Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2016
3 Sisällysluettelo Johdanto 4 Lähtökohdat 5 Maakunnan suunnittelujärjestelmä 5 Maakuntakaavatilanne 5 Maankäyttö- ja rakennuslaki 6 Kiertotalous 6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 7 Tavoitteet vaihemaakuntakaavatyölle 10 Luonnonarvot 10 Luonnonvarat 10 Virkistysmahdollisuudet 10 Tietopohja ja laadittavat selvitykset 11 Luonnonarvot 11 Luonnonvarat 11 Virkistysalueet ja -reitit 11 Muut selvitykset 11 Vaikutusalue ja selvitettävät vaikutukset 12 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 13 Viranomaisyhteistyö 14 Osalliset 14 Osallistumismenettely ja tiedottaminen 14 Sidosryhmätyöskentely 14 Vaihemaakuntakaavan eteneminen ja aikataulu 15 Yhteystiedot 15
4 Johdanto Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 7.12.2015 käynnistää Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen. Kaava tullaan laatimaan vaihemaakuntakaavana, jossa käsitellään kierto- ja biotalouden näkökulmasta keskeisten luonnonvarojen käyttö ja potentiaalit yhteensovittaen ne maakunnallisesti arvokkaiden luontoalueiden säilyttämiseen ja virkistysmahdollisuuksien turvaamiseen. Vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan koko Varsinais-Suomen maakuntaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma maakuntakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioimisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, mitä asioita kaavassa on tarkoitus käsitellä, millaisia vaihtoehtoja tutkitaan ja miten vaikutuksia arvioidaan, ketkä ovat osallisia ja miten he saavat tietoa suunnittelusta sekä missä vaiheessa ja miten he voivat esittää mielipiteitään suunnitelman sisällöstä. Lisäksi OAS:ssa on tietoja maakuntakaavan lähtökohdista ja tavoitteista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko kaavaprosessin ajan ja sen ajantasainen versio on nähtävillä Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla. Viralliset kuulutukset ilmoitetaan maakunnallisissa lehdissä (Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) käyvät ilmi: kaavatyön lähtökohdat ja periaatteet, kaavaprosessin eteneminen, arvioitavat vaikutukset ja arvioinnin menetelmät sekä milloin ja miten kaavoitukseen on mahdollista osallistua.
5 Lähtökohdat Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuu kolmeen lakisääteiseen asiakirjaan: maakuntasuunnitelmaan, maakuntaohjelmaan ja maakuntakaavaan. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys (MRL 25). Maakuntasuunnitelma on pitkän tähtäimen visio Varsinais-Suomen tavoitetilasta. Maakuntaohjelma sisältää tavoitetilan toteuttamisen edellyttämät kehityspolut ja toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma sisältyvät valtuustokausittain joka neljäs vuosi laadittavaan maakuntastrategiaan. Strategia laaditaan yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton, kuntien ja valtion aluehallintoviranomaisten sekä alueiden kehittämisen kannalta merkittävien yhteisöjen, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmaa tarkennetaan vuosittain laadittavalla toteuttamissuunnitelmalla. Maakuntakaava on kartalla esitetty yleispiirteinen suunnitelma maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä sekä yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteista. Maakuntakaava voidaan laatia koko maakunnan kattavana kokonaiskaavana tai teema- tai osa-aluekohtaisena vaihekaavana. Maakuntakaavan vahvistaa maakuntavaltuusto. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleispiirteinen alueiden käytön suunnittelu on jatkuva prosessi. Voimassa olevien kaavojen tarkistustarpeita aiheuttavat sekä yhteiskunnallinen kehitys että muuttuva lainsäädäntö. Kokonaismaakuntakaavaa täydennetään, tarkistetaan ja ajantasaistetaan tarvittaessa teema- ja/tai aluekohtaisilla vaihemaakuntakaavoilla. Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavassa käsitellään kolmea pääteemaa: ratkaistaan luonnonarvojen, ekologisten yhteyksien ja luonnonarvoiltaan merkittävien alueiden säilymiseen liittyvät merkintätarpeet ja yhteensovitetaan ne olemassa olevien suojelu- ja luonnonarvomerkintöjen kanssa, ratkaistaan seudullisesti merkittävien luonnonvarojen käyttöön ja käsittelyyn liittyvät sijainti- ja mitoituskysymykset sekä tarkistetaan maakunnan virkistysalueiden ja -reitistöjen kehittämisen kannalta tarpeellisia merkintöjä. Lisäksi kaavatyössä osoitetaan tarpeelliset korjaukset ja lisäykset energiansiirtoon liittyviin merkintöihin. Muita maakuntakaavoitukseen liittyviä, kokonaismaakuntakaavassa käsiteltyjä teemoja, kuten kulttuuriperinnön, maisemansuojelun ja asumisen kysymyksiä, ei tässä vaihemaakuntakaavassa pääsääntöisesti käsitellä, mutta ne otetaan huomioon tämän vaihemaakuntakaavan ratkaisuissa ja vaikutusten arvioinnissa. Tässä kaavatyössä ei käsitellä turve- ja tuulivoimatuotantoon liittyviä kysymyksiä. Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomen voimassa oleva maakuntakaava on valmisteltu ja vahvistunut kuudessa osassa: E18-moottoritien vaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 25.9.2002 Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 23.8.2004 Salon seudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 12.11.2008, (kumonnut E18-moottoritien vaihemaakuntakaavan) Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 4.12.2012 Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat, vahvistuspäätös 20.3.2013 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 9.9.2014 Käynnissä oleva Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan laatiminen on aloitettu maakuntavaltuuston päätöksellä kesäkuussa 10.6.2013 ja se on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa kesällä 2017. Ympäristöministeriö on maakuntakaavojen vahvistamispäätösten yhteydessä antanut Varsinais-Suomen liitolle jatkosuunnitteluohjeita koskien mm. valtakunnallisten rakennetun kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden merkitsemistä ja liikenneverkon merkintöjä (Turun kaupunkiseudun maakuntakaava), ekologisia yhteyksiä ja maakunnallisia luonnonarvoja (Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat), maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriperintöä (Turunmaan maakuntakaava) sekä Puolustusvoimilta vapautuvien alueiden maankäyttöä (Vakka-Suomen maakuntakaava). Nämä ohjeet tullaan ottamaan huomioon tämän vaihemaakuntakaavan lähtökohtina siltä osin kuin niitä voidaan vaihekaavan valittujen teemojen yhteydessä käsitellä. Mm. kulttuuriperintöä koskevat ohjeet tullaan ottamaan huomioon vasta seuraavissa vaihemaakuntakaavoissa.
6 Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) asettaa selkeät kehykset maakuntakaavan laadinnalle. Sekä lain yleinen tavoite (1 ), alueiden käytön suunnittelun tavoitteet (5 ) että maakuntakaavan sisältövaatimukset (28, 71 b ) yhdessä niitä täydentävien valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) kanssa ohjaavat maakuntakaavan sisältöä ja kaavaprosessia. Maakuntakaavassa MRL:n ja VAT:n tavoitteet konkretisoidaan ja sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeiden kanssa aluevarauksiksi ja muiksi maakuntakaavamerkinnöiksi, joilla luodaan linjaukset koko maakuntaa koskevalle tulevaisuuden maankäytölle. Maakuntakaavaa laadittaessa tekee maakunnan liitto yhteistyötä alueen kuntien, valtion viranomaisten ja muiden maakuntakaavoituksen kannalta keskeisten tahojen kanssa. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen (MRL 25 ). Kiertotalous Kiertotalouden keskeinen tavoite on sovittaa yhteen luonnonvarojen riittävyys ja niiden kestävä käyttö. Kiertotaloudessa tuotteita ja materiaaleja käytetään ja valmistetaan kestävällä tavalla muuttamalla käyttäytymis- ja toimintamalleja niin kulutuksessa, kierrättämisessä kuin uusiokäyttönkin osalta. Varsinais-Suomen alueella kiertotalouden edistämiseen on maakunnan liiton toimesta sitouduttu luonnonvarafoorumin toiminnalla, jonka pääasiallisena tehtävänä on aiheen kokonaiskuvan hahmottaminen, eri yhteistyö- ja sidosryhmätoimijoiden yhteen saattaminen sekä alueellisen aktivoinnin ja yhteistyön aikaan saaminen. Kiertotalous perustuu olemassa olevien resurssien ja materiaalien hyödyntämiseen ja jatkojalostukseen. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja kiertotalouden laaja-alaisuudesta johtuen, ei kaavamerkintää edellyttäviä toimintoja voida selkeästi määritellä. Jotta teemaan liittyvät merkinnät voidaan ratkaista, tulee selvitysten pohjalta pystyä luomaan kattava tilannekuva aiheesta. Keskiössä ovat siis luonnonvarojen käyttöönottoon ja niiden prosessointiin liittyvät merkinnät kuin myös ihmisen aiheuttamien toimien vaikutukset ekologiselle kestävyydelle ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen huomiointi.
