VIERAAT KIELET KIELIKASVATUS Oppilaan kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina. Monikielinen kompetenssi kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Se koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa. Se vahvistaa oppilaan kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä. Oppilas oppii tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä, käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa ja hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä. Oppilas käyttää eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Oppilasta ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä ja hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä. Oppilasta ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. Opetus tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Opetus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri kieliaineiden yhteistyötä. TOISEN KOTIMAISEN JA VIERAIDEN KIELTEN OPISKELUN MAHDOLLISUUDET Oppilaan opinto-ohjelmaan tulee kuulua vähintään yksi pitkä ja yksi keskipitkä kielen oppimäärä. Näistä toisen tulee olla toinen kotimainen kieli (ruotsi tai suomi) ja toisen jokin vieras kieli tai saamen kieli. Pitkiä oppimääriä ovat A-oppimäärät sekä ruotsin ja suomen äidinkielenomaiset oppimäärät. Keskipitkiä oppimääriä ovat B1-oppimäärät. Lisäksi opetuksen järjestäjä voi tarjota oppilaalle valinnaisina ja vapaaehtoisina kieliopintoina eripituisia kielten oppimääriä. Toinen kotimainen kieli -oppiaineeseen on näissä perusteissa määritelty kuusi oppimäärää: äidinkielenomainen suomi ja ruotsi, ruotsin ja suomen pitkä eli A-oppimäärä sekä ruotsin ja suomen keskipitkä eli B1-oppimäärä. Vieras kieli -oppiaineeseen on määritelty seitsemän eri oppimäärää: englannin, saamen ja vieraan kielen pitkät eli A-oppimäärät, vieraan kielen keskipitkä eli B1-oppimäärä sekä vieraan kielen, saamen ja latinan lyhyet eli B2-oppimäärät. Vieraan kielen oppimääräkuvaukset soveltuvat kaikille niille kielille, joille ei ole kielikohtaista oppimääräkuvausta. Opetuksen järjestäjä tai koulu laatii tällöin perusteiden pohjalta kielikohtaisen sovelluksen. Perusteissa määritelty karttuvan kielitaidon taso soveltuu eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin kieliin opetuksen järjestäjä tai koulu laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Pitkiä A-oppimääriä voidaan opettaa myös valinnaisina ja vapaaehtoisina kielinä, jolloin tuntimäärä on pienempi. Kunkin A-oppimäärän kohdalla on mainittu, mistä sisältöjä voidaan tarpeen mukaan karsia.
VIERAAT KIELET, A-OPPIMÄÄRÄ Oppiaineen tehtävä Kieli on oppimisen ja ajattelun edellytys. Kieli on mukana kaikessa koulun toiminnassa, ja jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielten opiskelu edistää ajattelutaitojen kehittymistä. Se antaa aineksia monikielisen ja - kulttuurisen identiteetin muodostumiselle ja arvostamiselle. Sanavaraston ja rakenteiden karttuessa myös vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot kehittyvät. Kielten opiskelussa on runsaasti sijaa ilolle, leikillisyydelle ja luovuudelle. Kieltenopetus on osa kielikasvatusta ja ohjaamista kielitietoisuuteen. Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Sukupuolten tasa-arvoa vahvistetaan tarjoamalla mahdollisuuksia valita itseä kiinnostavia tekstejä ja työtapoja. Kielten opiskelu valmistaa oppilaita suunnitelmalliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa.
