Utvidgning av Veikars detaljplanområde, kvarter 10 21/ 22 med tillhörande rekreations- och vägområden.

Planbeskrivning 200 Veikars Kaavaselostus Veikkaala Utvidgning av Veikars detaljplanområde, kvarter 10 21/ 22 med tillhörande rekreations- och vägområden. Veikkaalan asemakaava-alueen laajennus, korttelit 10 21/ 22 ja niihin liittyvät virkistys- ja tiealueet. Planläggningsavdelningen Utkast 3.6.2013 Förslag xx.xx.xxxx Kaavoitusosasto Luonnos Ehdotus Detaljplanen godkänd av kommunfullmäktige Asemakaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.xxxx xx

Sivu 1 Sisällys 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi... 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 4 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Palvelut... 6 3.1.5 Liikenne... 7 3.1.6 Virkistys ja kylätoiminta... 7 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot... 9 3.1.8 Tekniset palvelut... 9 3.1.9 Poikkeukselliset luonnonolot... 9 3.1.10 Maanomistus... 12 3.2 Suunnittelutilanne... 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 20 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen... 20 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 20 4.2.1 Osalliset... 20 4.2.2 Vireilletulo... 21 4.2.3 Osallistuminen kaavoitusprosessiin ja vuorovaikutus... 21 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 22 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 22 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 22 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 23 5.1 Kaavan rakenne... 23 5.1.1 Mitoitus... 23 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 23 5.3 Aluevaraukset... 23 5.3.1 Korttelialueet... 23 5.3.2 Muut alueet... 24 5.4 Kaavan vaikutukset... 25 5.4.1 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 25 5.4.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 25 5.4.3 Vaikutukset liikenteeseen... 26 5.4.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 27 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 27 5.6 Nimet... 28 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 28 6.1 Toteuttamisen seuranta... 28

Sivu 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Mustasaari Kunnanosa: : 200, Veikkaala Kiinteistöt: osittain kiinteistö Tomtskiftet 499-422-8-79, osittain kiinteistö Backliden 499-422-8-54 sekä kiinteistöt Granängen 499-422-8-52, Skolback 499-422-9-2 ja Bergskog 499-422-4-42. Kaavan nimi: Veikkaalan asemakaava-alueen laajennus, korttelit 10 21/22 ja niihin liittyvät virkistys- ja tiealueet Kaavan mittakaava: 1: 2 000 Kaavatunnus: 499-338/12 1.2 Suunnittelualueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee noin 11 kilometriä Mustasaaren kuntakeskuksesta Sepänkylästä kaakkoon, noin 9 kilometriä valtatiestä 8 etelään ja noin 0,5 kilometriä Vähänkyröntiestä pohjoiseen (kaikki etäisyydet linnuntietä mitattuna). Alueen summittainen sijainti käy ilmi kuvasta 1. Kuva 1. Alueen summittainen sijainti. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan laajennuksella halutaan luoda mahdollisuuksia kylään muuton lisääntymiseen. Perusedellytyksenä on, että kylästä pystytään tarjoamaan houkuttelevia luonnonläheisiä tontteja ja hienoja virkistysmahdollisuuksia. Tavoitteena on kaavoittaa alueelle omakoti-, paritalo- ja rivitalotontteja. Tällä hetkellä Veikkaalan kaava-alueella on kolme (3) vapaata pientalojen asuintonttia sekä yksi (1) vapaa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontti.

