Sisällys 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain

Samankaltaiset tiedostot
Sisällys 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain

Sisällys 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö Määräaikaiset työsuhteet...

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstöraportti Kh Kv

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Henkilöstökertomus 2014

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

Käsittely: Työyhteisötoimikunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

SYSMÄN KUNTA Kvalt Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

Henkilöstöraportti 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Leppävirran kunta Puh. (017) PL 4, Leppävirta

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

Rovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi

Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

Henkilöstömäärät. Ikäjakauma. Poissaolot. Työtapaturmat. Henkilöstömenot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

Päätoimisia vuoden 2015 lopussa oli yhteensä 412, mikä oli 8 henkeä pienempi kuin edellisvuonna.

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite

PÖYTYÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA

Henkilöstöraportti 2013

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

Varhaisen välittämisen

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä

Kh Kv

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

PAIMION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKATSAUS 2011

Henkilöstöraportti 2014

Pornaisten kunta TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ

Henkilöstöraportti Punkalaitumen kunta

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti Punkalaitumen kunta

LAPUAN KAUPUNKI HENKILÖ STÖ TILASTÖ- JA VUÖDELTA 2015

Ammatillisen osaamisen kehittäminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-ryhmä Kunnanhallitus

Hausjärven kunta. Henkilöstökertomus vuodelta 2013

Askolan kunnan henkilöstöraportti vuodelta 2018

RÄÄKKYLÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI Liite 1. vuoden 2015 tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistoimintatoimikunta / 5

Henkilöstösuunnitelma 2016

Paimion kaupunki HENKILÖSTÖKATSAUS 2016

Aktiivisen tuen avaimet

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Korvaava työ kemian aloilla

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan:

Johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

TIEDOSTA TURVAA MITEN TYÖPAIKALLA HYÖDYNNETÄÄN TIETOA

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

Pirkkalan kunta Pirkkalan kunta

Hannu Issakainen HAKU- hankkeen tunnusluvuista

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Tarkastuslautakunta liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta HENKILÖSTÖRAPORTTI

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Henkilöstösäästöt / /2014. Kunnanhallitus

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

Transkriptio:

HENKILÖSTÖRAPORTTI 20

Sisällys 1 JOHDANTO...3 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö 31.12.20...3 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 20...3 Kunnan määräaikaiset työsuhteet vuoden aikana hallintokunnittain...4 Henkilöstön vaihtuvuus...4 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne...4 Henkilöstön keski-ikä hallintokunnittain ja sukupuolittain...5 Keskimääräiset palkat (euroa)...5 Vakinaisen henkilöstön yleisimmät ammattinimikkeet...5 3 POISSAOLOT VUONNA 20...6 Sairauslomapäivät / muutos edelliseen vuoteen hallintokunnittain...6 Vuosi 20...7 Vuosi 2014...7 Vuosi 2013...7 4 HENKILÖSTÖN KOULUTTAUTUMINEN 20...8 Koulutuskustannukset 20...8 Koulutuskustannukset 2014...8 5 PALKKAKUSTANNUKSET...8 Tehdyn työn hinta vuonna 20... Tehdyn työn hinta vuonna 2014... Tehdyn työn hinta vuonna 2013... 6 TYÖTERVEYSHUOLLON JA TYÖSUOJELUN TOIMENPITEET... Työkykyä ylläpitävä toiminta... Tapahtumat ja virkistyspäivät...10 Liikuntamääräraha...10 Työsuojelu...10