Opetuksen tulee vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Oppilaille annetaan mahdollisuus edetä yksilöllisesti ja saada tarpeen mukaan tukea oppimiselleen. Opetus järjestetään niin, että myös muita nopeammin etenevät tai kieltä entuudestaan osaavat voivat edistyä. Kielten opetuksessa kehitetään monilukutaitoa ja käsitellään erilaisia tekstejä. Lasten ja nuorten erilaiset kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon tekstien valinnassa. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Oppilas osaa myös hakea osaamillaan kielillä tietoa. VIERAS KIELI, ENGLANTI, A-OPPIMÄÄRÄ Yhteinen A-kieli alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla, B1-kieli viimeistään 6. vuosiluokalla ja mahdollinen A2- kieli (vapaaehtoinen ja valinnainen pitkä oppimäärä) viimeistään 5. vuosiluokalla. Englannin A1- ja A2- oppimäärillä on samat tavoitteet. Koska tunteja on A2-oppimäärässä vähemmän, voidaan joitakin sisältöjä painottaa vähemmän (erityisesti ). A2-kielen vuosiviikkotuntien jakamisessa eri vuosiluokille ei ole 6. vuosiluokan nivelvaihetta. Nivelvaiheen puuttumisen takia siihen sovelletaan ainoastaan päättöarvioinnin kriteereitä. Useat oppilaat käyttävät englantia kasvavassa määrin vapaa-aikanaan. Tämä oppilaiden informaalin oppimisen kautta hankkima taito otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa ja sisältöjä valittaessa. Englannin opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Opetuksen tavoitteena on Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä englannin asema globaalin viestinnän kielenä T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri kielet, erilaiset tavat käyttää englantia, kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset tavat jne.) T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä T4 ohjata oppilasta ymmärtämään, että englanniksi on saatavilla runsaasti aineistoa ja valitsemaan niistä omaa kasvuaan tukevat Kielenopiskelutaidot T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten S2 S2 Laajaalainen osaaminen L2 L1, L2 L1, L2 L2, L3 L1, L3 L1, L4, L5, L6
Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T7 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta T8 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia viestinnän keinoja T9 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T10 ohjata oppilas työskentelemään monentyyppisten tekstien parissa eri tavoin edistyvien oppilaiden kannalta sopivimmalla vaikeustasolla Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T11 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista sekä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen T12 ohjata oppilasta harjoittelemaan hyvää ääntämistä, intonaatiota ja rytmiä tavoitteena ymmärrettävä puhe L2, L4, L5, L7 L4 L2, L4 L4 L3, L4, L5, L7 L4 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6 KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN : Tutustutaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuuteen sekä englannin levinneisyyteen mm. internetissä. Havainnoidaan yleisimpiä englannin kielen variantteja. (tukiaineistoa) Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Hankitaan tietoa kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Kiinnitetään huomiota arvostavaan kielenkäyttöön. S2: Mietitään, mikä on yhteistä kaikille kielille. Kiinnitetään huomiota siihen, miten paljon pystyy päättelemään osaamansa perusteella ja miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän. Kiinnitetään huomiota sanattomaan viestintään ja tapakulttuuriin. KIELENOPISKELUTAIDOT : Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa. KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ S4: Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on kiinnostavuus ja ajankohtaisuus, näkökulmana minä, me ja englanninkielinen maailma (tukiaineisto). Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia (tukiaineisto). Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien yhteydessä (tukiaineisto) Tarjotaan mahdollisuus harjoitella vaativampia kielenkäyttötilanteita. S5: Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan huomioon englannin kielen levinneisyys ja asema globaalin kommunikaation kielenä. : Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaan englannin kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkit. (tukiaineistoa)
Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 3-6 Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaalle merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja - välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Englantia käytetään aina kun se on mahdollista. Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Oppilasta ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaan kielitaidon kehittymistä. Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai englantia entuudestaan osaaville oppilaille. Arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Englannin sanallista arviota tai arvosanaa lukuvuositodistukseen antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää englannin valtakunnallisia arviointikriteereitä. Arviointikriteerejä voidaan myös hyödyntää alempien vuosiluokkien arvioinnissa. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin, joita ovat kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen, kielenopiskelutaidot sekä karttuva kielitaito. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuus painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvä / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä englannin asema Sisältöalueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Englannin kielen merkityksen ymmärtäminen maailman kielten joukossa Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas tietää, että maailman kielet jakautuvat kielikuntiin. Hänellä on käsitys koulun ja lähiympäristön kielellisestä monimuotoisuudesta sekä englannin levinneisyydestä.