7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. Erityistavoitteilla varaudutaan myös eräisiin valtakunnallisesti merkittäviin hankkeisiin niiden alueidenkäytöllisten edellytysten perusteella. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Aluerakenteen toimivuudella on niin valtakunnallista kuin kansainvälistäkin merkitystä. Aluerakenteen kehittämisessä korostuu tarve hyödyntää alueiden omia vahvuuksia, edistää alueiden keskinäistä verkostoitumista ja työnjakoa sekä luoda erilaisia kehittämisvyöhykkeitä. Olemassa olevien rakenteiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen vaikuttaa keskeisesti myös aluerakenteen taloudellisuuteen. Yhdyskuntien ympäristön laatu on ekologisen kestävyyden tai merkittävien ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta keskeinen kysymys koko valtakunnan mittakaavassa. Liikennemäärät, kulkumuotojakaumat, energian kulutus tai yhdyskuntakustannukset määräytyvät pitkälle yhdyskuntarakenteen perusteella. Elinympäristöjen terveellisyydellä, turvallisuudella ja viihtyisyydellä on keskeinen merkitys niin asukkaille kuin elinkeinotoiminnalle ja tätä kautta koko maan tulevalle kehitykselle ja kilpailukyvylle. Kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä luonnonvaroja koskevilla ratkaisuilla turvataan osaltaan kansallisen luonto- ja kulttuuriperinteen säilyminen ja vaikutetaan ekologiseen kestävyyteen erittäin pitkälle tulevaisuuteen. Luonnon virkistys- ja matkailukäytön kehittäminen edellyttää entistä enemmän verkostoitumista ja alueiden välistä työnjakoa. Teemaa koskevat ratkaisut ovat tärkeitä niin ekologisen kestävyyden kuin elinkeinotoiminnankin edellytysten kannalta. Yhteysverkostojen ja energiahuollon kannalta oleellista on valtakunnallisten tarpeiden turvaaminen siten, että edistetään toimivaa aluerakennetta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Näillä ratkaisuilla on ylimaakunnallista vaikutusta. Liikenneverkon osalta tavoitteet liittyvät erityisesti päätieverkkoon, kaukoliikenteen rataverkkoon ja valtakunnallisiin satamiin ja lentoasemiin. Keskeisenä haasteena on näiden kehittäminen yhtenäisenä liikennejärjestelmänä. Energiahuollon osalta valtakunnalliset tarpeet liittyvät tuotantolaitosten ja energian kuljetusten verkostojen sekä uusiutuvien energialähteiden alueidenkäytöllisten edellytysten turvaamiseen. Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavassa keskeisimmät huomioitavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat: 4.2 Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Erityistavoitteet: Edistetään maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. 4.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
8 Erityistavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa ylimaakunnallisena yhteistyönä. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. 4.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Erityistavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja -alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuoltoja suojelutarpeet. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumisja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä.
9 4.5 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen käyttöedellytysten parantamiseen. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavoituksessa on varauduttava kaukokuljettamiseen tarvittaviin maakaasu- ja öljyputkien linjauksiin siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet turvataan. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet.
