Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala



Samankaltaiset tiedostot
Selkäydinneste Alzheimerin taudin peilinä. Sanna-Kaisa Herukka, LL, FT Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Neurologia

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus

SPECT/PET -kuvantaminen: keskeiset kliiniset sovellukset neurologian näkökulmasta

Alzheimerin taudin varhaisdiagnostiikka

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

Alzheimerin taudin merkkitekijöiden käyttö muistisairauksien diagnostiikassa

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

Muistisairauksien uusia tuulia

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.

Alzheimerin taudin ehkäisy

Dementian varhainen tunnistaminen

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Lääkkeet muistisairauksissa

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Jos muisti menee? Muistisairauksien ehkäisyn ja varhainen toteaminen Neurologiapäivät Hilkka Soininen. UEF // University of Eastern Finland

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Muistisairaudet työiässä

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Muistisairauksien diagnosointi

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA

Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari ANNA AIKAA AIVOILLE

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Diagnostisten testien tunnusluvut ja niiden käyttö

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri

Huolehdi muististasi!

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ

Creutzfeldt Jakobin taudin pää- ja varianttimuodon erotusdiagnoosi

Muistisairaudet. Päivitetty PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.

Muistisairaudet. Päivitetty PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Muistisairaudet. Päivitetty PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa.

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

NEURO 15. NEUROLOGIA, PSYKIATRIA & PSYKOLOGIA radisson blu royal, helsinki

MUISTISAIRAUKSIEN TUNNISTAMINEN JA HOITO

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Muistisairaana kotona kauemmin

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

NEUROLOGIPÄIVÄT 2017 Helsinki 1 Marraskuuta Neuropatologi ja neurodegeneratiiviset taudit ENNEN JA NYT

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen

Posteriorinen kortikaalinen atrofia ja muut Alzheimerin taudin epätyypilliset muodot

Dementia update Levi Timo Strandberg Oulun yliopisto

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA

Vanhat korvat. Jaakko Salonen TYKS Kuulokeskus

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Plasmasolukasvaimet (hematologin näkökulmasta) Eeva-Riitta Savolainen LKT, dos Os.ylilääkäri

Autoimmuunitaudit: osa 1

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Transkriptio:

Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu n. 500ml vuorokaudessa. 80% syntyy plexus choroideusten tuottamana, loput aivoparenkyymissä. 80% proteiineista suodattuu verestä, 20% muodostuu keskushermoston alueella. Suuret proteiinit esim. suuremmat immunoglobuliinit eivät pääse veriaivoesteen läpi. (esim. IgG pääsee, IgM ei pääse) Tulehdussolut pääsevät jossain määrin. Lumbaalipunktio on invasiivinen tutkimus jolla voi olla haittoja, ikääntyneillä haittoja kuitenkin vähän (post punktio päänsäryn ilmaantuvuus n. 2 3%)

AT diagnoosi Kliininen i diagnoosi i perustuu oirekuvaan sekä mahdollisten muiden syiden poissulkuun. Diagnoosi vaatii dementiatasoisen kognition heikentymisen. Diagnostiset kriteerit julkaistu v. 1984, jonka jälkeen AT:n tutkimus on auttanut ymmärtämään AT:n syitä ja patologisia muutoksia huomattavasti paremmin. Kliininen oirekuva Normaali suorituskyky DG Lievä heikentyminen Etenevä muistihäiriö ja toimintakyvyn heikkeneminen Vaikea toimintakyvyn häiriö Aika

Patologia Kognitio DG Aika Patologia Kognitio DG Ensimmäiset patologiset muutokset aivoissa Aika

Alzheimerin taudin eteneminen Kognitio DG Patologia Prekliininen Alzheimerin tauti Lievä Alzheimerin tauti Keskivaikea Alzheimerin tauti Vik Vaikea Alzheimerin i tautiti Aika Ohimolohkon atrofia AT:ssa ohimolohkon muistille tärkeät alueet entorinaalikortex ja hippokampus atrofioituvat. Atrofia alkaa entorinaalikortexilta, il etenee vähitellen hippokampukseen p ja AT:n edetessä muille aivoalueille. Atrofia ei kuitenkaan spesifinen AT:lle vaan esiintyy myös muissa taudeissa.

Atrofian eteneminen 3v ennen dg 1v ennen dg AT diagnoosi hetkellä Whitwell, J. L. et al. Brain 2007 130:1777 1786; doi:10.1093/brain/awm112 Temporal ordering of biomarker abnormalities

Ongelmia Varhainen diagnostiikka iikk haasteellista, jopa mahdotonta Epätyypillisesti alkava AT jää tunnistamatta Alzheimerin taudin harvinaiset variantit jäävät tunnistamatta Erotusdiagnostiikka: työikäisten muistivaikeudet masennus vs. AT muut dementiasyndroomat vs. AT Tarve aikaiselle diagnoosille Tarve aloittaa nykyiset hoidot ja kuntoutus. Kotiapujen ja muiden tukitoiminen arvio Kognitiota heikentävien seikkojen poistaminen (unilääkkeet, antikolinergiset lääkkeet!). Runsaasti uusia hoitomuotoja/lääkkeitä kehitteillä mahdollisuus hidastaa taudin etenemistä, syntyneiden vaurioiden korjaaminen ei onnistu.