globaalin viestinnän kielenä T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kielija kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri kielet, erilaiset tavat käyttää englantia, kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset tavat jne.) T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä T4 ohjata oppilasta ymmärtämään, että englanniksi on saatavilla runsaasti aineistoa ja valitsemaan niistä omaa kasvuaan tukevat Kielenopiskelutaidot T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten Karttuva kielitaito, taito toimia Kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden arvostaminen Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. S2 Kielitajun kehittyminen Oppilas tietää, että kielet ovat viestintäjärjestelmiä, jotka ilmaisevat pääpiirteissään samankaltaisia asioita, mutta erilaisin ilmenemismuodoin. Oppilas osaa päätellä jonkin verran merkityksiä myös kielistä, joita ei ole opiskellut. S2 Englanninkielisen aineiston löytäminen ja laadun tunnistaminen Oppilas löytää oppimistaan tukevaa englanninkielistä aineistoa. Yhteisvastuu opiskelussa Oppilas rohkaisee muita antamallaan palautteella ja osallistuu vastuullisesti yhteisiin opiskelutilanteisiin. Omien kielenopiskelutavoitteiden asettaminen ja omien vahvuuksien löytäminen Oppilas asettaa tavoitteita kielenopiskelulleen, harjaannuttaa ja arvioi taitojaan Taitotaso A2 (selviytyjän taso) T7 T9
vuorovaikutustilanteissa T7 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta T8 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia viestinnän keinoja T9 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T10 ohjata oppilas työskentelemään monentyyppisten tekstien parissa eri tavoin edistyvien oppilaiden kannalta sopivimmalla vaikeustasolla Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T11 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista sekä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen T12 ohjata oppilasta harjoittelemaan hyvää ääntämistä, intonaatiota ja rytmiä tavoitteena ymmärrettävä puhe Vuorovaikutustaito erilaisissa tilanteissa tehokkaiden viestintästrategioiden käyttö viestinnän kulttuurinen asianmukaisuus tekstien tulkintataidot tekstien tuottamistaidot ääntäminen Oppilas pystyy vaihtamaan ajatuksia ja tietoja tutuista aiheista tutuissa tilanteissa. Oppilas osaa tehdä ehdotuksia ja vastata niihin, ilmaista samanmielisyyttä/erimielisyyttä sekä ymmärtääkö viestin. Oppilas selviytyy suhteellisen hyvin vuorovaikutustilanteissa hyödyntäen erilaisia apukeinoja Oppilas osaa viestiä kohteliaasti, esimerkiksi puhutella, tervehtiä, hyvästellä, kiittää, pyytää anteeksi ja reagoida luontevasti vastaavassa tilanteessa. Taitotaso A2.1 T10 Oppilas ymmärtää helppoja, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sekä selkeää puhetta sisältäviä tekstejä. Taitotaso A2.1 T11 T12 Oppilas pystyy kertomaan itselleen tärkeistä asioista käyttäen yksinkertaisia lauseita ja konkreettista sanastoa. Oppilas pystyy kiinnittämään ääntämisessään huomiota joihinkin ymmärrettävyyden kannalta ilmeisimpiin kohdekielen piirteisiin.
MUU VIERAS KIELI, A-OPPIMÄÄRÄ Vuosiluokilla 3 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi vähintään kahden muun kielen opetusta. Yhteinen A-kieli alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla, B1-kieli viimeistään 6. vuosiluokalla ja mahdollinen A2-kieli (vapaaehtoinen ja valinnainen pitkä oppimäärä) viimeistään 5. vuosiluokalla. A1- ja A2- oppimäärillä on samat tavoitteet. Koska tunteja on A2-oppimäärässä vähemmän, voidaan joitakin sisältöjä painottaa vähemmän (erityisesti, S2, ). A2-kielen vuosiviikkotuntien jakamisessa eri vuosiluokille ei ole 6. vuosiluokan nivelvaihetta. Nivelvaiheen puuttumisen takia siihen sovelletaan ainoastaan päättöarvioinnin kriteereitä. Muun vieraan kielen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perusteiksi mille tahansa kielelle, jolle ei ole kielikohtaisia perusteita. Opetuksen järjestäjä tai koulu laatii perusteiden pohjalta kielikohtaisen sovelluksen. Perusteissa kuvattu karttuvan kielitaidon taso vuosiluokan 6 lopussa ja perusopetuksen päättövaiheessa soveltuu parhaiten eurooppalaisiin kieliin, joissa käytetään aakkosiin pohjautuvaa kirjoitusjärjestelmää. Muihin kieliin opetuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman noudattaen näitä perusteita soveltuvin osin. Oppiaineen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laajaalainen osaaminen Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen Mahdollinen väliotsikko T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman L2 kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä opiskeltavan kielen asema siinä T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja L1, L2 kulttuuritaustaansa sekä kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri kielet, kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset tavat jne.) T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia S2 L1, L2 ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä T4 ohjata oppilasta löytämään kohdekielistä aineistoa, S4, S5 L2, l3 Kielenopiskelutaidot T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä L1, L3 kannustava yhdessä oppiminen T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T7 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta L1, L4, L5, L6 L2, L4 L5, L7 T8 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia L4
