NAANTALIN SOSIAALITYÖ / VIRAT JA PÄTEVYYDET

NAANTALIN SOSIAALITYÖ / VIRAT JA PÄTEVYYDET Lapsiperheet Sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti, VTM, Sosiaalihuollon kelpoisuuslain 3 :n pätevyys Sosiaalityöntekijä Nina Fagerström, VTM, Sosiaalihuollon kelpoisuuslain 3 :n pätevyys Sosiaalityöntekijä Elina Wiljanen, VTM, Sosiaalihuollon kelpoisuuslain 3 :n pätevyys Sosiaalityöntekijä Ulrika Österlund, VTM, Sosiaalihuollon kelpoisuuslain 3 :n pätevyys Sosiaaliohjaaja Maija Lammela, sosionomi AMK Sosiaaliohjaaja Päivi Tossavainen, sosionomi AMK Sosiaaliohjaaja Maarit Viitaniemi, sosiaaliohjaaja Lapsiperhepsykologi Laura Dellinger, PsM Lapsiperhepsykologi Nina Virtanen, PsM Psykoterapeutti, psyk.sh Riina Johansson Nuorten avohuollon ohjaaja Irina Peltopihko, sosionomi AMK Nuorten avohuollon ohjaaja Jonna Tanskanen, sosionomi AMK Perhetyöntekijä Johanna Heiskanen, sosionomi AMK (vanhempainvapaan sijaisena Johanna Lainio, sosionomi AMK) Perhetyöntekijä Hille Hellsten, kodinhoitaja, perhetyöntekijän oppisopimuskoulutus Perhetyöntekijä Marja Kainulainen, kodinhoitaja, lähihoitaja, perhetyöntekijän oppisopimuskoulutus Perhetyöntekijä Satu Lehmus-Lehto, sosionomi YAMK Perhetyöntekijä Anna-Mari Palenius, sosionomi AMK (vanhempainvapaan sijaisena Anna- Kaisa Kortelainen, lähihoitaja) Toimistosihteeri Reija Lindgren, kunnallishallinnon toimistosihteeri, tradenomi, datanomi

AIKUISSOSIAALITYÖ Aikuissosiaalityön päällikkö Kari Virtanen, sosiaalihuoltaja Tampereen yliopisto, Sosiaalihuollon kelpoisuuslain 3 :n pätevyys Sosiaalityöntekijä Markku Alin, VTM, Sosiaalihuollon kelpoisuuslain 3 :n pätevyys vs. sosiaalityöntekijä Petra Peltonen, VTM Sosiaalityöntekijä Mirja Heikkilä, sosiaalihuoltaja Tampereen yliopisto, Sosiaalihuollon kelpoisuuslain 3 :n pätevyys Sosiaalityöntekijä Heli Holm, VTM, Sosiaalihuollon kelpoisuuslain 3 :n pätevyys Sosiaaliohjaaja Mervi Salonen, lähihoitaja, vammaistyön erikoisammattitutkinto Etuuskäsittelijä Jaana Huitti, merkantti Etuuskäsittelijä Jaana Levälehto, sosiaaliohjaaja Etuuskäsittelijä Laura Pentikäinen, oikeusnotaari (tilapäinen työsopimus) Vammaispalvelujen toimistosihteeri Mirva Laaksonen, Aikuisten avohuollon ohjaaja Katja Ristilehti, sosionomi AMK Aikuisten asumispalveluohjaaja Jaana Nylund, perushoitaja, päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen tutkinto Sosiaaliohjaaja erityistyöllistämisyksikkö Pointti, sosionomi YAMK Työpajaohjaaja Henry Palomäki

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMENKUVA A. ASEMA KAUPUNGIN ORGANISAATIOSSA Virasto Sosiaali- ja terveysvirasto Viran-/toimenhaltijan nimi Jutta Merilahti Virka/toimi Sosiaalityön johtaja Työaikakorvausten piirissä On Ei Esimiehen nimi ja nimike Perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen Välittömät alaiset Vakituiset: kaksi psykologia, aikuissosiaalityön päällikkö, kolme sosiaalityöntekijää, kaksi avohuollonohjaaja, kolme sosiaaliohjaajaa, psykoterapeutti, viisi perhetyöntekijää ja toimistosihteeri Sijainen Sosiaalityöntekijä Sijaistus Aikuissosiaalityön päällikkö B. VIRAN/TOIMEN TARKOITUS Sosiaalityön tehtävalueen johtaminen ja kokonaisvaltainen kehittäminen lainsäädännön ja kaupungin asettamien tavoitteiden pohjalta sekä tehtäväalueen sisäinen valvonta. C. PÄTEVYYSVAATIMUKSET Kelpoisuusvaatimuksena kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisiin johtotehtäviin on 3 :n mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito. (L sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 10 ) D. AVAINTEHTÄVÄT 1) Tehtäväalueen vastuuhenkilö 2) Talouden seuranta 3) Esimiestehtävät 4) Tehtäväalueen toimintaprosessien ja palvelutuotannon kehittäminen 5) Toimialaa koskevat sopimukset 6) Toimialaa koskevien kuntayhtymien seuranta 7) Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMENKUVA E. TOIMINTAVALTUUDET Ratkaisuvalta määritelty hallintosäännössä ja lautakunnan hyväksymässä toimintasäännössä. Hallintosääntö sivu 3 Tehtäväalueen vastuuhenkilöksi nimetty kaupungin viranhaltija. Tehtäväalueen vastuuhenkilö käyttää johtosäännössä tehtäväalueen vastuuhenkilölle uskottua päätösvaltaa sekä huolehtii osaltaan talousarvion toteutumisesta tehtäväalueella ja on oikeutettu päättämään tehtäväalueen määrärahojen käytöstä taloussäännön ja talousarvion mukaisesti. - tehtäväalueen laskujen ja muiden maksuasiakirjojen hyväksyminen ( Tehtäväalueen vastuuhenkilö HS 7, 1) - hankinta-, suunnittelu-, myynti- ja muiden sopimusten tekemistä ja muuttamista koskevat asiat asianomaisen lautakunnan päättämän euromääräisen hankintarajan ja talousarviomäärärahan puitteissa (Tehtäväalueen vastuuhenkilö HS 7, 2 ) - Sosiaalityön johtaja, tehtäväalueellaan sosiaalipalvelujen ostamiseen liittyvät sopimukset, joiden kustannukset ovat enintään 20 000 euroa vuodessa ( Sosiaali- ja terveysviraston toimintasääntö vuosille 2013-2016 ) - välittömien alaistensa alaisten viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden valitseminen niin, että asia ratkaistaan välittömänä alaisena toimivan asianomaisen esimiehen esittelystä (Henkilöstön ottaminen HS 18, 4 ) - määräaikaiseen virkasuhteeseen tai määräaikaiseen työsopimussuhteeseen otettavien alaisten valitseminen (Henkilöstön ottaminen HS 18, 5 ) - välittömien alaistensa alaisten osalta: virka- tai työsuhteen päättäminen, varoituksen antaminen, lomauttaminen ja palkkaus ( Ratkaisuvalta muissa henkilöasioissa HS 19, 17 ) - määräaikaiseen virkasuhteeseen tai työsopimussuhteeseen otettavien alaistensa palkkaus ( Ratkaisuvalta muissa henkilöasioissa HS 19, 18 ) - alaistensa työtodistukset, osallistuminen koulutukseen sekä siitä aiheutuvien kustannusten korvaaminen, matkamääräysten antaminen kotimaassa ja niistä aiheutuvien kustannusten hyväksyminen, palkallisen ja palkattoman virkavapauden tai työloman myöntäminen ja vuosilomien vahvistaminen, sijaisuusjärjestelyt ( Ratkaisuvalta muissa henkilöasioissa HS 19, 19 ) Hallintosääntö 14, 5 Sosiaalityön johtaja päättää seuraavat asiat: 1 sosiaalihuollon antaminen; 2 tehtäväalueellaan asiakaskohtaisten lausuntojen antaminen niiltä osin, kun päätösvaltaa ei ole delegoitu muille viranhaltijoille; 3 oppilaitosten kanssa tehtävistä koulutus- ja harjoittelusopimuksista sekä tutkimuskäyttöä koskevista sopimuksista päättäminen omalla tehtäväalueellaan; 4 sosiaalityön johtaja (lastensuojelulain 13 :n 2 momentin tarkoittama johtava viranhaltija) päättää lastensuojelulain 13 :n 2 momentissa säädetyistä asioista; Päiväys Viran-/toimenhaltija Esimies 4.4.2013 Jutta Merilahti Iiro Pöyhönen

NAANTALIN KAUPUNKI TEHTÄVÄNKUVAUS 1/ 4 6.11.2013 TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike: Lapsiperheiden sosiaalityöntekijä Työyksikkö: Naantalin sosiaali- ja terveystoimi Henkilön nimi: Koulutus: Sosiaalityöntekijän kelpoisuudesta säädetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 3 :ssä. Ennen 1.8.2005 opintonsa suorittaneiden henkilöiden kelpoisuudesta sosiaalityöntekijän tehtäviin säädetään kelpoisuuslain 14 :ssä ja sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (608/2005) 3 :ssäsosiaalihuollon kelpoisuuslain 3 :n mukaisesti sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksena ovat 1. ylempi korkeakoulututkinto sekä 2. pääaineen laajuiset yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Asema organisaatiossa Lähin esimies: Sosiaalityön johtaja Mahdolliset välittömät alaiset: Työpaikan fyysisen työympäristön kuvaus: Työskentely tapahtuu pääasiassa kaupungintalollasosiaali- ja terveyspalveluissa lapsiperheiden sosiaalityössä sijaitsevassa työhuoneessa. Lisäksi työskentelyä tapahtuu kotikäynneillä ja yhteistyötahojen toimitiloissa, joiden osuus tapaamisista on noin puolet. Palkkahinnoitteluryhmä: 04SOS04B YLEISKUVA TEHTÄVÄSTÄ S:\SOSK\2013\LTK\13.11.2013\AVIn selvitys\sosiaalityöntekijä tehtävänkuvaus.doc

NAANTALIN KAUPUNKI TEHTÄVÄNKUVAUS 2/ 4 6.11.2013 Työn tarkoitus (Miksi työ on olemassa ja keitä varten sitä tehdään): Lastensuojelulaki määrittää asiakkuuden; asiakkuuden alkamisen, työprosessit ja toimenpiteteet sekä asiakkuuden päättymisen.lastensuojelulain 13 :n mukaan lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä (lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä). Työn tarkoituksena on turvata aineellista ja sosiaalista hyvinvointia, toimintakykyä ja elämänhallintaa. Tarkoituksena on henkilöiden ja perheiden suunnitelmallinen ja tavoitteellinen auttaminen sekä itsenäisen suoriutumisen edistäminen. Lisäksi sosiaalityö ylläpitää ja vahvistaa hyvinvointia tukevia ja edistäviä olosuhteita ja yhteisöjen toimivuutta. Keskeiset tehtävät (nimeä tehtäväkokonaisuudet ja arvioi kuinka monta % ne ovat kokonaistyöajasta vuositasolla): - päättää asiakkuuden alkamisesta,palvelutarpeen selvittämisestä ja tarvittavista toimenpiteistä, vaikutusten arvioinnista - sosiaalisten ongelmien ratkaisu, elämänhallinnan ja itsenäisen suoriutumisen edistäminen yksilö- ja perhetasolla Toimenpiteistä päättäminen: avohuollon tukitoimet, sijoitukset avohuollon tukena, huostaanoton valmistelu, sijoitettujen lasten tilanteen seuranta, jälkihuolto. -Sosiaalityöntekijä vastaa asiakasprosessin etenemisestä. Päätösten valmistelu ja tekeminen on sosiaalityöntekijän vastuulla. Päätösten valmistelussa hyödynnetään myös muiden ammattiryhmien asiantuntemusta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee johtavalle viranhaltijalle lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista ja huostassapidon lopettamista koskevan päätöksen. Hän päättää myös sijaishuollossa olevan lapsen osalta useista rajoitustoimenpiteistä. Näitä ovat yhteydenpidon rajoittaminen sekä lyhytaikaisen laitoksen johtajan tekemän yhteydenpidon rajoittamista koskevan päätöksen jatkaminen ja erityisen huolenpidon lopettaminen. -Asiakastyön vaikutusten arviointi tulisi tehdä säännöllisin väliajoin moniammatillisessa tiimissä, jossa seurataan ja arvioidaan asiakassuunnitelman toteutumista sekä lapsen edun toteutumista. Sosiaalityöntekijä tekee arvioiden pohjalta päätökset uusista toimista, asiakassuunnitelman tarkistamisesta tai asiakkuuden päättämisestä. Ennen prosessin päättämistä on myös tehtävä arvio siitä, miten asiakassuunnitelmaa on toteutunut ja viime kädessä arvioitava palveluiden ja toimenpiteiden vaikuttavuutta - syrjäytymisprosesseihin liittyvä asiakkaiden edunvalvonta (viranomaisverkostoihin vaikuttaminen), verkostotyö - yhteiskunnallinen muutostyö, toimiminen sosiaalityön asiantuntijana eri tehtävistä - asiakkaiden tukeminen tukitoimilla, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheiden turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta: mm. taloudellisen tuen antaminen, aktivointitoimenpiteet, asumis- ja kuntoutuspalvelut -oman työn kehittäminen,projektityöhön osallistuminen -dokumentointi S:\SOSK\2013\LTK\13.11.2013\AVIn selvitys\sosiaalityöntekijä tehtävänkuvaus.doc

NAANTALIN KAUPUNKI TEHTÄVÄNKUVAUS 3/ 4 6.11.2013 KVTES:N SOVELTAMISOHJEIDEN VAATIVUUSTEKIJÄT (Palkkausluvun 3 2 mom) 1. Työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot ja itsenäinen harkinta): Sosiaalityö edellyttää monitieteellistä ongelmanratkaisukykyä ja asiantuntemusta sosiaalitieteissä, yhteiskunnallisita prosesseissa, alaan liittyvissä oikeudellisissa asioissa sekä ammattietiikassa. Työssä edellytetään yksilö- perhe-, ryhmä- sekä yhdyskuntatyön sekä terapeuttisten menetelmien hallintaa. Sosiaalityöntekijä vastaa itsenäisesti työssä tehtävistä ratkaisuista. Psykososiaalisessa työssä sosiaalityöntekijän ydinaluetta on vaativien ja monimutkaisesti rakenteellisiin ja yhteisöllisiin ongelmiin kietoutuvissa asiakastilanteissa työskentely. Eettinen osaaminen -Privaatin kunnioittaminen -puheen ja toiminnan yhdistäminen Erityisosaaminen -tiettyihin ongelmiin liittyvä osaaminen (esim. mielenterveys- ja päihdeongelmat, ADHD, kulttuurien tuntemus, kehitysvammaisuus, väkivaltakysymykset, seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen, kriisiperhetyö ) Verkosto-osaaminen -lapselle merkityksellisten läheisten ihmisten kartoittaminen, -läheisverkoston merkityksen selvittäminen tuen, kontrollin ja turvajärjestelyjen suhteen -resurssien kanavoiminen lapsen tueksi -yhteisösuhteiden tunnistaminen Kontekstuaalinen järjestelmä- ja yhteisöosaaminen -toimintaympäristön ja taustaorganisaation lainalaisuuksien ymmärtäminen -asiantuntijoiden ja palvelujärjestelmän hyödyntäminen Siirtymäosaaminen -perheen jäsenten ja yksilöiden tuki -asiakkaan kuntoutusprosessin alku -etenemisvaiheet ja loppuminen (saattaen vaihtaminen jatkopaikkaan) -työntekijän oma kyky luopua asiakassuhteesta 2. Työn vaikutukset ja vastuu (Millaiset vaikutukset työllä on sisäisten tai ulkoisten asiakkaiden toiminnallisiin olosuhteisiin. Esimies- ja asiantuntijatyössä tulee huomioida velvollisuus huolehtia työyhteisön toimintaedellytyksistä): Ratkaisujen inhimilliset vaikutukset voivat vaikuttaa asiakkaiden elämänhallintaan pitkälle tulevaisuuteen. Myös työn taloudelliset vaikutukset merkittävät, koska sosiaalityöntekijällä laaja päätösvalta ja vastuu erilaisten palvelujen hankkimisesta. Sosiaalityöntekijällä on laaja tietojen saantioikeus ja valtuudet tahdonvastaisiin toimenpiteisiin sekä laaja lausunto-oikeus sosiaalihuoltoa koskevissa asioissa. Sosiaalityöntekijä vastaa asiakasprosessin edistymisestä, toimenpiteiden arvioinnista ja prosessin aikana uusista päätöksistä. S:\SOSK\2013\LTK\13.11.2013\AVIn selvitys\sosiaalityöntekijä tehtävänkuvaus.doc

NAANTALIN KAUPUNKI TEHTÄVÄNKUVAUS 4/ 4 6.11.2013 3. Yhteistyötaidot (Työn edellyttämä kanssakäyminen sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden kanssa sekä ongelmatilanteiden ratkaisuun osallistuminen): Sosiaalityöntekijän keskeinen työväline on vuorovaikutustaidot. Vuorovaikutuksen vaativuutta kuvaavat ohjaus, neuvonta, motivointi ja koordinointi.eri tilanteissa sosiaalityöntekijän on kyettävä sovittamaan yhteen vastakkaisia erilaisia näkökulmia. Työnjaosta päättäminen viranomaisten kesken niin että asiakas saa myös muiden ammattiryhmien tuen. Tämä edellyttää itsenäistä asiantuntijatason vaikuttamista ja yhteistyökykyä. 4. Työolosuhteet (Työhön liittyvät fyysiset ja henkiset kuormitustekijät, joita ei voida työsuojellisin toimenpitein poistaa: Työn viimesijaisuus, asiakkaiden valikoimattomuus, tahdonvastaisista toimenpiteistä päättäminen sekä työskentely väkivaltaisten asiakkaiden kanssa aiheuttaa paljon psyykkistä kuormitusta. Asiakkuus alkaa useimmiten tahdonvastaisesti lastensuojeluilmoituksen saapumisen jälkeen. Työlle on ominaista kiire ja työn suuri määrä. Emotionaalinen ihmissuhdekuuormitus on erittäin suuri. Työssä esiintyy yksipuolisista työasennoista johtuvia kiputiloja. Tehtävänkuvaus on käsitelty viranhaltian/työntekijän kanssa Aika ja paikka: Esimiehen allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus Viranhaltijan/työntekijän sijoittuminen palkkahinnoitteluryhmässään vaativuusluokkaan 1 4 (4 vaatitivin) S:\SOSK\2013\LTK\13.11.2013\AVIn selvitys\sosiaalityöntekijä tehtävänkuvaus.doc

NAANTALIN KAUPUNKI TEHTÄVÄNKUVAUS 1/ 3 6.11.2013 TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike: Sosiaaliohjaaja Työyksikkö: Naantalin kaupunki / lapsiperheiden sosiaalityö, lastensuojelu Henkilön nimi: Koulutus: Sosiaaliohjaaja Asema organisaatiossa Lähin esimies: Sosiaalityön johtaja Mahdolliset välittömät alaiset: Työpaikan fyysisen työympäristön kuvaus: Työ sisältää paitsi toimistotyötä myös kotikäyntejä asiakkaiden luokse ja osallistumista perhettä ja lasta koskeviin verkstoihin. Sijoitettuja lapsia tavataan heidän sijoituspaikoissan. Kuntaliitossopimuksen mukaan sosiaaliohjaaja työskentelee no. myös saariston alueella Merimasku, Rymättylä ja Velkua sekä Livonsaari. Palkkahinnoitteluryhmä: YLEISKUVA TEHTÄVÄSTÄ Työn tarkoitus (Miksi työ on olemassa ja keitä varten sitä tehdään): Lastensuojelun viitelehyksessä tapahtuvaa suunnitelmallista ja tavoiteeelista työskentelyä lastensuojeluperheiden, vanhempien, lasten ja nuorten kanssa tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi. Lähisosiaalityön tehtävät. Sosiaaliohjaajan tehtäväalueisiin kuuluvat erityisesti palvelutarpeen arviointi yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa, perhetyö ja avohuollon tukitoimien sekä jälkihuollon toteuttaminen asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti. Lähihoitajat puolestaan huolehtivat avohuollon tukitoimiin tai jälkihuoltoon liittyvästä kotona tehtävästä lähityöstä tai kotipalvelusta. Laitosten yhteydessä voidaan myös tehdä perhetyötä tai antaa jälkihuollon palveluja, jotka tällöin kuuluvat pääasiallisesti sosiaaliohjaajan tehtäviin. Sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja (sosionomi AMK) ja lähihoitaja tekevät psykososiaalista asiakastyötä sekä neuvonta- ja ohjaustyötä ammatillisen osaamisensa perusteella. Osaaminen hyödynnetään optimaalisesti siten, että lapsi ja perhe saa parhaan mahdollisen avun/palvelun eri ammattiryhmien osaamista ja taitoa hyödyntäen. S:\SOSK\2013\LTK\13.11.2013\AVIn selvitys\sosiaaliohjaaja tehtävänkuvaus.doc

NAANTALIN KAUPUNKI TEHTÄVÄNKUVAUS 2/ 3 6.11.2013 Keskeiset tehtävät (nimeä tehtäväkokonaisuudet ja arvioi kuinka monta % ne ovat kokonaistyöajasta vuositasolla): -sosiaaliohjaajan työ perustuu sosiaalityöntekijän arvioon työn tarpeellisuudesta -ohjausta ja tukea asiakassuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden aikaan saamiseksi -työparin omainaisuudessa asiakkaan tilanteen kokonaisvaltainen selvittely, mikä edellyttää asiakkaan kotioloihin tutustumista ja eläm'ntilanteen seurantaa -muutoksen aikaan saaminen -asikkaiden tapaaminen yhdessä vastuusosiaalityöntekijän kanssa -dokumentointi -sijoitettujen lasten ja heidän vanhempiensasäännöllinen tapaaminen yhdessä perheen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssaja tilanteen tarkistaminen -asiakassuunnitelmien laatimisieen osallistuminen - arvioinnissa mukana oleminen koskien lasten ja perheiden jälleenyhdistämistä -moniammatiilinen yhteistyö perheen ja verkostojen kanssa S:\SOSK\2013\LTK\13.11.2013\AVIn selvitys\sosiaaliohjaaja tehtävänkuvaus.doc

NAANTALIN KAUPUNKI TEHTÄVÄNKUVAUS 3/ 3 6.11.2013 VAATIVUUSTEKIJÄT 1. Työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot ja itsenäinen harkinta): Sosiaaliohjaaja toimii sosiaalisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen tehtävissä sekä sosiaalityöntekijän työparina sosiaalihuollon tehtävissä. Työpaikkana voi olla kunnan tai kaupungin virasto, vammaisten, lasten tai päihdeongelmaisten hoitolaitos tai yksityinen järjestö. Asiakkaan tukeminen edellyttää vuorovaikutustaitoja, myönteisyyttä ja pitkäjännitteisyyttä sekä kykyä tehdä verkostotyötä eri ammattiryhmien kanssa. Laaja oman alueen tietous ja osaaminen. Edellyttää kykyä suunnitella ja kehittää omaa työtä ja siihen liittyvisä työtapoja. Tietotekniikan eri ohjelmat 2. Työn vaikutukset ja vastuu (Millaiset vaikutukset työllä on sisäisten tai ulkoisten asiakkaiden toiminnallisiin olosuhteisiin. Esimies- ja asiantuntijatyössä tulee huomioida velvollisuus huolehtia työyhteisön toimintaedellytyksistä): Tavoitteena on tukea ja ohjata asiakasta omatoimisuuteen ja oman elämän hallintaan. Asiakkaan erilaisten mahdollisuuksien selvittäminen osana lastensuojelun avohuollon kokonaisuutta ja tarvittaviin palveluihin sitoututtaminen. 3. Yhteistyötaidot (Työn edellyttämä kanssakäyminen sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden kanssa sekä ongelmatilanteiden ratkaisuun osallistuminen): Asiakastyöskentely sekä yhteistyö sosiaalityöntekijän työparina ja muiden tahojen kanssa vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja ja eri palveluiden tuntemusta. 4. Työolosuhteet (Työhön liittyvät fyysiset ja henkiset kuormitustekijät, joita ei voida työsuojellisin toimenpitein poistaa: Työskentely vaikeissa tilanteissa olevien asiakkaiden kanssa aiheuttaa psyykkistä ja emotionaalista kuormitusta. Työntekijä joutuu työssään myös kohtaamaan ennalta arvaamattomia tilanteita. Tehtävänkuvaus on käsitelty viranhaltian/työntekijän kanssa Aika ja paikka: Esimiehen allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus Viranhaltijan/työntekijän sijoittuminen palkkahinnoitteluryhmässään vaativuusluokkaan 1 4 (4 vaatitivin) S:\SOSK\2013\LTK\13.11.2013\AVIn selvitys\sosiaaliohjaaja tehtävänkuvaus.doc

NAANTALIN KAUPUNKI TEHTÄVÄNKUVAUS 1/ 3 6.11.2013 TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike: Perhetyöntekijä Työyksikkö: Naantalin kaupunki / lapsiperheiden sosiaalityö, lastensuojelu Henkilön nimi: Asema organisaatiossa Lähin esimies: Sosiaalityön johtaja Mahdolliset välittömät alaiset: Koulutus: kodinhoitaja, perhetyöntekijän oppisopimuskoulutus Työpaikan fyysisen työympäristön kuvaus: Pääasiassa perheiden kotona ja perheiden toimintaympäristössään tapahtuvaa työtä -Ihmisten lähellä tehtävää työtä, jolloin ammattilaisen työpaikka on perheen kotona -Intervention kohteena on suhde, eli perhetyöntekijä pyrkii vaikuttamaan perhesuhteisiin -Myös työntekijä on osapuoli suhteissa, eli hän tekee vuorovaikutus- ja suhdetyötä -Työhön kuuluu reflektointi, jolloin voidaan tarkastella kuinka suhteet muuttuu ja mikä niitä muuttaa ja mikä auttaa lasta -Ammattilainen työskentelee lähellä asiakasta, mutta riittävän kaukana, jotta suhteesta muodostuu auttava, ulospäästävä. Palkkahinnoitteluryhmä: YLEISKUVA TEHTÄVÄSTÄ Työn tarkoitus (Miksi työ on olemassa ja keitä varten sitä tehdään): Lastensuojelun viitelehyksessä tapahtuvaa suunnitelmallista ja tavoiteeelista työskentelyä lastensuojeluperheiden, vanhempien, lasten ja nuorten kanssa tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi. Perhetyö on lastensuojelulain mukainen avohuollon tukitoimenpide. Se on asiakkaan, sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän kanssa sovittua tavoitteellista, suunnitelmallista ihmissuhde- ja ohjaustyötä. Perhetyö perustuu aina sosiaalityöntekijän arvioon perhetyön tarpellisuudesta avohuollon tukitoimena.perhetyöntekijä laatii perheen kanssa perhetyön suunnitelman, missä sovitaan tavoitteista. Tavoitteita seurataan ja perhetyöntekijä dokumentoi perhetyön sisältöä ja sen toimivuutta, hyötyä ja tarpeellisuutta perheessä. Perhetyössä yhdistyy tuki ja kontrolli. Samalla kun perhetyöntekijät rakentavat luottamuksellista yhteistyösuhdetta lasten ja heidän perheidensä kanssa, on heidän toimittava myös kontrollantteina, jotka varmistavat, että lapsen etu toteutuu. S:\SOSK\2013\LTK\13.11.2013\AVIn selvitys\perhetyöntekijä tehtävänkuvaus.doc

NAANTALIN KAUPUNKI TEHTÄVÄNKUVAUS 2/ 3 6.11.2013 Keskeiset tehtävät (nimeä tehtäväkokonaisuudet ja arvioi kuinka monta % ne ovat kokonaistyöajasta vuositasolla): Lastensuojelun perhetyöllä tarkoitetaan: lastensuojelukontekstissa tapahtuvaa,-lapsilähtöistä, perhettä tukevaa ja perhekokonaisuuden toimivuutta vahvistavaa -tavoitteellista ja suunnitelmallista -intensiivistä ja (moni)ammatillista -psykososiaalista, toiminnallista ja monimuotoista työtä, -joka kohdistuu sekä perheenjäseniin yksilöinä että perhekokonaisuuteen -jota tehdään perheen kotona tai lapsen arki- ja kasvuympäristössä tai tähän tarkoitukseen varatuissa tiloissa jaksoittain toteutettuna -jota edeltää saate tai ammatillinen arvio perhetyön tarpeesta -jonka etenemistä arvioidaan säännöllisesti ja sovitusti asiakkaan kanssa, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän (kirjallinen suunnitelma) kanssa -johon tarvittaessa kytketään muita palveluita, niin että muodostuu tarvetta vastaava palvelukokonaisuus -jossa huolehditaan, että perhetyön jälkeen lapsen ja perheenjäsenten tarvitsemista palveluista, tuesta sekä mahdollisesta jälkihuollosta/-hoidosta on sovittu. S:\SOSK\2013\LTK\13.11.2013\AVIn selvitys\perhetyöntekijä tehtävänkuvaus.doc