3 1 JOHDANTO Kuortaneen kunnan henkilöstöraporttiin on koottu tilastotietoa henkilöstöön liittyvistä keskeisistä asioista. Henkilöstöraportissa olevat taulukot, tilastot ja graafiset esitykset perustuvat henkilötietojärjestelmästä ja palkkakirjanpidosta saatuihin tietoihin. Tiedot esitetään pääosin kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta. Tilastot on laadittu 31.12.20 tilanteen mukaan. 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE Vakinainen henkilöstö 31.12.20 Palvelussuhde Kokoaikaiset Osa-aikaiset Vakinaiset yht 20 20 1 8 2014 212 7 2013 17 18 2 2012 180 202 2011 173 15 Osa-aikaisissa ei ole huomioitu osittaisella hoitovapaalla (työaika 30 h/vko) ollutta yhdeksää henkilöä, vaan heidät on huomioitu kokoaikaisissa. Osittaisen hoitovapaan pituus vaihtelee muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen. Osa-aikaisissa ei myöskään ole huomioitu 5 työntekijää, jotka ovat omasta pyynnöstään väliaikaisesti osa-aikaisina (34 kuukautta) Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 20 1 83 45 Hallinto-osasto Tekninen- ja ympäristöosasto

4 Kunnan määräaikaiset työsuhteet vuoden aikana hallintokunnittain Hallintokunta Hallinto Perusturva Sivistys Tekninen ja ympäristö 20 1 104 8 41 235 2014 1 85 2 48 6 2013 3 70 121 3 233 2012 4 64 103 47 218 2011 2 48 131 42 3 Määräaikaiset työsuhteet ovat olleet kestoltaan muutamista päivistä pidempiin sijaisuuksiin. Sisäisen sijaistamisen käytäntöä on jatkettu edellisvuoden tapaan. Sijaisten määrän kasvuun perusturvassa on vaikuttanut perusturvan henkilöstömäärän kasvu toimintayksiköiden lisääntymisen myötä. Esim. Linnunlaulun sijaisten käyttö näkyy nyt koko 20 vuodelta. Lisäksi Oivankulman toiminta siirtyi kunnalle syyskuun lopussa 20. Kesällä 20 työllistettiin kuortanelaisia nuoria ympäristöosaston, sivistysosaston ja perusturvan hallinnon aloilla yhteensä noin 32 henkilöä. Nuorten työsuhteet kestivät kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. ssa työllistetyt kesätyöntekijät olivat lähinnä alansa opiskelijoita. Henkilöstön vaihtuvuus Kunnan vakituinen henkilöstömäärä 31.12.20 oli 8 henkilöä. Lisäystä edelliseen vuoteen yksi virkasuhde, joka oli edellisvuoden vaihtuessa täyttämättä. Vuoden 20 aikana henkilöstöstä jäi eläkkeelle seitsemän henkilöä ja irtisanoutui yhteensä kolme henkilöä. Sivistystoimessa opetushenkilöstöltä vapautuneet virkasuhteet täytettiin määräaikaisella henkilöstöllä perustuen päätettyyn kouluverkkosuunnitelmaan. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 45 40 35 30 25 20 10 5 0 alle25v 25-2 30-34 35-3 40-44 45-4 50-54 55-5 60-64 65-6 Ikäryhmässä 63 66 on 63 vuotiaita 7 henkilöä, 64 vuotiaita 2 henkilöä, 65 vuotiaita ei

5 ollenkaan ja 66 vuotiaita yksi henkilö, 67 vuotiaita yksi henkilö. Henkilöstön keski-ikä hallintokunnittain ja sukupuolittain Keskiarvo yhteensä miehet/naiset 3/6 3 / 80 12 / 7 16 / 2 miehet 51 43 50,4 52 naiset 53,3 45,1 46, 50,7 4 Kuntatyönantajan vuoden 2014 tilaston mukaan kunnissa työskentelevän vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,8 vuotta. Keskimääräiset palkat (euroa) Henkilöstön palkkojen keskiarvo (kokonaisansio) verrattuna kuntatyönantajan tilastoon vuodelta 2014 sopimusaloittain OVTES KVTES TS Keskiarvo KT tilasto / koko suomi 2014 3788 2735 315 323 Kuortaneen kunta 20 307 64 2586 21 Vakinaisen henkilöstön yleisimmät ammattinimikkeet lähihoitaja lehtori peruskoulunopettaja ryhmäperhepäivähoitaja palvelutyöntekijä kodinhoitaja lastenhoitaja ohjaaja 20 47 13 10 12 6 16 8 2014 43 14 12 12 7 2013 3 12 11 7