viestinnän keinoja T9 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T10 ohjata oppilas työskentelemään monentyyppisten tekstien parissa Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T11 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista ja hyvää ääntämistä sekä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen L2, L4 L4 L3, L4, L5, L7 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6 KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN : Tutustutaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuuteen sekä opiskeltavan kielen levinneisyyteen ja tarvittaessa päävariantteihin. Hankitaan tietoa kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Kiinnitetään huomiota arvostavaan kielenkäyttöön. S2: Mietitään, mikä on yhteistä kaikille kielille. Kiinnitetään huomiota siihen, miten paljon pystyy päättelemään osaamansa perusteella, miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän. KIELENOPISKELUTAIDOT : Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa. KARTTUVA KIELITAITO: TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ S4: Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on kiinnostus ja ajankohtaisuus, näkökulmana minä, me ja maailma (tukiaineisto). Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia (tukiaineisto). Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien yhteydessä (tukiaineisto). Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaativampia kielenkäyttötilanteita. S5: Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys sekä kielialueen elämänmuoto. : Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaan opiskeltavan kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkit sekä tuottamaan tarvittavat graafiset kirjoitusmerkit. (tukiaineistoa) Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 3-6 Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaalle merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja - välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön
monikielisyyteen ja kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista. Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Oppilasta ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaan kielitaidon kehittymistä. Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä. Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kohdekieltä entuudestaan osaaville oppilaille. Arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Vieraan kielen sanallista arviota tai arvosanaa lukuvuositodistukseen antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää vieraan kielen valtakunnallisia arviointikriteereitä. Arviointikriteerejä voidaan myös hyödyntää alempien vuosiluokkien arvioinnissa. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin, joita ovat kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen, kielenopiskelutaidot sekä karttuva kielitaito. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuus painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvä / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä opiskeltavan kielen asema siinä T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kielija kulttuuritaustaansa sekä kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri Sisältöalueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa kohdekielen aseman ja merkityksen ymmärtäminen Kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden arvostaminen Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen Oppilas tietää, että maailman kielet jakautuvat kielikuntiin. Hänellä on käsitys koulun ja lähiympäristön kielellisestä monimuotoisuudesta ja opiskeltavan kielen asemasta. ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena
kielet, kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset tavat jne.) T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä T4 ohjata oppilasta löytämään kohdekielistä aineistoa Kielenopiskelutaidot T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen T6 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T7 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta T8 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia viestinnän keinoja T9 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden S2 Kielitajun kehittyminen Oppilas tietää, että kielet ovat viestintäjärjestelmiä, jotka ilmaisevat pääpiirteissään samankaltaisia asioita, mutta erilaisin ilmenemismuodoin. Oppilas osaa päätellä jonkin verran merkityksiä myös kielistä, joita ei ole opiskellut., S4, S5 Kohdekielisen aineiston löytäminen Oppilas löytää oppimistaan tukevaa kohdekielistä aineistoa. Yhteisvastuu opiskelussa Oppilas rohkaisee muita antamallaan palautteella ja osallistuu vastuullisesti yhteisiin opiskelutilanteisiin. Omien kielenopiskelutavoitteiden asettaminen ja omien vahvuuksien löytäminen Vuorovaikutustaito erilaisissa tilanteissa tehokkaiden viestintästrategioiden käyttö viestinnän kulttuurinen asianmukaisuus Oppilas asettaa tavoitteita kielenopiskelulleen, harjaannuttaa ja arvioi taitojaan Taitotaso A1 (alkeistaso) T7 T9 Oppilas selviytyy muutamista yksinkertaisista vuorovaikutustilanteista käyttäen harjoiteltuja, vakiintuneita ilmauksia. Oppilas osaa hyödyntää erilaisia apukeinoja viestinnässä sekä ilmaista, ymmärtääkö viestin ja pyytää tarvittaessa hidastamista tai selvennystä. Oppilas osaa esim. tervehtiä, hyvästellä, kiittää, esittää joitakin rutiininomaisia kysymyksiä ja vastata niihin.
tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T10 ohjata oppilas työskentelemään monentyyppisten tekstien parissa Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T11 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista ja hyvää ääntämistä sekä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen tekstien tulkintataidot tekstien tuottamistaidot Taitotaso A1.3 T10 T11 Oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää tekstiä ja hidasta puhetta. Taitotaso A1.2 T11 Oppilas osaa kertoa perusasioita itsestään tuttuja ilmaisuja käyttäen. Oppilas ääntää ymmärrettävästi harjoitellut ilmaisut. VIERAS KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ Vuosiluokilla 3 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi vähintään kahden muun kielen opetusta. Yhteinen A-kieli alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla, B1-kieli viimeistään 6. vuosiluokalla ja mahdollinen A2-kieli (vapaaehtoinen ja valinnainen pitkä oppimäärä) viimeistään 5. vuosiluokalla. Vieraan kielen B1- oppimäärän opetussuunnitelman perusteet on laadittu perusteiksi mille tahansa kielelle, jolle ei ole tälle oppimäärälle tarkoitettuja kielikohtaisia perusteita. Opetuksen järjestäjä tai koulu laatii perusteiden pohjalta kielikohtaisen sovelluksen. Oppiaineen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Opetuksen tavoitteena on Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 tukea oppilasta hänen monikielisen osaamisensa kasvattamisessa ja arvostamisessa ja oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien opiskelemiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen levinneisyyttä Kielenopiskelutaidot T3 ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassa opiskeluilmapiirissä sekä ottamaan vastuuta opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan S2 Laajaalainen osaaminen L1, L2, L4 L2, L4 L3
T4 rohkaista oppilaita näkemään opiskeltavan kielen taito tärkeänä osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista löytämään ja hyödyntämään kohdekielisiä aineistoja myös koulun ulkopuolella S2 L4 Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella monipuolisesti L4 pääasiassa suullista viestintää vuorovaikutustilanteissa T6 ohjata oppilasta harjoittelemaan ääntämistä tavoitteena mahdollisimman ymmärrettävä ja luonteva puhe L4 Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T7 ohjata oppilaita tulkitsemaan erityyppisiä tekstejä L4 Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T8 ohjata oppilaita harjoittelemaan arkipäiväisiin tilanteisiin liittyvien tekstien tuottamista L4 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6 KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN : Tarkastellaan ja verrataan opiskeltavan kielen ja entuudestaan tuttujen kielten tärkeimpiä yhtäläisyyksiä ja eroja. Tutustutaan kielen levinneisyysalueeseen. KIELENOPISKELUTAIDOT S2: Asetetaan tavoitteita ja suunnitellaan toimintaa yhdessä. Selvitetään, missä opiskeltavan kielen taitoa tarvitaan ja missä sitä voi käyttää. KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUKSESSA, TAITO TULKITA TEKSTEJÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTEJÄ : Valitaan oppilaita kiinnostavia kielenkäytön aihepiirejä (tukiaineisto) näkökulmana minä ja me maailmassa. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien yhteydessä (tukiaineistoon tekstiehdotuksia). Opetellaan kielen tärkeimmät suomesta poikkeavat foneettiset merkit, niiden luonteva ääntäminen ja tarvittaessa graafiset kirjoitusmerkit. Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita, (tukiaineisto kielenkäyttötarkoituksista). Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 3-6 Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaalle merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja - välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista. Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Oppilasta ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaan kielitaidon kehittymistä. Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä.
Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai kohde kieltäentuudestaan osaaville oppilaille. Arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Vieraan kielen sanallista arviota tai arvosanaa lukuvuositodistukseen antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää vieraan kielen valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin, joita ovat kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen, kielenopiskelutaidot sekä karttuva kielitaito. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuus painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvä / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 tukea oppilasta hänen monikielisen osaamisensa kasvattamisessa ja arvostamisessa ja auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien opiskelemiensa kielten keskinäisestä suhteesta Oppilaan osaamien kielten keskinäissuhteen hahmottaminen Ei käytetä arvioinnin perusteena. T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen levinneisyyttä Kielenopiskelutaidot T3 ohjata oppilasta harjaannuttamaan viestinnällisiä taitojaan sallivassa opiskeluilmapiirissä sekä ottamaan vastuuta S2 kielen aseman tunteminen Vastuullisuus kielen opiskelussa Oppilas tietää, missä opiskeltavaa kieltä puhutaan. Oppilas ottaa vastuuta kieliopinnoistaan sekä osallistuu ryhmän työskentelyyn. Oppilas on halukas harjaannuttamaan kielitaitoaan ja arvioimaan sen kehittymistä.
opiskelustaan ja arvioimaan osaamistaan T4 rohkaista oppilaita näkemään opiskeltavan kielen taito tärkeänä osana elinikäistä oppimista ja oman kielivarannon karttumista ja rohkaista löytämään ja hyödyntämään kohdekielisiä aineistoja myös koulun ulkopuolella Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella monipuolisesti pääasiassa suullista viestintää vuorovaikutustilanteissa S2 kielen merkityksen oivaltaminen omassa elämässä Vuorovaikutustaidot opiskeltavalla kielellä Oppilas osaa mainita joitakin kyseisen kielen käyttöalueita. Taitotaso A1 (alkeistaso) Oppilas selviytyy muutamista yksinkertaisista vuorovaikutustilanteista käyttäen harjoiteltuja, vakiintuneita ilmauksia. Oppilas osaa hyödyntää erilaisia apukeinoja viestinnässä sekä ilmaista, ymmärtääkö viestin ja pyytää tarvittaessa hidastamista tai selvennystä. Oppilas osaa esim. tervehtiä, hyvästellä, kiittää, esittää joitakin rutiininomaisia kysymyksiä ja vastata niihin. T6 ohjata oppilasta harjoittelemaan ääntämistä tavoitteena mahdollisimman ymmärrettävä ja luonteva puhe Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T7 ohjata oppilaita tulkitsemaan erityyppisiä tekstejä Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T8 Ohjata oppilaita harjoittelemaan arkipäiväisiin tilanteisiin liittyvien tekstien tuottamista Ääntämisen ymmärrettävyys Oppilas ääntää ymmärrettävästi harjoitellut idiomaattiset ilmaukset. Taitotaso A1.2 tekstien tulkintataito Ymmärtää harjoiteltua, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää tekstiä ja hidasta puhetta. tekstien tuottamistaidot Taitotaso A1.1 Osaa ilmaista itseään hyvin suppeasti käyttäen harjoiteltuja sanoja ja vakioilmauksia.