NAANTALIN KAUPUNKI TEHTÄVÄNKUVAUS 3/ 3 6.11.2013 VAATIVUUSTEKIJÄT 1. Työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot ja itsenäinen harkinta): Lapsiosaaminen: lapsen kuuleminen, osallisuuden vahvistaminen, sensitiivinen kehityksen tuki, traumaattisten asioiden ja kokemusten tunnistaminen ja työstäminen, lapsen kokonaisvaltainen kehityksen ymmärtäminen, lasten kanssa työskentelemisen taidot Perheosaaminen:perheen dynamiikan tunnistaminen, perheen sisäisten vuorovaikutuskysymysten tuntemus ja kyky puuttua prosesseihin, traumaattisten kokemusten ja menetysten työstäminen Muutososaaminen:perhesysteemissä ja suhteissa muutoksen aikaansaamisen taidot, kuntoutumisen tuki 2. Työn vaikutukset ja vastuu (Millaiset vaikutukset työllä on sisäisten tai ulkoisten asiakkaiden toiminnallisiin olosuhteisiin. Esimies- ja asiantuntijatyössä tulee huomioida velvollisuus huolehtia työyhteisön toimintaedellytyksistä): Tavoitteena on tukea ja ohjata asiakasta omatoimisuuteen ja oman elämän hallintaan 3. Yhteistyötaidot (Työn edellyttämä kanssakäyminen sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden kanssa sekä ongelmatilanteiden ratkaisuun osallistuminen): Asiakastyöskentely sekä yhteistyö sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työparina ja muiden tahojen kanssa vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja ja eri palveluiden tuntemusta 4. Työolosuhteet (Työhön liittyvät fyysiset ja henkiset kuormitustekijät, joita ei voida työsuojellisin toimenpitein poistaa: Asiakkaan kotona tehtävää työtä ei voi ennakoida tai suunnitella loppuun asti. Kotikäynneillä enemmän kuin toimistotyössä arvaamattomia tilanteita ja arvaamattomasti käyttäytyviä asiakkaita Työparin mukanaolo lisää turvallisuutta. Sekä perheen että työntekijän oikeusturvaa lisää, että työntekijöitä on kaksi kuulemassa, mitä perheessä tapahtuu (konfliktit ja väärinymmärrykset) Tehtävänkuvaus on käsitelty viranhaltian/työntekijän kanssa Aika ja paikka: Esimiehen allekirjoitus Työntekijän allekirjoitus Viranhaltijan/työntekijän sijoittuminen palkkahinnoitteluryhmässään vaativuusluokkaan 1 4 (4 vaatitivin) S:\SOSK\2013\LTK\13.11.2013\AVIn selvitys\perhetyöntekijä tehtävänkuvaus.doc

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖ /KOULUTUKSET AMMATILLINEN KOULUTUS VUONNA 2012 KAIKILLE YHTEINEN 3.2.2012 Lastensuojelun kehittämispäivä ( dokumentointi ja perhetyön suunnitelmat) 24.8.2012 Lastensuojelun kehittämispäivä ( dokumentointi) 9.11.2012 Lastensuojelutarpeen selvittäminen (Marika Polso) Tutkijaprofessori Hannu Lauerman säännölliset konsultaatiot 16.1,30.1,13.2,27.2,12.3,26.3,16.4,30.4,7.5,21.5,10.9,24.9,8.10,22.10 ja 26.11 AMMATILLINEN KOULUTUS VUONNA 2013 KAIKILLE YHTEINEN 29.5.2013 Varatuomari Jarkko Helminen lakikoulutus 7.6.2013 Lastensuojelun kehittämispäivä (sijaistraumatisoituminen) 4.8.2013 Jarkko Voutilainen Pro Consona - koulutus 6.8.2013 Lastensuojelun kehittämispäivä (Sirpa Montonen voimavarakeskeinen) 25.9.2013 Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja Naantalin lastensuojelun työneuvottelu (Avi ja lapsiperheiden sosiaalityö) 27.9.2013 Päivähoitofoorumi lastensuojelun ja päivähoidon yhteistyöstä 2.10.2013 Neuvolan lääkärien ja terveydenhoitajien ja lastensuojelun moniammatillisen yhteistyötiimin perustaminen 15.10.2013 Lounais-Suomen aluehallintoviraston koulutus 29.11.2013 Koulujen ja lastensuojelun yhteistyöpalaveri 30.11.2013 Lastensuojelun laatusuositus ja työnjako sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien kesken 13.12.2013 Lastensuojelun kehittämispäivä (prosessit) Tutkimusprofessori Hannu Lauerman säännölliset konsultaatiot vuonna 2013: 28.8, 9.9,13.9, 21.10,4.11,18.11,2.12 ja 16.12

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖN TOTEUTUNEET AMMATILLISET KOULUTUKSET VUONNA 2013 HENKILÖITTÄIN Sosiaalityöntekijä Nina Fagerström Brief Coaching 10.-11.6.2013 Turku 2 pv Sosiaalityöntekijä Elina Wiljanen Olosuhdeselvitykset käräjäoikeudelle 7.5.2013 Turku 1 pv Avohuollon lastensuojeluprosessi ja hallinto-oikeusprosessi 15.9.2013 Turku 1 pv Sosiaalityöntekijä Ulrika Österlund Lapsen/nuoren käytöspulmien kohtaaminen 2.4.2013 Turku 1 pv Lasten huolto- ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaiset olosuhdeselvitykset 15.5.2013 Turku 1 pv Avohuollon lastensuojeluprosessi ja hallinto-oikeusprosessi 15.10.2013 Turku 1 pv Sosiaaliohjaaja Maija Lammela Olosuhdeselvitys-koulutus 15.5.2013 Turku ½ pv AVI: avohuollon lastensuojeluprosessit ja hallinto-oikeusprosessi 15.10.2013 Turku 1 pv Sosiaaliohjaaja Maarit Viitaniemi - työnohjaukset - Lauerman konsultaatiot Sosiaaliohjaaja Päivi Tossavainen Lapsen/nuoren käytöspulmien kohtaaminen 2.4.2013 Turku 1 pv Sosialialan (ylempi AMK) koulutusohjelma 2.-4.9.2013 Turku 3 pv 19.9.2013 Turku 1 pv 3.10.2013 Turku 1 pv Avohuollon lastensuojeluprosessi ja hallinto-oikeusprosessi 15.10.2013 Turku 1 pv Lapsiperhepsykologi Nina Virtanen Olosuhdeselvitys-koulutus 15.5.2013 Turku 1 pv Lasten käytöshäiriöt ja pojan kehityshaasteet 22.5.2013 Turku ½ pv Henkilöiden välinen neurobiologia ja aivot lapsi-vanhempi -suht. 3.-4.10.2013 Tampere 2 pv AVI: avohuollon lastensuojeluprosessit ja hallinto-oikeusprosessi 15.10.2013 Turku 1 pv

Lapsiperhepsykologi Laura Dellinger Hyvinvointi-paneeli (sote) 1.3.2013 Naantali 1 pv Olosuhdeselvitykset 15.5.2013 Turku 1 pv Psykoterapiakoulutukseen liittyvä seminaari 29.-30.8.2013 Helsinki 2 pv Psykoterapiakoulutukseen liittyvä työnohjaus 19.9.2013 Helsinki 1 pv Psykoterapiakoulutus-seminaari 3.-4.10.2013 Hämeenlinna 1 pv Avohuollon lastensuojeluprosessi ja hallinto-oikeusprosessi 15.10.2013 Turku 1 pv Mielenterveyden häiriöt (osa psykoterapiakoulutusta) 21.- 22.10.2013 Helsinki 2 pv - työnohjaus noin kolmen viikon välein Psykoterapeutti Riina Johansson Traumatisoituminen /ylisukupolvisuus /perheen kanssa työskentely 24.4.2013 Helsinki 1 pv Olosuhdeselvitys-koulutus 15.5.2013 Turku 1 pv Trauman siirtyminen auttajaan - sijaistraumatisoituminen 24.5.2013 Helsinki 1 pv Lasten käytöshäiriöt + pojan kehityksen haasteet 4.6.2013 Turku 1 pv Kun ratkaisukeskeinen työote ei yksin riitä / Yvonne Dolan 3.-4.10.2013 Helsinki 2 pv - työnohjaus noin joka kolmas viikko / kerran kuussa - Lauerman konsultaatiot Avohuollonohjaaja Jonna Tanskanen Lastensuojelun kirjaamisvelvoitteet ja tietojen luovuttaminen 30.1.2013 1 pv Lastensuojelulaki, ls-asiakkuus ja asiakasprosessit 5.2.2013 1 pv Ohjauksen ajankohtaispäivät 11.- 12.10.2013 Turku 2 pv Lasten ja nuorten psyykkinen oireilu 16.10.2013 1 pv - työnohjaus 1 krt/kk Avohuollonohjaaja Irina Peltopihko Lastensuojelun kirjaamisvelvoitteet ja tietojen luovuttaminen 30.1.2013 Kaarina 1 pv Lastensuojelulaki - lastensuojelun asiakkuus ja asiakasprosessit 5.2.2013 Turku 1 pv Ohjauksen ajankohtaispäivät 11.- 12.10.2013 Turku 2 pv Lasten ja nuorten psyykkinen oireilu -seminaari 17.10.2013 Turku 1 pv - työnohjaukset lokakuusta 2012 4 viikon välein

Perhetyöntekijä Hille Hellsten Lastensuojelun kirjaamisvelvoitteet ja tietojen luovuttaminen 30.1.2013 Kaarina 1 pv Varsinais-Suomen perhetyöntekijät ry 27.9.2013 Parainen 1 pv Perhetyöntekijä Marja Kainulainen Lastensuojelun kirjaamisvelvoitteet ja tietojen luovuttaminen 30.11.2013 Kaarina 1 pv Varsinais-Suomen perhetyöntekijät ry 27.9.2013 Parainen 1 pv Perhetyöntekijä Johanna Lainio Varsinais-Suomen perhetyöntekijät ry 26.9.2013 Parainen 1 pv Perhetyöntekijä Anna-Kaisa Kortelainen Lastensuojelun kirjaamisvelvoitteet ja tietojen luovuttaminen 30.1.2013 Kaarina 1 pv Varsinais-Suomen perhetyöntekijät ry 27.9.2013 Parainen 1 pv Perhetyöntekijä Satu Lehmus-Lehto Varsinais-Suomen perhetyöntekijät ry 27.9.2013 Parainen 1 pv

NAANTALIN LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014 Alla on esitetty soten koulutussuunnitelmasta se osa, joka koskee erityisesti lapsiperheiden sosiaalityötä. Ajankohta Aihepiiri osallistujat Helmikuu Soten laajennetun johtoryhmän esimiestyön kehittämispäivä:johtavien viranhaltijoiden välinen yhteistyö ja moniammatillisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden esimiehet: soten johtoryhmä laajennettuna lähiesimiehillä: vastaanoton ja kotihoidon osastonhoitajat, Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Syyskuu Marraskuu Lastensuojelun kehittämispäivä: vuoden 2014 lakimuutokset (mm. esitutkintalain muutos) Lastensuojelun laatusuositukset Sosiaalityön ja lääkärin vastaanoton kehittämisiltapäivä: käydään läpi yhteistyökysymyksiä lastensuojelussa, päihde- ja mielenterveyshuollossa sekä vammaispalveluissa Sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmän kehittämispäivä: koko soten tuloskortit, vuosikello ja palvelustrategia Lastensuojelun infotilaisuudet kouluille ja päivähoidolle Lastensuojelun kehittämispäivä: prosessit ja dokumentointi aikuissosiaalityönpäällikkö, sosiaalijohtaja Lastensuojeluhenkilöstö aikuis- vammais- ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja terveyskeskuksen vastaanoton lääkärit ja sairaanhoitajat ja esimiehet sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmä: perusturvajohtaja, ylilääkäri, sosiaalityönjohtaja, talouspäällikkö, hoitoja vanhuspalvelujohtaja, johtava hoitaja, henkilöstön edustaja sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat kaikki lastensuojelun työntekijät Yllä olevat koulutuspäivät ovat olleet ja ovat edelleen osa vuosittaista talon sisäistä kouluttautumista ja yhteistyö tiivistämistä eri toimijoiden välillä. Koulutussuunnitelmaan on koottu vuoden 2014 talousarviosuunnitelman yhteydessä sosiaali- ja terveysviraston johtoryhmässä sovitut yhteiset koulutukset.

NAANTALIN LASTENSUOJELUASIAKKUUDET 31.10.2013 31.10.2013 tilanne Asiakkaita 175 Sijoitetut - perhehoito 17 - laitoshoito 10 - perhekotihoito 5 - tukiasuminen 1 Oma perhetyö Oma intensiivinen perhetyö Avohuollon ohjaajan palvelut Psykologin palvelut Psykoterapeutin palvelut 47 lapselle 1 lapselle 29 nuorelle 78 lapselle 23 lastensuojeluperheen aikuiselle 28 päivähoidon ohjaamana lapselle/perheille 78 lapselle/perheelle Ajalla 1.1. 31.10.2013 Asiakkaita 266 - joista sijoitettuja 55 - jälkihuollossa 20 Sijoitukset - laitoksiin 26 - perhekoteihin 7 - perhehoitoon 27 (osa siirretty kesken vuotta laitoksista tai perhekodeista perhehoitoon, näkyvät molemmissa luvuissa) - kotiin vanhempien luokse 6 - tukiasuntoon 1 Ls-lmoituksia 312 Tiedonsaanti ls-tarpeesta 19 Pyyntö ls-tarpeen arvioimiseksi 17 Yhteensä 348, joista 3 käsittelyssä - keskimääräinen käsittelyaika 8,2 vrk Lastensuojelutarpeen selvityksiä 41 - joista valmistunut 31.10. mennessä 35 - kesken 6 - keskimääräinen käsittelyaika 47,7 vrk

LASTENSUOJELUILMOITUSTEN KÄSITTELYAJAT Ilm. lkm Enint. 7 pv % 8-20 pv % 21-310 pv % Yli 30 pv % Keskimääräinen käsittelyaika pv 348 249 71,6 58 16,7 21 6,0 20 5,7 8,2 LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYSTEN KÄSITTELYAJAT Selv. Lkm Enint. 3 kk % 3-6 kk % 6-12 kk % Yli 11 kk % Keskimääräinen käsittelyaika pv 35 28 80,0 7 20,0 0 0,0 0 0,0 47,7

NAANTALI - PARAS PAIKKA LAPSELLE Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2011-2012 Lastensuojelusuunnitelma Lastensuojelulaki 12 Kaupunginvaltuusto 28.2.2011 Valmistelutyöryhmä: Sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen(pj) Vapaa-aikatoimen päällikkö Eija Laurila Johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen Koulupsykologi Tanja Aaltonen Sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti Päivähoidon esimies Ritva Parviainen Ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja Minna Suikkanen Turun AMK:n yliopettaja Meeri Rusi (siht.)

Sisällys Tiivistelmä... 3 1. Johdanto... 9 2. Naantalilaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lähtökohdat... 11 2.1 Kuntasuunnittelu ja yleinen lainsäädäntö... 11 2.2 Arvoperusta... 11 2.3 Lastensuojelulaki... 13 3. Lasten, nuorten ja perheiden kasvuolot ja hyvinvoinnin tila... 13 3.1 Kyselyt... 13 3.1.1 Kouluterveyskysely peruskoulun 8. ja 9. luokille ja lukion 1.ja 2. luokille... 13 3.1.2 Koulujen henkilöstön käsitykset erityisopetuksen ja oppilashuollon tilanteesta Naantalissa... 15 3.1.3 Hyvinvointikysely naantalilaisille lapsille, nuorille ja aikuisille... 16 3.2 Väestö, elinolot ja kasvuympäristö... 19 3.3 Lasten ja nuorten erityisen tuen tarve... 22 4. Lasten ja nuorten palveluiden nykytila ja tulevaisuuden näkymät... 23 4.1 Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut... 23 4.1.1 Neuvolatoiminta... 24 4.1.2 Päivähoito... 28 4.1.3 Koulu ja perusopetus... 32 4.1.4 Terveydenhuolto... 40 4.1.5 Vapaa-aikatoimi... 44 4.1.6 Lastensuojelun sosiaalityö... 48 4.1.7 Päihdetyö... 51 4.1.8 Seurakuntien ja järjestöjen työ lasten, nuorten ja perheiden hyväksi... 54 4.2. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu... 56 5. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin strateginen kehityssuunta ja tavoitteet... 66 5.1 Keskeiset tavoitteet... 66 5.2 Suunnitelman toteuttamisen vastuut ja seurantasuunnitelma... 67 Liite 1. Koulujen henkilöstön käsitykset erityisopetuksen ja oppilashuollon tilanteesta Naantalissa sekä hyvinvointikysely naantalilaisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Liite 2. Nykytilanteen kuvaaminen tilastojen valossa. Liite 3. Perhevalmennus. Liite 4. Lastensuojelutyötä koskeva liite. 2

Tiivistelmä Lastensuojelulain mukaan kuntien on laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen keskeiset tavoitteet Naantalissa ovat: 1. Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen. 2. Hallintorajat ylittävien prosessien kehittäminen (moniammatillinen toimiva palveluverkosto, yhteinen toimintakulttuuri ja asiakaslähtöinen työ). 3. Vanhemmuuden tukeminen ja arjen toimivuus (mm. avoin päiväkotitoiminta, neuvolayhteistyö, perhetyö, rohkaisu, leimaamattomuus, matala kynnys, vanhempien osallisuus konkreettisessa toiminnassa). 4. Aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset toimiva nuorisofoorumi ja lasten parlamentti (foorumit, rohkaisu sekä asiakasohjautuvuuden tutkiminen; kohtaavatko palvelut ja asiakkaat). Kaikissa näissä otetaan huomioon asiakasnäkökulma, henkilöstönäkökulma sekä talous- ja prosessinäkökulma. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa painopistettä pitäisi kaiken kaikkiaan siirtää ehkäisevän verkostomaisen yhteistoiminnan suuntaan. Vuonna 2009 lasten ja nuorten osalta tilanne oli kuitenkin vielä toinen. Erikoissairaanhoidon kustannukset (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria ja lastentaudit) olivat yhteensä 2 167 500 euroa ja lastensuojelusijoituksien kustannukset 3 016 000 euroa, kun lasten suojelun avohuollon tukitoimiin käytettiin oman toiminnan noin 250 000 euron lisäksi noin 640 000 euroa ostopalveluihin. Oleellisessa osassa lasten ja nuorten kasvuolojen kehittämisessä, ongelmien ehkäisemisessä ja ehkäisevän lasten suojelutyön kehittämisessä on toimiva moniammatillinen yhteistyö ja lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi eri hallintokunnissa, seurakunnissa ja kolmannella sektorilla tehtävän työn yhteensovittaminen. Painopisteet Toimenpide-esitykset Neuvola Perhekeskeinen ja asiakaslähtöinen toiminta Yhteisöllinen terveyden edistäminen Terveydenhoitajan toimen perustaminen v. 2011, resurssien riittävyys erityistukea tarvitsevien perheiden kotikäynteihin MLL:n hankkeen koulutus ja jalkauttaminen; perheryhmätoiminnan aloittaminen ensimmäistä lastaan odottaneille vanhemmille (11 kertaa/ryhmä). Neuvolatyön laatu ja vaikuttavuus Moniammatillisen yhteistyön laajentaminen, kolmikanta kuten perhevalmennuksessa Terveydenhoitajien ja neuvolalääkäreiden resurssien riittävyys uutta asetusta toteutettaessa. 3

Varhaiskasvatus / Päivähoito Perheiden erilaisiin päivähoitotarpeisiin vastaaminen a) Varhaiskasvatuspalveluja tarjotaan päivähoidon eri muodoissa ja tuetaan myös kotona lapsiaan hoitavia perheitä. Erityispäivähoito b) Avointa päiväkotitoimintaa myös Rymättylän alueelle vuonna 2011. Yhteistyö mm. lastensuojelun ja neuvolan kanssa. Avoimiksi tulevien lastentarhanopettajien vakanssien muuttaminen erityislastentarhanopettajien vakansseiksi siten että jokaisessa päiväkodissa on yksi erityislastentarhanopettaja Päivähoidon ja lastensuojelun sekä neuvolan yhteisistä toimintatavoista sopiminen mm. remonttirukkasen avulla Perusopetus ja lukiokoulutus Yksilölliset tukimuodot ja riittävä tuen määrä Riittävä henkilöstö ja kohtuullinen työmäärä Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen, yhteistyön monimuotoisuus sekä olosuhteet ja toimitilat oppilashuoltotyön tekemiseen; Jatkokoulutukseen osallistuneiden oppilaiden/opiskelijoiden osuus Varhainen puuttuminen Erityisopetuksen järjestämistapojen arviointi Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen uuden perusopetuslain (642/2010) mukaisesti Kolmannen koulupsykologin palkkaaminen Perusopetuksen oppilashuoltotyön suunnitelman tekeminen 2011 Lukion opiskelijahuoltosunnitelman tarkistaminen (laadittu 2010) Riittävä henkilöstömäärä (max.12 lasta/ohjaaja) Vapaaaikatoimi Aamu- ja iltapäivätoiminta: Ohjatun ja turvallisen toiminnan järjestäminen koululaisten yksinäisiin iltapäiviin (1.-2. luokkalaiset ja 3.-9.luokkalaisista erityisopetuksen piiriin kuuluvat oppilaat Liikuntatoimi Aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen Hyvin toimivat paikallisyhdistykset Yhteistyön tiivistäminen koulujen kanssa Ohjattu kerhotoiminta ja tapahtumat: koululaisten liikuntakerhot, uimakoulut, erilaiset harrasteryhmät, kurssit, liikuntaleirit, koulutukset ja muut liikuntatapahtumat Osa toiminnoista järjestetään ostopalveluina Avustusmäärärahat, joilla tuetaan paikallisia liikuntatyötä tekeviä seuroja; perusavustus, kohdeavustus, ohjaajapalkkiot 4

Ennaltaehkäisevä nuorisotyö Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen tukeminen; aktiivinen ja osallistuva nuori Nuorten kansalaisvalmiuksien kehittäminen Avoin nuorisotoiminta; lähipalveluna eri kaupunginosissa; yhteisöllisyys Ohjatut kerhot, leiritoiminta, kurssit, erilaiset harrasteryhmät, tapahtumat Jalkautuva nuorisotyö Nuorisotyötä tekevien seurojen tukeminen Osallistuva nuori: Nuorisofoorumi, Lasten Parlamentti, Aloitekanava Avustusmäärärahat, joilla tuetaan paikallisia nuorisotyötä tekeviä yhdistyksiä; perusavustus ja kohdeavustus Alueellinen yhteistyö nuorisotyössä Korjaava nuorisotyö Tietoa, tukea ja toimintamahdollisuuksia liikkuvan ja etsivän työn avulla. Tiedotus ja neuvonta Nuorten liikkuvuuden, kansainvälistymisen ja ympäristötietouden lisääminen Tuetaan nuorten elämän- ja arjenhallintaa, työ- ja toimintakykyä sekä työelämävalmiuksia henkilökohtaisen ohjauksen sekä valmennuksen ja työpajatoiminnan avulla. Liikkuva ja etsivä nuorisotyö Ohjaamotoiminta ja starttivalmennus Työvalmennus nuorten työpajoissa Yksilö- ja ryhmävalmennus, teemaryhmät Nuorten sosiaalinen vahvistuminen sekä sijoittuminen koulutukseen ja työmarkkinoille. Kehitetään alueen yhteisiä palveluita sekä järjestetään koulutusta nuorten kanssa työskenteleville. Opiskelun ja työllistymisen tuki Globaalikasvatus (kansainvälisyys- ja ympäristökasvatus) Koulutus eri teemoista Sosiaalityö ja lastensuojelu Lastensuojelun varhainen puuttuminen ja avohuollon ensisijaisuus Toimivien yhteistyökäytäntöjen lisääminen peruspalveluiden kanssa Moniammatillinen työmuodot Laitossijoitusten viimesijaisuus Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden ja riittävän resursoinnin varmistaminen Naantalissa, yhden määräaikaisen vakinaistaminen vuonna 2011 ja neljän määräaikaisen vakinaistaminen 2012. Työhyvinvoinnista huolehtiminen 5

Päihdetyö: ehkäisevä ja korjaava päihdetyö Vanhempien alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy Ehkäisevä päihdetyö: Varhaisen puuttumisen malleja kehitetään ja kokeillaan päivähoidossa sekä äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa ja kouluterveydenhuollossa Tiedotusta alkoholin aiheuttamista haitoista lisätään: Hyvinvointipäivät yläasteella ja lukiossa. Ongelmakäytön ja/tai päihderiippuvuuden aiheuttamien haittojen ehkäisy: Aikuisten päihteiden riskikäyttö tunnistetaan, varhaisvaiheen haittoja ehkäistään ja avun saannin mahdollisuuksia lisätään o Turun A-klinikan sosiaaliterapeutin vastaanotto 1 x viikossa yli 25-vuotiaat o Ehkäisevän päihdetyöntekijän vastaanotto 1x viikossa alle 25-vuotiaat Nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy Luodaan toimintamalleja, jossa alaikäisten nuorten alkoholinkäytön aloittamisiän myöhentäminen toteutuu Kehitetään paikallisten liikunta- ja muiden järjestöjen kanssa päihteettömyys yhteinen vastuu-malli Naantalin kaupungin turvallisuussuunnitelman painopistealueena on kevyen liikenteen turvallisuus ja asennekasvatuksen parantaminen. Järjestetään turvallisesti mopolla koulutuksia yhteistyössä vapaaaikatoimen, koulutoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä kolmannen sektorin(terveys ry) kanssa 8.luokan oppilaille. Päihdetyön suunnitelman ja Länsi 2012-Länsi Suomen päihde ja mielenterveystyön kehittämishankeen painopistealueet lasten ja nuorten osalta: Ehkäisevä päihdetyö Toimenpiteet lasten ja nuorten osalta: Täydennetään yläkoulujen päihdekasvatusta ja vahvistetaan nuorten mielenterveyttä suojaavia tekijöitä lisäämällä tietoa ja taitoja stressin hallinasta. Mielenterveys- ja päihdekasvatus Hyvinvointi-iltapäivä alakouluissa 5-6- luokan oppilaille ja vanhemmille(länsi 2012-hankkeen mukaista toimintaa) Päihdeputkitapahtuma 7-luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen/huoltajille Varhainen puuttuminen 6

Päihteiden käytön puheeksi ottaminen vastaanotolla alle 18-vuotiaat, vanhemmat mukana vastaanotolla / vanhemmuuden tukeminen Katupartiointi, jalkautuva päihde- ja mielenterveystyö Ehkäistään ja vähennetään päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja Havaitaan riskiryhmät, tuetaan perheitä kasvatustehtävässään Alueellinen yhteistyö ehkäisevässä päideja mielenterveystyössä Länsi 2012-hanke mahdollistaa yhteistyön yli kuntarajojen Terveydenhuolto Terveyden edistäminen ja ylläpitäminen Terveyserojen kaventaminen Terveystarkastukset o kohdennetut terveystarkastukset Sairauksien ennaltaehkäisy ja ongelmien varhainen tunnistaminen. Palveluiden tasapuolinen ja hyvä saatavuus Yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa Itsehoidon ohjaus Työttömien terveystarkastukset o ryhmätoimintaa tarvittaessa Henkilöresurssien riittävyys toimipisteissä Ryhmätoiminta Verenpainemittarit terveysasemien odotustiloihin Seurakunta ja järjestöt Virikkeinen kasvuympäristö Ennaltaehkäisevä toiminta Toiminta oman tehtäväkuvan puitteissa Naantaliparas paikka lapselle - Strateginen, moniammatillinen työryhmä Työryhmän tehtävänä on kuvata, mitata ja yhteen sovittaa kunkin sektorin tekemää työtä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Työryhmä käsittelee kaupungin talous- ja toimintasuunnitelman, asiakaskyselyt, tilastot, arkityön palautteen ja kehittämishankkeet. Työryhmän puheenjohtajan tehtävä kestää vuoden ja jäsenen kaksi vuotta. Kullakin jäsenellä on varajäsen. Tavoitteena on aktiivinen, toimiva ryhmä, jossa eri ammattihenkilöiden osaaminen pääsee esiin hyödyttämään lasten parasta. Työryhmän työn lähtökohtana on Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjalta analysoida ja toteuttaa käytännössä lasten ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisevää toimintaa. Kaupunginjohtaja nimeää hallintokuntien esityksestä strategisen moniammatillisen työryhmän. 7

Koulutusyhteistyöryhmä Perusturvajohtaja nimeää hallintokuntien esityksestä ryhmän moniammatillisen koulutuksen edistämiseen vuoden 2011 alussa. Hyvinvointikysely lapsille, nuorille ja aikuisille Nettikysely tehdään vuoden 2012 lopulla suunnitelman ajantasaistamisen yhteydessä. Remonttihanke (KASTE kehittämisohjelmaan liittyvä) LÄNSI 2012- hanke (KASTE kehittämisohjelmaan liittyvä) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Koulutusyhteistyöryhmä olisi hallintokuntien välinen ryhmä, jossa suunniteltaisiin ja arvioitaisiin lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien koulutus mm. moniammatilliseen työskentelyyn. Hyvinvointikyselyllä netin kautta halutaan kuulla lasten, nuorten ja aikuisten ääntä. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen painottaen ennalta ehkäisyä ja varhaista puuttumista Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma / lastensuojelusuunnitelma tarkistetaan lastensuojelulain 12 :n mukaan. Moniammatillisissa työryhmissä käsitellään Naantalin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen rakenteiden ja hyvien työkäytäntöjen ja -menetelmien kehittämistä. Naantalin päihdetyön suunnitelman juurruttaminen arjen työhön ja 2011 aloitetaan päihde- ja mielenterveyssuunnitelman työstäminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyy v. 2013 lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. 8

