Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Samankaltaiset tiedostot
Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Pohjanmaa hankkeessa tapahtunutta ja tulevaa. Vaasa Antero Lassila Projektijohtaja Pohjanmaa hanke

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

KAKSOISDIAGNOSTIIKKA. Apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Masennustalkoot II-tutkimus

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Pohjanmaa-hanke

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Suomalaisten mielenterveys

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Jorma Posio

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Psykoositietoisuustapahtuma

Vaasa Kimmo Mäkelä

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Päihteet ja mielenterveys

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos

Opiskeluhuolto ja ESH

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

HOIDON TARVE! Ha H aka k na & & L a L ine

KASTE-OHJELMAN HANKEAIHIO versio 1.4

Mielenterveys. Mielenterveys ja päihde samanaikaishäiriöiden hoito

HYVÄ ALUEFOORUM

Haasteita ja mahdollisuuksia

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

YHTEISASIAKKAAT TILASTOJEN VALOSSA

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke ( ) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari

Nuorisopsykiatrian yhtenäiset hoidon perusteet

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

Kokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Mielenterveys- ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet uutta sisältöä työn tueksi. Henna Haravuori

Saara Lång Kehittämissuunnittelija Kokkolan kaupunki

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Rahapelihaittojen ehkäisystä uutta otetta työhön: Case nuoret, nuoret

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Lataa Masennus. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Masennus Lataa Luettu Kuunnella E- kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen ja koulutus

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Pohjanmaa hanke. Ohjausryhmän kokous hankkeen tilannekatsaus. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

HUUKO IV klo Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura Helsinki

Mielekkäästi tulevaan Levi Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

YLEISYYS MUNA VAI KANA? KAKSOISDIAGNOOSIPOTILAS? MONIDIAGNOOSIPOTILAAN KUNTOUTUKSEN HAASTEET

Transkriptio:

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007

Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti merkittävien suomalaisten kehittämishankkeiden sarjaan Pohjanmaa-hankkeen toteuttamisessa korostuu alueellinen ja paikallinen yhteistyö yli hallintosektoreiden

Pohjanmaa-hanke hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella 2005-2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys 2015-kansanterveysohjelma

Pohjanmaa -hankeyhteistyö VSHP, EPSHP ja KPSHP yhteinen hakemus, toteutus kolmessa shp:ssä sekä yhdessä SONet Botnia toteuttaa sosiaalihuollon päihde- ja mielenterveystyön kehittämisosioita STM tuki sosiaali- ja terveyshankkeista keskeisesti ohjausryhmissä VETO-ohjelma Alkoholi-ohjelma

Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava mielenterveyden häiriö (skitsofrenia, bipolaarihäiriö, vaikea-asteinen masennus, komorbiditeetti) + vähintään riippuvuusasteinen päihdehäiriö Ongelma: ei yhtenäistä määrittelyä, tapahtuu mutulla, torjunnan väline Pyrkimys: yksinkertainen, neutraali (ei-moralisoiva) tunnistamistapa

2-dg esiintyvyydestä ECA-tutkimus 1990 Yleisväestössä (USA) 17%:lla aikuisväestöstä päihdehäiriö jossain elämän vaiheessa Niillä joilla jokin mielenterveyshäiriö 29 %:lla, skitsofreniapotilailla 47 %:lla ja kaksisuuntaisilla mielialahäiriö potilailla 56 %:lla päihdehäiriö jossain elämän vaiheessa

2-dg esiintyvyydestä 23 %:lla aikuisväestöstä joku muu mielenterveyshäiriö kuin päihdehäiriö jossain elämän vaiheessa Jos alkoholihäiriö niin 37 %:lla ja huumehäiriöissä 53 %:lla myös mielenterveydenhäiriö jossain elämän vaiheessa

Kaksoisdiagnoosi Aktiivinen päihdekäyttö heikentää hoitomyöntyvyyttä, vähentää lääkehoidon vaikuttavuutta, pitkittää työkyvyttömyyttä, heikentää merkittävästi kuntoutumistuloksia jne. Ongelma: tavanomainen hoito ei tehoa tai potilaita ei tavoiteta Pyrkimys: hoidon sisällöllinen tehostaminen (erilaiset vaikuttaviksi osoitetut interventiot)

Kaksoisdiagnoosia selittävät t mallit Sekundaarisen psykopatologian malli Päihteiden käytön ajatellaan johtavan pitkäaikaiseen mielenterveyshäiriöön tai laukaisevan sen Esim. kannabiksen käyttö näyttää lisäävän sairastumista skitsofreniaan Jos maniaa edeltää päihteidenkäyttöjakso on toipuminen nopeampaa kuin niillä joilla ei ko. jaksoa ollut