6 3 POISSAOLOT VUONNA 20 Seuraavassa taulukossa tarkastellaan sairauspäivien määrien kehittymistä huomioimatta sitä, onko sairauspoissaolo palkallista, 66 %:sta vai kokonaan palkatonta. Sairauslomapäivien määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta yhteensä nettona -230 päivää (6,7 %). Eniten vähennystä verrattuna edelliseen vuoteen tuli tilapalveluissa ja ympäristöosastolla -258 päivää ( 40 %) sekä lastenhoitopalvelussa -16 (24 %) eniten kasvua tapahtui sosiaalityöpalveluissa 246 päivää (77 %). Sairauslomapäivät / muutos edelliseen vuoteen hallintokunnittain 20/ hlöt Pv/hlö pvt 2014/ hlöt Pv/hlö Muuto pvt späivi nä Hallinto-osasto 13 4 3 4 2 4 566 21 27 320 16 20 246 11 73 1146 72 16-24 544 30 18 407 32 13 137 26 5 5 102 3 34-76 521 31 17 60 38 18-16 13 2 7 103 5 21-0 383 34 11 641 42-258 3188 200 16 3418 212 16-230 Perusturvatoimi Sosiaalityöpalvelut sis.hallinto Koti- ja vanhuspalvelut Sivistystoimi Peruskoulupalvelut Lukiopalvelut Lastenhoitopalvelut Muut sivistystoimen palvelut yht. Tekninen toimi Tilapalvelu ja ympäristöhallinto yht Sairauslomista yli kolmekymmentä päivää kestäviä oli 23 henkilöllä. Työtapaturmien vuoksi sairauslomia pitivät yhdeksän henkilöä, yhteensä 126 päivää. Työtapaturmista johtuvien sairauslomien pituudet vaihtelivat 2 päivästä 3 päivään. Kustannusvaikutus on hyvin vähäinen koska vakuutusyhtiön korvaus on lähes 100%. Työntekijöillä on mahdollista olla sairauslomalla ilman todistusta enintään kolme päivää. Esimiehille tehdyn kyselyn mukaan lyhyiden sairauslomien syynä on tavallisesti flunssa. Pitemmissä sairauslomissa syyt vaihtelivat. Suurin syy poissaoloihin oli erilaiset vakavat sairaudet. Henkilöstön ikääntymisestä johtuvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat myös

7 merkittävä sairauspoissaolojen syy. Vapaa-ajan tapaturmista johtuvia poissaoloja oli kolmella henkilöllä. Varhaisen tuen mallin mukaisen poissaoloseurannan kriteerit ylittäviä sairauspoissaoloja oli kertynyt seuraavasti: yhtäjaksoisesti yli 30 päivää oli 18 henkilöllä ja kumulatiivisesti 30 päivää vuoden aikana oli 5 henkilöllä. Vuoden 20 aikana tilapäisiä hoitovapaita pidettiin yhteensä 141 päivää, joiden kustannus ilman sivukuluja oli 10.0. Näitä piti yhteensä 37 henkilöä. Sairauslomakustannukseen on laskettu palkalliset päivät, bruttopalkka miinus kelan päivärahat. Sivukuluja tai sijaiskustannuksia ei ole huomioitu. Äitiysloman osalta Kela korvaa työnantajalle ensimmäisten 72 arkipäivän laskennallisen palkan. Sairauslomatapauksissa Kela maksaa työnantajalle sairauspäivärahaa kymmenennen (10) sairausloma-arkipäivän jälkeen. Äitiyslomakustannuksia pienentää Kelan suorittama korvaus äitiysloman ajalta kertyneestä lomasta. Seuraavassa taulukossa on laskettu sairauskustannukset euroina huomioimatta sairauslomista mahdollisesti aiheutuneita sijaiskustannuksia. Vuosi 20 Palkalliset pv:t 13 1 584 1 104 383 3 084 SL kustannus 1 147 71 35 48 733 17 374 13 18 /pv 88,2 45,4 44,1 45,4 45,1 Tilap.hoitovapaa Palkalliset pv:t 1 335 1 278 56 3 218 SL kustannus 00 70 65 56 007 26 772 4 374 /pv 100,00 52,6 43,82 44,2 47,7 176 pv 12 57 Palkalliset pv:t 0 1 744 1 25 417 3 402 SL kustannus /pv Tilap.hoitovapaa 67 48 64 376 1 418 1 283 38,70 4,71 46,57 44,47 178 pv 12 645 141 pv 1014,78 Vuosi 2014 Tilap.hoitovapaa Vuosi 2013

