Mielenterveys- ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet uutta sisältöä työn tueksi. Henna Haravuori

Transkriptio

1 Mielenterveys- ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon työvälineet uutta sisältöä työn tueksi Henna Haravuori 1

2 Vaikuttavat mielenterveysinterventiot opiskeluterveydenhuollossa THL:n ja STM:n yhteistyöhankkeen tavoitteet selvittää mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämistä sekä henkilöstön mielenterveys- ja päihdetyön osaamista ja kehittämistä kunnallisessa opiskeluterveydenhuollossa selkeyttää opiskeluterveydenhuollon roolia opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisessä koota tietoa tehokkaista ja toimivista mielenterveys- ja päihdetyön menetelmistä ja toimintamalleista koota mielenterveys- ja päihdetyön verkkomateriaaleja toteuttaa kyselytutkimus kuntiin 2

3 3

4 OHJAUS 2016 Henna Haravuori, Essi Muinonen, Outi Kanste & Mauri Marttunen Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin 4

5 Julkaiseminen 2016/ 2017 vuodenvaihteessa julkari.fi: vapaasti käytettävä verkkoversio painetaan maksulliseksi kirjaksi tiivistelmä ja keskeisimmät lomakkeet 5

6 Oppaan tarkoitus oppaassa tarkastellaan mielenterveys- ja päihdetyötä ja sen toteuttamista opiskeluterveydenhuollossa suunnattu ensisijaisesti opiskeluterveydenhuollon ammattilaisille terveydenhoitajille ja lääkäreille toisen asteen oppilaitoksiin ja ammattikorkeakouluihin tarjoaa työvälineitä ja menetelmiä mielenterveys- ja päihdeongelmien arvioinnin ja hoidon tueksi ohjataan opiskeluterveydenhuollon toimintakäytäntöjä ja järjestämistä tuttuja menetelmiä: valikoitu ja osin sovellettu opiskeluterveydenhuoltoon sopiviksi 6

7 Sisältö - luvut Mielenterveys- ja päihdetyö, palvelut ja yhteistyö opiskeluterveydenhuollossa Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tunnistaminen, arvioiminen ja hoidon tarpeen määrittely opiskeluterveydenhuollossa Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito ja hoitomallit opiskeluterveydenhuollossa Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoitomenetelmät opiskeluterveydenhuollossa Mielenterveys- ja päihdetyön tilastointi opiskeluterveydenhuollossa 7

8 Palvelut ja yhteistyö opiskeluterveydenhuollossa Mielenterveys- ja päihdehäiriöt opiskeluikäisillä Mielenterveys- ja päihdetyö Opiskelijoiden palvelut Yhteistyö ja verkostoituminen Mielenterveys- ja päihdetyön erityistyöntekijät Tiedonvaihto oppilaitoksessa Osaaminen, koulutus ja työnohjaus 8

9 Koulutus hyödyllistä on järjestää täydennyskoulutusta erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyönä. Tämä tukee myös ammattilaisten ja eri yksiköiden tai organisaatioiden verkostoitumista ja integraatiota. Koulutuksen tulee olla: moniammatillisesti ja -alaisesti toteutettua jatkuvaa ja prosessinomaista verkkokoulutuksen mahdollisuuksia hyödyntävää etäyhteyksien mahdollisuuksia hyödyntävää opiskeluterveydenhuoltoon ja erityisesti opiskelijoiden mielenterveysja päihdetyöhön kohdennettua käytännön työstä nousevan ja ajankohtaisten tarpeiden mukaista erityisesti raskaisiin ja voimavaroja kuluttaviin asiakasprosesseihin suuntautunutta: työnohjauksellinen tuki 9

10 Työnohjaus Mielenterveyslaki (1990/1116) edellyttää toimivaa työnohjauksen järjestelmää mielenterveyspalveluissa ja mielenterveysasetus (1990/1247) edellyttää työnohjauksen olevan sisällöltään sellaista, että se edistää henkilöstön valmiuksia antaa väestön tarvitsemia mielenterveyspalveluja. Työssä käytetään omaa persoonaa ja vuorovaikutustaitoja, sekä työskennellään laajoissa verkostoissa -> tärkeää, että ammattilaisilla on mahdollisuus työnohjaukseen. Tarvetta on myös potilastyönohjaukselle (case-työnohjaus), jossa jäsennetään omaa työskentelyä tietyn asiakkaan osalta sekä tarkastellaan ongelmatilanteita ja suunnitellaan jatkotoimenpiteitä yhdessä kokeneen ammattilaisen kanssa. Potilastyönohjaus lisää asiakastyön keinoja, uudistaa työtä koskevia asenteita, parantaa työn hallinnan tunnetta ja lisää työn mielekkyyttä. 10