SAAMEN KIELI, A-OPPIMÄÄRÄ Vuosiluokilla 3 6 kaikilla oppilailla on äidinkielen lisäksi vähintään kahden muun kielen opetusta. Yhteinen A-kieli alkaa viimeistään 3. vuosiluokalla, B1-kieli viimeistään 6. vuosiluokalla ja mahdollinen A2-kieli (vapaaehtoinen ja valinnainen pitkä oppimäärä) viimeistään 5. vuosiluokalla. Nämä ovat yleiset saamen kielen opetuksen perusteet. Opetuksen järjestäjä laatii näiden perusteiden mukaan paikallisen sovelluksen pohjoissaameen, inarinsaameen tai kolttasaameen. A1- ja A2- oppimäärillä on samat tavoitteet. Koska tunteja on A2-oppimäärässä vähemmän, voidaan joitakin sisältöjä painottaa vähemmän (erityisesti S2). A2-kielen vuosiviikkotuntien jakamisessa eri vuosiluokille ei ole 6. vuosiluokan nivelvaihetta. Nivelvaiheen puuttumisen takia siihen sovelletaan ainoastaan päättöarvioinnin kriteereitä. Oppiaineen opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3-6 Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Opetuksen tavoitteena on Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilas havaitsemaan lähiympäristön, saamelaisalueen, Suomen ja Pohjoismaiden kielellinen ja kulttuurinen runsaus, ja herättää oppilaassa kiinnostusta hänen omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa kohtaan T2 motivoida oppilasta arvostamaan saamen kielten asemaa alkuperäiskansan kielinä sekä tutustuttaa oppilas paikalliseen, elävään saamelaiskulttuuriin. T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä Kielenopiskelutaidot T4 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen T5 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T6 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta T7 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia viestinnän keinoja T8 ohjata oppilasta kiinnittämään kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen S2 Laajaalainen osaaminen L2 L2 L1, L4 L1, L7 L6 S4, S5 L2, L4 S4, S5 L2, L4 S4, S5 L2 Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T9 ohjata oppilas työskentelemään monentyyppisten tekstien S4, S5 L4
parissa Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista sekä hyvää ja ymmärrettävää ääntämistä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen S4, S5 L4 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3-6 KASVU KULTTUURISEEN MONIMUOTOISUUTEEN JA KIELITIETOISUUTEEN : Tutustutaan saamen kieliä sekä suomen kieltä ja joitakin muita suomalais-ugrilaisia kieliä yhdistäviin keskeisiin piirteisiin. Keskustellaan kielten sukulaisuussuhteista erityisesti luokassa tai koulussa puhuttujen tai opiskeltujen kielten osalta (tukiaineistoa). Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Hankitaan tietoa saamen kielten puhuma-alueesta ja saamen kielten asemasta. Tutustutaan paikalliseen saamelaiskulttuuriin. S2: Kiinnitetään huomiota siihen, mikä on yhteistä kaikille kielille ja miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutustilanteissa. KIELENOPISKELUTAIDOT : Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, ja totutellaan arvioimaan kielitaitoa. Ohjataan oppilasta huomaamaan saamenkielinen kieliympäristö. KARTTUVA KIELITAITO, TAITO TOIMIA VUOROVAIKUTUSTILANTEISSA, TAITO TULKITA TEKSTIÄ, TAITO TUOTTAA TEKSTIÄ S4: Opetellaan löytämään saamenkielistä aineistoa. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on kiinnostus ja ajankohtaisuus, näkökulmana minä ja me Suomessa sekä saamen kielen puhuma-alueella ja saamelaisten kotiseutualueella (tukiaineisto). Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia (tukiaineisto). Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien yhteydessä (tukiaineisto). S5: Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä ja puhumista. Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 3-6 Tavoitteena on, että kielenkäyttö olisi mahdollisimman asianmukaista, luonnollista ja oppilaalle merkityksellistä. Työskentelyssä korostuu pari- ja pienryhmätyö sekä yhdessä oppiminen erityyppisissä oppimisympäristöissä. Monikielisyys- ja kielikasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opettajien yhteistyötä. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja - välineitä. Oppilaita ohjataan aktiiviseen toimijuuteen ja itsenäiseen vastuun ottoon omasta oppimisestaan Eurooppalaisen kielisalkun tai vastaavan työvälineen avulla. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. Saamen kieltä käytetään aina kun se on mahdollista. Ohjaus ja tuki oppiaineessa oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Oppilasta ohjataan käyttämään kielitaitoaan rohkeasti. Runsas viestinnällinen harjoittelu tukee oppilaan kielitaidon kehittymistä. Oppilasta kannustetaan opiskelemaan myös muita koulun tarjoamia kieliä.
