Sisällys 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö Määräaikaiset työsuhteet...

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018

2 Sisällys 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...3 Vakinainen henkilöstö Määräaikaiset työsuhteet...4 Henkilöstön vaihtuvuus...4 Henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keskimääräiset palkat (euroa)...5 Vakinaisen henkilöstön yleisimmät ammattinimikkeet POISSAOLOT VUONNA Sairauslomapäivät / muutos...6 Sairauspoissolokerrat / poissaolo kesto...7 Sairauslomakustannukset HENKILÖSTÖN KOULUTTAUTUMINEN PALKKAKUSTANNUKSET TYÖTERVEYSHUOLLON JA TYÖSUOJELUN TOIMENPITEET...9 Työterveyshuolto...9 Työsuojelu...10 Työhyvinvointi...10

3 3 1 JOHDANTO Kuortaneen kunnan henkilöstöraporttiin on koottu tilastotietoa henkilöstöön liittyvistä keskeisistä asioista. Henkilöstöraportissa olevat taulukot, tilastot ja graafiset esitykset perustuvat henkilötietojärjestelmästä ja palkkakirjanpidosta saatuihin tietoihin. Tiedot esitetään pääosin kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta. Tilastot on laadittu tilanteen mukaan. Henkilöstöraportissa on osittain kunnan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman kanssa päällekkäistä ja toisiaan täydentävää tietoa henkilöstöstä, palkkauksesta, työyhteisöstä ja työhyvinvoinnista. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma päivitettiin yhteistoimintaneuvostossa joulukuussa HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE Vakinainen henkilöstö Palvelussuhde Kokoaikaiset Osa-aikaiset Vakinaiset yht Taulukon luvuissa mukana on vuodenvaihteessa täyttämättä olleet kokoaikaiset virka- ja työsuhteet. Osaaikaisissa ei ole huomioitu osittaisella hoitovapaalla (työaika 30 h/vko) ollutta henkilöä, vaan hänet on huomioitu kokoaikaisissa. Osa-aikaisissa ei myöskään ole huomioitu yhtä työntekijää, joka on omasta pyynnöstään osa-aikaisena. Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain Hallinto-osasto Tekninen- ja ympäristöosasto Sivistysosasto Kunnan vakinainen henkilöstömäärä suhteutettuna kunnan asukasmäärään. Vuoden 2016 muutos johtuu sote-palvelujen siirtymisestä Kuussoten ja Kuusiolinna Terveys Oy:n ja tuottamaksi. vuosi Hlöä / 1000 as , , , , , , , , ,9

4 4 Määräaikaiset työsuhteet Hallintokunta Hallinto Sivistys Tekninen ja ympäristö Yhteensä Määräaikaiset työsuhteet ovat olleet kestoltaan muutamista päivistä pidempiin sijaisuuksiin. Sisäisen sijaistamisen käytäntöä on jatkettu edellisvuoden tapaan. Kesällä 2018 työllistettiin kuortanelaisia nuoria ympäristö- ja sivistysosastolla yhteensä noin 25 henkilöä. Nuorten työsuhteet kestivät kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Henkilöstön vaihtuvuus Kunnan vakituinen henkilöstömäärä oli 132 henkilöä. henkilöä keski-ikä naisia miehiä eläkkeelle jääneitä 8 64,2 6 2 irtisanoutuneita 3 40,3 2 1 rekrytointeja täyttämättä 7 ei täytetä 1 tehtävä laukkautettu vakinaisen henkilöstön palvelusuhteiden kesto vuosina 0-9 vuotta vuotta vuotta vuotta -40 vuotta Kunnan palveluksessa vakinaisen henkilöstön palvelussuhteet ovat kestäneet keskimäärin 16 vuotta. Henkilöstöstä 57 prosenttia on työskennellyt vuoden 2018 lopussa yli 10 vuotta. Yli 30 vuotta kestäneissä palvelussuhteissa oli 30 henkilöä, joka on noin 20 prosenttia vakinaisesta henkilöstöstä.