Sivu 3 Kylään ei kohdistu suuria rakentamispaineita, mutta Vaasan läheisyydestä ja Runsorin yritysalueen nopeasta ja jatkuvasta kehityksestä johtuen on erittäin mahdollista, että uuden asuinalueen viihtyisät tontit ja rauhallinen maaseutuympäristö houkuttelevat kylään uusia asukkaita. Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitos on niin ikään tekijä, joka oletettavasti lisää kiinnostusta alueeseen, sillä alueella on strateginen sijainti sekä Vaasaan että Vähäänkyröön nähden. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kartta Veikkaalan tulva-alueesta 3. Luontoinventointi 2012, Nature-Invest 4. Seurantalomake 1.6 Taustaselvitykset ja lähdemateriaali Kartat vesijohdoista, viemärijohdoista ja sähköverkosta. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kevät 2012 Asemakaava-alueen laajennus mainitaan kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaoston 10.4.2012 44 hyväksymässä vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa. Asemakaavan laajennuksen laatiminen voidaan näin ollen käynnistää. 3.9. 3.10.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 30 päivän ajan (maankäyttö- ja rakennuslaki 63. ). xx.xx.2013 xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti asettaa julkisesti nähtäville xx vaihtoehtoista asemakaavaluonnosta valmisteluvaiheen kuulemista varten. xx.xx-xx.xx.2013 xx.xx.xxxx xx Xx kaavaluonnosta oli nähtävillä. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta hyväksyi ehdotuksen asemakaavan laajennukseksi ja päätti asettaa sen julkisesti nähtäville (maankäyttö- ja rakennusasetus 27. ). xx. xx.xx.xxxx Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä. xx.xx.xxxx xx Yhdyskuntarakentamisen lautakunta päätti ehdottaa, että kunnanhallitus hyväksyy ehdotuksen asemakaavan laajennukseksi. xx.xx.xxxx xx Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen asemakaavan laajennukseksi. xx.xx.xxxx xx Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan laajennuksen.

Sivu 4 2.2 Asemakaava Asemakaavalla luodaan uusi asemakaava-alue pientaloille, paritaloille ja rivitaloille. Kaavoituksella edistetään alueen maankäyttöä ja luodaan edellytykset kylään muuton jatkumiselle. Alueen suunnittelussa on huomioitu maakuntakaavan aluevaraukset sekä alueen nykytilanne ja luonto. Alueen asemakaavoittaminen on luonnollinen tapa kehittää kylän asutusta. Kaavoitus tukee olemassa olevia rakenteita. 2.3 Asemakaavan toteutus Alue on kunnan omistuksessa. Alueen toteuttaminen aloitetaan, kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan ja päätös on saanut lainvoiman. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti: Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaavaalueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Veikkaala on Kyrönjoen rikkaassa kulttuurimaisemassa sijaitseva maaseutukylä. Kylän asukasluku 31.12.2012 oli 389 henkeä (Veikkaala- Anixor-Martoinen). Kaava-alue käsittää noin 17,9 hehtaarin alueen Veikkaalantien länsipuolelta, kylän nykyisen asemakaava-alueen vierestä. Alue on ylävää, ja alueen keskellä on korkea mäki. Alueella on hienoja rinteitä länsi-lounaaseen ja pohjois-koilliseen. Jyrkimmät rinteet viettävät länteen.

Sivu 5 Kuva 2. Kaava-alueen summittainen rajaus. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alue koostuu ylävästä mäntymetsästä ja kuusivaltaisesta sekametsästä, jossa on yksittäisiä haapoja, sekä uudistusalasta ja vanhasta niittymaasta. Alueen itäosassa on alava ja kostea notkelma. Kaava-alueen halki juoksee pohjois-etelä suuntaisesti syvä laskuoja. Luontoinventoinnin teki keväällä/kesällä 2012 FM biologi Ingvar Fagerholm Nature-Investistä. Luontoinventoinnissa todettiin, että alueella on luonnonsuojelulain 49. :n nojalla suojeltu liito-oravan reviiri. Tämä on huomioitava alueen kaavoituksessa sen varmistamiseksi, etteivät liitooravan elinympäristöt vaarannu tai heikenny. Kaava-alueella ei havaittu inventoinnin yhteydessä onttoja pesäpuita tai risupesiä. Paikallisten lähteiden mukaan on käynyt ilmi, että liito-orava on aiemmin asunut kaava-alueen eteläpuolella sijaitsevalla kiinteistöllä RN:o 4:10 vanhan myymälän ilmanvaihtoputkessa.