1. Johdanto Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuli voimaan 1.1.2008 alkaen. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lasten suojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lasten suojelua sekä lapsija perhekohtaista lastensuojelua. Ehkäisevällä lasten suojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lasten suojelua on kunnan kaikkien palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lapsija perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lastensuojelulain 12 :n mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on lakisääteinen väline, jonka avulla ohjataan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointia kunnissa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta seuraavat tiedot: o o o o o o o o Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät sekä ongelmia ehkäisevät toimet ja palvelut. Lastensuojelun tarve kunnassa. Lastensuojeluun varattavat voimavarat. Lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva lastensuojelun palvelujärjestelmä. Yhteistyön järjestäminen eri viranomaisten välillä. Yhteistyö lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä. Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta. Kaupunginjohtaja on päätöksellä 3.3.2010 7 /2010 nimennyt hyvinvointityöryhmän. Hyvinvointityöryhmän tehtävänä on hyvinvointikertomuksen laadinta vuoden 2010 aikana, toimintaehdotuksen valmistelu sen pohjalta, hyvinvointikertomuksen päivittäminen vuosittain sekä poikkihallinnollisen ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja esitysten tekeminen eri toimielimille tervey- 9

den ja hyvinvoinnin edistämisessä. Työryhmään on nimetty perusturvajohtaja (puheenjohtaja), ylilääkäri, sosiaalijohtaja, sivistystoimenjohtaja, kaupunginarkkitehti ja kehityspäällikkö. Hyvinvointityöryhmä johtaa ja vastaa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman teosta. Hyvinvointityöryhmä on nimennyt Lastensuojelun (Lasu) valmistelutyöryhmän, jonka tehtävänä on lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman käytännön valmistelutyö. Lasu -valmisteluryhmään kuuluvat sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen (puheenjohtaja), koulupsykologi Tanja Aaltonen, vapaa-aikatoimen päällikkö Eija Laurila, johtava hoitaja Tellervo Hannula-Lehtinen, sosiaalityön johtaja Jutta Merilahti, päivähoidon esimies Ritva Parviainen, ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitaja Minna Suikkanen ja Turun AMK:n yliopettaja Meeri Rusi (sihteeri). Valmistelutyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 7.5.2010 ja sen jälkeen kuusi kertaa. Hyvinvointityöryhmä käsitteli suunnitelmaa kaksi kertaa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyvinvointijaosto on käsitellyt suunnitelmaluonnosta kolme kertaa. Palautteessaan hyvinvointijaosto korosti palveluverkoston kokoamista ja moniammatillisen työryhmän kokoamista jatkotyöhön. Lisäksi jaosto korosti ennaltaehkäisevää toimintaa lasten parhaaksi. Jaosto piti lasten suojelua tärkeänä ja korosti koko kaupungin sitoutumista. Työryhmän kukin jäsen on valmistellut tekstit oman hallintokuntansa osalta. Parhaat kiitokset kaikille aktiivisesta osallistumisesta ja työstänne. Erityiskiitos myös työryhmän sihteerille Meeri Rusille ja ulkoasun muokkaamisesta perusturvajohtajan sihteeri Airi Laurilalle sekä nettikyselyn toteuttaneelle it-suunnittelija Maarit Toropaiselle. Valmistelun koordinoinnista vastaa sosiaalijohtaja. Vuoden 2010 talousarviossa on varattu sosiaalityön tehtäväalueelle sosiaalityön hallintoon rahoitusta tälle työlle. Valtuusto on hyväksynyt suunnitelman teon vuoden 2010 aikana sosiaalityön painopisteeksi. Seurakunnan, järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin edustajat ovat olleet mukana valmistelussa KASTE- ohjelman rahoittaman alueellisen Remonttihankkeen (Sulle-mulle -hanke) työn kautta sekä erikseen järjestetyssä suunnittelutilaisuudessa Lapsia, nuoria ja vanhempia on kuultu lastenparlamentin ja nuorisofoorumin nettikyselyn avulla. Koulujen henkilökunnalle on lisäksi tehty erillinen kysely. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tehty vuosille 2011-2012. Suunnitelma käsitellään Naantalin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Sieltä se menee kaupunginhallituksille ja hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustolle. Suunnitelma otetaan huomioon talousarvioita ja -suunnitelmaa laadittaessa. Tuulet ovat suotuisia niille, jotka tietävät mihin ovat menossa (Vasco da Gama) Allekirjoitus Juhani Kylämäkilä Riitta Ylipelkonen 10

2. Naantalilaisten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lähtökohdat 2.1 Kuntasuunnittelu ja yleinen lainsäädäntö Kuntalain (1 ) mukaan kunnan perustehtävänä on huolehtia koko väestönsä hyvinvoinnista ja sen on oltava kuntasuunnittelussa keskeisesti esillä. Myös lasten ja nuorten hyvinvointi on koko kunnan laaja-alainen tehtäväkokonaisuus. Naantali -strategia 2009-2012 antaa suuntaviivat kehittämistyölle ja vuosittainen kuntasuunnittelu konkretisoi toimintaa. Naantali -strategia, turvallisuussuunnitelma ja erityisesti hyvinvointikertomus kuvaavat tavoitteita, joiden avulla turvataan kaikkien naantalilaisten hyvinvointia. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen onkin monen tahon yhteinen tehtävä. Hyvinvointi on moniulotteinen käsite ja sen määrittelyssä pitäydytään Naantalin hyvinvointikertomukseen. Naantalissa on tehty eri sektoreilla lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia suunnitelmia ja näiden sektoreiden lainsäädäntö määrittää lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien palvelujen järjestämistä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä säädöksiä kuvaavat mm. Kansanterveyslaki (1972/66), Sosiaalihuoltolaki (1982/710), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785), Laki sosiaalialan asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812), Lastensuojelulaki (2007/ 417), Nuorisolaki (2006/72), Perusopetuslaki (1998/628), Päivähoitolaki (1973/36), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999/621), Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (2004/759), Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (1983/361), Mielenterveyslaki (1990 /1116), Tartuntatautilaki (1986/583) sekä YK:n lasten oikeuksien sopimus. 2.2 Arvoperusta Lastensuojelusuunnitelman yhtenä lähtökohtana ovat Naantali -strategian tavoitteet, arvot ja niiden avulla määritellyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen toimintaperiaatteet. Naantalin-strategia tiivistää kunnan tehtävää kuntalaisten tukemisessa lauseella Naantali paras paikka elää, viihtyä ja tehdä työtä ja lasten kohdalla voitaisiin sanoa vastaavasti Naantali paras paikka lapselle. Naantalin arvot kuvaavat myös lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisen lähtökohtia: Avoimuus Avoimuus on mahdollisuutta vaikuttaa asioiden kehittämiseen ja päätöksentekoon Tiedotetaan aktiivisesti ja selkeästi asioiden valmistelusta ja päätöksistä Asiat hoidetaan mahdollisimman läpinäkyvästi 11

Luottamus Luottamus on kaksisuuntaista jokainen seisoo sanojensa takana Luottamus edellyttää että jokainen osaa oman tehtävänsä Luottamus on uskoa tulevaisuuteen Luottamus rakentuu keskinäisestä arvostuksesta Yhteistyö syntyy luottamuksesta Vastuullisuus Vastuullisuus on välittämistä Vastuullisuus on tehdä mitä on luvannut Vastuullisuus on myös itseohjautuvuutta ja omasta osaamisesta huolehtimista Selkeä organisaatio lisää vastuullisuutta Uudistumiskyky Uusien tietojen ja taitojen saamisesta vastuu on itsellä Uudistumiskyky on uusien toimintatapojen löytämistä Uudistumiskyky edellyttää laajempaa keskustelua yli hallintokuntarajojen Uudistumiskyky lisää avoimuutta palautteelle Vanhan uudelleen arvioiminen luo tilaa uuden omaksumiselle Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuutta on toiminta ja päätöksenteko yhdenvertaisin perustein Avoin tiedottaminen ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet on pyritty ottamaan huomioon lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelmaa tehtäessä. Monialaisen suunnitteluryhmän työ lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että kukin ryhmäläinen kerää tietoa ja viestittää käsiteltävistä asioista oman sektorinsa muille työntekijöille. Tavoitteena on että monialaisen lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan ryhmän toiminta jatkuu myös suunnitelman valmistumisen jälkeen. Keskeisessä roolissa on myös lasten ja nuorten kuuleminen. Lasten ja nuorten osallisuutta pyritään ottamaan huomioon lasten parlamentin ja nuorisoparlamentin kanssa tehtävän kyselyn avulla. 12

2.3 Lastensuojelulaki Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tehty lastensuojelulain velvoittamana. Lastensuojelulaissa tavoitellaan toimivaa monimmatillista palveluverkostoa, jossa kolmas sektori ja koko kunnan toiminta on tiiviisti mukana. Toimivan palveluverkoston kehittämisen keinoja ovat mm. tavoitteellinen ja tietoinen moniammatillinen yhteistyö, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, riittävät oikein kohdennetut resurssit sekä toiminnan vaikuttavuuden ja laadun seuranta. Lasten ja nuorten hyvän elämän perusedellytyksiä turvataan myös tukemalla perheen ja lähiyhteisön omaa kasvatustyötä ja mahdollisuuksia oman elämänsä järjestämiseen. Vastuu lasten hyvinvoinnista on ensisijaisesti vanhemmilla. Lasten, vanhempien, eri viranomaisten ja muiden lasten kanssa toimivien tahojen yhteistyö turvaa lasten hyvinvointia. Lasten suojelu tukee vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä järjestämällä palveluja ja tukitoimia. Kunnan keskeisiä lastensuojelun perustehtäviä lain mukaan ovat: 1. Lasten ja nuorten kasvuolojen kehittäminen edistämällä hyvinvointia ja ehkäisemällä ongelmia 2. Ehkäisevä lasten suojelu 3. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 3. Lasten, nuorten ja perheiden kasvuolot ja hyvinvoinnin tila 3.1 Kyselyt Suunnitelmassa käytettiin kouluterveyskyselyn tuloksia, koulujen henkilöstölle syksyllä 2010 tehtyä kyselyä erityisopetuksesta ja oppilashuollosta sekä syksyllä 2010 naantalilaisille lapsille, nuorille ja vanhemmille tehtyä kyselyä. 3.1.1 Kouluterveyskysely peruskoulun 8. ja 9. luokille ja lukion 1.ja 2. luokille Naantaliin on ostettu joka toinen vuosi valtakunnallisesti toteutettavan kouluterveyskyselyn tulokset. Kysely kuvaa yläasteikäisten (8. ja 9. luokka) ja lukioikäisten (1. ja 2. vuoden opiskelijat) kokemuksia elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilashuollosta. Viimeisin kouluterveyskysely on vuodelta 2009. Kun verrataan kehitystä vuodesta 2001 vuoteen 2009 voidaan todeta seuraavaa: 13

Taulukko 1. Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden ilonaiheita ja huolenaiheita. PERUSKOULULAISET Ilonaiheita mm. Huolenaiheita mm. Koulutyön kuormittavuus ja työilmapiiri ovat parantuneet viime vuosina Niiden lasten määrä jotka kokevat ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää on lisääntynyt Päihdetietämys parani ja humalajuominen väheni Tietämys omasta terveydestä ja seksuaaliterveystietämys parani Entistä suurempi osuus vastaajista ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Masennus lisääntyi Vanhempien tietämättömyys siitä missä lapset viettävät viikonlopun on lisääntynyt vuodesta 2001 mutta vähentynyt vuodesta 2007 Koulun fyysisissä oloissa koetaan olevan entistä enemmän puutteita Fyysisen uhkan kokemus ja koulukiusaaminen lisääntyivät Toistuva rikkeiden tekeminen, monioireilu ja myöhään valvominen lisääntyivät Niska- ja hartiakivut lisääntyivät ja koululääkärille pääsy oli vaikeampaa. Taulukko 2. Lukion 1. ja 2. luokkien oppilaiden ilonaiheita ja huolenaiheita. LUKIOLAISET Ilonaiheita mm. Huolenaiheita mm. Vanhemmat tiesivät entistä paremmin lasten viikonlopun viettopaikasta, mutta silti 37 % vanhemmista ei sitä tiennyt Entistä useampi koki että heillä oli ainakin 1 läheinen ystävä Koettu terveys parani keskimäärin ja liikuntaa harrastettiin enemmän Opiskeluvaikeudet ovat harvinaisempia kuin 2 vuotta aiemmin Lintsaaminen lisääntyi Aiempaa useammat, tosin vain 3%, eivät pitäneet lainkaan koulunkäynnistä Niskakivut lisääntyivät ja viikoittainen päänsärky lisääntyi Humalajuominen yleistyi ja seksuaaliterveystietämys aiempaa huonompaa 14

Koulu-uupumus väheni mutta se on vielä melko korkea. 8% kärsi vielä keskivaikeasta masennuksesta. Entistä useammat kokivat että tulivat kuulluksi koulussa Entistä harvempi mutta silti 41% koki että koulutyöhön liittyvä työmäärä on liian suuri Kouluterveyspalveluihin oltiin tyytyväisempiä Kouluterveyskysely ei tavoita peruskoulun jälkeen ammattikouluun menneitä naantalilaisia nuoria eikä myöskään niitä nuoria, jotka eivät ole menneet kouluun peruskoulun jälkeen. 3.1.2 Koulujen henkilöstön käsitykset erityisopetuksen ja oppilashuollon tilanteesta Naantalissa Koulujen henkilökunnalle tehtiin syksyllä 2010 kysely, jossa selvitettiin erityisopetuksen ja oppilashuollon tilannetta. (Tarkemmin liitteessä 1). Kysely kohdistettiin noin 190 koulujen henkilöstöön kuuluvalle viranhaltijalle ja vastauksia saatiin 138. Vastauksista on nähtävissä, että keskimäärin noin puolet koulujen henkilökunnasta kokee olemassa olevat erityisopetuksen ja oppilashuollon palvelut riittävänä, mutta eri osa-alueiden ja koulujen välillä on nähtävissä suuriakin eroja. Keskeisiä tuloksia: Laaja-alaisen erityisopetuksen tilanteeseen on noin puolet opettajista tyytyväisiä. Pienryhmäopetusta pitää riittävänä keskimäärin yli puolet vastaajista, mutta koulujen välillä on suuriakin eroja tyytyväisyydessä. Pienryhmäopetus nähdään siis tarpeellisena kaikissa peruskouluissa. Integroitua erityisopetusta haluaa lisätä 17% vastaajista, vähentää 38%. Muutamissa vastauksissa tuotiin esille myös mielipiteen olevan kiinni muiden tukitoimien saatavuudesta. Koulujen henkilöstön ajatuksia integraatioon vs. pienluokkaopetukseen olisi hyvä kartoittaa kasvotusten keskustellen, samoin oppilaiden ja vanhempien ajatuksia, sekä mietittävä sitä, millaisia vaikutuksia opetusjärjestelyillä on ko. oppilaille. Koulupsykologin palveluja pitää riittävänä hieman alle puolet vastaajista. Koulupsykologin työssä koetaan palvelun kohdistuvan sopivan verran psykologisten tutkimusten tekemiseen, erityisopetuskysymysten parissa työskentelyyn ja yhteistyöhön koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Suurinta tyytymättömyyttä kohdistetaan oppilasryhmien kanssa työskentelyn ja kuntouttavan ja hoitavan työn vähäisyyteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksen mukaan psykologin työalue olisi resursoitava niin, että yhtä koulupsykologia kohden on 600-800 oppilasta ja 3-4 koulua. Naantalissa koulupsykologeilla on noin kaksinkertainen alue 15

suosituksiin nähden. Resurssien vähäisyyden vuoksi suurin osa työajasta menee yksittäisten oppilaiden asioiden selvittämiseen, jolloin ennaltaehkäisevää toimintaa, työskentelyä oppilasryhmien kanssa ja opettajien konsultointia, pystytään järjestämään vain vähän. Koulukuraattorin palveluja pitää riittävänä hieman alle puolet vastaajista. Koulukuraattorin työssä palvelua koetaan kohdistettavan riittävästi yhteistyöhön koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Tyytymättömimpiä ollaan oppilasryhmien kanssa työskentelyn määrään. Sivistysvaliokunnan 7.9.2006 eduskunnalle tekemän koulutuspoliittisen selonteon (Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle, VNS 4/2006 vp) mukaan koulukuraattoreilla ei tällä hetkellä ole olemassa virallisia valtakunnallisia ohjeistuksia tai suosituksia henkilöstömitoituksesta. Koulukuraattorit tulivat lastensuojelulakiin 1990 (LSL 139/1990), jonka perusteluissa ehdotettiin työalueeksi 1000 oppilasta yhtä koulukuraattoria kohden. Tätä oppilasmäärää käytetään usein yleisenä suosituksena, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla suosituksena on 800 oppilasta yhtä kuraattoria kohden. Naantalissa koulukuraattorien oppilasmäärä vaihtelee hieman alle 800 oppilaasta hieman yli 1000 oppilaaseen. Tilanne vaikuttaa lukujen valossa hyvältä, mutta tuen tarpeessa olevien oppilaiden lukumäärä vaikuttaa lisääntyvän ja oppilaiden pulmat vaikeutuvan, jolloin resurssia ennaltaehkäisyyn ei useinkaan jää riittävästi. Yli puolet vastaajista on tyytyväisiä erilaisten oppijoiden huomioonottamiseen annetun tuen määrään. Naantalissa on prosentuaalisesti hieman vähemmän erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita kuin koko Suomen tasolla. Suurimmat prosentuaaliset erot ovat erityisopetuksen toteuttamistavoissa. Kokonaan erityisryhmässä olevien erityisopetukseen otettujen oppilaiden osuus Naantalissa on yli kolme kertaa pienempi kuin koko Suomessa (Naantali 13% verrattuna koko Suomi 47%). Nykypäivänä korostetaan integraatiota ja inkluusiota voimakkaasti ja Naantalissa noudatetaan periaatteita hienosti (Naantalissa osin integroituja 62 %, koko Suomessa 24%). (Kts. taulukko 14 Erityisopetus ja integrointi.) Koulun henkilöstölle suunnatussa kyselyssä hieman alle puolet vastaajista koki kuitenkin pienryhmäopetuksen määrän riittämättömänä. Osa erityisopetukseen siirretyistä oppilaista tarvitsee säännönmukaisesti tavallista pienempää ryhmää, jotta koulunkäynti muodostuisi turvalliseksi ja positiiviseksi kokemukseksi. Nyt joudutaan usein integroimaan kotiluokkaan oppilaita, joiden toimintakyky ei ole siihen riittävä. Erityisopetuksen järjestämistavoista olisi syytä käydä avointa keskustelua. Oppilaille pitäisi tarjota nykyistä useammin mahdollisuus erityisryhmässä opiskeluun, mikäli se on oppilaan edun mukaista. 3.1.3 Hyvinvointikysely naantalilaisille lapsille, nuorille ja aikuisille Naantalilaisten lasten, nuorten ja aikuisten näkemyksiä kysyttiin erillisillä nettikyselyillä syys - lokakuussa 2010. Kyselyihin pääsi vastaamaan kaupungin nettisivujen kautta ja kyselyyn vastaamisen pyyntö lähetettiin yleisen nettisivujen pyynnön lisäksi mm. järjestöille, seurakunnalle ja kaupungin omalle henkilökunnalle. Naantalissa toimii Lastenparlamentti (10-13 -vuotiaat) ja Nuorisofoorumi (14-18 -vuotiaat) ja myös tätä kautta koetettiin saada perille tietoa kyselystä. Paikallislehdessä oli myös kirjoitus kyselystä. 16

Kysely on tarkoitus tehdä uudestaan seuraavaa lasten ja nuorten hyvinvointikertomusta valmisteltaessa. Kyselyihin saatiin yhteensä 310 vastausta, joista 207 tuli lapsilta, 73 nuorilta ja 32 aikuisilta. Vastausten sisällön erittelyllä nostettiin esille keskeiset teemat. Tarkempi raportti on liitteessä 1. Lasten (alle 12 -vuotiaat) esille nostamat asiat: 1. Mitkä asiat sinulla ovat hyvin tänään? Puolet vastaajista on sitä mieltä että kaikki on hyvin tai melkein kaikki on hyvin. Esille nostettuja aihealueita ovat mm. koti ja perhe, kotieläimet, ravinto, koulu, kaverit, menestys, kuormittavuus ja oppitunnit. Tärkein yksittäinen teema on kaverien olemassaolo, yhdessä tekeminen ja keskustelu. Puhuttiin myös erilaisista aktiviteeteistä ja terveydestä. Hyvä päivä oli sellainen, jossa lapsi ja hänen läheisensä ovat terveitä, kotona on rakastava perhe ja hyvää ruokaa, koulussa kavereita ja hyvä menestys, lyhyehköt koulupäivät ja hyvää ruokaa, vapaaajalla kavereita ja yhteistä tekemistä. Hyvä päivä muodostui vastauksissa muista, kuin materiaalisista tekijöistä; elokuvat ja pelit mainittiin vain muutamassa vastauksessa. 2. Minkä asian toivoisit olevan elämässäsi tällä hetkellä paremmin? Puolet vastaajista ei muuttaisi mitään tai ei tiedä mitä muuttaisi elämässään. Jonkin verran muutoksia haluttiin kotiin ja perheeseen. Esille nostettiin perheen työnjako, perhesuhteet, aika, raha, hyvinvointi, asumisolot, koulu ja sen kuormittavuus. Yksittäisiä mainintoja oli myös ihmissuhteista ja kiusaamisesta. 3. Mitä pitäisi tehdä, jotta asiat olisivat nykyistä paremmin Puolet vastasi en tiedä tai ei mitään, kaikki on hyvin. Ehdotukset liittyivät kotiin, perhesuhteisiin, terveyteen, kouluun, ravintoon, kuormittavuuteen, kiusaamiseen, aktiviteetteihin, sopuun, ympäristöön. 4. Onko Naantalin lasten parlamentti sinulle tuttu? Oletko itse osallistunut siihen? Suurin osa ei tunne toimintaa eikä ole osallistunut siihen. 41 tietää, mutta ei ole osallistunut (2 näistä olisi halunnut osallistua, muttei päässyt) ja 18 on osallistunut. 5. Miten haluaisit osallistua lapsia koskevien asioiden valmisteluun? Moni ei halua osallistua mitenkään tai he eivät tiedä miten haluaisivat olla mukana. Vastaukset kuten jotenkin ja mahdollisimman paljon kertovat paitsi osallistumishalusta myös siitä, että osallistumiskeinot ovat hukassa. Osa halusi osallistua lapsia koskeviin äänestyksiin ja kyselyihin. Haluttiin olla myös mukana päättämässä itseä koskevia asioita. Kysymys oli kaiken kaikkiaan lapsille vaikea ja vastauksista ilmeni, ettei heillä oikein ollut käsitystä siitä mitä on lapsia koskevien asioiden valmistelu. Monet vastasivat pikemminkin kysymykseen miten haluaisit osallistua lasten hyvinvoinnin edistämiseen. 17

Globaalisti: Voisin vaikka auttaa köyhiä lapsia antamalla heille minun vanhoja vaatteita ja leluja, Auttaa nälkäpäivä/elämä lapselle keräyksissä saamaan lapsille kautta maailman paremmat oltavat, Haluaisin, että kaikki saisivat käydä koulua, kaikki pääsisivät suihkuun ja saisivat puhtaat vaatteet päälleen joka kolmas päivä, ja ettei kukaan näkisi nälkää. Suomessa on kyllä kaikki niin hyvin, ettei kukaan varmaan kärsi näistä puutteista. Toisin kuin esim. Afrikassa Paikallisesti: haluaisin tehdä heille pelejä ja leikkejä ja tehdä hyvän päivän, Haluaisin osallistua auttamaan toisia lapsia, sillä tavalla ettei kenelläkään olisi harmeja ja suruja tai että joku kiusaisi. Nuorten (12-17 -vuotiaat) esille nostamat asiat: 1. Minkä asian toivoisit olevan elämässäsi tällä hetkellä paremmin? Monilla kaikki on hyvin. Mainintoja tuli ihmissuhteista, etenkin kavereista, vanhemmista ja sukulaisista sekä harrastuksista, liikunnasta, perheen kanssa vietetystä laatuajasta, koulumenestyksestä ja koulun kuormittavuudesta. 2. Minkälaista apua tai tukea toivoisit aikuisilta Vanhempien toivottiin keskittyvän nuorten asioihin ja kannustavan heitä. Yhteinen tekeminen olisi tärkeää. Oppimisessa toivottiin aikuisten opettavan hyvällä opetustyylillä uusia asioita. opettajani on sanonut minulle pari kertaa häpeällinen suoritus! Se on jäänyt kalvamaan minua. Kotiläksyissä ja riitojen ratkaisuissa haluttaisiin myös apua. 3. Onko Naantalin (lasten ja) nuorten parlamentti sinulle tuttu? Oletko itse osallistunut siihen? Suurimmalle osalle ei ole tuttu, eikä ole osallistunut. Vajaa kolmasosalle tuttu, muttei ole osallistunut, muutama (5) on osallistunut. 4. Miten haluaisit osallistua nuoria koskevien asioiden valmisteluun? Suurin osa ei haluaisi osallistua, tai ei tiedä miten. En oikein ole varma, miten haluaisin osallistua nuorten asioiden valmisteluun, sillä en ole perehtynyt niihin, enkä tiedä miten voisin auttaa nuoria. Mielipiteen esittäminen on tärkeää, kyselyitä voisi tehdä ja aloitelaatikot ovat hyviä. Jonkun verran vastattiin myös kysymykseen miten? Näissä tulivat esille musiikkiharrastuksien lisääminen sekä muu kiva puuha kuten kerho ja leiri. Päihteisiin liittyen oli maininta siitä että kovin moni ei joisi tai polttaisi tupakkaa. Aikuisten esille nostamat asiat: 1. Mitä kuuluu naantalilaisille lapsille ja nuorille tällä hetkellä? Vastaukset kuvasivat jakautumista: Osalla menee tosi mukavasti, osalla lapsista oloissa olisi paljonkin parantamisen varaa. Suuri osa ajatteli että lapsille ja nuorille kuuluu melko hyvää. Ohjaus on tärkeää. Harrastusmahdollisuuksia on paljon ja enemmänkin saisi olla. 18

Pahoinvointi ja päihteet tulivat esille, samoin turvallisuus, rajojen tärkeys (puute) ja vanhemmuuden hukassa oleminen. 2. Miten me aikuiset voimme tukea lasten ja nuorten kasvua ja elämää? Välittäminen kuuntelemalla, olemalla läsnä, osoittamalla kiinnostusta ja rakastamalla olivat tärkeitä asioita. Verkostoituminen ja yhteistyö, harrastusten tukeminen, vastuun jakaminen, vanhemmuuden tukeminen, ohjeiden antaminen, rajojen asettaminen, epäkohtiin puuttuminen ja mallin näyttäminen nostettiin esille tukemisen keinoina. 3. Mihin asioihin perheet kaipaavat neuvoja ja tukea? Millainen apu auttaisi ja vahvistaisi äitejä ja isiä vanhemmuudessa? Asioista mainittiin lastenhoitoapu, tukiverkostot, harrastusten kustannukset, arjen riitatilanteet ja rajat, yhteiset säännöt ja uusien lapsiperheiden tukeminen. Osa vastauksista kertoi minkälaista apua tarvitaan. Tarvitaan mm. vertaistukiverkostoja, yhteisöllisyyttä, ja perhevalmennusta. 4. Minkälaiset mahdollisuudet sinulla on osallistua lapsia ja nuoria koskevien asioiden valmisteluun? Kyselyihin haluttiin osallistua. Muuten koettiin että vaaditaan omaa aktiivisuutta, jotta olisi osallistumismahdollisuuksia. 5. Miten haluaisit osallistua lapsia ja nuoria koskevien asioiden valmisteluun? Ajan puute oli keskeinen vastaus. Monet olivat valmiita osallistumaan, jos se tapahtuu työajan puitteissa. Osallistumisfoorumeina mainittiin yhdistystoiminta, järjestöt ja kunnallispolitiikka. 3.2 Väestö, elinolot ja kasvuympäristö Lapsiperheitä oli Naantalissa vuonna 2009 42,7 % kaikista perheistä. Naantali on muuttovoittokunta ja sen keskiväkiluku oli vuonna 2009 18 468 henkilöä: o 0-6 -vuotiaat 7,6% n. 1400 lasta o 7-15 -vuotiaat 11,4% n. 2100 lasta o 16-24 -vuotiaat 9,2% n. 1700 nuorta Demografinen huoltosuhde on Naantalissa 2009 noin 52%, mikä on samaa tasoa kuin Varsinais- Suomessa keskimäärin. Demografisessa huoltosuhteessa otetaan huomioon 0-14 -vuotiaiden sekä yli 65 -vuotiaiden kuntalaisten % -osuus ja sitä verrataan 15-64 -vuotiaiden % -osuuteen väestöstä. Naantalissa on naapurikuntiin nähden hyvin vähän yli 65 -vuotiaita (31.12.2008 15,9%) kun vanhusvoittoisessa kunnassa tuo luku on usein yli 20%. Sen sijaan lapsihuoltosuhde on Naantalissa korkea, noin 27% (0-14 -vuotiaiden osuuden suhde 15-64 -vuotiaisiin). 19