2-dg:tä selittävi viä malleja Sekundaarisen päihdehäiriön malli (mielenterveyshäiriö aiheuttaa päihdehäiriön) Mielenterveyshäiriön itselääkintä päihteillä Hoidot mahdollisesti lisäävät päihdekäyttöä (esim. dopamiini-reseptorin salpaus) Psykososiaaliset riskitekijät lisääntyvät, esim. työttömyys

2-dg:tä selittävi viä malleja Yhteisen selittävän tekijän malli Geneettiset tekijät; näyttö vähäistä Todennäköisesti useat tekijät yhdessä selittävät päihde- ja mielenterveyshäiriön toisiaan lisäävää vaikutusta

Kaksoisdiagnoosi esh:ssa Hoidon vaikuttavuuden lisäämiseksi kehitetty DD-potilaille räätälöityjä hoitomalleja, jotka näyttävät toimivan niihin erikoistuneissa yksiköissä Ongelma: väestön epätasa-arvo (alueellinen, diagnoosikohtainen) suhteessa palvelujen saatavuuteen Pyrkimys: laaja-alaisen vaikuttavuuden lisääminen psykiatrian esh:ssa

DD ja hoitoon sitoutuminen Päihteitä käyttävä potilas ei tunnista oireitaan päihdekäytön seurauksista Päihteitä käyttävä on terveydenhuollossa eitoivottu (riski)asiakas Ongelma: hoito- ja kuntoutusyhteistyö päihdeasiakkaan kanssa on vaikeaa Pyrkimys: hoito- ja kuntoutusyhteistyön vahvistaminen

Näyttöön n perustuva hoito Lääkehoito, psykososiaaliset hoitomallit Kontrolloidut asetelmat Riittävän suuret potilasaineistot Seurantatutkimukset Hoidon vaikuttavuuden arviointi Voidaan arvioida odotettavissa oleva terveyshyöty potilaalle Hoitomenetelmien mallintaminen, kouluttautuminen menetelmien käyttöön

2-dg hoitomalleja Jaksottainen malli; hoidetaan ensin toista häiriötä ja kun se hoidettu aloitetaan toisen häiriön hoito Rinnakkaisen hoidon malli; hoidetaan molempia häiriöitä saman aikaisesti, mutta eri tahoilla Integroidun hoidon malli; hoidetaan molempia häiriöitä samanaikaisesti saman työryhmän toimesta

Kenellä on DD? Tunnistaminen on haaste Koskee koko terveydenhuoltoa Ongelman painottuminen ratkaisee hoitopaikan Päihdehäiriöt DD MT-häiriöt

Mitä tarvitaan hyvää ään n hoitoon?

1. Taustatieto ongelman luonteesta ja hoidosta (mitä on?, miten siitä saadaan?) 2. Ongelman määrittely ja tunnistaminen ( ) 3. Tunnistettuun ongelmaan sopiva hoitomalli ( + = ) 4. Valmius (=motivaatio) auttaa ongelmasta kärsiviä asiakkaita 5. Vaikuttavuuden seuranta

DD ja nykytilanne Ajankohtainen tilanne? (hoidon saatavuus, yhdenmukaisuus) Kehittämistarpeet? Valistunut arvaus: Hyvä tahto ohjaa hoidon saatavuutta Osa asiakkaista voi jäädä vaille apua DD:n takia Hoidon ja kuntoutuksen tuloksista ei ole tietoa

Päihdeongelman hoitokäyt ytännöt: Seinäjoki I lievä psykiatrinen ongelma/ lievä päihdeongelma II vakava psykiatrinen ongelma/ lievä päihdeongelma III lievä psykiatrinen ongelma/ vakava päihdeongelma IV vakava psykiatrinen ongelma/ vakava päihdeongelma I Hoidetaan perusterveydenhuollossa psykiatrisen konsultaation turvin II Hoidetaan psykiatrian erikoissairaanhoidon piirissä III Hoidetaan päihdehuollon palvelujen piirissä psykiatrisen konsultaation turvin IV Hoidetaan yhteistyössä psykiatrian erikoissairaanhoidon ja päihdehuollon organisaatioissa http://www.sjk.fi/sosiaalijaterveys/hoitokaytannot_vuosi_2006.pdf

Ehdotus arviointimalliksi Kuutio-arviointi (kolme akselia: mt-häiriö, päihdeongelma, toimintakyky) Nopea, yksinkertainen Ennustearvion kannalta mielekäs Riskien tunnistaminen (urautunut käyttö, jatkuva käyttö, syrjäytyminen, paheneva mt-häiriö, huono toimintakyky) Toipumisen indikaattori: voidaan seurata esim. 6 kk välein