Sivu 6 Alueella ei ole sellaisia luontotyyppejä, jotka olisivat suojeltuja luonnonsuojelulain 29. :n, metsälain 10. :n tai vesilain 2. luvun 11. :n nojalla. Kuva 3 4. Luonnonympäristöä alueen itäosassa ja pohjoisosassa. Kuva 5. Suuri siirtolohkare kaava-alueen pohjoisosassa Uusitien varrella. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on kokonaisuudessaan rakentamaton. Alueen eteläosassa on säilynyt asutuksen jäänteenä vanha kivijalka. Lähiympäristön rakennukset ovat rivi- ja pientaloja. Viereisen kaava-alueen rakennuskanta on rakennettu 1980-luvulla ja sen jälkeen, kun taas muualla alueen lähiympäristössä on hyvin vaihtelevan ikäisiä rakennuksia. Kaava-alueen itäpuolella on alakoulu ja päiväkoti (Veikars skola ja Veikars daghem) sekä eläkeläistalo. Kaava-alueen kaakkoispuolella on metallialan yritys Oy Veikars Karosseri Ab ja vanha myymäläkiinteistö, joka on tällä hetkellä asuinkäytössä. 3.1.4 Palvelut Kylässä on ruotsinkielinen päiväkoti ja alakoulu. Suomenkielinen päiväkoti ja alakoulu ovat Tuovilassa, noin 7 kilometrin päässä kaavaalueesta. Ruotsinkielisen koulun yhteydessä on myös sairaanhoitajan

Sivu 7 vastaanotto. Kylässä on eläkeläistalo sekä ekopiste jätteiden kierrättämistä varten. Päivittäistavarakauppa sijaitsee Merikaarrossa noin 4 kilometrin päässä ja Koivulahdessa noin 9 kilometrin päässä kaava-alueesta. Muut palvelut löytyvät Mustasaaren kuntakeskuksesta Sepänkylästä ja seutukeskuksesta Vaasasta. 3.1.5 Liikenne Tällä hetkellä kaava-alueella on vain maa- ja metsätalousliikennettä. Liikenne kulkee alueelle joko suoraan Veikkaalantieltä (maantie 7174 kaava-alueen eteläosassa) tai Uusitieltä alueen pohjoisosassa. Nopeusrajoitukset näillä paikoilla ovat 50 km/h ja 40 km/h. Veikkaalantiellä ei ole kävely- tai pyörätietä. Kuntakeskukseen kuljetaan joko Vähänkyröntietä, joka sijaitsee noin 0,5 kilometrin päässä kaavaalueesta, tai valtatietä 8, joka kulkee noin 9 kilometrin päässä kaavaalueesta pohjoiseen. Kuva 6. Tulotie kaava-alueen eteläosassa. Tie palvelee maa- ja metsätalousliikennettä. Veikkaalan (Veikkaalantien ja Vähänkyröntien risteyksen) ja Vaasan matkakeskuksen välinen joukkoliikenne käsittää arkisin 13 linjaautovuoroa, joista 7 ajaa vain koulupäivinä. Lisäksi paluuliikenteellä on yksi lauantaivuoro ja yksi sunnuntaivuoro. Paluuliikenne Vaasan matkakeskuksesta Veikkaalaan käsittää arkisin 12 vuoroa, joista 5 kulkee vain koulupäivinä. Lisäksi paluuliikenteellä on yksi lauantaivuoro ja yksi sunnuntaivuoro. 3.1.6 Virkistys ja kylätoiminta Kylän alakoulun ja päiväkodin yhteydessä on pallokenttä ja jääkiekkokaukalo. Kaava-alueen pohjoispuolella on urheilukenttä ja