10 Tavoitteet vaihemaakuntakaavatyölle Luonnonarvot Vaihemaakuntakaavatyössä selvitetään Varsinais-Suomen alueen luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten verkostojen kannalta tärkeät alueet. Laajat arvokkaat luontoalueet ja niiden välinen kytkeytyneisyys ovat usein yhdyskuntarakenteen ja sen verkostojen pirstaloimia tai häiritsemiä. Luonnonvarojen käytön tulee pohjautua kestävään kulutukseen ja hyödyntämiseen, jolloin tulee määrittää ja osoittaa luonnonarvoiltaan merkitykselliset alueet. Nykyisissä vahvistetuissa maakuntakaavoissa on luonnonolosuhteiltaan arvokkaita alueita osoitettu suojelumerkinnöin ja geologisesti arvokkaat alueet ge-merkinnöin. Tässä kaavatyössä näiden merkintöjen ajantasaisuuden ja nykytilanteen määrittämisen lisäksi selvitetään luonnon ydinalueet ja merkittävät ekologisten yhteydet. Luonnonvarat Tarve luonnonvarojen käytön lisäämiselle ja eri jakeiden prosessoinnille on noussut erityisesti uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteiden ja kiertotalouden tavoitteiden vuoksi. Uusiutuvan energian käytön lisääminen edellyttää alueellisesti metsä- ja maatalouden biomassojen sekä sivuvirtojen hyödyntämistä. Hyödyntämisen lisäksi tulee näiden varastointiin ja käsittelyyn liittyvät alueet selvittää. Yleisesti metsä- ja maatalouden materiaalien hyödyntämiseen liittyvä toiminta on mahdollista maakuntakaavojen nykyisillä aluemerkinnöillä (M/MRV). Näiden virtojen määrien ja sijaintien selvittäminen sekä käyttöpaikkojen tunnistaminen voivat kuitenkin aiheuttaa merkittävää liikenteellistä muutospainetta alueellisesti tai seudullisesti. Kallio- ja maaperän kiviaineksen hyödyntäminen aiheuttaa lähes aina välittömiä vaikutuksia toiminta-alueen lähiympäristöön. Maa-ainesten otto keskittyy edelleen merkittäviltä osin pohjavesialueille aiheuttaen merkittävää yhteensovittamistarvetta pohjaveden hyödyntämisen, eli raakaveden tuottamisen, kanssa. Kiviaineksen otto aiheuttaa usein myös häiriötä lähialueille, jolloin toimintojen keskittämisellä voidaan vähentää häiriötä lähialueen asutukselle ja virkistystoiminnalle sekä vähentää liikenteen aiheuttamia häiriöitä. Kaivosteollisuutta palvelevaa ainesten hyödyntämistä ohjataan kaivoslailla. Kaivostoiminta maakunnan alueella on pääosin keskittynyt kalkkikiviaineksen hyödyntämiseen, mutta varauksia ja suunnitelmia on myös muiden mineraalien hyödyntämiselle. Virkistysmahdollisuudet Viihtyisän elinympäristön yksi keskeinen edellytys on toimivien ja kattavien virkistysreittien ja -alueiden sekä niihin liittyvien kohteiden olemassa olo. Kyseiset alueet tukevat myös vahvasti alueellista matkailuelinkeinoa, erityisesti luonnonarvokkaiden aluekokonaisuuksien, kuten Saaristomeren, Kuhankuonon ja Teijon alueilla. Erityisesti virkistysreittien kytkeytyneisyys muuhun yhdyskuntarakenteeseen parantaa niiden käyttöä ja lisää reittien tuottamia välillisiä hyötyjä hyvinvoinnin edistämisessä ja viihtyisän elinympäristön luomisessa.