8 4 HENKILÖSTÖN KOULUTTAUTUMINEN 20 Henkilöstön koulutukseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Työssä jaksaminen ja muuttuva toimintaympäristö vaativat kaiken aikaa uusien asioiden oppimista. Talousarviovuonna kolme on ollut opintovapaalla. Koulutuskustannuksissa ei ole huomioitu mahdollisten sijaisten palkkakustannuksia. Koulutuskustannukset 20 Henkilöstöä Koulutuspv:t Tekninen/ympäristöosasto 14 TA 8 800 3 000 Toteutuma Palkka Totetutuma % 6 011 1 5 68 1 487 35 31 114 5 10 57 48 2 71 83 240 00 3 700 56 5 550 2 12 1 244 16 100 18 361 11 200 7 200 5 000 48 000 10 621 4 11 1 518 34 041 45 58 8 556 Koulutuskustannukset 2014 Henkilöstöä Koulutuspv:t Tekninen/ympäristöosasto TA Toteutuma Palkka Totetutuma % 13 800 7 513 2 126 54 80 0 2 500 14 200 1 738 8 588 18 754 60 3 700 500 10 000 3 51 26 6 11 012 18 782 172 3 18 45 55 11 600 6 00 4 786 2 672 4 070 41 7 485 55 100 47 586 43 731 86 5 PALKKAKUSTANNUKSET Kertomusvuonna monet kunnat päättivät lomauttaa henkilöstöään kuntien vaikean taloustilanteen helpottamiseksi. Kuortaneen kunta ei kuitenkaan päättänyt lomauttaa ketään, mutta henkilöstöä kannustettiin pitämään palkattomia talkoovapaita niin, että neljää palkatonta talkoovapaata vastaan sai yhden palkallisen vapaapäivän. Tätä käytäntöä jatketaan edelleen vuonna 2016. Lisäksi lomarahoja on saanut vaihtaa vapaaksi. Palkattomia vapaita, niin sanottuja talkoovapaita, pidettiin yhteensä 386 päivää, joista säästöjä palkkakustannuksiin kertyi noin 35.600 (0,31 %) sivukuluineen. Vuonna 2014

joulukuussa tehdyssä Kuntatyönantajien selvityksessä talkoovapaiden palkkausvaikutusten keskiarvo oli 0,2 %. Tehdyn työn hinta vuonna 20 *) Varsinaiset palkat 334 520 3 624 855 3 88 704 1 37 177 327 256 Palkan sivukulut 7 364 844 330 3 04 313 840 2 230 628 413 884 4 46 185 4 81 78 1 63 017 11 557 884 Varsinaiset palkat 352 5 3 176 272 4 147 488 1 334 204 Palkan sivukulut 81 343 7 56 568 24 703 433 42 3 8 8 5 147 056 1 628 07 010 563 2 08 570 11 10 133 Varsinaiset palkat 35 738 2 731 205 3 80 831 1 354 84 8 426 75 Palkan sivukulut 82 824 611 85 38 14 25 521 1 28 434 442 563 3 343 100 4 1 025 1 650 505 10 355 13 Tehdyn työn hinta vuonna 2014 *) Tehdyn työn hinta vuonna 2013 6 TYÖTERVEYSHUOLLON JA TYÖSUOJELUN TOIMENPITEET Työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuollon sopimus kattaa määräajoin tehtävät terveystarkastukset, työhöntulotarkastukset, työterveyslääkärin vastaanottotoiminnan sekä 5 krt/v fysikaalisen hoidon työterveyslääkärin lähetteellä. Sopimuksen puitteissa vapaa-ajallakin tehty lääkärikäynti kirjataan työterveyshuollon toimenpiteeksi. Käynneistä kunnalle saatava kelakorvaus 50-60 %/ käynti toimii perusteena järjestelylle. Työterveyshuollon sopimuksessa painotetaan työkyvyn hallintaan ja ylläpitoon tähtääviä toimenpiteitä. Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksetaan 60 %