Sivu 8 jalkapallokenttä. Urheilukentän yhteydessä on valaistu hiihtolatu, jota Skatila IK ylläpitää talkootyönä. Lisäksi kylässä on monia hienoja polkuja ja kävelyreittejä, jotka johtavat muun muassa Storhällebergetille ja Pilvilammelle. Alueelle syntynyt tiheä ja osin puistomainen polkuverkosto kertoo alueen merkityksestä virkistysalueena. Kyrönjoen varrella voi virkistäytyä melomalla ja kalastamalla, kun taas kylään liittyvät suuret metsäalueet tarjoavat jokamiehenoikeuksiin perustuvia virkistysmahdollisuuksia, kuten marjojen ja sienten poimintaa. Kuva 7. Maastoon syntynyt polku kaava-alueella. Itäisen Mustasaaren Jokikylät on yhteinen nimitys seuraaville kylille: Veikkaala, Anixor, Martoinen, Taurila, Miekka ja Voitila. Lisäksi jokikyliin kuuluvat taloryhmät alueilla Båskas, Skatila ja Torrvik. Yhdistys Älvbyarna i östra Korsholm rf - Itäisen Mustasaaren Jokikylät ry pyrkii muun muassa lisäämään kyliin muuttoa tukemalla kylien kunnallisia ja julkisia palveluja sekä markkinoimalla kyliä ja lisäämällä yleistä tietoisuutta niistä. Vuonna 2011 laadittiin kyläsuunnitelma, joka antaa niin yleistä tietoa aluekokonaisuudesta kuin myös ehdotuksia ja ideoita kylien jatkokehityksestä. Jokikylissä toimii myös oma luontokerho Naturklubben i Älvbyarna, joka on järjestänyt muun muassa pöllö- ja linturetkiä sekä sieniretkiä. Jokikylissä toimii myös naisryhmä, joista käytetään nimitystä "ekotanterna". He puhuvat ekologisen ja ympäristöystävällisen arjen

Sivu 9 puolesta ja järjestävät vuotuisia tapahtumia, kuten Jokitorin, jossa myydään paikallisesti tuotettuja ja valmistettuja tuotteita. 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alue sijaitsee osittain Kyrönjoen kulttuurimaisemassa, joka on kansallisesti arvokas kulttuurialue. Kaava-alueella ei ole kuitenkaan rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueella ei tiettävästi ole muinaisjäännöksiä tai muinaismuistoja. 3.1.8 Tekniset palvelut Paineviemärijohto kulkee kaava-alueen poikki pohjois-etelä suunnassa. Lisäksi kaava-alueen itäosan poikki kulkee vesijohto. Kaava-alueen eteläisimmässä osassa on sähköjohto. Teknisiä palveluja tiivistetään ja laajennetaan alueen tarpeiden mukaan. Kuva 8. Vesijohtoverkko (vaaleansininen), viemärijohto (keltainen) ja paineviemäri (vihreä). 3.1.9 Poikkeukselliset luonnonolot Asemakaava-alue sijaitsee osittain Kyrönjoen tulva-alueeksi osoitetulla alueella. Alue käy ilmi kaavaselostuksen liitteestä 2. Kaava-alueella käytiin Kyrönjoen tulviessa keväällä 2013 kun vesi oli korkeimmillaan eli 18.4. ja 19.4. Käyntien aikana todettiin, että tulvien kannalta kriittisin alue on kaava-alueen koillisosassa sijaitseva alava peltoalue.

Sivu 10 Kuva 9. Näkymä Veikkaalantieltä kaava-alueelle (Uusitie) 18.4.2013 noin klo 12.00. Kuva 10. Näkymä kaava-alueelta (Uusitie) koilliseen Veikkaalantielle 18.4.2013 noin klo 12.00.

Sivu 11 Kuva 11. Näkymä kaava-alueelta (Uusitie) koilliseen Veikkaalantielle 18.4.2013 noin klo 12.00. Kuva 12. Näkymä kaava-alueelta (Uusitie) koilliseen Veikkaalantielle 19.4.2013 noin klo 21.30. (Otettu samalta paikalta kuin kuva 11).