11 Tietopohja ja laadittavat selvitykset Luonnonarvot Ekologisten ja luonnonarvojen aluekokonaisuudet ja niiden väliset yhteydet Geologisesti arvokkaat harju-, ranta-, tuuli-, moreeni- ja kallioalueet Ilmasto- ja energiastrategian vaikutusten tarkastelu Suoalueet Luonnonvarat Materiaaliterminaalien ja materiaalin sekä jätteenkäsittelyn alueet Materiaali- ja resurssivirrat Varsinais-Suomen alueella Maa-ainesottoon soveltuvat alueet Kaivostoiminnan alueet Kiertotalouden tavoitteet Vesiviljelyyn soveltuvat alueet ja kohteet luonnonvarojen kuljetusten liikenneverkkoon kohdistuvien vaikutusten tarkastelu Virkistysalueet ja reitit Maakunnallisesti merkittävät virkistysalueet ja -reitit sekä niihin liittyvät retkeily- ja matkailukohteet ja -alueet Muut selvitykset Sähkönsiirtolinjojen ja niihin liittyvien muuntoasemien sijainti ja linjaukset (110 kv- ja 400kV-johtoverkot) Maakaasuputken linjauksen tarpeellisuus
12 Vaikutusalue ja selvitettävät vaikutukset Vaihemaakuntakaava-alue on koko Varsinais-Suomen maakunta. Vaikutusten arviointi on keskeinen osa kaavan laadintaprosessia ja vuorovaikutteista suunnittelua. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa suunnittelijoille, osallisille sekä päättäjille tietoja kaavan toteuttamisen vaikutuksista, vaikutusten merkittävyydestä sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukainen vaikutusten arviointi tehdään sillä tarkkuudella kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset siinä laajuudessa, että voidaan arvioida riittävässä määrin maakuntakaavan toteuttamisen vaikutuksia (MRA 1 ): Mahdolliset vaikutukset Natura 2000-verkostoon ja luonnonsuojelualueisiin arvioidaan tarvittaessa ja kaavatyössä varaudutaan vaikutusten selvittämiseen luonnonsuojelulain 65 :n edellyttämällä tarkkuudella. Arviointitulokset saatetaan osallisten, viranomaisten ja yhteisöjen tietoon ja edelleen arvioitaviksi. Tuloksiin voi tutustua osana kaavamateriaalia, jota toimitetaan kirjallisessa ja sähköisessä muodossa. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa kaavaprosessille ja siihen osallistuville monipuolista, ajantasaista ja objektiivista tietoa. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön, elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen. Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaa laaditaan koko Varsinais-Suomen maakunnan alueelle.
13 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset Maakuntakaavalla on maankäyttö- ja rakennuslaissa määrätyt oikeusvaikutukset ja ne kohdistuvat: yleis- ja asemakaavan laatimiseen ja muuttamiseen sekä muihin maankäyttö ja rakennuslakiin perustuviin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi viranomaisten toimintaan suunniteltaessa alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päätettäessä niiden toteuttamisesta rakentamiseen niillä alueilla, joilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus sekä suojelumääräysten kautta muihin rakentamista ja alueiden käyttöä koskeviin toimenpiteisiin. Maakuntakaavan huomioon ottaminen ja edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla on katsottava olevan alueidenkäyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Velvoite koskee myös kuntaa alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa mm. siten, että kunnan tulee laatia kaavoitustaan niin, että maakuntakaavan toteutumista edistetään. Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella. Maakuntakaava voi kuitenkin vaikuttaa yleis- ja asemakaavan muuttamistarpeeseen.