Oppilaille, joilla on kieliin liittyviä oppimisvaikeuksia, tarjotaan tukea. Opetus suunnitellaan niin, että se tarjoaa haasteita myös muita nopeammin edistyville tai saamen kieltä entuudestaan osaaville oppilaille. Oppiaineen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 3-6 Saamen kielen sanallista arviota tai arvosanaa lukuvuositodistukseen antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää saamen kielen valtakunnallisia arviointikriteereitä. Arviointikriteerejä voidaan myös hyödyntää alempien vuosiluokkien arvioinnissa. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Arviointi kohdistuu kaikkiin arvioitaviin tavoitekokonaisuuksiin, joita ovat kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen, kielenopiskelutaidot sekä karttuva kielitaito. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki kielitaidon osa-alueet. Niiden arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua. Arvioinnin tulee olla luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuus painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja tai osoittaa informaalin oppimisen kautta hankittua osaamista. Monipuolinen arviointi tarjoaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan myös oppilaille, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat. Oppiaineen arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota hyvä / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen Kasvu kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 virittää oppilaan kiinnostus lähiympäristön, saamelaisalueen, Suomen ja Pohjoismaiden kielellinen ja kulttuurinen runsaus, virittää kiinnostusta sitä kohtaan ja herättää oppilaassa kiinnostusta hänen omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa kohtaan kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden arvostaminen Oppilas tietää, miksi Suomessa puhutaan saamea ja tuntee saamen kielten monimuotoisuutta T2 motivoida oppilasta arvostamaan saamen kielten asemaa alkuperäiskansan kielinä sekä tutustuttaa oppilas paikalliseen, elävään saamelaiskulttuuriin. T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea S2 saamen kielten merkityksen ymmärtäminen kielitajun kehittyminen Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilas tietää, että kielet ovat viestintäjärjestelmiä, jotka ilmaisevat pääpiirteissään samankaltaisia asioita erilaisin ilmenemismuodoin. Oppilas osaa
oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä Kielenopiskelutaidot T4 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen T5 ohjata oppilasta ottamaan vastuuta omasta kielenopiskelustaan ja kannustaa oppilasta harjaannuttamaan kielitaitoaan rohkeasti sekä miettiä, millaiset tavat oppia kieliä sopivat kullekin parhaiten Karttuva kielitaito, taito toimia vuorovaikutustilanteissa T6 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta T7 opettaa oppilasta käyttämään vuorovaikutustilanteisiin sopivia viestinnän keinoja (tukiaineisto) T8 ohjata oppilasta kiinnittämään kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen Karttuva kielitaito, taito tulkita tekstejä T9 ohjata oppilas työskentelemään monentyyppisten tekstien parissa yhteisvastuu opiskelussa omien opiskelutavoitteiden asettaminen ja omien vahvuuksien löytäminen S4, S5 vuorovaikutustaito erilaisissa tilanteissa S4, S5 tehokkaiden viestintästrategioiden käyttö S4, S5 viestinnän kulttuurinen asianmukaisuus S4, S5 tekstien tulkintataidot päätellä jonkin verran merkityksiä myös kielistä, joita ei ole opiskellut. Oppilas rohkaisee muita antamallaan palautteella ja osallistuu vastuullisesti yhteisiin opiskelutilanteisiin. Oppilas asettaa tavoitteita kielenopiskelulleen, harjaannuttaa ja arvioi taitojaan. Taitotaso A1 (alkeistaso) Oppilas selviytyy muutamista yksinkertaisista vuorovaikutustilanteista käyttäen harjoiteltuja, vakiintuneita ilmaisuja. Oppilas osaa hyödyntää erilaisia apukeinoja viestinnässä sekä ilmaista, ymmärtääkö viestin ja pyytää tarvittaessa hidastamista tai selvennystä. Oppilas osaa esim. tervehtiä, hyvästellä, kiittää, esittää joitakin rutiininomaisia kysymyksiä ja vastata niihin. Taitotaso A1.3 Oppilas ymmärtää paljon harjoiteltua, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää tekstiä ja hidasta puhetta
Karttuva kielitaito, taito tuottaa tekstejä T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan tekstien tuottamista sekä hyvää ja ymmärrettävää ääntämistä luokkahuonetilanteessa että sen ulkopuolella myös tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäen S4, S5 tekstien tuottamistaidot Taitotaso A1.2 Oppilas pystyy kertomaan itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa, harjoiteltua ilmaisuvarastoa. Ääntäminen on ymmärrettävää.