Valtuusto 13.06.2016 Sivu 1 / 1 1995/2016 10.03.00 Kaupunginhallitus 173 30.5.2016 87 Valtuustokysymys Pohjois-Espoon poikkeuslupakäytännöstä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 Merja Kiviluoto, puh. 050 346 2240 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Ulf Johanssonin ja 15 muun valtuutetun 25.4.2016 jättämään valtuustokysymykseen Pohjois- Espoon poikkeuslupakäytännöstä ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Johansson Bymanin ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus nimittää kolmihenkisen virkamiestyöryhmän valvomaan, että poikkeusrakennusluvat noudattavat maankäyttö- ja rakennuslain pykälää rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. Työryhmään tulee kuulua aluearkkitehti, rakennusvalvonnan edustaja sekä ympäristötoimen edustaja. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Johanssonin toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Johanssonin toivomusehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 35 äänellä 20 ääntä vastaan ja 10 äänestäessä tyhjää hylkäsi Johanssonin toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Liite Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 8 Äänestyslista 87 esityslistan asia 12
Valtuusto 13.06.2016 Sivu 2 / 2 Oheismateriaali - Valtuustokysymys 25.4.2016 Selostus Ulf Johansson ja 15 valtuutettua ovat jättäneet 25.4.2016 valtuustokysymyksen kaupunginhallitukselle koskien Pohjois-Espoon poikkeuslupakäytäntöä ja erityisesti Bodomjärven ympäristön poikkeuslupamenettelyä sekä uusien rakennusten tyyliä ja väriä. Allekirjoittaneet katsovat, että rakennukset eivät täytä maankäyttö- ja rakennuslain 117 :n 1. momentin vaatimusta. Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Valtuustokysymyksessä mainitaan esimerkkinä kylän vaaleanpunainen kivitalo (Lupa UUS -2007-L-23-214) Kunnarlantien varrella, joka valmistui vuonna 2014. Lisäksi kysymyksessä mainitaan viime vuonna ilmestynyt kivitalo. Valtuutetut katsovat, että tämä kaksikerroksien kivitalo on pysyvästi vahingoittanut kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen. Valtuutetut mainitsevat, että talon naapurina on golfrata, jonka uudet rakennukset on ansiokkaasti sovitettu maisemaan. Valtuutettujen mainitseman hankkeen poikkeamishakemus tuli vireille v. 2003, aikana jolloin Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava ei vielä ollut vireillä. Hakemuksessa haettiin poikkeuslupaa 1-asuntoista, 2 -kerroksista kerrosalaltaan 520 m2 suuruista asuinrakennusta ja yhteensä 80 m2 suuruisia talousrakennuksia varten. Alueella oli tuolloin voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, jonka mukaan hanke sijoittuu kyläalueelle AT. Alue on lisäksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä. Yleiskaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja kylämiljööseen sopeutuva kiinteistönmuodostus ja 1-2 kerroksisten, 1 -asuntoisten erillispientalojen rakentaminen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava kuulutettiin vireille 21.5.2014. Pohjois- ja keskiosien yleiskaavan suunnittelutyön edetessä on kaupunkisuunnittelukeskuksessa erityisesti tarkasteltu ja tarkennettu niitä edellytyksiä, miten ja milloin suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeamisia voidaan puoltaa niin, ettei hanke aiheuta haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle ennen yleiskaavan voimaantuloa. Käytännössä kaupunkisuunnittelukeskuksen linja on siis tiukentunut sitä mukaa kun Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavasuunnittelu on tarkentunut. Suunnittelutarveratkaisuilla ja / tai poikkeamispäätöksillä ei siis saa vaikeuttaa maankäytön suunnittelua, tulee jättää suunnitteluvaraa eikä saa rajata liikaa kaavoituksen vaihtoehtoja. Lisäksi huomioidaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus ja täyttyvätkö muut yleiset rakentamisen edellytykset. Pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön ajaksi ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista estää kokonaan rakentamista, vaan rakentamisen luvat myönnetään erityisen tarkan harkinnan jälkeen ja korvaavaa rakentamista painottaen. Parhaillaan Kaupunkisuunnittelukeskuksessa ollaan valmistelemassa Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavaan liittyen esitystä rakennuskiellosta Kalajärvi- Kehä III vyöhykkeelle 25.5.2016 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.