Taulukko 3. Demografinen huoltosuhde 2007, 2008 ja 2009. SOTKANET. Tieto 10/2010. 56 demografinen huoltosuhde 54 52 50 48 2007 2008 2009 46 Naantali Koko maa Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto Pienituloisuutta, ahtaasti asumista ja koulutuksen ulkopuolelle jäämistä kuvaavia tietoja vuodelta 2008: Lapsiperheiden pienituloisuusaste on ollut 9,8%. Toimeentulotuen saajina olleita lapsiperheitä on 7,7 % kaikista lapsiperheistä. Toimeentulotukea saaneita 18-24 -vuotiaita on 11,1 % vastaavanikäisestä väestöstä. Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on 23,6 % kaikista lapsiasuntokunnista Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17-24 -vuotiaita on 11,1 % vastaavanikäisestä väestöstä Naantalissa Taulukko 4. Lasten pienituloisuusaste 2007 ja 2008. SOTKANET. Tieto 10/2010. 15 Lasten pienituloisuusaste 10 5 2007 2008 0 Naantali Koko maa Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto 20

Taulukko 5. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä. SOTKANET. Tieto 10/2010. 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2007 2008 Taulukko 6. Toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat, % samanikäisestä väestöstä 2007 ja 2008. SOTKANET. Tieto otettu 10/2010. Toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 14 12 10 8 6 4 2 0 Naantali Koko maa Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto 2007 2008 2009 Taulukko 7. Ahtaasti asuvat lapsiperheet, % kaikista lapsiasuntokunnista. Asuminen määritellään ahtaaksi kun taloudessa asuu yli 1 asukas huonetta kohti. SOTKANET. Tieto otettu 26.10.2010. 35 30 25 20 15 10 5 0 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista Naantali Koko maa Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto 2007 2008 21

Kouluterveyskysely kertoo mm. kasvuympäristön kokemisesta turvalliseksi tai turvattomaksi. Taulukko 8. Naantalilaisten lasten ja nuorten kokemuksia turvallisesta ja turvattomasta kasvuympäristöstä. Kasvuympäristön kuvaaminen 2001 / 2009 Tavoite 2012 koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, %, peruskoulun 8. ja 9. luokka koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, %, lukion 1. ja 2. luokka. vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppujen viettopaikkaa, %, peruskoulun 8 ja 9 luokka vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppujen viettopaikkaa, %, lukion 1. ja 2. luokka minulla ei ole yhtään läheistä ystävää, %, peruskoulun 8. ja 9. luokka minulla ei ole yhtään läheistä ystävää, %, lukion 1. ja 2. luokka 5 % / 12 % Koulukiusaamisen kokemus vähenee 8 ja 9 -luokkalaisilla. 1 % / 2 % 37 % / 42 % Vanhemmat ovat paremmin tietoisia lasten ja nuorten vapaa-ajan vietosta. 41 % / 37 % 7 % / 12 % Sosiaalinen elämä ja ystävät ovat oleellinen osa lasten ja nuorten elämää. 7 % / 4 % Nämä mittarit kertovat että Naantalissa kannattaa kiinnittää huomiota lasten ja nuorten yksinäisyyden kokemukseen, koulukiusaamisen vähentämiseen, vanhempien ja lasten väliseen yhteiseen tekemiseen ja vanhempien vastuuseen nuoren vapaa-ajasta. 3.3 Lasten ja nuorten erityisen tuen tarve Lastensuojelun tilastot kertovat lasten ja nuorten erityisen tuen tarpeesta. Taulukko 9. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 2007 ja 2008. SOTKANET. Tieto 10/2010. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 6 5 4 3 2 1 0 Naantali Koko maa Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto 22 2007 2008

Naantalilaiset 0-17 -vuotiaat ovat keskimääräistä useammin lastensuojelun avohuollollisten toimien piirissä kuin varsinaissuomalaiset, raisiolaiset, kaarinalaiset ja lietolaiset vastaavan ikäiset. Taulukko 10. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2007 ja 2008. SOTKANET. Tieto 10/2010. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Naantali Koko maa Varsinais- Suomi Raisio Kaarina Lieto 2007 2008 Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0-17 -vuotiaita naantalilaisia on suhteellisesti tarkastellen vähemmän kuin Suomessa ja Varsinais-Suomessa keskimäärin. 4. Lasten ja nuorten palveluiden nykytila ja tulevaisuuden näkymät 4.1 Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät ja ongelmia ehkäisevät palvelut Hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ehkäiseminen Kuntien tehtävänä on Kuntalain mukaan turvata väestölleen hyvän elämän edellytyksiä. Naantalin hyvinvointikertomus kuvaa tätä tehtävää. Myös seurakunnan, yhteisöjen ja järjestöjen keskeisenä tehtävänä on järjestää mielekästä toimintaa ja lisätä väestön hyvinvointia. Peruspalveluja ovat mm. neuvola, päivähoito, nuorisotyö, kotipalvelu, mielenterveys- ja päihdepalvelut, terveydenhuolto ja liikuntapalvelut. 23

Ehkäisevä lasten suojelu Kunnat järjestävät lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lasten suojelua. Ehkäisevällä lasten suojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta silloin kun lapsi ei vielä ole lastensuojelun asiakas. Ehkäisevä lasten suojelutyö on mm. lapsille ja nuorille järjestettävää informaatiota, neuvontaa, perhepalveluja, perhetyötä, vertaistukea, yhteisön tukea, oppilashuoltoa, tehostettua tukea päivähoidossa ja neuvolassa. Ehkäisevää lasten suojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lasten suojelun asiakkaana. 4.1.1 Neuvolatoiminta Neuvolatoimintaa ohjaavat ja sitovat kansalliset suositukset, oppaat, Kansanterveyslaki (66/1972) ja asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ehkäisevän suun terveydenhuollosta (380/2009). Tämän asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että terveystarkastukset ja terveysneuvonta ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden tarpeet huomioon ottavia lasta odottaville naisille ja perheille sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoille kunnallisessa terveydenhuollossa. Palvelujen järjestäminen on suunnitelmallista yksilöllisyyden ja perheiden osallistuvuuden mahdollistavaa sekä tarpeen mukaan moniammatillista. Perhesuunnittelu- ja äitiysneuvola Neuvola-asetuksen mukaan raskauden ehkäisy ja seksuaaliterveyden edistäminen ovat osa neuvolatyötä. Haasteita perhesuunnitteluun luo ympäristön seksualisoitumisen lisääntyminen. Perhesuunnitteluneuvola auttaa ja neuvoo seksuaaliterveyteen ja ehkäisyyn liittyvissä asioissa sekä raskauden suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi parisuhteen ongelmat näyttäytyvät perheväkivallan lisääntymisenä. Perhesuunnitteluneuvolaa hoitaa terveyskeskuslääkäri ja terveydenhoitaja Naantalin terveyskeskuksen pääterveysasemalla. Perhesuunnitteluneuvolan palveluihin liittyvät Naantalissa seksuaali- ja lisääntymisterveydenpalvelut, kuten sukupuolitautien ehkäisy ja raskaudenkeskeytysten hoito sekä hedelmättömyystutkimukset. STM:n toimintaohjelmassa suositellaan, että alle 20-vuotiaat saavat ehkäisyvälineet (esim. kondomit ja E-pillerit) kokonaan maksutta. Naantalissa ei saa. Äitiysneuvolan tavoitteena on edistää tulevien vanhempien sekä sikiön ja vastasyntyneen lapsen terveyttä ja hyvinvointia. Neuvola auttaa vanhempia valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä sekä edistää terveellisiä elintapoja. Tavoitteena on myös saada kaikki isät neuvolaan ja kohdata heidät miehinä, isinä ja puolisoina. Neuvolasta annettava tuki suunnataan koko perheelle, erityistä huomiota kiinnitetään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. Näihin keskitytään erityisesti perhevalmennusryhmissä. Äitiysneuvolan tehtävänä on edellisten lisäksi synnytykseen valmentaminen, raskausajan pulmien tunnistaminen ja tarvittaessa äidin jatkohoidon järjestäminen. Uuden neuvola-asetuksen mukaan lasta odottavalle perheelle järjestetään vähintään yksi laaja terveystarkastus. Laajassa terveystarkastuksessa selvitellään äidin ja siki- 24

ön terveydentilan lisäksi koko perheen hyvinvointia. Laajassa terveystarkastuksessa kartoitetaan mm. perheen mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö AUDIT kyselyn avulla ja äidin riski sairastua raskausajan diabetekseen. Lisäksi ensimmäistä lasta odottavalle perheelle toteutetaan vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arviointi. Suositusten mukaan äiti käy normaalisti sujuvan raskauden aikana neuvolassa terveydenhoitajan ja/tai lääkärin vastaanotolla yhteensä 11-15 kertaa. Terveydenhoitaja tekee kotikäynnin tarvittaessa synnytyksen jälkeen. Erityistä tukea tarvitsevien perheiden luokse tehdään tarvittaessa kotikäyntejä uuden neuvola-asetuksen mukaisesti. Äitiysneuvolat toimivat Naantalin, Rymättylän ja Merimaskun terveysasemilla. Velkualaiset käyvät Merimaskussa. Neuvolalääkärinä toimii neljä terveyskeskuslääkäriä, yksi kokoaikainen ja kolme osa-aikaista terveydenhoitajaa. Lastenneuvola Lastenneuvola tulee mukaan perheiden elämään jo perhevalmennuksen yhteydessä. Lastenneuvolan tavoitteena on edistää lasten terveyttä ja perheiden hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvola seuraa ja tukee alle kouluikäisen lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Se tukee vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Huomiota kiinnitetään lapsiperheiden ongelmien mahdollisimman varhaiseen havaitsemiseen ja tarkoituksenmukaisen avun järjestämiseen. Lastensuojelulain 25 mukaan terveydenhuoltoalan palveluksessa olevat henkilöt sekä ammattihenkilöt ovat velvollisia ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollon toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää, että olosuhteet vaarantavat lapsen kehitystä sekä hoidon ja huolenpidon tarvetta, mikä edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Voimassa olevien suositusten mukaan neuvolassa suoritetaan 16 määräaikaistarkastusta, joista viisi tekee lääkäri yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Noin puolet tarkastuksista tehdään alle 1- vuotiaille. 4 -vuotiaiden tarkastus on laajempi käsittäen fyysisen terveydentilan seurannan lisäksi myös arviointia yhteistyössä päivähoidon kanssa, jotta mahdolliset ongelmat löydetään ajoissa ennen koulun alkua perheen välisestä vuorovaikutuksesta ja lapsen suhtautumisesta toisiin lapsiin ryhmätilanteissa. Määräaikaistarkastusten lisäksi tehdään tarkastuksia lapsen/perheen tilanteesta riippuen. Terveydenhoitaja tekee kotikäynnin synnytyksen jälkeen ja tarvittaessa muulloinkin. Rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset lapset saavat neuvolassa. Neuvola tekee tiivistä yhteistyötä terveyskeskuspsykologin, puheterapeuttien, fysioterapeuttien ja toimintaterapeutin kanssa. 25

Kuvio 1. Määräaikaiset terveystarkastukset lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana ja ensimmäisen ikävuoden jälkeen Äitiysneuvola < 6kk 6 kk 4 v 5 v Lastenneuvola 5 kk 8 kk 3-4 v 5-6 v 1-4 vk 4 kk 10 kk 3 v 6 v - 4 vk 3 kk 12 kk 2 v Kouluterveydenhuolto 4-6 vk 6-8 vk 18 kk 1-2 v Terveydenhoitajan määräaikaistarkastus Lääkärin määräaikaistarkastus Laaja terveystarkastus Hammashoidon määräaikaistarkastukset Terveydenhoitajan määräaikaistarkastukset Perheen tukeminen ja ohjaus Vauvan/ lapsen kasvun ja kehityksen seuranta Varhainen vuorovaikutus Vanhempien jaksaminen Kotikäynnit, arjessa selviytyminen Masennuksen tunnistaminen Rokotusohjelman aloitus Terveysneuvonta Ryhmäneuvola Lääkärin määräaikaistarkastukset Perheen tuen arviointi Lapsen kehityksen ja kasvun arviointi Kehityshäiriöiden huomioiminen Eri ikäkausien erityispiirteiden tiedostaminen: uhmaikä, voimakkaan oppimisen kausi ja niistä informoiminen ja tuen järjestäminen Väkivaltaisen käyttäytymisen ja käytöshäiriöiden huomiointi Laaja terveystarkastus Terveydenhoitaja lääkäri toteuttavat ja Perheen tukemisen arviointi ja lisätuen mahdollistaminen Vanhempien jaksamisen arviointi Varhaisen vuorovaikutuksen arviointi Lapsen kehityksen ja kasvun arviointi Tarvittaessa ohjaus erikoissairaanhoitoon Yhteistyö perheen kanssa Moniammatillinen yhteistyö Palvelujen monimuotoisuus Lakien ja asetusten mukainen toiminta Hammashoidon määräaikaistarkastukset Suun terveys Hampaiden puhkeaminen ja purentaelinten kehittyminen Ruokailutottumukset Tutin ja tuttipullon käytön vaikutukset suun terveyteen Reikiintymisen ehkäisy Oikomishoidon tarpeen arviointi Vanhempien ohjaus Perheiden hyvinvointi Lähde: STM 2003, 109 110, 128 129; STM 2004,99,130,136 137, 299, 306, 312 314, 316; Hakulinen-Viitanen ym.2007,39;stm 2008, 34, 37, 39 40. 26

Lastenneuvolan henkilöstömitoitussuosituksen mukaan yhtä kokopäivätoimista terveydenhoitajaa kohden tulisi olla 340 lasta ja lääkäriä kohden 2400 lasta, kun ei ole sijaista. Lasten määrän tulisi olla alhaisempi, jos terveydenhoitaja työskentelee useammalla kuin kahdella sektorilla, jos alueella on paljon maahanmuuttajia tai erityistä tukea tarvitsevia perheitä. Laskennallisesti Naantalissa on noin 355 lasta terveydenhoitajaa kohden. Lastenneuvolat toimivat Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän terveysasemilla. Velkualaiset käyvät Merimaskun neuvolassa. Neuvoloita hoitaa viisi terveyskeskuslääkäriä ja seitsemän terveydenhoitajaa, joista lastenneuvolassa kokoaikaisena toimii kaksi terveydenhoitajaa. Äitiysneuvolassa on aloitettu tänä vuonna uudistettu perhevalmennus (Liite 3.). Valmennuksessa toimivat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat työparina muiden yhteistyötahojen kanssa. Odottavat vanhemmat kutsutaan perhevalmennukseen ennen ja jälkeen synnytyksen, yhteensä kahdeksan kertaa. Perhevalmennus on moniammatillista, vertaistukea ja itseohjautuvuutta korostavaa. Uudessa neuvola-asetuksessa tuodaan esille, että perhevalmennus tulisi toteuttaa moniammatillisesti suunniteltuna pienryhmätoimintana; ryhmäneuvolana tai isäryhminä. Perhevalmennuksen jälkeen alkaa uutena valtakunnallisena hankkeena Vahvuutta vanhemmuuteen -toimintamalli yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kanssa. Vanhempainohjausta perheryhmätoiminnan avulla annetaan ensimmäisen lapsensa saaneille pienten vauvojen vanhemmille. Ryhmä kokoontuu 11 kertaa. Pienryhmätoiminnalla vahvistetaan vanhemman reflektiivistä kykyä ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita. Terveydenhoitajista viisi kouluttautuu parhaillaan Varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Kolmevuotisen koulutuksen jälkeen kaikilla neuvolatyötä tekevillä terveydenhoitajilla on samanlaiseen koulutukseen perustuva toimintamalli. Painopisteet Toimenpide-esitykset Perhekeskeinen ja asiakaslähtöinen toiminta o Lapsen etu Terveydenhoitajan toimen perustaminen v. 2011, resurssien riittävyys erityistukea tarvitsevien perheiden kotikäynteihin o o o Perhekeskeisyys Yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys Vanhempien ja lasten kunnioittaminen sekä tosiasioiden esille ottaminen Yhteisöllinen terveyden edistäminen MLL:n hankkeen koulutus ja jalkauttaminen; perheryhmätoiminnan aloittaminen ensimmäistä lastaan odottaneille vanhemmille (11 kertaa/ryhmä) Moniammatillisen yhteistyön laajentaminen. Kolmikanta, kuten perhevalmennuksessa. o o Terveyden edistäminen. Ravitsemus, päihteet. Voimavaralähtöisyys Terveydenhoitajien ja neuvolalääkärien resurssien riittävyys uutta asetusta toteutettaessa. o Yhteisöllisyys ja vertaistuen hyödyntäminen 27

o Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus o Moniammatillinen yhteistyö Neuvolatyön laatu ja vaikuttavuus o Toimintatavat ja menetelmät perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon Valtakunnalliset mittarit otetaan käyttöön, kun ne julkaistaan, terveystarkastuksissa tehtävien mittausten, tutkimusten ja kyselyjen kirjaukset. Henkilökunnan itsearviointitesti auttajille o Neuvolatyön jatkuvuus ja pitkäjänteisyys o o Laatu ja vaikuttavuus Johdon tuki Seurattavat mittarit: Vauvaperheen vuorovaikutusta voidaan arvioida Lapsen syntymää seuraava vuorovaikutus - lomakkeella Kotikäynnit Kasvujen ja kehityksen seurannan mittarit Parisuhdeväkivallan arvioinnin lomakkeet LENE -menetelmä 2,5-3-, 4-, 5- ja 6-vuotiaiden terveystarkastuksissa Määräaikaistarkastukset neuvolassa Henkilökunnan itsearviointi 4.1.2 Päivähoito Päivähoidon (varhaiskasvatuksen) tehtävänä on järjestää naantalilaisille perheille monimuotoisia, joustavia ja turvallisia palveluita lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Tavoitteena on lapsen tasapainoisen kehityksen turvaaminen ja oppimisvaikeuksien ehkäiseminen. Päivähoitopalveluita ovat päiväkotitoiminta, esiopetus, perhepäivähoito, erityispäivähoito, vuorohoito, sekä avoin päiväkoti- ja kerhotoiminta. Kunnalliset päiväkodit sijaitsevat Karvetissa, Keskustassa, Kreivinniityssä, Kultarannassa, Merimaskussa, Nuhjalassa, Ruonassa, Soinisissa, Suovuoressa, Taimossa, Tammistossa ja Viialassa. Lisäksi Rymättylän Poikossa toimii yksi ostopalvelupäiväkoti ja Rymättylän koululla esikoululaisten päivähoitoyksikkö. Kaikissa päiväkodeissa annetaan esiopetusta ja lisäksi keskustan alueella toimii erillinen esiopetusyksikkö lapsille, jotka eivät tarvitse päivähoitoa. Kunnallista, hoitajan kotona tapahtuvaa perhepäivähoitoa on eri puolilla kaupunkia, hoitajia on 32. Ryhmäperhepäiväkoteja on Naantalissa yksi. 28

Ympärivuorokautista päivähoitoa järjestetään Keskustan vuorohoitokodissa ja Rymättylän kunnantuvan vuorohoitoyksikössä. Ruonan päiväkodissa sijaitsee iltahoitoyksikkö. Avoin päiväkoti ja kerhot sijaitsevat Karvetissa. Taulukko 11. Päivähoidossa olevat lapset ja perheet. 31.12.2009 1-3-vuotiaat 3-6-vuotiaat yhteensä ennuste 2012 Koko Naantali ( lapset yht.) 415 828 1243 1297 Päiväkodit 84 591 675 Perhepäivähoito (sisältää ryhmäperhepäivähoidon ja vuorohoidon) 88 79 167 Päivähoito yhteensä 172 670 842 (67.7% kaikista 1-6-v. lapsista) Kerhot - 30 Avoin päiväkoti 197 eri perhettä v. 2009 Perheryhmä 13 eri perhettä 2009 Päivähoitolaki antaa jokaiselle lapselle subjektiivisen oikeuden osallistua päivähoidon piirissä tapahtuvaan varhaiskasvatukseen. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Päivähoidon toiminta-ajatuksena on tarjota perheille hyvää, laadukasta ja lapsilähtöistä varhaiskasvatusta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää painottaa lapsuuden itseisarvoista luonnetta, vaalia lapsuutta ja ohjata lasta ihmisenä kasvamisessa. Vuorohoitoa on lapsen hoito arkisin klo 18 06 välisenä aikana sekä viikonloppuisin tapahtuva hoito. Vuorohoito on tarkoitettu jatkuvasti työn tai opiskelun vuoksi päivähoitoajasta poikkeavaa hoitoaikaa tarvitseville lapsille. Vuorohoidossa kiinnitetään erityistä huomiota lapsen sosiaaliseen kasvuympäristöön, viihtyvyyteen, lapsen vireystilan vaihteluihin, turvallisuudentunteeseen ja yhteistyöhön vanhempien kanssa. Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjataan valtakunnallisen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman pohjalta laadituilla kunnan omilla kuntakohtaisilla, yksikkökohtaisilla ja lapsikohtaisilla varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmilla, joissa on huomioitu lapsen osallisuus. Suunnitelmien tarkoituksena on olla paitsi opetussuunnitelmia, myös välineitä, joilla ohjata varhaiskasva- 29

tuksen laatua. Aikuisen tehtävä on luoda osallistavalle toiminnalle hyvät edellytykset sekä toimia aktivoijana. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu ja oman lapsen tuntemus. Vanhempien ja kasvattajien tiedot lapsesta luovat yhdessä parhaat edellytykset lapsen hyvinvoinnin turvaamiselle. Tätä vanhempien ja kasvattajien yhteistyötä kutsutaan kasvatuskumppanuudeksi. Kasvatuskumppanuus lähtee lapsen tarpeista, jolloin varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. Naantalin päivähoidossa toteutetaan asiakastyytyväisyyskysely joka toinen vuosi. Naantalin kaupungin strategiasuunnitelmassa vuosille 2009-2012 painotetaan ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista korjaavien palveluiden vähentämiseksi. Päivähoidon aikana lapsella on mahdollisuus saada tukea ja ohjausta kehitykseen ja oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa monelta eri taholta. Tuen järjestämisen periaatteena on, että lapsi saa tarvitsemansa tuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Osana tuen järjestämistä tehostetaan yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kesken. Läheisimpänä yhteistyötahona toimivat kiertävät erityislastentarhanopettajat, jotka säännöllisesti käyvät päivähoitoyksiköissä. He osallistuvat lapsen tuen tarpeen arviointiin, kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Kuntoutussuunnitelmat laaditaan käytännössä lapsen mielenkiinnon ja vahvuuksien pohjalta. Harjoitettavat asiat ja taidot nivotaan yhteen lapsen kiinnostuksen kohteita ja taidollisia vahvuuksia hyväksi käyttäen. Erityispäivähoidossa työskentelee kiertävien erityislastentarhanopettajien lisäksi erityispäivähoitajia ryhmä- ja henkilökohtaisina avustajina. Taulukko 12. Erityispäivähoito. Erityispäivähoidon piirissä 31.12.2009 Puheen ja kielenkehityksen erityisvaikeudet 78 Tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriöt 21 Sosiaalis-emotionaaliset vaikeudet 64 Muut 39 Yhteensä 202 (24% kaikista päivähoidon lapsista) Erityispäivähoidon tukimuotoja ovat eriyttäminen, lapsen yksilöllisen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman, kuntoutussuunnitelman ja/tai HOJKS:n (henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma) laatiminen ja niiden toteutumisen seuranta ja arviointi. Päivähoidon avoimet palvelut ovat monipuolinen lapsille varhaiskasvatusta ja aikuisille vertaistukea tarjoava kokonaisuus. Avoimen päiväkodin tärkeimpänä tavoitteena on varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen. Vanhemmat ovat suunnittelemassa ja vaikuttamassa toiminnan sisältöön. Asiakkaiden tarpeet ja osallisuus ovat avoimen päiväkodin toiminnan kehittämisen lähtökohtia. 30

Perheryhmätoiminta on yksi avoimen päiväkodin palveluiden muodoista. Perheryhmä on tarkoitettu alle 3-vuotiaiden lasten perheille, jotka haluavat enemmän henkilökohtaista tukea vanhemmuuteen. Perheryhmässä mm. tuetaan vanhemmuutta ja perheen vuorovaikutustaitoja, ohjataan lasten hoitoa ja kasvatusta, opastetaan arjen ja arkirutiinien hallinnassa ja omalta osalta autetaan perheitä luomaan sosiaalisia verkostoja. Päivähoidon kerhotoiminta on osa varhaiskasvatusta ja hyvä vaihtoehto lapsille, jotka eivät tarvitse päivähoitoa, vaan jotain muuta säännöllistä toimintaa. Kerhot tarjoavat kevyemmän vaihtoehdon kokopäiväiselle päivähoidolle. Kotihoidossa olevalla yli 3-vuotiaalla lapsella on kerhossa mahdollisuus osallistua ohjattuun toimintaan lapsiryhmässä. Kerhotoiminnassa on keskeistä lasten toiminta toisten lasten kanssa ryhmässä. Toiminnalla tuetaan lasten itsetunnon kehittymistä ja itsenäistymistä. Varhaiskasvatuksen toteutumista tukee moniammatillinen palvelujärjestelmä, joka on lähellä lasta. Keskeisiä yhteistyökumppaneita löytyy niin sosiaali- ja terveystoimen sisältä (esim. sosiaalityöntekijät ja neuvolan terveydenhoitajat), kuin yli hallintorajojenkin. Yhteistyötä tehdään mm. sivistystoimen, sekä liikunta- ja kulttuuritoimen kanssa. Seurakunta, sekä yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt ovat myös osa tärkeää yhteistyöverkostoamme. Yhteistyön keskeisenä tavoitteena on puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsen kehityksessä ilmeneviin ongelmiin. Päivähoidon ja sosiaalitoimen yhteisiä hankkeita ovat mm. MUTU -ryhmät, jotka ovat tarkoitettu tueksi eroperheiden lapsille ja VALAS -ryhmät ovat tarkoitettu tueksi vaativien lasten vanhemmille. Ryhmissä työskentelee päivähoidon henkilökuntaa, kiertäviä erityislastentarhanopettajia ja lapsiperhepsykologi. Uudet ryhmät käynnistyvät syksyisin. Painopistealueet Toimenpide-esitykset Perheiden erilaisiin päivähoitotarpeisiin vastaaminen Erityispäivähoito Yhteistyö mm. lastensuojelun ja neuvolan kanssa a) Päiväkoti- ja perhepäivähoitopaikkoja on tarjolla kysynnän mukaisesti b) Avointa päiväkotitoimintaa myös Rymättylän alueelle vuonna 2011. Avoimiksi tulevien lastentarhanopettajien vakanssien muuttaminen erityislastentarhanopettajien vakansseiksi siten että jokaisessa päiväkodissa on yksi erityislastentarhanopettaja. Päivähoidon ja lastensuojelun sekä neuvolan yhteisistä toimintatavoista sopiminen mm. remonttirukkasen avulla. Naantalin sosiaali- ja terveyslautakunnan pyynnöstä on kesällä 2010 kartoitettu kaikki kaupungissa järjestettävä kerho- ja perhekerhotoiminta. Kaupungin oman toiminnan lisäksi kerho- ja perhekerhotoimintaa järjestävät MLL ja seurakunta keskustan, Merimaskun ja Rymättylän alueella. Kartoituksessa kävi selväksi, että Väentuvan avoimen päiväkodin toiminnan lisäksi erityisesti Rymättylän suunnalla perhekerhotoiminta on ollut erittäin suosittua ja kävijämäärät ovat korkeita. 31

Seurattavat mittarit: Monimuotoisten palvelujen saatavuus kunnan eri alueilla Erityislastentarhanopettajien määrä yksiköissä Yhteisten asiakastapaamisten määrä 4.1.3 Perusopetus ja lukiokoulutus PERUSKOULU- JA LUKIOIKÄISEN PERUSTUEN PALVELUT Esiopetus: Varhaiskasvatus siirtyy hallinnollisesti Naantalin sosiaali- ja terveyslautakunnasta koulutuslautakunnan alaisuuteen 1.1.2011 lukien. Naantalissa järjestetään maksutonta esiopetusta kaikille 6-vuotiaille lapsille. Tällä hetkellä koulutoimen järjestämää esiopetusta annetaan Rymättylän ja Velkuan kouluissa. Muualla Naantalissa esiopetus on päivähoidon järjestämää, ja se toteutuu päiväkodeissa. Esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on vahvistaa lapsen oppimisedellytyksiä ja tervettä itsetuntoa tarjoamalla hänelle myönteisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Esiopetuksen tulee olla sulava jatkumo kohti alkuopetusta eli lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua yhteiskunnan perusarvojen mukaiseen ihmisyyteen. Opetus: Alakoulu -opetusta on seitsemässä koulussa, yhdessä yhtenäiskoulussa (1-9 -luokat), yläkouluopetusta kahdessa koulussa ja lukio-opetusta yhdessä koulussa. Kokonaisoppilasmäärä on 2506. Kaikki peruskoulut ovat mukana KiVa -koulussa. Lisäksi kolmessa koulussa järjestetään kummija/tai ystäväoppilastoimintaa. Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) on annettu 24.6.2010. Lakiin tehdyillä muutoksilla vahvistetaan oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Lisäksi muutoksilla on täydennetty oppilashuoltoa, oppilaiden henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä. Uudet opetussuunnitelman perusteet tulevat voimaan 1.1.2011, kuitenkin viimeistään 1.8.2011. Oppilashuoltoa sekä henkilötietojen salassapitoa ja käsittelyä sekä tietojensaantioikeutta koskevia säännöksiä (lain 31 a, 40 ja 41 ) sovelletaan kuitenkin jo 1.8.2010 alkaen. Seuraavissa on kuvattu syksyllä 2010 voimassa olevia toimintatapoja. Uuden lain tultua voimaan koulutoimen palvelukuvausta on päivitettävä. 32