14 Viranomaisyhteistyö Osalliset Vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa järjestetään kaksi lakisääteistä viranomaisneuvottelua (MRL 66, MRA 11 ), joihin kutsutaan edustajat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, Varsinais-Suomen liitosta ja niistä ministeriöistä, joita asia koskee. Neuvotteluihin kutsutaan lisäksi ne viranomaiset ja toimijat, joiden viranomaistehtäviä tai toimialaa asia saattaa koskea. Viranomaisten välistä yhteistyötä tehdään kaavan valmistelun eri vaiheissa myös muissa kokouksissa ja neuvotteluissa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavoituksella saattaa olla huomattavaa vaikutusta. Periaatteena on, että kaikilla osallisilla on halutessaan mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja tulla kuulluksi maakuntakaavaa laadittaessa. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista keskeisistä kysymyksistä keskustellaan riittävän aikaisessa vaiheessa kaikkien niiden (osallisten) kanssa, joita asiat koskevat. Osallistumismenettely ja tiedottaminen Kaikilla osallisilla on kaavan valmisteluprosessin eri vaiheissa mahdollisuus vaikuttaa osallistumis- ja arvi ointisuunnitelman sisältöön, kaavan tavoitteisiin, sisäl töön ja vaikutusarviointien riittävyyteen. Kaavoitustyöstä ja sen vaiheista saa tietoa Varsinais- Suomen liitosta ja liiton kotisivuilta www.varsinais-suomi.fi sekä erikseen järjestettävissä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön mukainen kaavoituksen käynnistämistä ja kaavan virallisia nähtävilläolovaiheita koskeva tiedottaminen tapahtuu kuuluttamalla maakunnallisissa lehdissä (Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser). Kaavan valmisteluun liittyvää palautetta kerätään valmistelun kaikissa vaiheissa. Palautetta voi antaa kirjallisesti tai suullisesti. Kirjallista palautetta otetaan vastaan postitse: Varsinais-Suomen liitto, PL 273, 20101 Turku, sähköpostilla: kirjaamo@varsinais-suomi.fi. Suullista palautetta kerätään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa, puhelimitse (02) 2100 900 ja virastossa vierailevilta. Kaavan virallisten nähtävillä olojen aikana jätettyyn kirjalliseen palautteeseen laaditaan vastineet, jotka maakuntahallitus hyväksyy. Vastineet julkaistaan kotisivuilla ja toimitetaan postitse niille mielipiteensä tai muistutuksensa jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Sidosryhmätyöskentely Kaavatyön sidosryhmätyöskentelyä koordinoidaan Varsinais-Suomen liiton luonnonvarafoorumin toiminnan kautta. Keskeisiä sidosryhmiä ovat alueen kuntien lisäksi, alueelliset maa- ja metsätalouden järjestöt ja organisaatiot sekä luonnonsuojelun ja virkistystoiminnan yhdistykset ja organisaatiot. Kiertotalouden kehittämisen ja nykytilanteen selvittämisen osalta keskeisiä tahoja ovat myös alueen korkeakoulut ja yritykset.
15 Vaihemaakuntakaavan eteneminen ja aikataulu TYÖVAIHE / SELVITYS 3/2015 4/2015 1/2016 2/2016 3/2016 4/2016 1/2017 2/2017 3/2017 4/2017 1/2018 2/2018 3/2018 4/2018 1/2019 Aloitusvaihe OAS, tavoiteet kuulutus ohjelmointi Luonnosvaihe / selvitykset Sidosryhmätyöskentely / LVF Ekologiset yhteydet ja alueet ge-alueet Ilmasto- ja energiatyön kehittäminen Kaivostoiminnan alueet Kiertotalouden potentiaalit ja toimintatarpeet Luonnonarvot / ekologiset yhteydet Maa-ainesottoon soveltuvat alueet Materiaalikäsittelyalueet ja terminaalit Materiaali- ja resurssivirrat Suoalueet Suojelualuetarkistus (S) Sähköverkon kehitystarpeet, maakaasu Vesiviljelyn arvot Virkistysalueet ja -reitit, perusselvitys Kaavaluonnoksen valmistelu Valmisteluaineisto / kaavaluonnos nähtävillä (MRA 60 ) Ehdotusvaihe Vaikutusten arviointi Ehdotuksen valmistelu Ehdotus / lausunnot (uusi MRA 13 ) Ehdotuksen tarkistaminen Ehdotus nähtävillä (MRA 12 ) Hyväksymisvaihe Aineiston viimeistely Maakuntavaltuuston hyväksyminen Kuulutus ja jakelu Sidosryhmätyöskentely / alueellinen yhteistyö Työvaihe / selvitystyö
Yhteystiedot Heikki Saarento, suunnittelujohtaja, 040 720 3056 Timo Juvonen, ympäristösuunnittelija, 040 829 5543 Aleksis Klap, luonnonvarasuunnittelija 040 721 3137 Lasse Nurmi, kaavasuunnittelija (1.1.2017 lähtien) 040 543 5473 Mari Sinn, liikennesuunnittelija 045 807 8969 Satu Kottonen, suunnitteluavustaja 040 350 9096 Elina Holmberg ts. kaavasuunnittelija (31.12.2016 saakka) 040 415 1195 Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36 (PL 273) 20100 Turku www.varsinais-suomi.fi kirjaamo@varsinais-suomi.fi, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku PB 273 (Bangårdsgatan 36) 20101 Åbo +358 2 2100 900 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi Y 0922305-9