Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / / Kaupunginhallitus Valtuusto Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan ratkaisukeinona (Pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 31 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen konttirakentamisesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. - Valtuustokysymys Valtuutettu Arja Juvonen ja 31 muuta valtuutettua ovat allekirjoittaneet valtuustokysymyksen, jossa kysytään millaisena mahdollisuutena Espoo näkee konttirakentamisen mahdollisuuden pitkäaikaista tai väliaikaista asunnottomuutta ja asuntopulaa ratkaistaessa ja voisiko Espoo olla innovatiivisesti mukana kehittämässä tämän tyyppistä asuntotuotantoa tulevaisuudessa. Valtuustokysymyksen sisältö Asunnottomuus on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Asunnottomuudella tarkoitetaan vakituisen asunnon jatkuvaa tai ajoittaista puuttumista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) selvityksen mukaan vuoden 2014 lopulla ilman asuntoa olevia oli 7107, joista 2443 oli pitkäaikaisasunnottomia. Asunnottomia perheitä oli 427.

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 Asunnottomuus keskittyy pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Yli kaksi kolmasosaa asunnottomista on pääkaupunkiseudulta (Helsinki, Espoo ja Vantaa). Pääkaupunkiseudulla asunnottomuus on luonteeltaan lisäksi pysyvää. Asunnottomuuden luvut ovat olleet Espoossa kasvussa. Vuonna 2014 Espoossa oli 633 yksinäistä asunnotonta, kun vuonna 2005 heitä oli 393. Asunnottomia perheitä on joitakin kymmeniä, ja heidänkin määränsä kasvaa. Samaan aikaan yhä harvempi asunnoton saa asunnon. Kun vuonna 2005 asunnon sai 259, vuonna 2014 heitä oli 237. (Espoon Sähköinen Hyvinvointikertomus 2014) Yhdeksi ratkaisuksi asunnottomuuden vähentämiseksi on esitetty konttirakentamista eli konttitaloja. Konttitaloratkaisua on myös kansainvälisesti käytetty yhtenä ratkaisuna asuntopulaan. Konttitaloja käytetään asumiseen esimerkiksi Lontoossa, Norjassa ja Hollannissa. Myös Suomessa monissa keskusteluissa konttitaloasunnot on nostettu yhdeksi vaihtoehdoksi asuntopulaan vastatessa. Konttitalot olivat myös Hyvinkään Asuntomessuilla esillä jo vuonna Helsingin kaupunginvaltuustossa tehtiin aiheeseen liittyvä valtuustoaloite Konttitalojen rakennus- ja asumiskustannusten on laskettu olevan edullista. Myös konttitalojen pystytyksen on arvioitu olevan suhteellisen nopeaa. Konttirakentaminen on taloudellisesti sitä edullisempaa, mitä useampia kontteja liitetään yhteen. Asuntopula ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuus ovat laajoja ja vaikeita kysymyksiä ratkaistavaksi. Asunnottomuus voi olla esteenä myös työ- tai opiskelupaikan vastaanottamiselle. Ennakkoluuloton suhtautuminen vaihtoehtoisiin asumismuotoihin on siis tulevaisuudessa tärkeää. Konttitaloja on noussut jo Euroopassa ja niiden mahdollisuudet olisivat Suomessakin punnittavissa vakavasti. Myös kotikaupunki Espoo voisi edelläkävijänä olla innovaatisesti avaamassa tätä mahdollisuutta yhtenä keinona asunnottomuuden ja asuntopulan lievittämisessä. Tällä valtuustokysymyksellä kysynkin Millaisena mahdollisuutena Espoo näkee konttirakentamisen mahdollisuuden pitkäaikaista tai väliaikaista asunnottomuutta ja asuntopulaa ratkaistaessa ja voisiko Espoo olla innovatiivisesti mukana kehittämässä tämän tyyppistä asuntotuotantoa tulevaisuudessa? Vastaus valtuutettujen kysymykseen Vuoden 2015 lopussa Espoossa oli 546 yksinäistä asunnotonta, joista 245 oli pitkäaikaisasunnottomia. Asunnottomia perheitä ja pariskuntia oli 51, joissa oli 84 aikuista ja 48 lasta. Vuodesta 2014 yksinäisten asunnottomien määrä oli vähentynyt lähes sadalla henkilöllä, mutta asunnottomien perheiden määrä oli jonkin verran lisääntynyt.