Sivu 12 Kuva 13. Näkymä kaava-alueen koillisosaan (Uusitieltä) 19.4.2013 noin klo 21.30. 3.1.10 Maanomistus Mustasaaren kunta omistaa kaikki asemakaava-alueella sijaitsevat kiinteistöt lukuun ottamatta osaa Uusitiestä, joka sijaitsee osittain yksityisen maanomistajan kiinteistöllä Nyåker RN:o 8:10. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 1.6.2001. Tavoitteita on osin tarkistettu, ja pääteemana on vastata ilmastonmuutoksen yhteiskunnallemme asettamiin haasteisiin. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tavoitteet on ryhmitelty seuraaviin asiakokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Selvitys valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisesta asemakaavassa:

Sivu 13 Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä, joka perustuu alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toimivan aluerakenteen yhtenä tärkeänä tekijänä on seudun kehittäminen hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Asemakaava-alue on maaseutumiljöössä sijaitseva metsäinen alue, jonka ympärillä on pysyvää asutusta. Ympäristöä hallitsevat Kyrönjoki, avoimet peltomaisemat ja metsätalousmaa. Kyläasutus ulottuu Kyrönjoen kummallekin puolelle ja on keskittynyt eniten Veikars skolan ja Pörnintien ympärille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueen kaavoittaminen on luonnollinen tapa laajentaa kyläasutusta, ja kaavoituksella edistetään alueen maankäyttöä. Uusi asutus keskitetään alueelle, joka voidaan luonnollisesti yhdistää olemassa olevaan infrastruktuuriin ja joka tukee kyläkuvaa. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisen terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Asemakaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Mustasaaren kunnan vuotuinen väestönkasvu on 2 %. Tavoitteena on, että kunnan väestö kasvaa 10 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Mustasaaren kunnan strategisen yleiskaavatyön yhteydessä laadittiin rakennemallit, joiden mukaan kunnan asukasluku kasvaa mallista riippuen 0 5 000 asukkaalla "muualla kunnassa. Tällä tarkoitetaan muun muassa kyliä, jotka sijaitsevat vahvojen palvelualueiden ulkopuolella. Veikkaala on yksi näistä kylistä. Arvio perustuu kuitenkin pelkkään strategisen yleiskaavan tavoitteeseen eli ehdotukseen siitä, miten kunnan 10 000 potentiaalista uutta asukasta jakautuisivat kunnan eri alueille.

Sivu 14 Kuva 14. Väestönkehitys alueella Veikkaala-Anixor-Martoinen vuosina 2003 2012. Vuoden 2040 tavoitteen kannalta on tärkeää, että uusia asuinalueita suunnitellaan ja palvelutarjontaa täydennetään. Lisäksi on tärkeää, että päiväkoti- ja oppilaspaikkoja on riittävästi, jotta pystytään vastaamaan väestönlisäyksestä aiheutuviin tarpeisiin. Kaava-alueen kannalta on tärkeää, että kylään muutto lisääntyy, jotta kyläkoulun tulevaisuus voidaan turvata. Kaava-alue sijaitsee osittain Kyrönjoen tulva-alueella, mikä asettaa asemakaavan muotoilulle ja toteuttamiselle tiettyjä vaatimuksia. Uusia asutuksen aluevarauksia ei ole sijoitettu asemakaavaan tulvariskialueille. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Veikkaalan kylä on Itäisen Mustasaaren Jokikylien tärkein solmukohta. Alueen elinvoimaista valtimoa eli Kyrönjokea reunustavat avoimet viljelysmaisemat ja asutusvyöhyke, joka muodostuu sekä vahoista että uusista rakennuksista. Kulttuuriympäristöön kuuluvien esineiden, muinaisjäännösten ja rakennusten lisäksi kulttuuriperintöä ovat myös perinteet, kertomukset ja muut aineettomat arvot, jotka siirtyvät perintönä menneiltä sukupolvilta. Kulttuuriperintö myös muuttuu jatkuvasti ja muotoutuu sen mukaan, miten sitä ymmärretään, tulkitaan ja välitetään eteenpäin.