5 5 Henkilöstön ikärakenne alle25v Ikäryhmässä on yhteensä neljä henkilöä Vakinaisen henkilöstön keski-ikä hallintokunnittain ja sukupuolittain miehet/naiset miehet naiset Yleishallinto 4 / 5 47,5 50,4 Sivistysosasto 11 / ,4 Ympäristöosasto 14 / 25 48,8 52,2 Keskiarvo yhteensä 48,9 Kuntatyönantajan vuoden 2017 tilaston mukaan kunnissa työskentelevän vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli n. 45,8 vuotta. Määräikainen henkilöstö on selvästi nuorempaa. Vakinaisen henkilöstön keskimääräiset palkat (euroa) Henkilöstön palkkojen keskiarvo(kokonaisansio) verrattuna kuntatyönantajan lokakuun tilastoon vuodelta 2017 sopimusaloittain. Kokonaisansiot muodostuvat säännöllisen työajan ansioista sekä lisä-, ylityö- ja muista vastaavista korvauksista. KT tilasto / koko suomi 10/2017 Kuortaneen kunta 2018 OVTES KVTES TS Keskiansio 3146 Vakinaisen henkilöstön yleisimmät ammattinimikkeet

6 lehtori peruskoulunopettaja ryhmäperhepäivähoitaja palvelutyöntekijä lastenhoitaja ruokapalvelutyöntekijä POISSAOLOT VUONNA 2018 Työntekijöillä on mahdollista olla sairauslomalla ilman todistusta enintään kolme päivää. Esimiehille tehdyn kyselyn mukaan lyhyiden sairauslomien syynä on tavallisesti flunssa. Pitemmissä sairauslomissa syyt vaihtelivat. Suurin syy poissaoloihin oli erilaiset vakavat sairaudet. Henkilöstön ikääntymisestä johtuvat tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat myös merkittävä sairauspoissaolojen syy. Varhaisen tuen mallin mukaisen poissaoloseurannan kriteerit ylittäviä sairauspoissaoloja oli kertynyt seuraavasti: yhtäjaksoisesti yli 30 päivää oli 17 henkilöllä ja kumulatiivisesti 30 päivää vuoden aikana oli seitsemällä henkilöllä. Seuraavassa taulukossa tarkastellaan sairauspäivien määrien kehittymistä huomioimatta sitä, onko sairauspoissaolo palkallista, 66 %:sta vai kokonaan palkatonta. Sairauslomapäivät / muutos Hallinto-osasto 2018/ pvt hlöt Pv/hlö 2017/ pvt hlöt Pv/hlö Muutos päivinä Yleishallinto Sivistystoimi Peruskoulupalvelut Lukiopalvelut Lastenhoitopalvelut Muut sivistystoimen palvelut yht Tekninen toimi Tilapalvelu ja ympäristöhallinto yht Sairauslomapäivien määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta yhteensä 104 päivää (4 %). Eniten kasvua verrattuna edelliseen vuoteen tuli tilapalvelussa ( 29 %). Vuoden 2018 aikana tilapäisiä hoitovapaita pidettiin yhteensä 118 päivää, joiden kustannus ilman sivukuluja oli Näitä piti yhteensä 24 henkilöä. Vuoden 2018 aikana sattui kuusi työtapaturmaa, jonka vuoksi työntekijät olivat yhteensä 71 pv sairauslomalla. Työtapaturmista johtuvien sairauslomien kustannusvaikutus on vähäinen, koska vakuutusyhtiön korvaus on lähes 100%. Seuraavassa taulukossa on kertyneet sairauslomat eritelty poissaolon yhtäjaksoisen pituuden mukaan poissaolokertoina. Kaikista sairauslomista 35 % on kestoltaan lyhyitä viisi päivää tai vähemmän. Suurin osa, 42 % kertyy kuitenkin pitkistä yhtäjaksoisesti yli 30 päivän sairauslomista, missä kyseessä on tavallisimmin vakava sairaus. Vuonna 2018 näiden pituudet vaihtelevat 31 päivästä 133 päivään.