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta: Aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävänä on tukea koulun ja kodin kasvatustyötä tarjoamalla lapsille turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä ja edeltävää yksinäistä aikaa ammattitaitoisen aikuisen ohjauksessa. Järjestetty toiminta on monipuolista ja virkistävää, kuitenkin niin, että lapsilla on niin halutessaan myös mahdollisuus lepoon ja rauhoittumiseen vilkkaan koulupäivän jälkeen. Oppilas- ja opiskelijahuolto: Oppilas- ja opiskelijahuolto on osa koulun toimintaa, joka kuuluu kaikille koulun arjessa mukana oleville. Oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteena on oppilaan/opiskelijan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon perustana on opettajien kasvatuksellinen työskentely luokissa/opiskelijaryhmissä. Jokaisella koululla on oma oppilashuoltotyöryhmänsä (esim. rehtori, terveydenhoitaja, opettaja, erityisopettaja, koulukuraattori ja koulupsykologi), joka käsittelee vuosittain oppilaiden tilannetta ns. Huolen vyöhykkeistön avulla. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmä tukee opettajaa huolta herättävän oppilaan/opiskelijan ja hänen perheensä kohtaamisessa ja tarvittaessa oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmän erityistyöntekijät (esim. kuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja) liitetään mukaan oppilaan/opiskelijan ja hänen perheensä tukemiseen. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmän perustehtävään kuuluu myös koulun käytäntöjen ja kasvatuksellisen työn arviointi ja kehittäminen. Oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmän toiminnassa korostuvat luottamuksellisuus ja kodin ja koulun tiivis yhteistyö. Psykososiaalinen oppilas- ja opiskelijahuolto: Oppilashuollollisen työn osana on ns. psykososiaalinen oppilashuolto, jonka palveluja tuottavat kolme koulukuraattoria, yksi koulupsykologi, yksi johtava koulupsykologi. Psykososiaalisen oppilashuollon henkilöstön tehtävänä on tukea opettajia kasvatustyössään ja kehittää koulun toimintaa oppilaan kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Psykososiaalisen oppilashuollon rooli perustuessa on oppilashuoltotyöryhmiin osallistuminen ja sitä kautta oppilashuollollisen työskentelyn kehittäminen, opetushenkilöstön konsultointi ja tukeminen, sekä ryhmämuotoiset menetelmät (mm. luokkaseurannat, Lions Quest tunnit, päihdeputki, vanhempain illat, selviytymispeli, Friends -toiminta). PERUSKOULU- JA LUKIOIKÄISEN ENNAKOIVAN TUEN JA VARHAISEN PUUTTUMISEN PALVELUT Opetus: Luokan-/aineenopettaja antaa tukiopetusta tilapäisesti opinnoissaan tukea tarvitseville. Aloite tukiopetukseen voi tulla vanhemmilta, oppilaalta itseltään, oppilashuoltotyöryhmältä tai opettajalta itseltään. Perusopetuksessa ennakoivana tukena ja lieviin oppimisvaikeuksiin annetaan laaja-alaista erityisopetusta. Laaja-alaisia erityisopettajia on viisi. Laaja-alaista erityisopetusta annetaan kaikissa kouluissa, mutta resurssit vaihtelevat kouluittain. Laaja-alaiseen erityisopetukseen ohjaudutaan eri- 33

laisten seulontatestien (sanelut ja matemaattiset tehtäväsarjat) perusteella. Usein oppilaat ohjautuvat tuen piiriin myös oppilaan vanhempien, opettajien ja oppilashuoltotyöryhmän aloitteesta. Osalla laaja-alaista erityisopetusta saavista lapsista on jo erityisen tuen tarvetta (erityisopetussiirto). Mikäli perusopetuksen tuki- tai laaja-alaisella erityisopetuksella ei pystytä vastaamaan oppilaan tuen tarpeeseen harkintaan tulee luokan kertaaminen. Päätöksen kertaamisesta tekee koulun rehtori kuultuaan huoltajaa, opetushenkilöstöä ja koulupsykologia. Yhteistyö nivelvaiheissa: Koulunaloitusvaiheessa kiertävät erityislastentarhanopettajat käyvät koulutulokkaat läpi koulujen erityisopettajien ja koulupsykologien kanssa ja yläkouluun siirryttäessä alakoulujen erityisopettajat käyvät oppilaansa läpi yläkoulujen erityisopettajien kanssa. Jokainen esikouluikäinen lapsi osallistuu kiertävien erityislastentarhanopettajien järjestämään kouluvalmiuden ryhmäkokeeseen. Tarvittaessa koulupsykologi arvioi lapsen oppimisedellytyksiä yksilötutkimuksin ja neuvottelee vanhempien kanssa koulunaloitukseen liittyvistä keskeisistä asioista (mm. koulu, opetusmuoto, mahdollinen koululykkäys tai erityisen tuen päätöksen tarvetta). Lapsella on oikeus myös aloittaa koulunkäyntinsä vuotta säädettyä aiemmin, mikäli koulupsykologi arvioi tutkimustulosten pohjalta lapsella olevan edellytykset suoriutua opiskelusta. Hallinnollisen päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja. Oppilas- ja opiskelijahuolto: Peruskouluissa on läksy- ja kaverikerhoja, joihin ohjataan ennakoivan tuen tarpeessa olevia oppilaita. Aloite ko. kerhoihin osallistumisesta voi tulla vanhemmilta, opettajalta tai oppilashuoltotyöryhmältä. Kerhoihin osallistuminen on maksutonta ja ne järjestetään pääsääntöisesti kouluajan ulkopuolella. Maijamäen yläkoulussa järjestetään Elämää enemmän kerhotoimintaa (mm. kokki-, kuvataide-, kalastus-, urheilu- ja tyttökerho). Kerhotoimintaa tarjotaan kaikille, mutta erityisesti niille, joista aikuisilla on pieni huoli. Kerhoihin ohjaudutaan moniammatillisen yhteistyön tuloksena (nuoriso- ja koulutoimi, seurakunta, kuraattori). Toiminnan tavoitteena on harrastuksen löytäminen, vuorovaikutustaitojen harjaannuttaminen, sekä myönteisyyden ja ilon löytyminen elämästä. Kerhosta riippuen vetäjinä voi olla mm. koulunkäyntiavustaja, opettajat, kuraattori ja terveydenhoitaja. Kerhoihin osallistuminen on maksutonta ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Tapaamisia on sekä kouluaikana, että sen ulkopuolella. Lukiossa järjestetään Opi oppimaan - ja Rentoudu ja luo uutta -soveltavat kurssit, jotka opiskelija voi valita halutessaan. Opi oppimaan -kurssin tavoitteena on auttaa opiskelijaa löytämään itselleen sopivan, taitavan tavan opiskella. Rentoudu ja luo uutta -kurssilla tavoitteena on löytää uusia näkökulmia itseen ja oppimiseen rentoutumisen kautta. Psykososiaalinen oppilas- ja opiskelijahuolto: Kun opettajan kasvatuksellisella työskentelyllä ei pystytä vastaamaan oppilaan/opiskelijan tarpeisiin, liitetään oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmän erityistyöntekijät (esim. kuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja) mukaan oppilaan/opiskelijan ja hänen perheensä tukemiseen. Oppi- 34

laat/opiskelijat ohjautuvat ko. työntekijöiden palvelujen piiriin usein oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmän kautta. Vanhemmat voivat ottaa pulmatilanteissa heihin myös henkilökohtaisesti yhteyttä. Koulukuraattorit tarjoavat oppilaille/opiskelijoille keskustelutukea, ovat opettajien tukena koulun arjessa (konsultaatio) ja selvittelevät omalta osaltaan kiusaamis- ja luokan ilmapiirin/sosiaalisten suhteiden tilannetta. Koulukuraattori on tavattavissa kouluissa sovittuina päivinä. Koulupsykologin ennakoivaan työhön kuuluu kiinteänä osana opetushenkilöstön ohjaus ja tukeminen. Ennakoivaksi tueksi voidaan laskea myös lyhytkestoiset, tiettyihin elämänkriiseihin liittyvät tapaamiset. Koulupsykologi arvioi yhdessä opettajan, erityisopettajan ja perheen kanssa oppilaan/opiskelijan tuen tarvetta. PERUSKOULU- JA LUKIOIKÄISTEN KORJAAVAN TUEN PALVELUT Perusopetus: Erityisopetus: Erityisopetukseen siirretään tarvittaessa oppilas, jonka oppimis- tai muihin vaikeuksiin ei pystytä yleisopetuksella vastaamaan. Erityisopetukseen otetaan oppilaita koulupsykologin suosituksella, hallinnollisen päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja. Erityisopetukseen otetuille oppilaille tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä oppilaan, tämän vanhempien ja opetushenkilöstön kanssa. Tarvittaessa oppilaan oppitavoitteita voidaan yksilöllistää, mikäli erityisopetuksen henkilöstö tai koulupsykologi arvioi sen tarpeelliseksi. Erityisopetukseen jo siirrettyjen oppilaiden oppitavoitteiden yksilöllistäminen tehdään rehtorin päätöksellä. Erityisopetukseen siirrettyjen opetus järjestetään pääosin muun opetuksen yhteydessä ns. integraatio-opetuksena. Tällöin oppilas opiskelee vain tietyt aineet pienryhmässä ja muut kotiluokassa. Luokkamuotoista erityisopetusta tarjoavat Kuparivuoren koulu (3. luokkaa) ja Maijamäen koulu (4. luokkaa). Naantalilaiset ruotsinkielistä erityisopetusta tarvitsevat oppilaat voivat käydä erityiskoulua Turussa (Sirkkalabackens skola). Kuulovammaiset oppilaat käyvät C.O. Malmin koulua, jossa opetuskielet ovat viittomakieli ja suomen kieli. Varsinaista erityiskoulua Naantalissa ei ole, mutta muutama koulu on keskittynyt tiettyjä vaikeuksia omaaviin oppilaisiin. Karvetin koulussa järjestetään kielenkehityksen tukemiseen tähtäävää erityisopetusta, mikä jatkuu yläkouluaikana Maijamäen koulussa. Taimon koulussa järjestetään tarkkaavuuden, toiminnanohjauksen ja tunne-elämän pulmien tukemiseen tähtäävää erityisopetusta, mikä jatkuu yläkouluaikana Suopellon koulussa. Karvetin ja Taimon koulussa ko. oppilaat opiskelevat vaihtuvassa pienryhmässä matematiikan ja äidinkielen tunnit ja muut tunnit kotiluokassa. Taimon koulussa on lisäksi mahdollisuus siirtyä joustavasti pienryhmään hetkinä, jolloin oppilaan toimintakyky ei riitä kotiluokassa opiskeluun. Kuparivuoren koulussa järjestetään opetusta lapsille, joilla on laaja-alaisia oppimisen pulmia (josta yleensä seuraa yksilöllistämisen tarvetta) ja näin ollen pienryhmäopetuksen tarvetta. Kuparivuoressa opiskelee myös lievästi tai keskiasteisesti kehitysvammaisia oppilaita. Maijamäen koulussa erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetus järjestetään muita kouluja vahvemmin luokkamuotoisena erityisopetuksena (tarvittaessa kaikki aineet), Suopellon koulussa tuki tarjotaan integroituna erityisopetuksena. 35

Oppilas voidaan ottaa ns. pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, mikäli perusopetuksen tavoitteita ei voida vamman tai sairauden vuoksi saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Suosituksen pidennettyyn oppivelvollisuuteen tekee lääkäri tai psykologi. Oppivelvollisuuden alkamisvuonna (kuusivuotiaana) lapselle annetaan maksutonta esiopetusta. Lisäksi hän voi osallistua vapaaehtoiseen esiopetukseen jo vuotta aiemmin. Päätökset avustajapalveluista tekee johtava koulupsykologi. Pääsääntöisesti palvelut tuotetaan luokkakohtaisina. Kouluavustajia on yhteensä 38. Oppilas- ja opiskelijahuolto: Kun huoli oppilaan kehityksestä on suuri, eikä olemassa olevilla palveluilla pystytä vastaamaan oppilaan tarpeisiin, tehdään lastensuojeluilmoitus. Jokaisella koulun työntekijällä/virkamiehellä on vastuu tehdä lastensuojeluilmoitus, mutta usein ilmoitus tehdään oppilashuoltotyöryhmän nimellä. Ilmoituksen allekirjoittaa usein rehtori. Psykososiaalinen oppilas- ja opiskelijahuolto: Perusopetuksessa koulupsykologi arvioi psykologisten menetelmien avulla oppilaan oppimisen edellytyksiä, psykososiaalista kehitystä ja perheen tilannetta. Tarvittaessa tehdään suosituksia mm. erityisopetuksesta ja jatkohoidon tarpeesta. Koulupsykologi tarjoaa mahdollisuuksien mukaan myös lyhyitä tukikeskustelu- jaksoja ja vanhempien tukea muutaman tapaamisen verran. Tarvittaessa suositellaan lähetettä jatkohoitoon. Yksilökäynneille ohjaudutaan pääsääntöisesti oppilashuoltotyöryhmän kautta. Lukiossa opiskelijoille on tarjolla lyhyitä tukikeskustelujaksoja, joiden periaatteena on vapaaehtoisuus. Opiskelijat voivat ottaa koulupsykologiin itse yhteyttä ajan sopimiseksi. Mikäli lyhyellä tukijaksolla ei pystytä vastaamaan opiskelijan tarpeeseen, opiskelija ohjataan muiden palveluiden piiriin (Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka). Koulukuraattori keskustelee säännöllisesti niitten lasten ja nuorten kanssa, joiden tuen tarve on arvioitu yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Koulukuraattori voi myös toimia sosiaalityöntekijän työparina. Mikäli koulukuraattori arvioi oppilaan tarvitsevan voimakkaampaa tukea, hän suosittelee oppilaalle muita palveluja (koululääkäriraision nuorisopsykiatrian poliklinikka). Taulukko 13. Psykososiaalisen oppilas- ja opiskelijahuollon tilastot lukuvuodelta 2009-2010. Koulujen lkm Oppilaiden lkm Työaika (min)/oppilasmäärä Asiakasmäärä Lastensuojeluilmoitusten määrä Jatkohoitosuositusten määrä Kuraattori A 3 1080 2 103 6 27 Kuraattori B 3 742 2,99 n. 100 1 5 Kuraattori C 5 698 3,18 ei tilastoja ei tilastoja ei tilastoja Koulupsykologi A 4 1134 1,95 106 0 7 Koulupsykologi B 7 1373 1,6 114 1 21 Asiakkaiden % osuus kaikista oppilaista yli 16% 36

Oppilasmäärä Erityisopetukseen siirrot 11-vuotinen oppimäärä %-osuus Yleisopetuksen ryhmässä %-osuus Osin integroitu %-osuus Kokonaan erityisryhmässä %-osuus Yleisopetuksen oppimäärä Osin yksilöllistetty Kokonaan yksilöllistetty Taulukko 14. Erityisopetus ja integrointi. Koulu Karvetti 180 20 7 11 % 0 0 % 20 100 % 0 0 % 20 0 0 Kult.rant 70 0 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 0 KuVu 275 19 10 7 % 7 37 % 2 11 % 10 53 % 11 1 7 Lietsala 179 3 0 2 % 3 100 % 0 0 % 0 0 % 0 3 0 Taimo 289 13 2 4 % 9 69 % 4 31 % 0 0 % 11 2 0 MerM 150 5 2 3 % 5 100 % 0 0 % 0 0 % 4 1 0 Rymät 175 9 3 5 % 3 33 % 6 67 % 0 0 % 6 3 0 Velkua 24 3 1 13 % 3 100 % 0 0 % 0 0 % 3 0 0 M-mäki 528 57 14 11 % 4 7 % 45 79 % 8 14 % 20 29 8 Suopelto 273 14 1 5 % 2 14 % 12 86 % 0 0 % 8 0 6 Yhteensä 2143 143 39 7 % 36 25 % 89 62 % 18 13 % 86 39 21 Suomi 8,5 % 29 % 24 % 47 % Tilastosta on nähtävissä, että Naantalissa on prosentuaalisesti hieman vähemmän erityisopetukseen siirrettyjä oppilaita kuin koko Suomen tasolla. Suurimmat prosentuaaliset erot ovatkin erityisopetuksen toteuttamistavoissa. Kokonaan erityisryhmässä olevien oppilaiden osuus Naantalissa on yli kolme kertaa pienempi kuin koko Suomessa (Naantali 13% vs. Suomi 47%). Nykypäivänä 37

korostetaan integraatiota ja inkluusiota voimakkaasti ja Naantalissa noudatetaan periaatteita hienosti (Naantalissa osin integroituja 62 %, koko Suomessa 24%). Käytännössä asia ei ole kuitenkaan pelkästään positiivinen. Koulun henkilöstölle suunnatussa kyselyssä hieman alle puolet koki pienryhmäopetuksen määrän riittämättömänä. Osa erityisopetukseen siirretyistä oppilaista tarvitsisi säännönmukaisesti tavallista pienempää ryhmää, jotta koulunkäynti muodostuisi turvalliseksi ja positiiviseksi kokemukseksi. Nyt kuitenkin usein joudutaan integroimaan kotiluokkaan oppilaita, joiden toimintakyky ei siihen ole riittävä. Erityisopetuksen järjestämistavoista olisi syytä käydä avointa keskustelua ja tarjota mahdollisuus nykyistä useammin erityisryhmässä opiskeluun, mikäli se olisi oppilaan edun mukaista. Taulukko 15. Erityisopetuksen resurssit 2009-2010. Koulu Erityisluokanopettajien määrä Avustajien lukumäärä Laaja-alaisten erityisopettajien määrä Karvetti 2+16h (integroitu erityisopetus) 3 0 Kultaranta 0 1 1 (8h/vko) Kuparivuori 3 (pienryhmä) 8 1 Lietsala 0 1 1 (18h/vko) Taimo 1 6 1 Merimasku 0 2 1 Rymättylä 1 4 0 Velkua 0 2 1 (2h/vko) Maijamäki 4 (pienryhmä) 4 1 Suopelto 0 3 2 Lukio 0 0 tarvittaessa Erityisluokanopettajalla on erityisopettajan JA luokanopettajan koulutus. Hän siis voi toimia myös luokkamuotoisen erityisopetuksen opettajana. Erityisopettajalla ei ole koulutusta luokkamuotoiseen opetukseen. Käytännössä Naantalissa erityisluokanopettaja toimii usein laaja-alaisen erityisopettajan tavoin ilman omaa luokkaa. Laaja-alaisella erityisopettajalla voi olla myös luokanopettajan koulutus, vaikka sitä ei pätevyysvaatimuksessa olekaan. Itse asiassa suurimmalla osalla laajaalaisista opettajilla on molemmat koulutukset, vaikka laaja-alaisella ei sitä tarvitsekaan olla. Sen sijaan luokkamuotoisessa erityisopetuksessa tulee erityisopettajalla olla molemmat koulutukset 38

sekä eritysopettajan että luokanopettajan. Ne koulut siis, joissa on erityisluokanopettajan virka, voivat antaa luokkamuotoista erityisopetusta. Painopistealueet Toimenpide-esitykset Koulu ja psykososiaalinen oppilashuolto 2010 Yksilölliset tukimuodot ja riittävä tuen määrä Erityisopetuksen järjestämistapojen arviointi Riittävä henkilöstö ja kohtuullinen työmäärä; Kolmannen koulupsykologin palkkaaminen Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen, yhteistyön monimuotoisuus sekä olosuhteet ja toimitilat oppilashuoltotyön tekemiseen; Perusopetuksen oppilashuoltotyön suunnitelman tekeminen 2011 Jatkokoulutukseen osallistuneiden osuus Lukion opiskelijahuollon suunnitelman tarkistaminen (laadittu 2010) Varhainen puuttuminen Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen Ohjatun ja turvallisen toiminnan järjestäminen koululaisten yksinäisiin iltapäiviin. Toimintaa järjestetään 1.-2.luokkalaisille ja tarvittaessa 3.-9.luokkalaisille erityisopetuksen piiriin kuuluville oppilaille. Toiminta-ajat ovat aamuisin klo 7.30-10.00 ja iltapäivisin klo 12-17. Toimintaa järjestetään kaikkien alakoulun oppilaille joko koulun tiloissa ja koulun välittömässä läheisyydessä. Riittävä henkilöstö, max.12 lasta/ohjaaja Seurattavat mittarit: 2010 Tavoite 2013 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen, % osallistumisprosentti, 1.luokkalaiset 64% 70% osallistumisprosentti, 2.luokkalaiset 71% 70% 39

4.1.4 Terveydenhuolto KOULUIKÄISTEN KOULUTERVEYDENHUOLTO Oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden seuranta kouluterveydenhuollossa Kouluterveydenhuolto on perusterveydenhuollon tarjoamaa lakisääteistä terveydenhoitoa sekä olennainen osa oppilashuoltoa. Oppilashuoltoryhmissä kouluterveydenhoitaja osallistuu oppilaiden tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien selvittämiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Kouluterveydenhuollon henkilöstö toimii yhteistyössä oppilaan vanhempien /huoltajien, muun oppilashuollon henkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Kouluterveydenhoitaja tekee terveydenedistämistyötä yksilötapaamisissa sekä oppilasryhmille oppitunteja pitämällä erikseen sovituista aiheista mm. murrosiän muutokset tai päihteet. Kouluterveydenhoitaja edistää, seuraa ja valvoo oppilaiden työoloja ja koulutyön turvallisuutta yhdessä koulun edustajien ja terveystarkastajien kanssa. Kouluterveydenhuollon suositusten mukaan yhtä kokopäiväistä terveydenhoitajaa kohti tulisi olla korkeintaan 600 oppilasta ja koululääkäriä kohti 2100 tai 1 työpäivä viikossa 500 lasta kohden. Paikalliset olosuhteet, yhteistyö sekä psykososiaalisen työn vaativuus, erityistukea tarvitsevien koululaisten määrä, koulujen lukumäärä sekä koulupsykologin ja koulukuraattorin saatavuus vaikuttavat osaltaan henkilöstömitoituksiin. (Stakes 2002.) Kun oppilaita on yli 800, koulussa tulisi olla kaksi päätoimista terveydenhoitajaa. Kevätlukukaudella 2010 kouluterveydenhuollossa toimi 8 terveydenhoitajaa, joista kouluterveydenhuoltotyötä teki kokopäiväisesti 1 ja osapäiväisesti 7. Oppilaita yhtä terveydenhoitajaa kohti on laskennallisesti keskimäärin noin 655. Koululääkäreinä toimii neljä osa-aikaista terveyskeskuslääkäriä. Kouluterveydenhuoltoa tekevien väestövastuulääkäreiden työstä kouluterveydenhuoltoon kuluu yhteensä 24 tuntia viikossa. Terveystarkastukset Koko ikäluokkaa koskevat määräaikaiset terveystarkastukset ja seulontatutkimukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen.(stakes 2002) Oppilaiden terveystarkastukset jaetaan neljään ryhmään: - Laaja-alaiset terveystarkastukset, joihin osallistuvat sekä lääkäri että terveydenhoitaja. - Terveydenhoitajan ja oppilaan terveystapaamiset laajojen terveystarkastusten välivuosina - Seulontatutkimukset ja tarkastuksia tehdää tiettyjen sairauksien tai ongelmien löytämisesksi vuosittain tai sovitun ohjelman mukaisesti. - Kohdennetut terveystarkastukset riskiryhmiin kuuluville tarvittaessa. Laajat terveystarkastukset tehdään Naantalissa oppilaille koulun alkaessa 1.luokalla, murrosiän alkaessa 5.luokalla ja jatko-opintoihin valmistauduttaessa 8.luokalla. Oppilaiden laajoihin terveystarkastuksiin sisältyy lapsen tai nuoren terveydentilan arvioinnin lisäksi lääkärin ja terveydenhoitajan yhdessä lapsen, nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa tekemä koko perheen 40

hyvinvoinnin arvio tarvittaessa huoltajien suostumuksella moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen. (STM asetus 380/2009.) Yhteistyö vanhempien /huoltajien kanssa ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen ovat tärkeä osa Naantalin kouluterveydenhuoltoa. Kaikki oppilaat kutsutaan hammashoidon määräaikaistarkastuksiin yksilöllisesti määriteltyjen tarkastusvälien mukaan, tarkastuksen tekee joko hammaslääkäri tai suuhygienisti. KOULUIKÄISEN PERUSTUEN PALVELUT( 6-12-vuotiaat) Kouluikäisen hyvinvoinnin ja terveyden seurannassa tehdään arvio,onko lapsella mahdollisuus kehittyä ja menestyä riittävän hyvin niissä olosuhteissa, joissa hän elää, ja niillä ominaisuuksilla, jotka hänellä on. (Stakes,oppaita 51.) Kuvio 2. Terveystarkastukset ja tutkimukset Naantalissa alakoulussa. 1.LUOKKA 2.- 4. LUOKAT 5. LUOKKA 6. LUOKKA Laaja-alainen terveystarkastus: Koulutulokkaan terveydenhoitajan tarkastus, vanhemmat/ huoltajat mukana tarvittaessa Lääkärin tarkastus, vanhemmat/huoltajat ja terveydenhoitaja mukana Audit-kysely vanhemmille tutustutaan lapseen, perheeseen ja arvioidaan monipuolisesti lapsen tilanne. mittaus(pituus,paino),ryhti/ rakenteen kliininen arvio, näön- ja kuulontutkimus,rrmittaus,tarvittavat laboratoriokokeet Suun terveystarkastus;kutsu hammashuoltoon, suun terveys, ruokailutottumukset, puhdistusneuvonta ja oikomishoidon tarpeen arviointi Terveydenhoitajan terveystarkastus: oppilaalla mahdollisuus kertoa omasta elämästään,tuoda esille omia tärkeitä asioita ja huolia oppilaan pituuden ja painon mittaus/ kasvukäyrät ryhdin ja rakenteen kliininen arvio puberteettikehityksen arvio oppilaan oma arvio voinnista,kouluselviy tymisestä oppimiseen liittyvät vaikeudet,koulukiusaaminen ja luokan henkisen ilmapiirin arviointia 4lk tupakkavalistusta Laaja-alainen terveystarkastus: terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset, joissa vanhemmat /huoltajat mukana Vanhemmille Audit-kysely sekä vanhempien tupakoinnin selvittäminen selvitetään kokonaisvaltaisesti oppilaan terveydentila, tarvittava tuki,tutkimusten ja hoidon tarve seulontatutkimukset kuten 1-luokka ryhdin ja rakenteen kliininen arvio oppilaan päihteiden käyttöä kartoittavat kysymykset puberteettikehityksen arvio Suun terveyst arkast us: kutsu hammashuoltoon, suun terveys, ruokailutottumukset, puhdistusneuvonta ja oikomishoidon tarpeen arviointi Terveydenhoitajan terveystarkastus: oppilaalla mahdolisuus kertoa omasta elämästään,tuoda esille omia tärkeitä asioita ja huolia oppilaan pituuden ja painon mittaus/ kasvukäyrät ryhdin ja rakenteen kliininen arvio puberteettikehityksen arvio oppilaan oma arvio voinnista,kouluselviytymisestä oppimiseen liittyvät vaikeudet,koulukiusaaminen ja luokan henkisen ilmapiirin arviointia Ryhmämuotoisia tapaamisia: itsetunnon tukeminen,elämänhallintataidot,ihmissuhde-ja sukupuolikasvatus, päihteiden käyttö Terveystarkastukset ja tutkimukset muodostavat kokonaisuuden, jossa huomioidaan oppilaan ikä sekä kehitysvaihe. Terveystarkastukset ovat samalla terveysneuvontatilanteita ja ehkäisevää mielenterveystyötä. Yhteistyö huoltajien kanssa ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen ovat osa kouluterveydenhuoltoa. 41