10 korvaus työnantajille, jotka ovat sopineet työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta. Työkyvyn hallinnalla, seurannalla ja varhaisella tuella tarkoitetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä sopimia työpaikan tarpeisiin perustuvia käytäntöjä, joiden avulla huolehditaan työntekijöiden työkyvyn edistämisestä ja työkyvyttömyyden ehkäisemisestä. Lisäksi esimiehet käyvät työntekijöiden kanssa kehityskeskusteluja, joiden tavoitteena on parantaa ja lisätä työhyvinvointia sekä kehittää toimintaa. Varhaisen tuen malli on käytössä ja sairauspoissaolojen seuranta on systemaattista. Varhaisen tuen mallin tavoitteena on ylläpitää ja edistää työntekijöiden toiminta- ja työkykyä, ehkäistä työstä ja/tai työpaikan olosuhteista johtuvia työntekijään kohdistuvia terveyden vaaroja, parantaa työntekijän henkistä ja fyysistä jaksamista ja palauttaa heikentynyt työkyky. Terveystarkastuksissa laaditaan tarpeenmukaisesti työhyvinvointisuunnitelma, jonka avulla pyritään aktivoimaan työntekijän omaa liikunnallista aktiivisuutta. Lisäksi työntekijät ovat työpaikkaselvityksen yhteydessä tarkastaneet oman työpisteensä ergonomian yhdessä työterveyshuollon fysioterapeutin kanssa. Tapahtumat ja virkistyspäivät Syksystä 20 lukien on koko kunnan henkilöstölle pidetty liikuntasihteerin toimesta viikoittain tunnin mittainen jumppa Alvarin koulun salissa. Lisäksi hallintokunnittain on järjestetty omia virkistyspäiviä määrärahojen puitteissa. Liikuntamääräraha Henkilöstön käytettävissä ovat olleet 1.3.200 alkaen liikuntaliput Kuortaneen Urheiluopiston uinti- ja kuntosali -harrastuksiin kahden euron kappalehintaan. Kunnanhallitus oli varannut vuoden 20 talousarviossa muuhun henkilöstöhallintoon yhteensä 6700 euron suuruisen määrärahan käytettäväksi kunnan viranhaltijoiden ja työntekijöiden liikuntaharrastuksen ja hyvinvoinnin tukemiseen. Työsuojelu Yhteistoimintaneuvostoon kuuluvat työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö. Neuvosto on kokoontunut kaksi kertaa ja käsitellyt yhteensä 11 asiakohtaa. Vuosittain on käsitelty kunnan talousarvio ja tilinpäätös sekä päivitetty hallintokuntien tekemien tarkistusten jälkeen työsuojeluntoimintaohjelma. Aluehallintovirasto on saanut kunnassamme toteutetun valtakunnallisen Kunta 2012-20 -hankkeen loppuyhteenvedon valmiiksi. Avin tarkastajan näkemykseen hankkeen vaikutuksista on ollut helppo yhtyä. Hankkeen myötä kunnan työsuojelua on tuotu kaikkien tietoisuuteen ja kehitetty merkittävästi. Vaarojen kartoitukseen ja arviointiin sekä erilaisiin haastaviin tilanteisiin on luotu yhtenäiset menettelytavat ohjeineen. Kehittämiskohteina tiedon ja toimintaedellytysten lisäämistä esimiesten työsuojeluvastuista. Myös työpaikkaselvityksiä ja työterveyshuollon palautteita pitää hyödyntää aiempaa enemmän.