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 Espoon kaupunki on ollut mukana vuosina valtakunnallisessa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa (PAAVO ja PAAVO II). Ohjelman lähtökohtana on ollut Asunto ensin -periaatteen mukainen asuminen, johon järjestetään tarpeenmukaiset yksilölliset palvelut. Ohjelman aikana on käynnistetty useita hankkeita, joissa on toteutettu asuntoja pitkäaikaisasunnottomille. Osa hankkeista on edelleen käynnissä ja asunnot valmistuvat lähivuosina. Lisäksi ohjelmassa on sovittu osoitettavan Espoon kaupungin käytössä olevasta vuokraasuntokannasta vuosittain 225 asuntoa asunnottomille. Viimeisen neljän vuoden aikana asunnon on saanut keskimäärin 231 asunnotonta vuodessa. Vuosina Espoon kaupunki osallistuu valtakunnalliseen Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaan. Ohjelma korostaa asunnottomuuden riskin varhaista tunnistamista ja nopeaa puuttumista tilanteeseen, jossa henkilö on jäämässä tai juuri jäänyt asunnottomaksi. Ohjelman tavoitteena on osoittaa uusia asuntoja asunnottomille tai asunnottomuuden riskiryhmille ensisijaisesti tavallisesta asuntokannasta käyttämällä esimerkiksi välivuokrausmallia. Tällä hetkellä Espoon kaupungilla on välivuokrauksessa 419 Y-säätiön asuntoa asunnottomille, maahanmuuttajille ja nuorille. Asunnoista 386 sijaitsee tavallisissa asunto-osakeyhtiöissä. Uudisasuntotuotannon laatutason tulee täyttää maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät vähimmäisvaatimukset. Pysyvien rakennusten rakentaminen konteista on haastavaa. Konteista voidaan rakentaa tilapäisiä asuntoja (käyttöikä enintään 5 vuotta) edellyttäen, että ne täyttävät turvallisuuden, terveellisyyden ja energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset sekä ympäristön ja kaupunkikuvan asettamat vaatimukset. Tilapäisten rakennusten rakentaminen ei tue Espoon tavoitetta kehittää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kaupunkirakennetta. Asunnottomien majoittaminen väliaikaisiin konttiasuntoihin ei myöskään edistä Espoon tavoitetta torjua segregaatiota vaan keskittäisi huonoosaisuutta kortteleihin, joiden infrastruktuuri saattaa olla osin puutteellista. Väliaikaisten konttiasuntojen rakentaminen saattaisi myös hidastaa pysyvien asuntojen rakentumista. Asunnottomuuden vähentäminen edellyttää riittävää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Espoon kaupungin tulee tukea Espoon Asunnot Oy:n sekä muiden yleishyödyllisten toimijoiden asuntotuotantotavoitteiden toteutumista, jotta ne pystyvät tarjoamaan nykyistä enemmän asuntoja myös pitkäaikaisasunnottomille. Lisäksi Espoon kaupungin tulee mahdollistaa uudenlaisten pysyvien ja edullisten asumisratkaisujen syntyminen. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset miniasuntokonseptit, joissa kokonaisvuokra pysyy kohtuullisena.

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 historia Kaupunginhallitus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 31 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen konttirakentamisesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Arja Juvosen ja 31 muun valtuutetun jättämään valtuustokysymykseen konttirakentamisesta sekä toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Juvonen puheenjohtajan ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi

5 Valtuusto Sivu 5 / 5