KOULUIKÄISEN PERUSTUEN PALVELUT( 13-15-vuotiaat) Kuvio 3. Terveystarkastukset ja tutkimukset Naantalissa yläkoulussa 7.LUOKKA 8.LUOKKA 9. LUOKKA Terveydenhoitajan terveystarkastus,jossa vanhemmat mukana: tutustutaan nuoreen,hänen perheeseen ja arvoidaan kokonaisvaltaisesti oppilaan hyvinvointia keskustellaan oppilaan päihteiden käytöstä (alkoholi,tupakka, huumeet) Vanhemmille Audit-kysely Annetaan yksilöllistä terveysneuvontaa Seulontatutkimukset/ kartoitetaan oppilaan terveydellistä riskitekijää, ongelmaa tai etsitään piilevää sairautta: Näön- ja kuulon tutkimus,värinäkö Verenpaineen mittaus(rr) Skolioositutkimus, ryhdin ja rakenteen kl. arviointi Masennusseula(BDI) pituus,paino/kasvukäyrä puberteettikehityksen arvio tarvittavat laboratoriokokeet Laaja-alainen terveystarkastus: Terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastus,jossa vanhemmat/huoltajat mukana Riskiperhekartoitus arvioidaan oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan, ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunnitellaan tarvittavat tukitoimet huomioitava allergiset sairaudet, tuki-ja liikuntaelinongelmat seksuaaliterveys ja raskauden ehkäisyyn liittyvä tieto Adsume(päihdemittari) tehdään luokkatilanteessa tai terveydenhoitajan vastaanotolla(alkoholi,tupakka, huumeet) fyysisen toimintakyvyn arvio nykytilasta ja kehittämiskohteet Masennusseula(BDI) Näön-ja kuulon tutkimus,värinäkö Verenpaineen mittaus(rr) Skolioositutkimus, ryhdin ja rakenteen kl. arviointi Pituus,paino,kasvukäyrät Puberteettikehityksen arvio Suun terveystarkastus hammashuollossa: suun terveys, ruokailutottumukset (napostelut, virvoitusjuomat), puhdistusneuvonta, tupakointi, nuuska ja oma vastuu kotihoidosta 15-vuotta täyttäneille tehdään terveydenhoitajan ja lääkärin terveystarkastus, josta lääkäri antaa nuorison terveystodistuksen ( voimassa 5-vuotta) Lääkäri voi evätä todistuksen, jos nuori on jäänyt päihteiden käytöstä kiinni. Terveydenhoitajan vastaanotolla Adsume (päihdemittari) Oppimiseen liittyvät vaikeudet, koulukiusaaminen ja luokan henkinen ilmapiiri arvioidaan aina nuorta tavattaessa. Oppilaan hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma päivitetään terveystarkastuksissa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä tehdään koulutuksen nivelvaiheissa moniammatillista yhteistyötä. 42

LUKIOIKÄISEN PERUSTUEN PALVELUT Opiskelijan terveystarkastuksen tarve selvitetään heti opintojen alussa tehtävällä terveyshaastattelulomakkeella sekä aiempiin terveystietoihin perehtymällä. Opiskelijaterveydenhuollon keskeinen tehtävä on opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukykyisyyden seuranta, tukeminen ja edistäminen. Keskeisiä periaatteita opiskelijaterveydenhuollossa tehtävissä terveystarkastuksissa ovat asiakas- ja voimavaralähtöisyys, yksilöllisyys, opiskelijoiden tasavertaisuus, kiireettömyys, vapaaehtoisuus ja opiskelijan arvostaminen.(stm 2006b) Edellisiin periaatteisiin lisäten terveydenhuollon keskeisiä periaatteita ovat terveyttä tukevien opiskeluolosuhteiden edistäminen sekä opiskelukykyä heikentävien tekijöiden korjaaminen ja hoitaminen olivatpa ongelmat sitten yksilöstä johtuvia tai systeemistä johtuvia. Opiskeluterveydenhuoltoa kuvastaa monimuotoisuus, koska opiskeluterveydenhuolto käsittää kaikki opiskelijan elämänvaiheeseen ja opiskeluun liittyvät terveyteen vaikuttavat asiat. (STM 2009, 21.) Nuoret elävät muutosvaihetta opiskeluiässä. Keskeisiksi asioiksi nousevat aikuistumis- ja itsenäistymisprosessi sekä tutkintoon tähtäävät opinnot. Opiskelijalta vaaditaan paljon voimavaroja kehityspsykologisten muutosten onnistumiseksi sekä vahvuutta tehdä valintoja opintojen suunnittelusta ja kantaa niistä vastuuta. Tämä edellyttää opiskelijalta hyviä kognitiivisia valmiuksia ja luovaa ajattelua sekä tiedonkäsittelytaitoa. Nämä taidot ovat herkkiä häiriintymään univajeen, masentuneisuuden, opiskeluolosuhteiden tai konfliktien seurauksena. Lisäksi sairastumisen asettaa uusia haasteita opintojen suorittamiseksi. (STM 2009, 21.) Kuvio 4. Terveystarkastukset ja asiat joihin kiinnitetään huomiota kouluterveydenhuollossa. 1. VUOSI 2. VUOSI 3. VUOSI Terveystarkastukset 1. vuoden opiskelijoille terveydenhoitaja, 2.vuoden opiskelijoille lääkäri Lääkärintarkastukset tarvittaessa (erityisopiskelijat, pitkäaikaissairauksia sairastavat opiskelijat) Hammashoidon määräaikaistarkastukset yksilöllisesti määriteltyjen tarkastusvälien mukaan, tarkastuksen tekee joko hammaslääkäri tai suuhygienisti: suun terveys, ruokailutottumukset(napostelu, virvoitusjuomat), puhdistusneuvonta, tupakointi, nuuska, oma vastuu kotihoidosta ja säännöllisten tarkastusten merkitys Opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut opiskelijoille o Terveysneuvonta Päihteiden käytön vähentäminen Nuorten aikuisten miesten tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemien väheneminen Väestöryhmien eriarvoisuus vähenee heikommassa asemassa olevien hyvinvointi paranee (STM 2001) o Voimavara-arvioinnit o Mielenterveyden tukeminen o Liikunnan lisääminen nuorten aikuisten keskuudessa o Toimintakyvyn edistäminen Terveydenhuollon yleisiä painopisteitä ovat terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja ongelmien varhainen tunnistaminen. palveluiden tasapuolinen ja hyvä saatavuus ja yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa ovat oleellinen osa naantalilaisten hoidossa. 43

Painopisteet Toimenpide-esitykset Terveyden edistäminen ja ylläpitäminen Terveyserojen kaventaminen Sairauksien ennaltaehkäisy ja ongelmien varhainen tunnistaminen Palveluiden tasapuolinen ja hyvä saatavuus Kouluterveyskyselyn tulokset huomioidaan ehkäisevässä työssä Ryhmät tupakoinnin lopettamiseksi Määräaikaistarkastukset tehdään samansisältöisenä asetuksen mukaan koko alueella Yhteistyö ehkäisevän päihdetyön terveydenhoitajan kanssa Yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa Itsehoidon ohjaus Seurattavat mittarit: Ensimmäisen vuoden terveystarkastukset Terveyskysely Riskikäyttäytymisen arviointi (STM 2009, 112). ADSUME, Nuorten päihdemittari (Adolescents' Substance Use Measurement). Mittari nuorten päihteettömyyden edistämiseksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. AUDIT, päihdemittari (Alcohol Use Disorders Identification Test) CRAFFT -kysely käytetään lukiossa. Terveydentilan perustutkimukset (STM 2009, 107) 4.1.5 Vapaa-aikatoimi Liikuntatoimi Liikuntapalvelujen tehtävänä on tarjota lapsille ja nuorille monipuolista harrastustoimintaa sekä kehittää aikuisväestön liikuntapalveluja ja -aktiivisuutta. Liikuntajärjestöjä tuetaan avustuksin, järjestämällä yhteisiä tapahtumia ja koulutustilaisuuksia sekä antamalla asiantuntija-apua. 44

Painopisteet Toimenpide-esitykset Aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen Hyvin toimivat paikallisyhdistykset Ohjattu kerhotoiminta ja tapahtumat; koululaisten liikuntakerhot, uimakoulut, erilaiset harrasteryhmät, kurssit, liikuntaleirit, koulutukset ja muut liikuntatapahtumat, Osa toiminnoista järjestetään ostopalveluna Avustusmäärärahat, joilla tuetaan paikallisia liikuntatyötä tekeviä seuroja; perusavustus, kohdeavustus, ohjaajapalkkiot Nuorisotoimi Nuorisopalvelujen tehtävänä on tarjota lapsille ja nuorille monipuolista harrastustoimintaa. Nuorten osallisuushankkeiden, kuten nuorisofoorumin toimintaa kehitetään, tavoitteena osallistuva ja aktiivinen nuoriso. Järjestötoimintaa tuetaan avustuksin sekä antamalla asiantuntija-apua. Nuorisotilojen käytön koordinoinnissa huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät. Painopisteet Toimenpide-esitykset Nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen tukeminen; aktiivinen ja osallistuva nuori! Nuorten kansalaisvalmiuksien kehittäminen Nuorisotyötä tekevien seurojen tukeminen Tietoa, tukea ja toimintamahdollisuuksia liikkuvan ja etsivän työn avulla Nuorten liikkuvuuden, kansainvälistymisen ja ympäristötietouden lisääminen Tuetaan nuorten elämän- ja arjenhallintaa, työ- ja toimintakykyä sekä työelämävalmiuksia henkilökohtaisen ohjauksen sekä valmennuksen ja työpajatoiminnan avulla. Nuorten sosiaalinen vahvistuminen sekä sijoittuminen koulutukseen ja työmarkkinoille. Kehitetään alueen yhteisiä palveluita sekä järjestetään koulutusta nuorten kanssa työskenteleville. Avoin nuorisotoiminta; lähipalveluna eri kaupunginosissa; yhteisöllisyys Ohjatut kerhot, leiritoiminta, kurssit, erilaiset harrasteryhmät, tapahtumat Jalkautuva nuorisotyö Osallistuva nuori: Nuorisofoorumi, Lasten Parlamentti, Aloitekanava Avustusmäärärahat, joilla tuetaan paikallisia nuorisotyötä tekeviä yhdistyksiä; perusavustus ja kohdeavustus Alueellinen yhteistyö nuorisotyössä Avoin nuorisotoiminta; lähipalveluna eri kaupunginosissa; yhteisöllisyys Tiedotus ja neuvonta Liikkuva ja etsivä nuorisotyö Ohjaamotoiminta ja starttivalmennus Työvalmennus nuorten työpajoissa Yksilö- ja ryhmävalmennus, teemaryhmät Opiskelun ja työllistymisen tuki Globaalikasvatus (kansainvälisyys- ja ympäristökasvatus) Koulutus eri teemoista 45

Seurattavat mittarit: v. 2009 v.2012 nuorisotyön piirissä; avoimet illat ja kerhotoiminta 300 nuorta/viikko 350 nuorta/viikko vakinaiset työntekijät 5 6 (erityisnuorisotyöntekijä 2012) määräaikaiset työntekijät 0 0 Alueelliset tiedotus-, ohjaus- ja valmennuspalvelut Naantalin kaupunki koordinoi alueellisia palveluita Raision työ- ja elinkeinotoimiston/rasekon alueella. Toiminta perustuu alueen kuntien ja Rasekon kanssa vuosittain laadittaviin sopimuksiin ja lisäksi haetaan hankeavustuksia. Kohderyhmänä ovat erityisesti alueen 15-29-vuotiaat nuoret. Kaikille nuorille tarjotaan tietoa, tukea sekä toimintamahdollisuuksia liikkuvan ja etsivän työn avulla. Nuorille suunnattavan globaalikasvatuksen tavoitteena on nuorten liikkuvuuden ja kansainvälistymisen sekä ympäristötietouden lisääminen. Lisäksi tuetaan nuorten elämän- ja arjenhallintaa, työ- ja toimintakykyä sekä työelämävalmiuksia henkilökohtaisen ohjauksen sekä valmennuksen ja työpajatoiminnan avulla. Päämääränä on nuorten sosiaalinen vahvistuminen sekä sijoittuminen koulutukseen ja työmarkkinoille. Työllistämistoiminnan kohteena ovat työttömät ja ammattiin valmistuneet alle 29-vuotiaat nuoret. Tarkoituksena on myös kehittää alueen yhteisiä palveluita sekä järjestetään koulutusta nuorten kanssa työskenteleville. Painopistealueet Toimenpide-esitykset Tieto, tuki ja toimintamahdollisuudet etsivän työn avulla. Elämän ja arjen hallinta Työ ja toimintakyky sekä työelämävalmiudet Tiedotus ja neuvonta Liikkuva ja etsivä nuorisotyö Ohjaamotoiminta ja starttivalmennus Työvalmennus nuorten työpajoissa Yksilö- ja ryhmävalmennus, teemaryhmät Opiskelun ja työllistymisen tuki Globaalikasvatus (kansainvälisyys- ja ympäristökasvatus) Koulutus eri teemoista 46

Seurattavat mittarit: 2009 2012 Tiedotus ja neuvonta sekä globaalikasvatus nuoria/vuosi 1000 3000 Ohjaamo ja starttivalmennus nuoria/vuosi 75 200 Työpajatoiminta nuoria/vuosi 40 70 Kansainvälinen toiminta, nuoria/vuosi 30 60 Koulutukset, teemakiertueet, kpl/vuosi 4 6 Ryhmätoiminta, nuoria/vuosi 20 40 vakinaiset työntekijät 1 5 määräaikaiset työntekijät 6 3 Kuvio 5. Tiedotus-, ohjaus- ja valmennuspalvelut Työsuhde 6 kk-9 kk Ryhmätoiminta Työpajatoiminta 1-12 kk Starttivalmennus; 4 krt/v 2 vko Etsivä työ, ohjaamo, yksilövalmennus Yksilön tarpeen mukaan Tiedotus-, tuki ja neuvonta, globaalikasvatus; jatkuvaa toimintaa, kampanjat, koulutukset, netti, tapahtumat jne. 1pv - 6 kk Kirjastopalvelut Naantalin kaupunginkirjasto tarjoaa mahdollisuudet tiedonhankintaan ja virkistykseen osaavan henkilökunnan ja monipuolisen aineiston avulla. Naantalissa on pääkirjaston lisäksi viisi lähikirjastoa. Lisäksi Naantali kuuluu Turun seudun kuntien muodostamaan Vaski-kirjastojen ryhmään, jossa on tiivis yhteistyö. Yhteistyötä tehdään koulujen ja muiden toimijoiden kanssa. Päiväkoti-ikäisille pidetään satutunteja. Alakoululaisille ja yläkoulujen seitsemäsluokkalaisille annetaan kirjavinkkausta ja kirjastonkäytön opetusta säännöllisesti. Kirjavinkkausta tehdään myös etävinkkauksena nykyaikaisten laitteiden avulla. Myös muille kiinnostuneille kirjasto tarjoaa kirjastonkäytön opetusta. Lisäksi kirjaston henkilökunta käy kutsutusti vanhempainilloissa ja muissa tilaisuuksissa kertomassa kirjaston käytöstä sekä lukemisen että tiedonhaun merkityksestä. Kirjastossa järjestetään eriikäisille kohdennettuja näyttelyitä ja kirjailijavierailuja. 47

Kulttuuripalvelut Naantalin kulttuuritoimi koordinoi kaupungissa tapahtuvaa kulttuuritoimintaa laaja-alaisesti eri kohderyhmille ja on mukana järjestämässä vuosittain toistuvia ja kertaluontoisia tapahtumia. Kulttuuritoimi tekee yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa sekä lapsille ja nuorille suunnattujen tapahtumien muodossa että museokäyntien ja yhteistyöhankkeiden kautta. Kaikki naantalilaiset koulut käyttävät Kulttuuriväylä-ohjelmaa, joka on suunniteltu yhteistyössä kulttuuritoimen kanssa. Ohjelma takaa, että jokainen oppilas saa peruskoulun aikana tutustua eri taiteenaloihin ja paikallishistoriaan esim. tutustumiskäynteinä. Yhdistysten ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kautta tarjotaan sekä lapsille ja nuorille että perheille suunnattuja tapahtumia. Lasten ja nuorten kuvataide- ja musiikkiopetuksesta huolehtii Naantalissa vapaan sivistystyön oppilaitokset Naantalin opisto ja Naantalin musiikkiopisto. Kulttuuripalveluista tiedotetaan kuusi kertaa vuodessa ilmestyvässä Naantalin kaupungin tiedotuslehdessä (Nasta), kaupungin verkkosivuilla ja paikallislehdissä. 4.1.6 Lastensuojelun sosiaalityö 1.1.2008 voimaan tullut uusi lastensuojelulaki painottaa voimakkaasti ennalta ehkäisyä, varhaista puuttumista ja kunnan kaikkien toimijoiden roolia lasten suojelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnan kaikkien toimijoiden yhteistyöllä, varhaisella tuella ja puuttumisella ongelmakohtiin jo peruspalveluissa pystytään vähentämään lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta. Lasten suojelu perustuu lapsen kansainvälisesti tunnistettuihin oikeuksiin, joita ovat muun muassa etusija erityiseen suojeluun, oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Varhaisen tuen käytäntöjen tulisi olla käytössä kaikissa lasten ja lapsiperheiden palveluissa. Lasten hyvinvoinnin edistäminen ehkäisee tai ainakin vähentää vaikeuksien syntymistä, ja on sekä inhimillisesti, että taloudellisesti kannattavaa. Kasvuolojen kehittäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy ja lasten suojelu ovat tarpeellisia kaikilla hallinnon alueilla. Kunnan on huolehdittava siitä, että eri palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta vastaavia henkilöitä. 48

Lastensuojelulain soveltamisen yhteydessä on tarpeen kiinnittää huomiota sellaisiin yhteyskuntapoliittisiin näköaloihin ja rakenteellisiin tekijöihin, joilla kielteisiä kehityskulkuja saadaan ehkäistyä ja pysäytettyä n. sosiaalisen investoinnin politiikka. Lastensuojelulain uudistuksessa keskeiseksi nousevat (1.) lapsen ja vanhempien osallisuuden ja oikeusturvan tehostaminen, (2.) viranomaisten välisen yhteistyön lisääminen ja (3.) kunnan velvollisuuksien täsmentäminen ja uudenlaiset toimintatavat. Kuvio 6. Lasten suojelun kokonaisuus. Peruspalvelut neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, mielenterveysja päihdepalvelut, kodinhoito, terveydenhuolto, liikuntatoimi ym. Ehkäisevä lasten suojelu lasten tukeminen peruspalveluissa, järjestötoiminnassa ym. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu lastensuojelutarpeen selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto Yhteistyön suurin merkitys on siinä, että hyvässä ja toimivassa yhteistyössä erilainen osaaminen kohtaa ja lopputuloksena syntyy tulos, jota mikään yksittäinen toimija ei yksinään pysty saamaan aikaan. Yhteisten arvojen määrittely edistää käytännön yhteistyötä. Ehkäisevä lasten suojelu ei noudata sektori- tai toimialarajoja. Tilanteessa, jossa lapsi, nuori tai perhe tarvitsee samanaikaisesti useiden palvelujen tukea, toiminnan tulee asiakkaan kannalta olla sujuvaa ja tarkoituksenmukaista. 49

Kuvio 7. Moniammatillinen yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa. Aikuispsykiatria Päihde huolto Lastensuojelun avohuolto Lastensuojelun perhetyö Lapsiper hepsykolo git Mielenterveystyö Nuorisopsykiatria Lastensuojelun perhetera pia Lasten psykiatria Sijais huolto Moniammatillinen työ Nuoriso työ Terveys keskus Vammaishuolto Neuvola Kehitysvamma Varhaiskasvatus Koulu huolto Painopistealueet Toimenpide-esitykset Avohuollon ensisijaisuus Moniammatillinen työtapa Ammatillisen henkilöstön riittävä resursointi Perhehoidon suhteellisen osuuden kasvattaminen lastensuojelun sijaishuollossa Psykososiaalisen tuen säännöllisyys sijaishuollon jatkamisen kriteerinä Perheen jälleenyhdistämisen mahdollisuuksien avaaminen 50

Seurattavat mittarit: avohuollon asiakkaat vuoden aikana alkaneet avohuollon asiakkuudet vuoden aikana lakkautetut avohuollon asiakkuudet perhetyön asiakkaat nuorten avohuollon ohjaajan asiakkaat lapsiperhepsykologien asiakkaat tehdyt olosuhdeselvitykset ja vanhemmuuden arviot lastenvalvojan tehtävien määrät 4.1.7 Päihdetyö Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan on järjestettävä tarpeen mukaista päihdehuoltoa sosiaali- ja terveystoimen vastuualueilla. Läheisesti päihdehuoltotyöhön liittyvät myös Alkoholilaki (1143/1994), Huumausainelaki (1143/1994)ja Raittiustyölaki (828/1982). Naantalin kaupunki on mukana terveyden- ja hyvinvointilaitoksen koordinoimassa alkoholiohjelmassa vuosille 2008-2011. Naantalin kaupungin alkoholi- ohjelman keskeiset kumppanuussopimuksen tavoitteet ovat: Vanhempien alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy Nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy Naantalin kaupungille on laadittu päihdetyön suunnitelma vuosille 2009 2012 päihdetyön kehittämishanke Myötätuulen aikana. Suunnitelma pohjautuu päihdetyötä ohjaavaan lainsäädäntöön, kansallisiin ohjelmiin ja päihdepoliittisiin linjauksiin. Päihdetyön suunnitelma kattaa koko ihmisen elämänkaaren sekä päihdetyön eri osa-alueet ehkäisevästä korjaavaan päihdetyöhön. Sen tavoitteena on naantalilaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, päihteiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen, vähentäminen ja korjaaminen. Naantalin päihdetilanteen ja hyvinvoinnin kehittymistä seurantaan vuosittain 14 eri avainpäihdeindikaattorin avulla, jotka löytyvät Terveyden ja hyvinvointilaitoksen ylläpitämästä SOTKAnet -verkkopalvelusta. ( http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu). Päihdetyön suunnitelman kohderyhmäksi on valittu vuosille 2010-2011 lapset, nuoret ja perheet. Lasten ja nuorten osalta ehkäisevän päihdetyön painopistealueina ovat: Päihdekasvatus Varhainen puuttuminen Ehkäistään ja vähennetään päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja 51

Uutena toimintamuotona aloitettiin Taimon alakoulussa lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnatun hyvinvointi-iltapäivän järjestäminen. Vuonna 2010 hyvinvointi-iltapäivän tavoitteena oli varhainen puuttuminen, tiedon jakaminen, terveyden edistäminen, nuorten osallisuus ja vanhempien asenteisiin vaikuttaminen. Hyvinvointitapahtuma on osa Länsi 2012-hanketta. Länsi 2012-Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena on peruspalveluiden varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen. Naantalin kaupungin työntekijöiden osalta tämä tarkoittaa mm. päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistamista sosiaali- ja terveydenhuollon perustasolla sekä alueellista yhteistyötä Raision kaupungin kanssa. Ehkäisevässä päihdetyössä toimii terveyskeskuksessa yksi terveydenhoitaja, jonka työajasta 32,68 % menee Länsi-2012 -hankkeen toteuttamiseen. Painopisteet Toimenpide-esitykset Alkoholi-ohjelman mukaiset tavoitteet: o Vanhempien alkoholin aiheuttamien haittojen ehkäisy Varhaisen puuttumisen malleja kehitetään ja kokeillaan päivähoidossa sekä äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa sekä kouluterveydenhuollossa Tiedotusta alkoholin aiheuttamista haitoista lisätään o Hyvinvointi-iltapäivät yläkouluissa ja lukiossa Ongelmakäytön ja /tai päihderiippuvuuden aiheuttamien haittojen ehkäisy (riskiehkäisy) Aikuisten päihteiden riskikäyttö tunnistetaan, varhaisvaiheen haittoja ehkäistään ja avun saannin mahdollisuuksia lisätään o Turun A-klinikan sosiaaliterapeutin vastaanotto 1 x viikossa yli 25-vuotiaat o Ehkäisevän päihdetyöntekijän vastaanotto 1x viikossa alle 25-vuotiaat o Nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy Luodaan toimintamalleja, jossa alaikäisten nuorten alkoholinkäytön aloittamisiän myöhentäminen toteutuu Kehitetään paikallisten liikunta- ja muiden järjestöjen kanssa päihteettömyys yhteinen vastuu-malli Naantalin kaupungin turvallisuussuunnitelman painopistealueena on kevyen liikenteen turvallisuus ja asennekasvatuksen parantaminen. Järjestetään turvallisesti mopolla koulutuksia yhteistyössä vapaa-aikatoimen, koulutoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä kolmannen sektorin(terveys ry.) kanssa 8.luokan oppilaille. 52

Päihdetyön suunnitelma päihteettömyysyhteinen vastuu painopistealueet Lasten ja nuorten ehkäisevän päihdetyön osalta: o Mielenterveys - ja päihdekasvatus Täydennetään yläkoulujen päihdekasvatusta ja vahvistetaan nuorten mielenterveyttä suojaavia tekijöitä lisäämällä tietoa ja taitoja stressin hallintaan Päihdeputkitapahtuma 7-luokan oppilaille ja heidän vanhemmilleen/huoltajille o Varhainen puuttuminen Hyvinvointipäivä alakouluissa 5-6-luokan oppilaille ja vanhemmille(länsi 2012-kehittämishake) Päihteiden käytön puheeksi ottaminen vastaanotolla,alle 18-vuotiaat, vanhemmat mukana vastaanotolla / vanhemmuuden tukeminen o Ehkäistään ja vähennetään päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja Katupartiointi, jalkautuva ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Havaitaan nuorten omassa vapaa-ajanpiirissä riskiryhmät, tuetaan perheitä heidän kasvatustehtävässään o Alueellinen yhteistyö ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä (Länsi 2012-hanke) Yhteistyö Raision kaupungin kanssa aloitetaan ehkäisevän työn osalta vuonna 2011. Seurattavat mittarit: Päihdetyön suunnitelmassa päihteettömyys- yhteinen vastuu löytyvät kuvatut mittarit AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) - kysely asiakas- ja potilaskontakteissa BIKVA(Bruger Indragelse i Kvalitetsvurdering)-arviointi asiakkaat laadunvarmistajina - menetelmä, jota käytetään ryhmätoimintojen arvioinnissa. Ehkäisevän päihdetyön asiakkaat 53

4.1.8 Seurakuntien ja järjestöjen työ lasten, nuorten ja perheiden hyväksi Naantalin alueella toimii useita seurakuntia, joilla on monipuolista lapsille, nuorille ja perheille suunnattua toimintaa. Evankelisluterilaisilla seurakunnilla on perhekerhoja, hoitaja-lapsiryhmiä, lapsiparkkeja ja päiväkerhoja. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on Naantalissa kolme paikallisyhdistystä, joissa 31.12.2009 oli jäseniä yhteensä 419. MLL:n Naantalin yhdistyksen toimintana ovat tällä hetkellä tapahtumat. MLL:n Rymättylän ja Merimaskun yhdistyksillä on kummallakin vakituisena toimintana kerran viikossa kokoontuva perhekahvila, joka on avoin kohtaamispaikka pienten lasten vanhemmille sekä lisäksi säännöllistä kerhotoimintaa pienille lapsille. Yhdistykset järjestävät vuosittain myös monia kertaluonteisia tapahtumia ja tilaisuuksia lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Naantalin ja Rymättylän yhdistykset jakavat joulun aikaan Hyvän joulumielen lahjakortteja vähävaraisille naantalilaisille lapsiperheille yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Rymättylän yhdistys jakaa vuosittain EUruokatukea lapsiperheille. Kaikki MLL:n Naantalin yhdistykset ovat mukana MLL:n Varsinais-Suomen piirin valtakunnallisessa Isä-hankkeessa (2010-2013). Hankkeen tavoitteena on kehittää tasa-arvoista vanhemmuutta, vahvistaa isyyttä käynnistämällä isien ja lasten yhteistoimintaa ja isien keskinäistä vertaistukea, kehittää isien kohtaamisen tapoja ja taitoja ammattihenkilöiden työssä sekä edistää parisuhteeseen ja isyyteen liittyviä asioita yhdessä puolustusvoimien kanssa. Hanketta rahoittaa RAY. MLL:n Varsinais-Suomen piiri järjestää Naantalissa lastenhoitoa. MLL rekrytoi, kouluttaa, ohjaa ja välittää hoitajat sekä tiedottaa toiminnasta. Naantalissa on 6 lasten hoitajaa ja lisäksi Raision ja Turun hoitajat voivat toimia Naantalissa. Kaupunki avustaa tätä toimintaa ja hoitajat ovat perheen palkkalistoilla. Vuosittain hoitotunteja tehdään noin 700. Naantalin kaupunki on mukana MLL:n valtakunnallisessa Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeessa, jossa neuvolan perhevalmennuksen jatkona kokoontuu 11 kertaa molemmille vanhemmille ja vauvoilla tarkoitettu ryhmä. MLL tarjoaa kaupungin terveydenhoitajalle koulutuksen ja ohjauksen ryhmän käynnistämiseen ja ohjaamiseen sekä toisen ryhmänohjaajan. Hanke on RAY:n avustama ja se toteutetaan vuosina 2010-2014. MLL:n Varsinais-Suomen piirillä on mahdollisuus toteuttaa kaikissa Varsinais-Suomen kunnissa tukihenkilötoimintaa sekä lapsiperheille että nuorille. MLL:n tukihenkilötoiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Naantalin Pelastakaa Lapset ry. on vuonna 1954 perustettu paikallisyhdistys. Yhdistys tukee taloudellisesti lapsiperheitä jakamalla jouluavustuksen ja stipendejä alakouluikäisille lapsille sekä yhdelle lukioon tai ammatilliseen koulutukseen siirtyvälle oppilaalle 500 euron stipendin. Yhdistys kerää tämän jaettavan rahan järjestämällä keväällä Naantalissa konsertin. Yhdistyksellä on myös tukihenkilötoimintaa. Tukieppu -toiminnan avulla tuetaan lapsien ja heidän perheidensä jaksamista. Yhdistys järjestää syksyisin Naantalin seurakunnan ja kaupungin kans- 54

sa yhteistyössä ilmaisen lastenkonsertin, jonne yhdistyksen vapaaehtoiset jakavat lippuja Naantalin alueen kauppojen edustalla. Pelastakaa Lapset ry. järjestää myös adoptioneuvontaa. Nuorisoseuroissa, urheiluseuroissa ja kansalaisjärjestöissä tehdään merkittävää lapsi- ja nuorisotyötä. Taulukko 16. Kerhotoiminnan kartoitus 2010 Järjestäjä Lasten ikä Kerhokerrat/ vko Maksu Lasten lukumäärä Tilat Naantalin kaupunki 3-4-v. 4-5-v. 3 3 30 e/kk 30 e/kk 15 15 Karvetin päärakennus Naantalin seurakunta: Keskusta 3-4-v. 4-5-v. 2 2 45 e/lukukausi 45 e/ lukukausi yht. 30 srk.keskus Nuhjala Ruona yli 3-v. yli 3-v. 2 1 45e/lukukausi 25 e/lukukausi 20 7 srk. koti Ruonan kerhotila Merimaskun seurakunta 3-4-v. 4-5-v. 1 1 25 e/lukukausi 25 e/lukukausi yht. 18 srk. talo Rymättylän seurakunta 3-4- v. 4-5-v. 1 1 40 e/lukukausi60 e/lukukausi yht. 32 srk-talo, Rymättylä Taulukko 17. Perhekerhotoiminnan kartoitus kevät 2010 Järjestäjä Kerhokerrat / viikko Perheiden lukumäärä (aik./ lapset) Tilat Maksu Naantalin kaupunki Perheryhmä 2 13/15 Väentupa maksuton Erilaisiin ryhmiin ja avoimen päiväkodin toimintaan osallistui 2009 yhteensä 200 perhettä (myös samoja perheitä eri ryhmien käyttäjinä). 55