11 Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tunnistaminen, arvioiminen ja hoidon tarpeen määrittely opiskeluterveydenhuollossa Terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyö laaja-alaisessa arvioinnissa Terveydenhoitajan alkukartoitus Lääkärin arviointi Hoitosuunnitelman laatiminen Terveyskysely ja terveystarkastus oireilun tunnistamisen apuna Itsearviointilomakkeiden käyttö ja tulkinta Lääkärin psykiatrinen arvio Itsetuhoisuuden arviointi Toimintakyvyn ja opiskelukyvyn arviointi Hoidon tarpeen arviointi 11

12 Opiskelija tulee opiskeluterveydenhuoltoon mielenterveys- tai päihdeongelman vuoksi tai tuen tarve selviää esimerkiksi terveystarkastuksessa OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Terveydenhoitaja: kattava alkukartoitus Terveydenhoitaja: konsultoi opiskeluterveydenhuollon lääkäriä Psykiatrinen erikoissairaanhoito: konsultaatio ja hoito Lievä oireilu Terveydenhoitaja: tukikäynnit Haittaava oireilu Lääkäri: psykiatrisen tilan arviointi Opiskeluhuolto: kuraattori ja psykologi, moniammatillinen työryhmä, opetushenkilöstö Terveydenhoitaja ja lääkäri: hoitosuunnitelman teko yhdessä opiskelijan kanssa Psykososiaaliset hoitomenetelmät ja lääkityshoidot Psykiatrinen sairaanhoitaja: oppilaitos, opiskeluterveyde nhuolto, terveyskeskus, matala kynnys Jatkoseuranta ja tarvittaessa uusi arvio, hoidon päättäminen ja jatkohoitoon ohjaus Matalan kynnyksen hoitopaikka Kolmas sektori: mielenterveys- ja päihdepalvelut, vertaisryhmät Etsivä nuorisotyö Sosiaalitoimi: lastensuojelu Huoltajat Terveyskeskus: lääkärit, mielenterveys- ja päihdetyön erityistyöntekijät Kuvio 2. Opiskeluterveydenhuollon yleinen toimintamalli mielenterveys- ja päihdeongelmaisen opiskelijan hoidossa 12

13 Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito ja hoitomallit opiskeluterveydenhuollossa Ahdistuneisuushäiriöt Masennus Syömishäiriöt Stressi- ja traumaperäiset häiriöt Neuropsykiatriset häiriöt Unihäiriöt Päihteet Toiminnalliset riippuvuudet 13

14 Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoito ja hoitomallit opiskeluterveydenhuollossa Eri häiriöille on kuvattu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoja ja paikallisia hoitoketjuja. Yleisiä ohjeita ja ohjeistuksia tavallisten häiriöiden hoitamiseksi ja hallitsemiseksi opiskeluterveydenhuollon sisällä on vähemmän. Kappaleissa esitellään kustakin häiriöstä hoitomallin kaavakuvio tunnistaminen ja seulonta arviointi diagnostiikka hoito opiskeluterveydenhuollossa Esitetyt hoitomallit ja tavat työskennellä ovat yleistyksiä, miten kunkin häiriön hoidossa voisi menetellä: paikalliset olosuhteet voivat edellyttää muuta. 14

15 15

16 Unihäiriöt Yksilöllinen unipäiväkirjaan pohjaava unisuunnitelma 16

17 Unihäiriöt UNIRYTMIN JA UNEN MÄÄRÄN TASAAMINEN Ensin tasataan rytmiä, jonka jälkeen voidaan siirtää rytmiä kohti toivotumpaa ajankohtaa: ensin säännöllistetään unirytmi (1-2 viikon aikana): aloitetaan ajoittamalla nukkuminen siihen rytmiin joka nuorella nyt on säännöllinen heräämisaika aamulla on ensimmäinen tavoite seuraavaksi unirytmiä korjataan pienin askelin (noin 10min/ päivä) ja heräämisaikaa aikaistetaan yhteensä noin 1 tunti viikon aikana, kunnes saavutetaan toivottu heräämisaika lopuksi korjataan univaje eli aikaistetaan nukkumaanmenoaikaa 17