Valtuusto 13.06.2016 Sivu 3 / 3 Kaupunginmuseo katsoi aikanaan lausunnossaan edellä mainitusta lupahakemuksesta, että Bodominjärven länsirannan vanhat peltoalat tulisi pitää avoimina, eikä haetulle paikalle tule sallia asuinrakentamista. Lupapäätöksessä on tuolloin katsottu, että alueen kulttuurihistoriallisten säilyttämistavoitteiden estämättä voidaan kantakiinteistöksi esitetyn alueen pohjois-luoteisosaan sijoittaa haettua pienempi (n. 350 m²) asuinrakennus. Uusi asuinrakennus oli mahdollista sijoittaa yhtenä rakennuspaikkana pidettävälle tilalle 2:112 siten, että se tulee olevan asuinrakennuksen ja keskellä tilaa olevan kallioisen kumpareen luoteispuolelle ja ajoyhteys hoidetaan jo olemassa olevan liittymän kautta. Toimivalta lupapäätöksenteossa oli tuolloin Uudenmaan ympäristökeskuksella (nyk. ELY -keskus), koska kyse oli rakentamisesta ranta-alueelle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämistä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 1 mom. ja 2 mom.). Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä kyseinen toimivalta on sittemmin siirtynyt 1.4.2016 lähtien kunnan toimivaltaan. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen antoi 4.1.2007 Uudenmaan ympäristökeskukselle asiasta myönteisen lausunnon (Dnro 2003-1618) seuraavin ehdoin: - Rakennuspaikkana tulee olla ainoastaan tila RN:o 2:112 kokonaisuudessaan. - Asuinrakennus tulee sijoittaa olevan asuinrakennuksen ja kallioisen kumpareen luoteispuolelle, ei kuitenkaan tilan pohjoisosassa olevalle vanhalle peltoalalle. - Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 20 metrin etäisyydelle Kunnarlantien ajoradan keskiviivasta. - Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 350 m². - Rakennukset ja kulkuyhteydet on sijoitettava siten, että maasto ja metsäkuva säilyvät mahdollisimman hyvin niin rakennusten lähiympäristössä kuin kaukomaisemassakin. - Rakennusten muodon, materiaalien ja värityksen tulee sopeutua ympäristöön. - Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että käyttövettä on riittävästi saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pintaja pohjavesiä pilata. - Ajoliittymä tulee järjestää Kunnarlantielle jo olevasta liittymästä. Kaupunkisuunnittelupäällikkö myös totesi, että kun otetaan huomioon muun muassa hankkeelle asetetut ehdot, on hanke paikalle soveltuva ja kaavoitustavoitteiden mukainen eikä rakentaminen tällöin aiheuta haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttavista. Poikkeus ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Näin ollen poikkeamisen myöntämisen edellytykset täyttyvät ja poikkeamiselle on erityisiä syitä.
Valtuusto 13.06.2016 Sivu 4 / 4 Uudenmaan ympäristökeskus teki asiasta myönteisen päätöksen 25.6.2007 (UUS-2007-L-23-214), joka päätös sisälsi samat ehdot kuin kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunnossa oli aiemmin esitetty. Ehdoissa oli siis esitetty mm. että asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 350 m² ja rakennukset ja kulkuyhteydet on sijoitettava siten, että maasto ja metsäkuva säilyvät mahdollisimman hyvin niin rakennusten lähiympäristössä kuin kaukomaisemassakin ja että rakennusten muodon, materiaalien ja värityksen tulee sopeutua ympäristöön. Rakennusvalvontakeskus on myöntänyt rakennusluvan rakennukselle vuonna 2009 aiemmin myönnetyn ehdollisen poikkeamispäätöksen perusteella, joten hanke on ollut vireillä varsin pitkään. Kunnarlantie 69, on uudisrakennushanke, jossa loppukatselmus on pidetty 11.8.2014 (lupatunnus 2009-893). Rakennus on ns. kartanotyylinen ja julkisivuiltaan rapattu (vaaleanpunainen) rakennus. Rakennuslupa on myönnetty poikkeamispäätöksen perusteella ja hankkeen sopivuus ympäristöön on tuolloin arvioitu rakennusluvan yhteydessä ja arvioitu sen täyttävän rakennusluvan myöntämisen edellytykset. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 173 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Ulf Johanssonin ja 15 muun valtuutetun 25.4.2016 jättämään valtuustokysymykseen Pohjois-Espoon poikkeuslupakäytännöstä ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Valtuusto 13.06.2016 Sivu 5 / 5