Järjestäjä Kerhokerrat / viikko Perheiden lukumäärä (aik./ lapset) Tilat Maksu Naantalin seurakunta Keskusta 1 26 srk-keskus maksuton Nuhjala 1 10-12 srk-keskus Merimaskun seurakunta 1 10/14 srk-koti maksuton Merimasku MLL 1 5/10 Lossitupa maksuton Rymättylän seurakunta 1 50 srk-talo maksuton Rymättylän MLL 1 10-15/15-20 srk-talo maksuton 4.2. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Usein lastensuojelun asiakkuus alkaa lastensuojeluilmoituksella ja sen jälkeen tehtävällä lastensuojelutarpeen arvioinnilla tai kiireellisellä lastensuojelutoimella. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, myös nimettömänä, mutta monilla virnaomaisilla on siihen myös salassapitosäännöksistä riippumaton velvollisuus. Lastensuojeluviranomaisen on ilmoitettava myös poliisille, mikäli on syytä epäillä rikoslain (39/1889) 20 tai 21 luvussa rangaistavaksi säädettyä vakavaa tekoa. Lastensuojelun asiakkuus voi alkaa myös vanhempien aloitteesta tai työntekijöiden huolen perusteella. Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään viivytyksettä ja siinä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Lastensuojelutarpeen selvityksen aikana lastensuojelun työntekijä tapaa lasta ja perhettä ja lastensuojeluselvitys on saatava valmiiksi kolmen kuukauden kuluessa. (Lastensuojelulaki 2007/ 417 27.) Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia lastensuojelun toimenpiteitä ja niiden on oltava lapsen edun mukaisia, huolenpidon toteuttamisen kannalta riittäviä, sopivia ja mahdollisia. Avohuollon tukitoimiin on ryhdyttävä, jos lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon järjestämisestä vastaa lapsen kotikunta ja siellä vastuullinen sosiaalihuollon toimielin. Avohuollon tukitoimia voivat olla mm. toimeentulon ja asumisen turvaaminen, tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseksi, tukeminen koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankkimisessa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa tai läheisten ihmissuhteiden ylläpitämisessä, tukihenkilötoimintaa, kuntoutumista tukevaa hoitoa ja terapiaa, perhetyötä, koko perheen sijoitusta perhe- tai laitoshoitoon, vertaisryhmätoimintaa, loma- ja virkistystoimintaa tai lapsen sijoitus avohuollon tukitoimena. (Lastensuojelulaki 2007/ 417 34-37.) 56

Lastensuojelulain perusteluissa perhetyöllä tarkoitetaan esimerkiksi perheen kotona tehtävää perhetyötä, joka voi olla perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua ja tukea erilaisissa arjen toiminnoissa. Perhetyöllä voidaan mm. tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, tehdä vanhemmuuden arviointia ja järjestää lapselle hänen hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Perhetyö on usein käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä. Lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävän perhetyön tavoitteena voi olla esimerkiksi kriisitilanteen laukaiseminen, uusien ongelmien ehkäiseminen tai tilanteen korjaaminen. Joskus tarvitaan lapsen ja perheen pitkäaikaista tukemista ja kannattelua, jotta lapsen kotona asuminen edelleen mahdollistuisi(lsl 36 ). Ennaltaehkäisevällä perhetyöllä tarkoitetaan lapsiperheille järjestettävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista. Perhettä autetaan kokonaisuutena, mutta myös perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin vastataan. Perhetyö voi olla vapaaehtoisuuteen perustuvaa eikä vaadi lähetettä tai asiakkuutta lastensuojelussa. Ennaltaehkäisevän perhetyön perustehtävänä on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Perhetyö voi liittyä vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn. Korjaavalla perhetyöllä tarkoitetaan lastensuojelullista, suunnitelmallista ja tavoitteellista perheen tilanteen selvittelyä ja yhdessä sovittuihin muutoksiin tukemista. Korjaavan perhetyön aloittaminen vaatii lastensuojelun sosiaalityöntekijän lähetteen. Korjaavan perhetyön perustehtävänä on lapsiperheiden tukeminen ja kuntouttaminen vaikeissa elämäntilanteissa lastensuojelun sosiaalityön tukitoimena, kun lapsen huolenpito, tarpeet ja turvallisuus ovat uhattuna. Korjaava perhetyö on perheen kriisitilanteessa tarjottavaa tehostettua tukea jossa on mukana vahvasti myös kontrolli. Perhe voidaan velvoittaa osallistumaan perhetyöhön lastensuojelun toimesta. Työskentelyn aloittamisesta, työskentelyjakson pituudesta, seurannasta ja arvioinnista päätetään yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja perheen kanssa. Lapsen kiireellinen sijoitus tehdään jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen tai sijaishuollon tarpeessa. Kiireellinen sijoitus lakkaa kun peruste siihen poistuu tai kun siitä tehdään uusi lastensuojelun päätös (sijoituksen lopettaminen, jatkaminen tai huostaanotto). Huostaanotto on tehtävä jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut lapsen kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla vastaavalla käytöksellä. Alle 18 -vuotias lapsi otetaan hallinto-oikeuden päätöksellä sosiaa- 57

lihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja sijoitetaan sijaishuoltoon. (Lastensuojelulaki 2007/417 40 44.) Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Sijaishuollon aikana lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on yhteydessä sijaishuoltoon sijoitettuun lapseen, hänen vanhempiinsa ja huoltajaansa sekä sijaishuoltopaikan edustajaan lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi. (Lastensuojelulaki 2007/417, luku 10.) Jälkihuoltoa on järjestettävä lapselle tai nuorelle jonka sijaishuolto on päättynyt. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava että lapselle laaditaan jälkihuoltosuunnitelma. Kunnan velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen lakkaa viiden vuoden kuluttua sijoituksen päättymisestä. Jälkihuollossa tuetaan lasta, nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan pääsääntöisesti samoilla keinoilla kuin avohuollon tukitoimissa. (Lastensuojelulaki 2007/417, luku 12.) Taulukko 18. Ehkäisevä lasten suojelu ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu EHKÄISEVÄ LASTEN SUOJELU TEHTÄVÄT Edistää ja turvata lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Tukea vanhemmuutta ja kasvatustehtävää Saada selville lapsen, nuoren tai lapsiperheen erityisen tuen tarve Tarjota tarpeellista apua riittävän varhain Ohjata lapsi ja perhe tarvittaessa lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun piiriin. KENELLE Kaikille kunnassa asuville alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen ja huoltajilleen LASTENSUOJELU Tukea vanhempia kasvatus- ja huolenpitotehtävässä Velvollisuus ja vastuu huolehtia lapsen hyvinvoinnista silloin, kun huoltajat eivät sitä pysty tekemään Lastensuojelun tarpeessa oleville alle 18- vuotilaille sekä jälkihuoltoon oikeutetuille alle 21 -vuotilaille KUKA TEKEE Kaikki viranomaiset Lastensuojelun viranomaiset MITÄ PAL- Asuin- ja toimintaympäristön ylläpitäminen Lastensuojelutarpeen selvitys VELUITA Päivähoito Avohuollon tukitoimet Äitiys- ja lastenneuvolatyö Lapsen kiireellinen sijoitus Kouluterveydenhoito Huostaanotto Oppilasterveydenhoito Sijaishuolto Opetus Jälkihuolto Päihdepalvelut Moniammatillinen lastensuojelun korjaava Mielenterveyspalvelut työ Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Muut vapaa-ajan palvelut Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tavoitteena Naantalissa on (1.) moniammatillisen yhteistyön lisääminen ja tehostaminen, (2.) lastensuojelun avohuollon palveluiden ensisijaisuus ja (3.) perhehoidon suhteellisen osuuden kasvattaminen lastensuojelun sijoituksissa. 1.1.2008 voimaan tulleen lastensuojelulain uudistuksen tavoitteena oli selkiyttää ja nykyaikaistaa lastensuojelun säädöspohjaa sekä lisätä oikeusturvaa. Lastensuojelulain lähtökohtana on lapsen 58

oikeuksien sopimuksen periaate, jonka mukaan kaikissa lasta koskevissa toimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lastensuojelun kannalta ihmisoikeussopimuksessa keskeisen käsiteparin muodostavat lapsen edun periaate ja yksityiselämän ja perhe-elämän suojan periaate. Uudistetun lainsäädännön tarkoituksena on ollut siirtää lastensuojelutoimenpiteiden painopistettä ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukemiseen ja avohuoltoon. Lastensuojelulainsäädännön tarkistuksen ja uudistuksen myötä lastensuojelutyön sääntömuotoisuus ja menettelytavat ja aikarajat lastensuojeluasioiden käsittelyssä tarkentuivat. Käytännön työssä lastensuojelutyötä tekevien työntekijöiden asema erityistä ammattitaitoa omaavina asiantuntijoina myös korostui. Lastensuojelulakia koskevan hallituksen esityksen perusteluissa kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten ongelmien määrän kasvuun viimeisen vuosikymmenen aikana. Sosiaalityö ja lastensuojelu tarkastelevat lasta ja nuorta suhteessa ihmis- ja kasvuympäristöön. Tavoitteena on vähentää sosiaalisen ympäristön vaurioittavaa vaikutusta ja vahvistaa kehitykselle suotuisia kokemuksia työskentelemällä vanhempien ja lasten ja nuorten sekä heille tärkeiden ammattilaisten kanssa. Lastensuojelun ja psykiatrian yhteinen tehtävä on ymmärtää sosiaalisten ja psyykkisten tekijöiden keskinäiset vuorovaikutussuhteet kunkin lapsen ja nuoren kohdalla. Työskentelyä yhteen nivova käsite on psykososiaalinen. Nykytilan kuvaus Vuonna 2009 sitovina tavoitteina ovat olleet oikea-aikainen ja laadukas palvelu sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän lasku. Painopistealueina ovat olleet ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja avohuolto. Lastensuojelulain velvoitteiden perusteella vuonna 2009 jatkettiin myös sosiaalilautakunnan vuonna 2008 hyväksymää ja aloitettua lapsiperheiden kotipalvelua. Asiakasmäärät kasvoivat vuonna 2009, samoin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät. Vuonna 2009 kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli yhteensä 63, kun vastaava luku vuonna 2008 oli 34. Sijoituspäätöksiä tehtiin lastensuojelussa yhteensä 124. Vuonna 2009 lastensuojeluilmoituksia ja tiedoksisaanteja lastensuojelutarpeesta tuli käsittelyyn yhteensä 318. Lastensuojeluilmoitusten määrä nousi edellisestä vuodesta vuonna 2009 70 %:ia ja avohuollon asiakasmäärät 49,8 %:ia. Lastensuojeluilmoitusten, avohuollon asiakkaiden ja sijoitusten poikkeuksellisen suuri määrä johtivat suuriin palvelujen ostoihin vuonna 2009. Naantalin perhepalveluissa hoidettiin vuonna 2009 lastenvalvojan tehtävinä 185 huolto- ja tapaamissopimusta, 165 elatusavun vahvistamista ja 75 isyyden selvittämistä. Avohuollon tukitoimet Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli vuonna 2009 yhteensä 307 lasta ja nuorta. Perhepalveluiden lapsiperhepsykologilla oli yhteensä 198 asiakasta. Lapsiperhepsykologin palveluita tarvitsevia perheitä oli yhteensä 103 ja perheissä oli yhteensä 132 alle kouluikäistä ja 66 kouluikäistä lasta. Lastensuojelun tiimin lapsiperhepsykologin työn tarve myös lisääntyi vuonna 2009. Avohuollon asiakkaita vuonna 2009 eniten oli 7-12 -vuotiaiden ikäryhmässä (24% kaikista avohuollon asiakkaista. 3-6 vuotiaiden (19 %) ja 13-15 -vuotiaiden (17 %) osuudet olivat myös suuria. Vuonna 2009 eniten ilmoituksia tehtiin 3-12 -vuotiaista lapsista, prosentuaalisesti eniten 59

ilmoituksia tehtiin 7-12 vuotiaista. 24 % kaikista ilmoituksista koskivat tätä ikäryhmään. Myös 3-6 -vuotiaiden ikäryhmässä ilmoituksia tehtiin paljon. Vuonna 2010 lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten lukumäärä on edellistä vuotta 2009 korkeampi. Myös 3-6 -vuotiaiden lasten osuus on korkeampi suhteessa edelliseen vuoteen 2009. Taulukko 19. Vuoden 2009 aikana avohuollon asiakkaina olleiden lasten ja nuorten ikäjakauma 80 70 60 50 40 30 20 10 0 47 Vuoden 2009 aikana avohuollon asiakkaina olleiden lasten ja nuorten ikäjakauma 59 75 55 0-2 v. 3-6v. 7-12v. 13-15v. 16-17v. 18-20v. 21-45 21 13 Lastensuojelun avohuollon toimenpiteitä tulee kehittää siten, että ne paremmin vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Monissa tapauksissa moniammatillista tukea tarvitsevat asiakkaat ohjautuvat lastensuojelun laitoshoidon piiriin soveltuvien avohuollon tukitoimien puuttuessa. Lastensuojeluilmoitukset, huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut raportin, missä tarkastellaan hallinto-oikeuksien ratkaisuja huostaanottoasioissa vuodelta 2008. Raportin mukaan kolme suurinta huostaanottojen taustalla olevaa yksittäistä syyperustetta valtakunnallisesti ovat väkivalta, päihteiden käyttö ja mielenterveyden ongelmat (THL-46/2009). Mietittäessä Naantalin lastensuojelun sijoitusten ja avohuollon asiakkuuksien syyperusteita vuodelta 2009, näyttäisi sekä sijoitettujen lasten että lastensuojelutarpeen tiedoksisaantien perusteella siltä, etteivät ne juurikaan poikkea THL:n tekemän valtakunnallisen tutkimusten tuloksesta. Naantalissa vuonna 2009 ja 2010 lastensuojeluilmoitusten taustalla olevat syyt liittyvät lapsen omaan käyttäytymiseen, lapsen kehitystä vaarantaviin olosuhteisiin, hoidon ja huolenpidon puutteellisuuteen, vanhempien päihteiden käyttöön ja psyykkisiin ongelmiin. Vuonna 2009 eniten ilmoituksia lastensuojelutarpeesta tekivät sosiaalipäivystys (21%), poliisi (16%) ja opetustoimi (14, 8 %). (Ilmoitusten määrä yht. 318)Kesäkuun 2010 loppuun mennessä eniten ilmoituksia ja tiedoksisaanteja lastensuojelutarpeesta ovat tehneet terveydenhuollon ammattihenkilöstö, sosiaalipäivystys, poliisi, opetustoimi ja mielenterveyspalvelut. 60

Taulukko 20. Vuonna 2009 tulleiden lastensuojeluilmoitusten ikäjakauma 60 50 40 30 20 10 0 Vuonna 2009 tulleiden Ls-ilmoitusten ikäjakauma 54 49 40 43 23 9 3 0-2v. 3-6v. 7-12v. 13-15v. 16-17v. 18-20v. 21- Psykososiaalisen ja moniammatillisen työn tarve on Naantalin lastensuojelussa suuri. Lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyön rakenteelliset kehykset ovat tärkeitä lapsen ja nuoren tilanteen ja hoitosuunnitelman laadinnassa, hoidon, toipumisen ja käyttäytymisen sekä kokonaistilanteessa tapahtuneiden muutosten arvioinnissa. Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat ovat Naantalissa vaikeita. Yhä useammin lastensuojelun toimenpiteiden rinnalle tarvitaan lastenpsykiatrisia toimenpiteitä. Lastensuojelun ja psykiatrian yhteinen tehtävä on ymmärtää sosiaalisen ja psyykkisten tekijöiden vuorovaikutussuhteet. Näiden toimijoiden välillä vallitsee myös korrelaatio. Lastenpsykiatrisesta näkökulmasta lapsi tai nuori ei ole psykiatrisen hoidon keinoin autettavissa ennen kuin lapsen luonnollisen kasvuympäristön olosuhteet ovat riittävän vakaat onnistuneen hoidon toteuttamiselle. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon suoritteita ja kustannuksia on Naantalin osalta tarkasteltu kesäkuun lopun tilanteen mukaan vuosina 2008-2010. Psykiatrisen tulosalueen kokonaiskustannusten vertailu osoittaa, että kokonaiskustannukset ovat korkeat vuonna 2010 verrattuna aikaisempiin vuosiin. Psykiatrisen avohoidon suoritteet ovat nousseet eniten, mutta myös vuodeosastohoidon kustannukset ovat kasvaneet. Sekä aikuispsykiatrinen avohoito että lastenpsykiatrisen avohoidon käyttö on ollut vertailuvuosiin nähden suurempaa. Erityisesti on kasvanut nuorisopsykiatrisen hoidon tarve. Aikuispsykiatrisen hoidon tarve korreloi lastensuojeluilmoitusten taustalla oleviin syihin, samoin lastensuojelun avohuollon korjaavan työn asiakkuuksien määrä psykiatrisen hoidon piirissä olevien lasten ja nuorten määrään. Huostaanottojen poikkeuksellisen korkea määrä vuonna 2009 näkyy viiveellä lastenpsykiatrisen osastohoidon suoritteiden pudonneena määränä kesäkuussa 2010. Naantalissa vuonna 2009 lasten ja nuorten sijoitusten taustalla olevista syistä 36 % johtui vanhempien päihteiden käytöstä, 35 % vanhempien mielenterveyden ongelmista ja 22 % puuttuvasta vanhemmuudesta. 61

Henkilökunta ja resurssit Perhepalveluiden tiimi hoiti vuonna 2009 lastensuojelun ja lastenvalvojan tehtävät. Lapsiperheiden sosiaalityön tulosyksikköön kuuluivat vuonna 2009 lapsiperheiden sosiaalityön päällikkö, neljä sosiaalityöntekijää, avohuollon ohjaaja, sosiaaliohjaaja, määräaikainen sosiaaliohjaaja, kolme perhetyöntekijää, 50 % lapsiperhepsykologi ja toimistosihteeri. Taulukko 20. Perhepalvelujen tiimin henkilökunta Perhepalveluiden tiimin henkilöstö 2009-2012 2009 2010 2012 esitykset lisäyksistä Lapsiperheiden sos.työn päällikkö 1.4.2010 alk. sos.työn johtaja 1 1 Sosiaalityöntekijä 4 4 Sosiaaliohjaaja *2 *2 esitetään vakinaiseksi 2011 * ) toinen määräaikainen Avohuollonohjaaja 1 *2 esitetään vakinaiseksi *) toinen määräaikainen Perhetyöntekijä 3 *5 esitetään vakinaiseksi *) kaksi määräaikaista Lapsiperhepsykologi 1 2 Perheterapeutti *1 esitetään vakinaiseksi Toimistosihteeri 1 1 Yhteensä *13 *18 18 *) 13, joista yksi määräaikainen *)18, joista viisi määräaikaista Naantalin lastensuojeluun palkattiin vuoden 2010 alusta lisäresurssina määräaikainen oma perheterapeutti, toinen määräaikainen nuorten avohuollon ohjaaja ja kaksi määräaikaista perhetyöntekijää. Lisäksi lastensuojeluun saatiin toisen lapsiperhepsykologin vakituinen virka. Lapsiperheiden sosiaalityössä työskentelee 1.1.2010 alkaen sosiaalityön johtaja, kolme lastensuojelun sosiaalityöntekijää, kolme lastensuojelun sosiaaliohjaajaa, kaksi lapsiperhepsykologia, perheterapeutti, kaksi nuorten avohuollon ohjaajaa ja viisi perhetyöntekijää ja toimistosihteeri. Naantali kuuluu Turun seudulliseen sosiaalipäivystykseen, mikä toimii virka-ajan ulkopuolella. Vuonna 2009 sosiaalipäivystys hoiti yhteensä 60 yhteydenottoja naantalilaisista perheistä. Raision kihlakunnan alueella työskentelee kuntien yhteinen erityissosiaalityöntekijä. Vuonna 2009 Raision kihlakunnan poliisilaitoksen erityissosiaalityöntekijä ja poliisi hoitivat naantalilaisia koskien yhteensä 234 tehtävää ja 145 lapsen ja nuoren asiaa. Naantalin lastensuojelun vaikuttavuutta ovat lisänneet lisäresursointi ja alkuvuoden 2010 aikana tehty lastensuojelun moniammatillinen prosessikuvaus. Resurssilisäykset lapsiperheiden sosiaali- 62

työhön vuoden 2010 alusta alkaen näyttäisivät jo lyhyellä aikavälillä tuottavan tuloksen, jonka avulla ainakin laitossijoitusten määrään on kyetty vaikuttamaan Naantalissa. Lapsia ja nuoria on kyetty kotiuttamaan laitoksista kotiin intensiivisen psykososiaalisen tuen avulla. Vuoden 2010 toiminnallisena tavoitteena lapsiperheiden sosiaalityössä on ollut omana työnä tehtävän työn ensisijaisuus ja lastensuojelutiimin oman ammatillisen erityisosaamisen hyödyntäminen palveluprosesseissa. Ammattitaitoisen ja moniammatillisen henkilöstön sitoutuminen tavoitteisiin on onnistuneen lastensuojelutyön tärkein sisältötekijä. Kuvio 8. Lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon kustannukset Naantalissa 2009 Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Lastentaudit ERIKOIS- SAIRAAN- HOITO 125 hp 624 pkl-käynti 675 hp 678 pkl-käynti 582 hp 1.573 pkl-käynti kustannukset 618.209 kustannukset 549.083 kustannukset 1 000 227 Erikoissairaanhoito yhteensä 2,2 milj. euroa Kustannukset 2.894.000 (- josta jälkihuollon laitoshoito 74.000 ) Kustannukset 122.000 (- josta jälkihuollon perhehoito 24.000 ) LASTENSUOJELU- SIJOITUKSET Lastensuojeluyksiköt Perhesijoitukset 51 lasta (joista 25 huostassa, avohuollon sijoituksia 16, jälkihuollettavia 8) 12 lasta (joista 8 huostanotettu, 2 avohuollon sijoitusta, 2 jälkihuollettavaa) Lastensuojelusijoitukset yhteensä 3 milj. euroa AVOHUOLLON TUKITOIMET 305 lasta; ilmoitusten ja tiedoksisaantien määrä 318 - avohuollon ostopalvelujen kustannukset 639.960 Muu avohuolto 250.000 Avohuollon tukitoimet yhteensä 900 000 euroa Lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon kustannukset vuonna 2009 painottuvat erityisesti lastensuojelun sijaishuollon laitoskustannuksiin. Korjaavan avohuollon tukitoimien kustannusten osuus vuonna 2009 on ollut kaikkein pienin. Tavoitteena on varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy peruspalveluissa, korjaavan avohuollon sosiaalityön vaikuttavuuden parantaminen ja sijaishuollon viimesijaisuus sekä perhehoidon suhteellisen osuuden kasvattaminen sijaishuollossa. 63

Kuvio 9. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ja tuen tarve ideaalitilanteessa. Hyvinvoiva lapsi ja perhe Lapsen ja perheen tilapäinen tuen tarve Lapsella ja perheellä avun tarve Neuvola Koulu ja oppilasterveydenhuolto Päivähoito Kulttuuri ja vapaa-aika Nuorisotoimi Terveydenhuolto Neuvola Koulu ja oppilashuolto Nuorisotoimi Kasvatus- ja perheneuvonta Päihde- ja mielenterveyspalvelut Perhetyö Lapsiperhepsykologit Lastensuojelun perheterapia Nuorten avohuollon ohjaus Perhetyö Kriisityö Kasvatus- ja perheneuvonta Oppilashuolto Nuorisotyö Päihde- ja mielenterveyspalvelut Lapsiperhepsykologit Lastensuojelun perhetyö Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö Nuorten avohuollon ohjaus Lapsella ja perheellä suuri tuen tarve Lastensuojelun sosiaalityö Lapsiperhepsykologit Lastensuojelun perheterapia Perhetyö Nuorten avohuollon ohjaus Sijaishuolto Ehkäisevä lastensuojelu Ehkäisevä lastensuojelu ja erityinen tuki Korjaava lastensuojelu Hyvinvoinnin edistäminen Peruspalvelut 64

Painopistealueet Toimenpide-esitykset lastensuojelun varhainen puuttuminen ja avohuollon ensisijaisuus toimivien yhteistyökäytäntöjen lisääminen peruspalveluiden kanssa, moniammatillinen työmuodot laitossijoitusten viimesijaisuus ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden ja riittävän resursoinnin varmistaminen Naantalissa, työhyvinvoinnista huolehtiminen. Seurattavat mittarit: lastensuojeluilmoitukset lastensuojeluselvitykset tehdyt olosuhdeselvitykset ja vanhemmuuden arviot avohuollon asiakkaat vuoden aikana alkaneet avohuollon asiakkuudet nuorten avohuollon ohjaajan asiakkaat lapsiperhepsykologien asiakkaat lastensuojelun perheterapeutin asiakkaat huostaanotot huostassa olevien lukumäärä ja ikäryhmät kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret yhteensä laitoshoitoon sijoitetut lapset ja nuoret ikäryhmittäin lastensuojelutarpeen taustalla olevat syyt huostaanoton tarpeen taustalla olevat syyt sijoituksen taustalla olevat syyt vuoden aikana lakkautetut asiakkuudet 65

5. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin strateginen kehityssuunta ja tavoitteet 5.1 Keskeiset tavoitteet Naantalin lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisen missio on: Naantali - paras paikka lapselle. KASTE -hankkeen remontti -ryhmän sekä Lasu -ryhmän muotoilemat tavoitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiselle ovat: 1. Ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen 2. Hallintorajat ylittävien prosessien kehittäminen a. Moniammatillisen palveluverkoston toimivuus ja henkilöstön yhteinen toimintakulttuuri lasten ja nuorten hyvinvoinnin asiakaslähtöisessä tukemisessa b. Moniammatilliset työryhmät c. Perhekeskusmallin suunnittelu - moniammatillinen yhteistyö 3. Vanhemmuuden tukeminen ja arjen toimivuus a. Avoin päiväkotitoiminta, neuvolayhteistyö, perhetyö, rohkaisu, leimaamattomuus ja matala kynnys b. Vanhempien osallisuus konkreettisessa toiminnassa c. Vanhempien tukeminen henkilökohtaisella ammatillisella työllä esim. yksilökäynnit ja toimivat asiakasryhmät 4. Aktiiviset ja osallistuvat kuntalaiset toimiva nuorisofoorumi ja lasten parlamentti a. asiakasohjautuvuuden tutkiminen (kohtaavatko palvelut ja asiakkaat) b. foorumit c. rohkaisu ja matala kynnys. 66