18 Unihäiriöt UNI-INTERVENTION ETENEMINEN OPISKELUTERVEYDENHUOLLOSSA Viikko 0 Ongelma tulee ilmi, taustatietojen selvittäminen unikyselyn avulla, unipäiväkirjan täytön opastus, unenhuolto-ohjeet, tsemppaus (30-60 min) 1. käynti, taustatietojen selvittäminen (terveydenhoitaja) Viikko 2 Välitapaaminen, häiriön määrittäminen, yksilöllinen unisuunnitelma, unipäiväkirjan täyttö jatkuu, motivointi, opiskeluterveydenhuollon lääkärin informointi/ paperikonsultaatio, melatoniinin aloitus (30 min) 2. käynti, välitapaaminen (terveydenhoitaja) Viikko 3 Viikko 4-5 Kontrollisoitto, motivointi (5-10 min) Kontrollisoitto (terveydenhoitaja) Arviointi, lääkärin vastaanottoaika mikäli ei vastetta, jatkotoimenpiteet, melatoniinin jatkon arviointi (30 min) 3. käynti, arviointi (terveydenhoitaja, tarvittaessa lääkäri) sovitaan, miten jatkossa toimitaan, kontrollikäynti esim. 2 kk päähän suositeltava (ovatko saavutetut muutokset jääneet pysyviksi) 18

19 Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoitomenetelmät opiskeluterveydenhuollossa Hoidolliset työskentelyotteet Tukea antava keskustelu Motivoiva keskustelu Ongelmanratkaisutaitojen tukeminen Kognitiiviset työmenetelmät Strukturoidut menetelmät Jännittäjäryhmä Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn Depressiokoulu Interpersoonallinen neuvonta Taitoja mielen toipumiseen menetelmä Elämänhallintaryhmä Aggression hallinnan ryhmämenetelmä Verkkopohjaiset menetelmät ja omahoitosivut Nettiterapiat Mielenterveys- ja päihdekuntoutus 19

20 ONGELMANRATKAISUN KUUSI ASKELMAA 1. Tunnista Määrittele ongelma niin tarkasti kuin mahdollista Mitä ongelmaa haluat työstää ensimmäisenä? Jos sinun täytyy valita useista ongelmista, kysy itseltäsi: Mikä näistä asioista vaivaa minua eniten? Pitäisikö jotakin asiaa käsitellä aikaisemmin kuin muita? Paheneeko jokin ongelma entisestään? Onko kyseessä todella minun ongelmani? Tapahtuuko se minulle? Tapahtuuko se minun ja jonkun muun välillä? Tapahtuuko se jollekulle toiselle? Kuvaa ongelma selkeästi. Jos kyse on monimutkaisesta ongelmasta, kirjaa tähän pala tai osa, jota voit käsitellä ensiksi. 2. Tavoite Aseta tavoite Ongelmanratkaisu on helpompaa, kun asetat selkeän tavoitteen, jota kohti pyritään. 3. Aivoriihi Tee lista kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista Yritä keksiä 5-8 vaihtoehtoa tavoitteeseesi pääsemiseksi. Mitä enemmän vaihtoehtoja on, sen parempi. Anna mielikuvitukselle ja luovuudelle valta tässä kohdin, yksinkertaiset tai kaukaa haetut vaihtoehdot voivat osoittautua parhaiksi. Älä arvioi tässä kohdassa mikä olisi paras vaihtoehto, ei ole olemassa hyviä tai huonoja vaihtoehtoja. Mitä ehdottaisit ystävällesi vastaavassa tilanteessa? 4. Arvioi ja valitse 5. Suunnittele ja toteuta Valitse paras ratkaisuvaihtoehto Muista, että voit vaikuttaa suoraan vain omaan toimintaasi ja käytökseesi. Listaa kunkin vaihtoehdon hyvät ja huonot puolet, erityisesti sen toteuttamisen kannalta Tee suunnitelma ja laita se käytäntöön Suunnitelma kannattaa pilkkoa pienempiin ja helpommin saavutettaviin osiin, jolloin sen toteuttaminen on helpompaa. Toteuta suunnitelmasi ja laita suunnitelma käytäntöön! 6. Arvioi Arvioi ja muokkaa Suunnitelmaa ja sen toteutumista kannattaa arvioida. Jos tarpeen, palaa kohtaan 3 ja valitse toinen ratkaisuvaihtoehto. 20

21 Mielenterveyden edistäminen oppilaitoksissa Toimintamallit ja -menetelmät Opiskelupudokkuuden ehkäiseminen Opiskeluterveydenhuollon rooli Terveydenhuollon työmenetelmät Etsivä työote 21

22 Mielenterveys- ja päihdetyön tilastointi opiskeluterveydenhuollossa Käyntisyy SPAT-koodit 22

23 Mikäli haluat linkin heti oppaan ilmestyttyä: Laita sähköposti 23