Ehdotus hoitomalliksi MT-HÄIRIÖ AUDIT>10 AUDIT 0-10 KUUTIO=2-3 KUUTIO=0-1 MUU PÄIHDE? MINI-INTERVENTIO PSYKOOSI MUU HÄIRIÖ HOITO JA SEURANTA 2 KK KYLLÄ: KUTEN AUDIT >10 EI: EI DD A-KLINIKKA, PSYK. KONS. MOTIVOIVA HAASTATTELU ESH: KOTIHOITO, OSASTO YHTEISÖVAHVISTUSMALLIN MUKAINEN HOITO

Kuutio (3-akseliarvio): pisteytys A. Päihdeongelman vaikeusaste: 0/1 B. Psykiatrinen diagnoosi: 0/1 C. Toimintakyky: 0/1 Pisteet yhteensä 0-3; hoidon linjaus tapahtuu yhteispistemäärän perusteella (pisteet riskipisteitä )

Kuutio (3-akseliarvio) Psykoosi Mt-häiri iriö Muu Pisteet Ensisijainen toimenpide Vaikea Miniinterventio Päihde- ongelma Lievä 2 1 2 3 1 0 2 1 Toimintakyky Toimintakyky Huono 0-1 2-3 Motivoiva haastattelu Yhteisövahvistusmalli Hyvä

Kuutio: katkaisupisteet (0 vai 1) A. Päihdeongelman vaikeusaste: komplisoitumaton enintään 2 vuotta kestänyt riippuvuus B. Mielenterveyden häiriön laatu: ei-psykoottinen häiriö C. Toimintakyky: GAF >50

Päihdeongelman seulonta

Arviointimalli Päihdeongelman vaikeusaste arvioidaan, jos AUDIT on väh. 11 pistettä A. Päihdeongelma=0 pistettä 1. Enintään yksi käytettävä päihde 2. Enintään riippuvuustason ongelma (ja käyttö enintään 3 pv/viikko) 3. Ongelman ajallinen kesto enintään 2 vuotta Jos joku kriteereistä 1-3 ei voimassa, päihdeongelma=1 piste

Arviointimalli B. Mielenterveyden häiriö (viim. kk) Ei-psykoottinen häiriö=0 pistettä (depressio, ahdistuneisuushäiriö, persoonallisuushäiriö, näiden yhdistelmät) Psykoottinen häiriö=1 piste (skitsofrenia, bipolaarihäiriö, muu)

Arviointimalli C.Toimintakyky (viim. kk) 1. GAF>50=0 2. GAF<50=1 GAF? Luokka 50-41: Vaikeita oireita (esim. itsetuhoajatuksia, vaikeita pakkotoimintoja, toistuvia myymälävarkauksia) TAI jokin vakava toimintakyvyn lasku sosiaalisessa, ammatillisessa tai koulussa selviytymisessä (esim. ei ollenkaan ystäviä, kyvyttömyys säilyttää työpaikka).

0 1

Arviointi ja seuranta Pvm 1 Pvm 2 Pvm 3 Pvm 4 A. Päihdeongelma 1 1 0 0 B. Mt-häiriö 0 0 0 0 C. Toimintakyky 1 1 1 0 Yhteensä 2 2 1 0

Ehdotus hoitomalliksi MT-HÄIRIÖ AUDIT>10 AUDIT 0-10 KUUTIO=2-3 KUUTIO=0-1 MUU PÄIHDE? MINI-INTERVENTIO PSYKOOSI MUU HÄIRIÖ HOITO JA SEURANTA 2 KK KYLLÄ: KUTEN AUDIT >10 EI: EI DD A-KLINIKKA, PSYK. KONS. MOTIVOIVA HAASTATTELU ESH: KOTIHOITO, OSASTO YHTEISÖVAHVISTUSMALLIN MUKAINEN HOITO

Kuutio (3-akseliarvio) Psykoosi Vaikea 3 Miniinterventio Päihde- ongelma Lievä 2 1 2 Mt-häiri iriö 1 0 2 1 Muu Toimintakyky Toimintakyky Huono Pisteet 0-1 2-3 Ensisijainen toimenpide Motivoiva haastattelu Yhteisövahvistusmalli Hyvä

Kohti integroitua hoitomallia Integroitu hoitomalli tulisi nähdä palvelujärjestelmän toimivuuden ja 2-dg potilaan kohtaamiseen liittyvänä kysymyksenä eikä niinkään varsinaisena hoitomuotona (Mauri Aalto Duodecim 2007;123;1293-8)

Minä Kiitän!!!!! 2-DG