Lievä kognitiivinen heikentyminen Lievä kognitiivinen heikentyminen on tila, jossa potilaan henkinen suorituskyky on alentunut, mutta potilaalla ei ole dementiaa. Omatoimisuus perustoiminnoissa on säilynyt, lievä heikentyminen monimutkaisissa toiminnoissa mahdollinen. ʺMuistihäiriöʺ Kliininen oirekuva Kognitio DG Patologia Prekliininen Alzheimerin tauti Lievä Alzheimerin tauti MCI Keskivaikea Alzheimerin tauti Vik Vaikea Alzheimerin i tautiti Aika

Alzheimerin taudin biomarkkerit Blennow, Lancet Neurology 2004 Biomarkkerit muistisairauksissa Amyloidi beta 42 laskee Alzheimerin i taudissa, muissa muistisairauksissa pitoisuus normaali. Fosforyloitunut Tau nousee Alzheimerin taudissa, muissa muistisairauksissa pitoisuus normaali. Kokonais Tau Alzheimerin tauti Vaskulaaridementia - Aivoinfarkti CJD

Biomarkkerit ja neuropatologia 79 AT potilasta, 29 potilasta joilla jokin muu dementia, 15 potilasta joilla jokin muu neurologinen sairaus. Elinaikana otetusta selkäydinnesteestä määritettiin biomarkkerit. Neuropatologinen tutkimus kuoleman jälkeen. AT patologian ja biomarkkeripitoisuuksien vertailu: biomarkkeripitoisuudet korreloivat patologian kanssa. Biomarkkereiden ja patologian korrelaatio 1200 r = 0.573, p < 0.001 1600 1400 r = 0.426, p < 0.001 CSF Ab42 (pg/ml) 1000 800 600 400 200 tau (pg/ml) CSF t 1200 1000 800 600 400 200 2 4 6 8 10 12 Aivojen amyloidipatologia 4 8 12 16 20 24 28 Aivojen tau patologia Tapiola ym. Archives of Neurology 2009

CSF ante mortem biomarkers and neuropathology Aβ42 Tau 1400 1200 1000 800 600 400 200 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 sparse NPs moderate NPs frequent NPs No NFTs transentorhinal stage limbic stage isocortical stage Tapiola et al. Arch Neurol 2009 Neuropatologiset löydökset ovat yleisiä kognitiivisesti terveillä ikääntyneillä (med. 85v) Normal AD Vascular PD NP + NFT Lewy + Other No dementia, n = 109 Dementia, n = 100 Lancet 2001

Biomarkkerit ja kehittyvä AT 79 potilasta, joilla on todettu lievä kognitiivinen ii i häiriö. iö Keskimäärin 5 vuoden seuranta, jonka aikana 33 sairastui dementiaan. Niillä potilailla, joiden kognitiivine häiriö eteni dementiaksi, biomarkkereissa havaittiin samanlaisia muutoksia kuin AT potilailla jo tutkimuksen alussa otetussa näytteessä. Biomarkkereiden yhteys kehittyvään dementiaan to dement tia 1.0 0.8 0.6 Negative A 42 and Tau A 42 or Tau positive Odds ratios for development of dementia if test is positive Pro ogression 0.4 02 0.2 A 42 and Tau positive A 42 5.6 (2.0 15.2) Tau 9.6 (3.1 29.0) Phospho Tau 8.7 (2.8 16.7) 0 0 2 4 6 Years 8 10 12 Herukka ym. Neurobiology of Aging 2007

Multicenter study Mattsson ym. JAMA 2009 Multicenter study Sensitivity 83% Spesificity 71% Mattsson ym. JAMA 2009

Uudet AT:n diagnostiset kriteerit Ydinkriteerit Vähintään yksi seuraavista:

Diagnoosia tukevat kriteerit Yksi tai useampia seuraavista: Alzheimerin taudin biomarkkerit ja ikä Esityksen nimi / Tekijä 13.07.10

Alzheimerin taudin biomarkkerit ja ikä Esityksen nimi / Tekijä 13.07.10 Alzheimerin taudin biomarkkerit ja ikä Esityksen nimi / Tekijä 13.07.10

Alzheimerin taudin biomarkkerit ja ikä Nuoremmilla: ruling in Vanhemmilla: ruling out Esityksen nimi / Tekijä 13.07.10

Kenelle? Testeillä nykyisin i käytössä ä olevilla raja arvoilla korkeak spesifisyys, soveltuvat vahvistamaan epäilyn AT:sta. Ensisijainen kohderyhmä muistihäiriöpotilaat sekä erotusdiagnostisesti ongelmalliset potilaat. Ei sovellu seulontatestiksi oireettomilla. Haittana invasiivisuus Etuna se että näytteen voi lähettää Haittana invasiivisuus. Etuna se että näytteen voi lähettää analysoitavaksi palvelulaboratorioon saatavuus hyvä.