7 7 Sairauspoissolokerrat / poissaolo kesto Hallinto 11 5 pv tai alle 6 10 pv pv pv Sivistys hallinto pv Perusopetus pv Lukio 6 1 Varhaiskasvatus pv Ympäristöosasto pv Yhteensä kertoja Yhteensä päiviä Yhteensä henilöitä % 35,0 8,2 9,5 5,3 42,0 yhhtäjaksoisesti Yli 30 pv / kesto pv Sairauspoissaoloja oli yhteensä 114 henkilöllä (Yllä olevassa taulukossa on huomioitava, että samalla henkilöllä on voinut olla useamman mittaisia poissaoloja.) 17 henkilöä on ollut yhtäjaksoisesti yli 30 päivää sairauslomalla yhteensä 1169 päivää, 69 pv/hlö. Loput 1614 päivää koostuu alle 30 päivää kestäneistä sairauslomista, 11,5 pv/hlö. Vuoden 2018 aikana henkilöstötä 18,5 % ei ole ollut lainkaan sairauslomalla. Sairauspoissaolot jaoteltuna poissaolon pituuden mukaan (%) 35,0 42,0 5 pv tai alle 6-10 pv pv pv Yli 30 pv 8,2 9,5 5,3 Sairauslomakustannukset 2018 Sairauslomakustannukseen on laskettu palkalliset päivät, bruttopalkka miinus kelan päivärahat. Sivukuluja tai sijaiskustannuksia ei ole huomioitu. Äitiysloman osalta Kela korvaa työnantajalle ensimmäisten 72 arkipäivän laskennallisen palkan. Sairauslomatapauksissa Kela maksaa työnantajalle sairauspäivärahaa kymmenennen (10) sairausloma-arkipäivän jälkeen. Äitiyslomakustannuksia pienentää Kelan suorittama korvaus äitiysloman ajalta kertyneestä lomasta. Lisäksi lakimuutoksesta johtuen työnantajalle maksetaan perhevapaakorvausta 2500 euroa/hlö. Vuonna 2018 korvausta saatiin neljästä henkilöstä.

8 8 Seuraavassa taulukossa on laskettu sairauskustannukset euroina huomioimatta sivukuluja tai mahdollisia sijaiskustannuksia. Vuosi 2018 Palkalliset pv:t SL kustannus /pv Tilap.hoitovapaa Yleishallinto ,17 Sivistysosasto ,74 Ympäristöosasto ,56 Yhteensä , pv 8567 Vuosi 2017 Palkalliset pv:t SL kustannus /pv Tilap.hoitovapaa Yleishallinto ,50 Sivistysosasto ,41 Ympäristöosasto ,18 Yhteensä ,61 90 pv HENKILÖSTÖN KOULUTTAUTUMINEN Henkilöstön koulutukseen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Työssä jaksaminen ja muuttuva toimintaympäristö vaativat kaiken aikaa uusien asioiden oppimista. Talousarviovuonna yksi on ollut opintovapaalla. Koulutuskustannuksissa ei ole huomioitu mahdollisten sijaisten palkkakustannuksia. Koulutuskustannukset 2018 Henkilöstöä Koulutuspv:t TA Toteutuma Totetutuma % Yleishallinto *matka/majoituskulut Sivistysosasto *matka/majoituskulut Tekninen/ympäristöosasto *matka/majoituskulut Yhteensä Koulutuskustannukset 2017 Henkilöstöä Koulutuspv:t TA Toteutuma Totetutuma % Yleishallinto *matka/majoituskulut Sivistysosasto *matka/majoituskulut Tekninen/ympäristöosasto *matka/majoituskulut Yhteensä