Sivu 15 Jokikylissä on museo, jota paikallinen Miekka-Staversby Marttayhdistys ry. ylläpitää. Jokikylissä järjestettiin kesinä 2011 ja 2012 myös alueen historiaan liittyviä kävelykierroksia, joiden aikana osallistujat saivat tutustua alueen paikallishistoriaan ja entisaikojen tarinoihin. Myös kesäksi 2013 on suunnitteilla historiallinen kävelykierros. Museon ja siellä säilytettävien esineiden sekä historiallisten kävelykierrosten kautta Jokikylien vanhat tarinat ja perinteet säilyvät, ja nuorempi sukupolvi saa mahdollisuuden tutustua menneisiin aikoihin. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikenneverkkoa suunnitellaan ja kehitetään asutusta ja toimintaedellytyksiä palvelevien liikennemuotojen kokonaisuutena. Hyvin suunnitellun yhteysverkon avulla halutaan myös vähentää henkilöautoliikennettä ja lisätä edellytyksiä ympäristöystävällisempien liikennemuotojen käytölle. Lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteystarpeiden tyydyttämiseksi pyritään ensisijaisesti kehittämään olemassa olevia pääliikenneväyliä ja - verkkoja. Alueidenkäytössä on myös varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen turvallisuutta ja laatua. Liikenne alueelle tapahtuu kahden tulotien kautta. Toinen on koulualuetta vastapäätä Uusitiellä, ja toinen rakennetaan alueen eteläosaan. Liikenne kunta- ja seutukeskukseen tapahtuu joko Vähäkyröntien (mt 717) tai valtatien 8 kautta. Asemakaava vahvistaa Vähänkyröntien asemaa entisestään. Vähänkyröntietä käytetään jo tälläkin hetkellä valtatietä ahkerammin yhdystienä kunta- ja seutukeskukseen. Liikennemäärä risteysten Vähänkyröntie Veikkaalantie ja Vähänkyröntie Tuovilantie välillä on noin 3 000 ajoneuvoa/vuorokausi. Asemakaavassa on myös pyöräilylle ja jalankululle varattu alue, jonka on tarkoitus helpottaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkua muun muassa kaava-alueen ja Veikars skolan välillä. Alueidenkäytössä pyritään edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä, ja kaavamääräyksissä selostetaan, miten uusiutuvaa energiaa voidaan hyödyntää rakentamisessa. Asutusta tiivistämällä edistetään myös energian säästämistä. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonnon- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin.

Sivu 16 Asemakaava-alue sijaitsee osittain maakuntakaavaan tehdyn Kyrönjoen kulttuurimaisemavarauksen vieressä. Asemakaava-aluetta rakennettaessa on noudatettava suuntaviivoja, jotka edistävät alueen erityispiirteiden säilymistä ja jotka tukevat kylän rakennusperinnettä ja sopeutuvat hyvin alueen kyläkuvaan. Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 21.12.2010. Maakuntakaava sisältää maakunnan tai sen osa-alueiden alueidenkäytön yleissuunnittelun. Maakuntakaava korvaa kaikki alueella voimassa olevat seutuvaihekaavat. Maakuntakaava sisältää seuraavat asiakokonaisuudet: maakunnan keskeiset kehittämisen kohdealueet tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen edellyttämät maankäyttövaraukset ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt luonnonvarojen kestävän käytön edellyttämät vesi- ja maaainesvarat alueiden käytön ekologisen kestävyyden turvaavat suojelualueet maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisen edellyttämät aluevaraukset sekä riittävät virkistysalueet. Maakuntakaavan mukaan asemakaava-alueetta koskevat seuraavat aluevaraukset: Kaupunkikehittämisen vyöhyke (kk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. Kaava-alueen sijainti: Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupungin keskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytön

Sivu 17 suunnittelussa tulee kehittää kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kaupunki maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke (kmk) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyttäminen. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Kylä (at) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan toimintapohjaltaan ja aluerakenteeltaan toimivat kylät, joiden merkitystä lisäävät kylän sijainti, etäisyys muista keskuksista ja vetovoimainen ympäristö. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa kylän asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen ja elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään toimivaksi. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakentamisen sopeuttamiseen kyläympäristöön ja vesihuollon järjestämiseen. Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan matkailun kannalta vetovoimaisia alueita. Suunnittelumääräys: Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee ottaa huomioon alueen erityisominaisuudet ja hyödyntää niiden vetovoimaisuutta. Virkistysalueista ja -reitistöistä tulee muodostaa yhteistoimintaverkostoja. Matkailua ja virkistystä palveleva rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Kaava-alueen sijainti: Kyrönjokilaakso (mv-4) Luonto ja kulttuuri: Joen, ympäröivän maiseman, teiden, asutuksen ja rakennuskannan muodostama kokonaisuus. Virkistysarvot ja -paikat, Vassorinlahti.

