelut, työ Sairaalan laajennus on suunniteltu rakennettavaksi 3-kerroksisena ja 15 000 kem2 suuruisena. Uimahallin viereen, purettavien moottoritieramppien kohdalle on osoitettu uusi pesäpallostadion, joka aloittaa monumentaalisesti puistoalueen. Talvella stadionille on mahdollisuus sijoittaa tekojäärata, jonka jäähdytysjärjestelmä toimii teknisesti uimahallin kanssa yhdessä. Pesäpallokentän molemmin puolin on osoitettu 320 auton parkkihallit, jotka palvelevat jalkapallo- ja pesäpallostadioneiden sekä sairaalan tarpeita. Villan ja Bragen alueiden saavutettavuutta eri liikennevälinein parannetaan, jolloin niiden käyttöaste paranee. Uusille keinosaarille osoitetaan virkistysreitti sekä uusi ulkoilmateatteri ja tanssilava. Jalkapallostadionin viereen osoitetaan uusi palloiluhalli, jossa on urheilusaleja kahdessa kerroksessa. Pohjakerrokseen sijoitetaan 140 autopaikan parkkihalli Jalkapallostadionin katsomoon on osoitettu laajennus Kaarlenkentän harjoituskentälle on osoitettu uusi paikka läheltä harjoitusnurmia Kaarlenkentän eteläpuolelle liikenneympyrän tuntumaan on osoitettu 500 autopaikan pysäköintihalli Palloiluhallille on osoitettu varaus rautatien tuntumasta Jäähallille on osoitettu laajennusvaraus vanhan jäähallin vierestä Tenniskeskuksen alueelle on osoitettu uusia ulkokenttiä