5.2 Suunnitelman toteuttamisen vastuut ja seurantasuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman painopisteet, tavoitteet ja indikaattorit on tässä suunnitelmassa kuvattu sektoreittain. Tarkoituksena on että niitä viedään eteenpäin kunkin hallintokunnan omassa kuntasuunnitelman osassa ja talousarvioissa. Jo suunnitelman tekemisen alkuvaiheessa tuli selkeästi esille, että nykytilan kuvaamiseen kannattaa käyttää paljon aikaa, jotta saadaan kokonaiskuva siitä miten Naantalissa eri sektoreiden tekemä työ tukee lasten, nuorten ja perheiden arkea. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma käsitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Suunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto. Tavoitteiden toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää että: Tavoitteet hyväksytään valtuustossa, niihin löytyy konkreettisia toteuttamiskeinoja ja niiden saavuttamiseksi osoitetaan tarvittavat resurssit kunkin hallintokunnan omassa talousarviossa. Kunkin hallintokunnan strategisessa ohjauksessa tavoitteet muotoillaan osaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä eri tehtäväalueiden työohjelmia ja käytännön työtä. Työtä jatketaan strategisessa moniammatillisessa työryhmässä, jonka tehtävänä on kuvata, mitata ja sovittaa yhteen kunkin sektorin tekemää työtä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Työtä jatketaan myös konkreettista arkityötä tekevissä moniammatillisissa ryhmissä (taulukko 21.). Tavoitteet muotoillaan toimenpiteiksi joiden käynnistämistä seurataan ja vastuutetaan. Uusien toimintamallien käyttöönottoa tuetaan tarvittaessa määräaikaisilla projekteilla ja kouluttautumisella. Hyvinvointitiedon keruu (seurattavat indikaattorit ja muut mittarit) ja niiden raportointi on yksi keskeisistä sovittavista asioista. Jokainen hallintokunta seuraa omia indikaattoreitaan, mutta tietoa kannattaa kerätä myös yhdessä, jotta vältytään päällekkäiseltä työltä. Hyvinvointitieto tulee olla tallennettuna niin, että se on kaikkien käytettävissä. Vuosisuunnitelma: Vuoden 2011 aikana käynnistetään moniammatillisen lasten ja nuorten hyvinvointiryhmän työ, suunnitellaan sektoreittain tiedon keruun menetelmät ja lähdetään kehittämään entistä toimivampia käytäntöjä. Vuoden 2012 aikana valmistellaan uudelleen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kokoamalla yhteen eri sektoreiden indikaattorit ja kyselyjen tulokset ja arvioimalla niitä moniammatillisessa 67

ryhmässä. Näiden perusteella tehdään uusi lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelma seuraavan valtuustokauden ajalle. Strateginen moniammatillinen työryhmä, koulutusryhmä, hyvinvointikyselyn toistaminen ja moniammatilliset arjen työtä tekevät ryhmät 1. Naantali- paras paikka lapselle -Strateginen, moniammatillinen työryhmä. Ehdotuksena on että Naantaliin perustetaan monialaisen strategisiin asioihin keskittyvä lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä. Kaupunginjohtaja nimeää hallintokuntien esityksestä strategisen moniammatillisen työryhmän. Ryhmän nimi voisi olla Naantali- paras paikka lapselle -Strateginen, moniammatillinen työryhmä. Työryhmä valmistelee talousarvioon ja kuntasuunnitelmaan tehtävät esitykset. Työryhmän tehtävänä on kuvata, mitata ja sovittaa yhteen kunkin sektorin tekemää työtä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Työryhmä käsittelee kaupungin talous- ja toimintasuunnitelman, asiakaskyselyt, tilastot, arkityön palautteen ja kehittämishankkeet. Työryhmän puheenjohtajan tehtävä kestää vuoden ja jäsenen kaksi vuotta. Kullakin jäsenellä on varajäsen. Tavoitteena on aktiivinen, toimiva ryhmä, jossa eri ammattihenkilöiden osaaminen pääsee esiin hyödyttämään lasten parasta. Työryhmän työn lähtökohtana on Naantalin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman pohjalta analysoida ja toteuttaa käytännössä lasten ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisevää toimintaa. 2. Koulutusyhteistyöryhmä Koulutusyhteistyöryhmä olisi hallintokuntien välinen ryhmä, jossa suunniteltaisiin ja arvioitaisiin lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien koulutus mm. moniammatilliseen työskentelyyn. Perusturvajohtaja nimeää hallintokuntien esityksestä ryhmän moniammatillisen koulutuksen edistämiseen vuoden 2011 alussa. 3. Hyvinvointikysely lapsille, nuorille ja vanhemmille: kyselyn toistaminen 2012 Hyvinvointikyselyllä netin kautta halutaan kuulla lasten, nuorten ja aikuisten ääntä. Nettikysely tehdään vuoden 2012 lopulla suunnitelman ajantasaistamisen yhteydessä. 4. Remontti-hanke (KASTE kehittämisohjelmaan liittyvä) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen painottaen ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista. Moniammatillisissa työryhmissä käsitellään Naantalin lasten, nuorten ja perheiden palvelurakenteiden ja hyvien työkäytäntöjen ja --menetelmien kehittämistä. 5. LÄNSI 2012 -hanke (KASTE -kehittämisohjelmaan liittyvä) Naantalin päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen sekä Naantalin päihdetyön suunnitelman juurruttaminen arjen työhön. 68

Naantalissa kokoontuu monia arjen työtä helpottavia ja selkeyttäviä moniammatillisia yhteistyöryhmiä. Jokaisella hallintokunnalla on myös omia työryhmiä, joita seuraavassa taulukossa ei ole mainittu. Taulukko 21. Toiminnassa olevat moniammatilliset yhteistyötyöryhmät. Yhteistyöryhmä Tapaamiset / Kokousajat PJ. (nimi) Osanottajatahot Muuta Lastensuojelun, neuvolan ja päivähoidon yhteistyöryhmä 2 x vuodessa Lastensuojelu, neuvola, päivähoito Kokoonkutsuja vaihtelee toimii samalla puheenjohtajana Erityispäivähoidon työryhmä 2-3 x vuodessa päivähoidon johtaja lapsiperhepsykologi, eltot, keltot, johtava koulupsykologi, puheterapeutti, tk-psykologi Erityisopettajat 2 x vuodessa erityisopettaja erityisopettajat, keltot Koulun aloituksen nivelvaiheen yhteistyö 1 x vuodessa keltot, erityisopettaja/koulupsykologi Neuvolapalaveri 2 x vuodessa keltot, eltot, puheterapeutit, toimintaterapeutti, tk-psykologi Ehkäisevän päihdetyön kehittämisryhmä 4-6 x vuodessa sosiaalityöntekijä tk, sosiaalityö, päivähoito, nuoriso- ja vapaaaikatoimi kokoonkutsuja ja sihteeri Minna Suikkanen Päivähoidon ja srk:n yhteistyö 2-4 x vuodessa Seurakunnan vastaava lapsityön ohjaaja Edustajat joka päivähoitoyksiköstä ja srk:n lapsityöstä Perheryhmätoiminnan tukiryhmä 2 x vuodessa tarvittaessa useammin Päivähoidon esimies, avoin päiväkoti, kelto, nla, sosiaalityö, lapsiperhepsykologi Avoin pk toimii kokoonkutsujana Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö 1 x vuodessa päivähoidon esimies koulu (pedagoginen rehtori, joskus opettajia) ja päivähoito (esiopettajat, kelto, päivähoidon esimies) 69

Avoin päiväkoti, tuetun perheryhmän tukiryhmä 2 x vuodessa avoin päiväkoti + päivähoito, nla, kelto, sosiaalitoimi, lapsiperhepsykologi Neuvolapalaveri II 2 x vuodessa puheterapeutti tk-psykologi, terveydenhoitaja, lääkäri, puheterapeutti, fysioterapeutti, toimintaterapeutti Perhevalmennuksen tukiryhmä 1 x vuodessa terveydenhoitaja, srk, sosiaalitoimi, avoin päiväkoti Oppilashuolto-ryhmä, NaO joka toinen viikko mm. rehtori, opo, koulukuraattori, ryhmänohjaaja, terveydenhoitaja Koulupalaveri, kaikki Naantalin koulut 2 x lukukaudessa ma 2 tuntia koululääkärit ja kouluterveyden-hoitajat Lapsi- ja oppilaskohtaiset verkostot tarvittaessa vaihtelevat kokoonpanot Koulu, sosiaali ja poliisi yhteistyöryhmä KOSOPO 4x/v Yläkoulun rehtori yläkoulujen rehtorit, kuraattorit ja terveydenhoitajat, koululääkäri, opo, sosiaalitoimen henkilöstöä, poliisin stt ja lähipoliisi Kelpo-hanke 4x/lukuvuosi Karvetin koulun rehtori koulu ja päivähoito Koulukohtaiset oppilashuoltotyöryhmät 1x viikko 2x lukuvuosi koulun koosta riippuen rehtori rehtori, erityisopettaja, luokanopettaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi muita jäseniä koulusta ja tarpeesta riippuen Ala- ja yläkoulun nivelvaihepalaveri vuosittain keväällä rehtori rehtori, erityisopettaja, opintojenohjaaja, alakoulun luokanopettaja Nuorisoverkosto 2-4 krt/v vapaaaikatoimen päällikkö 70 nuorisotoimi, sosiaalitoimi (perhepalvelut, kuntouttava työtoiminta) seurakunnan nuori-

Kaupunki-seurakunta yhteistyöpalaverit Sulle Mulle ryhmä: remonttirukkanen sotyö, Kela, alueelliset nuorisopalvelut, Raseko, terveyskeskus, TEkeskus 4-5 krt/v kaupungin ja seurakunnan nuorisotoimi Kokoonkutsuja vaihtelee toimii samalla puheenjohtajana 71

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALITYÖ 1 Jutta Merilahti Elina Wiljanen Nina Fagerström Ulrika Österlund Päivi Tossavainen Maarit Viitaniemi Maija Lammela Sosiaalityön johtaja Sosiaalityöntekjiät Sosiaaliohjaajat Nina Virtanen Laura Dellinger Riina Johansson Irina Peltopihko Jonna Tanskanen Lapsiperhepsykologit Psykoterapeutti Avohuollonohjaajat Hille Hellsten Marja Kainulainen Satu Lehmus-Lehto Johanna Heiskanen (sij. Johanna Lainio) Annamari Korhonen (sij. Anna-Kaisa Kortelainen Reija Lindgren Perhetyöntekijät Toimistosihteeri 25.10.2013 Jutta Merilahti

2 LAPSI- JA PERHEKOHTAINEN LASTENSUOJELU LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS, AVOHUOLTO, KIIREELLINEN SIJOITUS, HUOSTAANOTTO, SIJAISHUOLTO JA JÄLKIHUOLTO EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU LASTEN TUKEMINEN PERUSPALVELUISSA PERUSPALVELUT NEUVOLA, PÄIVÄHOITO, NUORISOTYÖ, KOTIPALVELU, MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT, TERVEYDENHUOLTO LIIKUNTATOIMI

VARHAINEN TUKEMINEN 3 Mielenterveystyö Kotipalvelu Päivähoito Päihdepalvelut HUOLEN TUNNISTAMINEN Neuvola Nuorisotoimi Koulu Terveystoimi Yhteistyö Konsultaatio HUOLEN OTTAMINEN PUHEEKSI VANHEMPIEN KANSSA Yhteistyö Konsultaatio Lapsen tukeminen Vanhempien tukeminen Lapsiperhe psykologit Nuorten avohuollon ohjaajat Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Psykoterapeutti Lastensuojelun perhetyö Jutta Merilahti 25.10.2013

4 Asia tulee vireille - lastensuojeluilmoitus (25 ) Välitön tilannearvio, 26 ja 38 Lastensuojelutarpeen selvitys (ratkaisu 7 vrk, valmis 3 kk, 27 ) Ei lastensuojelutarvetta, asiakkuus päättyy Todetaan lastensuojelun tarve, asiakassuunnitelma, 30 Kiireellinen sijoitus, 38 Avohuollon tukitoimet, 36 ja 37 Huostaanotto ja sijaishuolto, 40 Lastensuojelun tarve poistuu ja asiakkuus päättyy Jälkihuolto, 75 Jutta Merilahti 25.10.2013

LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYS 5 Lastensuojeluilmoitus 25 asia tulee vireille Välitön tilannearvio, 26 ja 38 Selvityksen teosta päättäminen - sosiaalityöntekijä päättää selvityksen teosta, 7 arkipäivää Lastensuojelutarpeen selvitys - parityönä, aikaraja 3 kk - 27 Selvityksestä luovutaan, haitanteko/aiheeton ilmoitus Lapsi kirjataan lastensuojelun asiakkaaksi Nykyhetken tarkastelu, historian selvittäminen, lapsen tarpeiden, vanhempien valmiuksien, riskien arviointi, 27 Lapsiperhepsykologit Perheterapeutti Sosiaaliohjaajat Lastensuojelun perhetyö Lapsen tapaaminen Muu viranomaisyhteistyö Neuvottelu ja muu yhteistyö 31 lapsi, huoltajat, muut lapselle ja perheelle läheiset henkilöt Selvityksen sisältö - arvioidaan lapsen edun toteutuminen, 27 Kirjallinen yhteenveto Asiakkuus Päättyy Jatkuu Jutta Merilahti 25.10.2013 Asiakassuunnitelma, 30

Lapsen ja perheen sijoitus laitoshoitoon LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON MUODOT Lastensuojelun sosiaalityö - sosiaalityön johtaja - sosiaalityöntekijä - sosiaaliohjaajat 6 Psykoterapeutti Lapsiperhepsykologit Lapsen ja vanhemman hoitopalvelut ja terapia Tuki lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen Vanhemmuuden arviointi Verkostotyö Viranomaisyhteistyö Toimistosihteeri Taloudellinen tuki (TOTUL 1412/1997 Asiakas Varhainen tukeminen Lapsiperheiden kotipalvelu Lastensuojelun perhetyö Apua perheen arjen hallintaan Nuorten avohuollonohjaus; lapsen tukeminen koulunkäynnissä, ammatin hankinnassa ym. Lasten päivähoito Nuorten avohuollon ohjaajat Jutta Merilahti 25.10.2013

VANHEMMUUDEN ARVIO / OLOSUHDESELVITYS 7 Lapsen olosuhteiden ja tilanteen arviointi Iän ja kehityksen mukainen valvonta ja huolenpito Mahdollisuus saada ymmärrystä ja hellyyttä Turvallinen kasvuympäristö Ruumiillinen ja henkinen koskemattomuus Itsenäistyminen Mahdollisuus taipumuksia vastaavaan koulutukseen Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Lapsiperhepsykologit Psykoterapeutti Avohuollonohjaajat Lastensuojelun perhetyö Vanhempien olosuhteiden arviointi Nykyhetken tarkastelu Riskit ja voimavarat Perheen ja lapsen tapaaminen, kotikäynnit, viranomaisyhteistyö, historiatiedot Tavoitteet ja tuen tarpeen arviointi Neuvottelut ja yhteistyö perheen kanssa Asiakassuunnitelma Tukitoimet; seuranta ja vaikuttavuus Lastensuojelun moniammatillisen työryhmän näkemys lapsen ja perheen kokonaistilanteesta Muu viranomaisyhteistyö Lapsen edun toteutuminen Jutta Merilahti 25.10.2013

HUOSTAANOTON PERUSTEET 8 Puutteet lapsen huolenpidossa ja muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä Lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään Sijaishuolto on lapsen edun mukainen Avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai ovat riittämättömiä KASVUOLOSUHTEIDEN ARVIOINTI - perushoito - ymmärtäminen ja tuki - kasvuympäristö LAPSEN ELÄMÄNTAVAN VAHINGOLLISUUDEN ARVIOINTI AVOHUOLLON TUKITOIMIEN ARVIOINTI - soveltuvuus - mahdollisuus - riittävyys LAPSEN EDUN ARVIOINTI - turvaako sijoittaminen kodin ulkopuolelle lapsen kehityksen paremmin kuin kotiin jääminen Jutta Merilahti 25.10.2013

HUOSTAANOTON VALMISTELU 9 Huostaanoton valmistelu, 41 - parityönä Tilanteen selvittäminen yhdessä perheen kanssa Asiakirjojen laadinta - kaikki lasta ja perhettä koskevat olennaiset tiedot huostaanottoon johtaneesta prosessista ja annetuista tukitoimista Asiantuntija-apua - lapsiperhepsykologit - perheterapeutti - mielenterveystoimi Lausunnot Päätöksenteon perustelut - huostaanoton lainmukaiset edellytykset, 40 Todisteellinen kuuleminen, 20 ja 42 - kirjallinen ilmoitus Suostumukseen perustuva huostaanotto, 43 Asiakkaan mahdollisuus tutustua asiakirjoihin - poikkeuksena 20 4 mom. Lapsen hoidon tarpeen selvittäminen, terveydentila, 51 Kuulemistilaisuus Kuulemiskertomus Tahdonvastainen huostaanotto, hakemus hallinto-oikeuteen, 44 Jutta Merilahti 25.10.2013

HUOSTAANOTTOPROSESSI 40 10 Sosiaalityöntekijä Kiireellinen sijoitus, 38 Sosiaalityöntekijän hakemus sijoituksen jatkamisesta hallintooikeuden käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa Hallinto-oikeus voi hakemuksesta jatkaa 60 päivää, 39 4 mom. Hallinto-oikeuden väliaikainen määräys huostaanottoasiassa, 83 Suostumukseen perustuva huostaanotto, 43 Tahdonvastainen, hakemus hallintooikeuteen, 44 Pyyntö suullisesta käsittelystä, HaOL 20 HallKL 37 ja 38 Valmisteleva suullinen käsittely Suullinen käsittely Huostaanotto voimassa toistaiseksi, huostassapito lopetettava, kun siihen ei enää ole perusteita, 47 Asiakirjapohjainen kirjallinen käsittely Päätösistunto 2 hallinto-oikeuden lainoppinutta 1 lastensuojelun asiantuntijajäsen Jutta Merilahti 25.10.2013

SELVITYKSEN LAATIMINEN TUOMIOISTUIMELLE 11 Käräjäoikeus LHL 16 selvityksen pyytäminen sosiaalitoimelta Toisen vanhemman kunta LHA 1 ja 8 Sosiaalitoimi Ratkaisuun tarvittavan tiedon tuottaminen Sosiaalityöntekijät Lapsiperhepsykologit Vanhempien olosuhteiden selvittäminen työparina LSA 3 Psykoterapeutti Muu viranomaisyhteistyö Vanhempien haastattelut ja tapaamiset Lapsen kuuleminen 1. Selvityksen tarkoitus 2. Tiedot selvityksen tekotilanteesta 3. Kertomus perhetaustasta 4. Lapsen kuuleminen 5. Vanhempien näkemys tilanteesta 6. Vanhempien mahdollisuudet toimia lapsen huoltajana Edellytykset turvata lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 1 :n mukaan 7. Vanhempien olosuhteet 8. Ehdotukset perusteluineen Jutta Merilahti 25.10.2013

LAPSEN PAHOINPITELYEPÄILYN SELVITTÄMINEN (1/2) 12 Lastensuojeluun ilmoitus lapsen pahoinpitelyn epäilystä - Lastensuojeluilmoitus, 25 Tarvittaessa kiireellinen sijoitus Lähestymiskiellon hakeminen tarvittaessa käräjäoikeudesta Ilmoitus lapsen huoltajalle ja informointi prosessin kulusta Koko prosessin ajan lastensuojelu arvioi lapsen tuen tarpeen ja turvallisuuden Suositus valvotuista tapaamisista Esitutkintapyyntö poliisille Sosiaalityöntekijän hakemus edunvalvojasta maistraattiin, laki holhoustoimesta 1.4.1999/442 ja holhoustoimilaki 91, sosiaalihuollon asiakaslaki, 10 Mahdollisen rikoksen esitutkinnasta päättäminen, tutkinnanjohtaja, esitutkintalaki Aloitetaan esitutkinta Poliisi pyytää virka-apua, asiantuntijaapua asian selvittämiseksi Oikeuspsykiatrisen tutkimusyksikön työryhmä Sairaala Tutkimus, aikaraja 2 kk Lausunto, 3kk Poliisi Jutta Merilahti 25.10.2013

LAPSEN PAHOINPITELYEPÄILYN SELVITTÄMINEN (2/2) 13 Syytteen nostaminen Käräjäoikeus Syyttämättä jättäminen Lapsen jatkohoidon arviointi Tuomio Lasten pahoinpitelyjen epäilyjen selvittäminen osana rikostutkintaprosessia on sosiaali- ja terveydenhuollossa uudenlainen työorientaatio. Rikoslaki 21 luku 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, Mahdollinen lapsen huostaanotto ja sijaishuolto, 40 Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Lapsiperhepsykologit Psykoterapeutti Avohuollonohjaajat Lastensuojelun perhetyö Jutta Merilahti 25.10.2013

LAPSEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN SELVITTÄMINEN (1/2) LSL-ilmoitus sosiaalityöntekijälle lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilystä 14 Kiireellinen sijoitus Lähestymiskiellon hakeminen käräjäoikeudesta Suositus valvotuista tapaamisista Sosiaaliviranomaisen ilmoitus lapsen huoltajille ja informointi tulevasta prosessista Koko prosessin ajan lastensuojelu arvioi lapsen tuen tarpeen ja turvallisuuden Esitutkintapyyntö poliisille/rikosilmoitus Sosiaalityöntekijän hakemus edunvalvojasta maistraattiin, laki holhoustoimesta 1.4.1999/442 ja holhoustoimilaki 91, sosiaalihuollon asiakaslaki, 10 Mahdollisen rikoksen esitutkinnasta päättäminen, tutkinnanjohtaja Aloitetaan esitutkinta Oikeuspsykiatrisen tutkimusyksikön työryhmä Tutkimussuunnitelma Esitutkinnan lopettaminen Kuulustelut, lapsen kuulustelu Asiantuntija-apu Lastensuojelun sosiaalityöntekijät osallistuvat moniammatillisen työryhmän työskentelyyn Selvitys, 2 kk Lausunto, 3 kk Poliisi Syyttämättä jättäminen Syytteen nostaminen Lapsen jatkohoidon arviointi Jutta Merilahti 25.10.2013

LAPSEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN SELVITTÄMINEN (2/2) 15 Syytteen nostaminen Syyttämättä jättäminen Käräjäoikeus Lapsen jatkohoidon arviointi Tuomio Rikoslain (563/1998) 17 luku ja 20 luku uudistuksilla on parannettu lasten rikosoikeudellista suojaa. Suomen lainsäädännössä on kriminalisoitu seuraavat lapsiin kohdistuvat seksuaaliteot, jotka ovat virallisen syytteen alaisia: - Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, 6 - Lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö, 7 - Raiskaus, 1 - Törkeä raiskaus, 2 - Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken, 17 luku 22 - Seksipalvelujen ostaminen nuorelta, 8 - Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito 17 luku 19 Syytteen nostaminen Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Lapsiperhepsykologit Psykoterapeutti Avohuollonohjaajat Lastensuojelun perhetyö Lähestymiskiellon hakeminen tarvittaessa käräjäoikeudelta, mikäli hyväksikäyttäjä on perheenjäsen. Mahdollinen lapsen huostaanotto ja sijaishuolto, 40 Jutta Merilahti 25.10.2013

HUOSTAANOTON LOPETTAMINEN, 47 (1/2) 16 Lapsen olosuhteiden ja tilanteen arviointi Iän ja kehityksen mukainen valvonta ja huolenpito Mahdollisuus saada ymmärrystä ja hellyyttä Turvallinen kasvuympäristö Ruumiillinen ja henkinen koskemattomuus Itsenäistyminen Mahdollisuus taipumuksia vastaavaan koulutukseen Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Lapsiperhepsykologit Psykoterapeutti Avohuollonohjaajat Lastensuojelun perhetyö Vanhempien olosuhteiden arviointi Nykyhetken tarkastelu Riskit ja voimavarat Perheen ja lapsen tapaaminen, kotikäynnit, viranomaisyhteistyö, historiatiedot Tavoitteet ja tuen tarpeen arviointi Neuvottelut ja yhteistyö perheen kanssa Asiakassuunnitelma Tukitoimet; seuranta ja vaikuttavuus Lastensuojelun moniammatillisen työryhmän näkemys lapsen ja perheen kokonaistilanteesta Muu viranomaisyhteistyö Lapsen edun toteutuminen Jutta Merilahti 25.10.2013

HUOSTAANOTON LOPETTAMINEN, 47 (2/2) 17 Kotilomien lisääminen sijoituspaikasta Lapsen mielipiteen selvittäminen Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Psykoterapeutti Lastensuojelun perhetyö Koeaika kotona ja lapsen siirtyminen asumaan kotiin Seuranta Lapsen edun turvaaminen Lapsen ja vanhempien olosuhteet ovat olennaisesti parantuneet Huostaanoton purku on mahdollinen. 47 Huostassapidon lopettaminen Päätöksen huostassapidon lopettamisesta tekee aina johtava viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmistelusta riippumatta siitä, missä päätös huostaanotosta on tehty. Jutta Merilahti 25.10.2013

JÄLKIHUOLTO, 75 (1/2) 18 Sijaishuolto päättyy Avohuollon tukitoimena tapahtunut sijoitus, joka kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta, päättyy. Kunnan velvollisuus päättyy viiden vuoden kuluttua siitä, kun lapsi on ollut kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisen jälkeen viimeksi lastensuojeluasiakkaana, viimeistään kun lapsi täyttää 21 vuotta. Jälkihuollon asiakassuunnitelma, 30 4 mom. Tavoitteet ja toteuttaminen Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Avohuollonohjaajat Sosiaaliohjaajat Sijaishuollon työntekijät Lapsen, nuoren ja lähiverkoston tapaamiset ja haastattelut Sijoitus laitoksessa voi jatkua Perhehoitosopimus Läheisneuvonpito Pyrkimys itsenäistymiseen Itsenäinen asuminen Tukihenkilö Nuoren oman verkoston hyödyntäminen Jutta Merilahti 25.10.2013

JÄLKIHUOLTO, 75 (2/2) 19 Psykososiaalinen tuki Mahdolliset itsenäistymisvarat (sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki 14 ) Elämänrytmi ja arkielämän taidot Muut jälkihuollon menetelmät Itsenäistyvä nuori Koulutus Asunnon järjestäminen Oppisopimus tai työpaikka Taloudellinen tuki Jälkihuolto päättyy Sosiaalityöntekijä laatii yhdessä nuoren kanssa suunnitelman, johon kirjataan jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoren käytettävissä olevat palvelut ja tarvittavat tukitoimet. Jutta Merilahti 25.10.2013

LASTENSUOJELULAIN UUDISTUKSEN TARPEEN TAUSTALLA OLEVIA TEKIJÖITÄ 20 Huomion kiinnittäminen yhteiskuntapoliittisiin ja rakenteellisiin tekijöihin Suomen ratifioima YK:n lasten oikeuksien yleissopimus Lapsen ja perheen osallisuus Lasten ja nuorten ongelmien määrän kasvu viimeisinä vuosikymmeninä Pakon käytön ja rajoitusten laintasoinen sääntely LSL:n uudistus 1.1.2008 Oikeusturva Tahdonvastaiset huostaanotot hallintooikeuden ratkaisulla Lastensuojeluprosessin menettelytapojen uudistaminen, aikarajat Kunnan velvollisuuksien täsmentäminen Viranomaisten yhteistyön vahvistaminen Jutta Merilahti 25.10.2013

21 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus Kulttuuritaustan tunnistaminen ja säilyttäminen Yhteiskunnan vastuu Perheen jälleenyhdistä minen Lastensuojelun periaatteet Vanhempien vastuu Avohuollon ensisijaisuus Lapsen etu Varhainen tukeminen Lapsilähtöisyys 25.10.2013 Jutta Merilahti

22 Kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioiminen Tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi Myönteiset ja läheiset ihmissuhteet Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Mahdollisuus itsenäistymiseen Lapsen edun arviointi Iän ja kehityksen mukainen valvonta ja huolenpito Turvallinen kasvuympäristö Ruumiillinen koskemattomuus Ymmärtämyksen, turvan ja hellyyden antaminen Lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus 25.10.2013 Jutta Merilahti

23 Sosiaalityön johtaja Perhetyöntekijät Toimistosihteeri Psykoterapeutti Asiakas Avohuollon ohjaajat Lapsiperhe - psykologit Sosiaalityöntekijät Sosiaaliohjaajat Jutta Merilahti 25.10.2013

Kunnan Naantali laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): perusturvajohtaja Iiro Pöyhönen (pj.) ylilääkäri Mikko Laaksonen vs. ylilääkäri Riikka Lehtinen sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen sivistystoimenjohtaja Irmeli Myllymäki kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila kehityspäällikkö Lasse Lehtonen suunnittelija Hanna Inkeroinen (Oy Vasso Ab) (siht.) OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI SÄHKÖISEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LUKUOHJE: Alla olevassa väestö- ja perherakennetilastoissa esitellään mm. demografinen huoltosuhde. Vuonna 2011 Naantalin huoltosuhde oli 54,8 (arvo-sarakkeessa!). Muutos-sarakkeessa on yksi punainen nuoli ylöspäin, mikä tarkoittaa muutosta kielteiseen suuntaan vähintään viisi prosenttia viimeisten viiden tilastointivuoden aikana eli 2007-2011. V1, V2 jne. kuvaavat Naantalin vertailukuntia ja niiden arvoja vuonna 2011. Esimerkiksi V1 on Kaarina ja siellä huoltosuhde vuonna 2011 oli 56,1. Kaarinan arvon keltainen taustaväri tarkoittaa, että Kaarina ja Naantali eivät eroa toisistaan tai ero on alle 10 prosenttia. Paraisilla (V3) huoltosuhde oli 62,1 ja taustaväri on punainen, mikä tarkoittaa tilanteen olevan vähintään 10 prosenttia huonompi kuin Naantalissa.