Sivu 18 Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Tietoliikenneyhteys (tl) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnan kattava ohjeellinen tietoliikenneverkko sekä sen kytkeytyminen valtakunnalliseen ja kansainväliseen verkkoon. Lisäksi alue rajautuu seuraaviin merkintöihin: seututie tai pääkatu, ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus, kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus ja pyöräilyreitti. Merkinnällä ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus osoitetaan ne tieyhteydet tai osuudet, joilla on erillisselvityksissä tai vahvistetussa seutukaavassa valtakunnallista, maakunnallista tai seudullista merkitystä. Tässä tapauksessa merkinnällä osoitetaan eteläisen Vassorin ja Helsingbyn välinen tielinjaus. Kuva 15. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta.

Sivu 19 Yleiskaava Mustasaaren kunnalla on koko kunnan kattava yleiskaava, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 14.4.1983. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton ja nykyisin vanhentunut. Kaavan eri osa-alueiden tarkistaminen on ollut käynnissä monta vuotta, ja työtä jatketaan yhä. Tämän asemakaavan laajennuksen käsittämä alue ei kuitenkaan sisälly mihinkään tällä hetkellä tarkistettavana olevaan osayleiskaavaan. Vuoden 1983 yleiskaavassa alueella on seuraavat aluevaraukset: pientaloalue, virkistysalue ja maa- ja metsätalousalue. Strateginen yleiskaava Mustasaaren kunnan strategista yleiskaavaa on laadittu vuosina 2012 2013. Yleiskaavan tarkoituksena on ohjata kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleisperiaatteita. Strateginen yleiskaava on kuvaus kunnan maankäytön visiosta vuoteen 2040 saakka, ja strategia vision toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että kunnan väestö kasvaa 10 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 17.12.2012 16.1.2013. Kaavaehdotuksessa esiteltiin eri rakennemalleja kunnan eri osissa tapahtuvalle väestönkehitykselle. Kunnanhallitus hyväksyi strategisen yleiskaavan 20.5.2013. Strateginen yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Kuva 16. Ote Mustasaaren kunnan strategisesta yleiskaavasta. Asemakaava Alueella ei ole aikaisempaa asemakaavaa.

Sivu 20 Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan rakennusjärjestys tuli voimaan 1.6.2004. Rakennusjärjestyksen tarkistaminen on aloitettu vuonna 2012, ja se on tarkoitus hyväksyä kesäkuussa 2013. Rasitteet Kaava-alueen länsipuolella sijaitsevalle kiinteistölle Hembacken RN:o 499-414-1-60 on perustettu 6 metriä leveä tierasite (Y1999-5825), joka kuormittaa kiinteistöjä Bergskog RN:o 4:42, Granängen RN:o 8:52 ja Skolback RN:o 9:2. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa (1:2 000). Maastokäynnit ja pohjakarttaa täydentävät kartoitukset on tehty syksyllä 2012 ja keväällä 2013. Mustasaaren kunnan kaavoituspäällikkö Barbara Påfs hyväksyi täydennetyn pohjakartan 6.5.2013. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Asemakaava laaditaan kunnan aloitteesta. Veikkaalassa on tällä hetkellä kolme vapaata asemakaavoitettua kunnan omistamaa omakotitalojen asuntotonttia ja yksi vapaa asemakaavoitettu kunnan omistama rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten tontti. Alue on mukana Mustasaaren kunnan kaavoituskatsauksessa 2012, jonka kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaosto hyväksyi 10.4.2012 44. Alueen suunnittelu on käynnistetty tällä perusteella. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joihin kaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt kunnanhallitus rakennuslautakunta sosiaalipalvelut sivistyspalvelut ympäristöjaosto yhteisöt Vaasan Sähköverkko Oy Anvia muut Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan liitto Pohjanmaan pelastuslaitos alueella toimivat yhdistykset.