9 9 5 PALKKAKUSTANNUKSET Henkilöstön tehtäväkohtaiset palkat perustuvat työn vaativuuteen. Samalla palkkauksessa noudatetaan tasa-arvosäännöksiä niin, että sama peruspalkka maksetaan samasta työstä tai samanarvoiseksi määritellystä työstä sukupuolesta riippumatta. Henkilökohtaisten lisien määrittämiseen otettiin käyttöön arviointijärjestelmä. Henkilökohtaista lisää maksetaan osoitetun työmenestyksen tai työssä saavutettujen tulosten perusteella tasapuolisesti. Henkilökohtaisilla lisillä ei korvata työn vaativuutta. Kuortaneen kunnan henkilöstöä kannustettiin pitämään palkattomia talkoovapaita niin, että neljää palkatonta talkoovapaata vastaan sai yhden palkallisen vapaapäivän. Tätä käytäntöä jatketaan edelleen vuonna Lisäksi lomarahoja on saanut vaihtaa vapaaksi. Palkattomia vapaita, niin sanottuja talkoovapaita, pidettiin yhteensä 428 päivää, joista säästöjä palkkakustannuksiin kertyi noin (0,6 %) sivukuluineen. Tehdyn työn hinta vuonna 2018 Yleishallinto Sivistysosasto Ympäristöosasto Yhteensä Varsinaiset palkat Palkan sivukulut Yhteensä Tehdyn työn hinta vuonna 2017 Yleishallinto Sivistysosasto Ympäristöosasto Yhteensä Varsinaiset palkat Palkan sivukulut Yhteensä TYÖTERVEYSHUOLLON JA TYÖSUOJELUN TOIMENPITEET Työterveyshuolto Kuortaneen kunnan työterveyshuollon sopimus on solmittu PihlajalinnaTerveyden kanssa. Sopimus kattaa määräajoin tehtävät terveystarkastukset, työhöntulotarkastukset, työterveyslääkärin vastaanottotoiminnan. Käynneistä kunnalle saatava kela-korvaus %. Työterveyshuollon sopimuksessa painotetaan työkyvyn hallintaan ja ylläpitoon tähtääviä toimenpiteitä. Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista maksetaan 60 % korvaus työnantajille, jotka ovat sopineet työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamisesta. Työkyvyn hallinnalla, seurannalla ja varhaisella tuella tarkoitetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä sopimia työpaikan tarpeisiin perustuvia käytäntöjä, joiden avulla huolehditaan työntekijöiden työkyvyn edistämisestä ja työkyvyttömyyden ehkäisemisestä.

10 10 Varhaisen tuen malli on käytössä ja sairauspoissaolojen seuranta on systemaattista. Varhaisen tuen mallin tavoitteena on ylläpitää ja edistää työntekijöiden toiminta- ja työkykyä, ehkäistä työstä ja/tai työpaikan olosuhteista johtuvia työntekijään kohdistuvia terveyden vaaroja, parantaa työntekijän henkistä ja fyysistä jaksamista ja palauttaa heikentynyt työkyky. Terveystarkastuksissa laaditaan tarpeenmukaisesti työhyvinvointisuunnitelma, jonka avulla pyritään aktivoimaan työntekijän omaa tietoisuutta terveellisestä elämänhallinnasta. Lisäksi työntekijät ovat työpaikkaselvityksen yhteydessä tarkastaneet oman työpisteensä ergonomian yhdessä työterveyshuollon fysioterapeutin kanssa. Työsuojelu Yhteistoimintaneuvostoon kuuluvat työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö. Neuvosto on kokoontunut kaksi kertaa ja käsitellyt yhteensä 11 asiakohtaa. Vuosittain on käsitelty kunnan talousarvio ja tilinpäätös sekä päivitetty hallintokuntien tekemien tarkistusten jälkeen työsuojeluntoimintaohjelma. Vuonna 2017 järjestettiin työsuojeluhenkilöstön vaali joten myös kunnan työsuojeluorganisaatio päivitettiin. Samassa yhteydessä muutettiin yhteistoimintaneuvoston niemeksi työsuojelu- ja yhteistoimintaneuvosto. Työhyvinvointi Työhyvinvointi koostuu useista tekijöistä kuten yksilön työkyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta, työyhteisön toimivuudesta, työoloista ja työn sujuvuudesta. Onnistunut työhyvinvoinnin johtaminen näkyy säästöinä esimerkiksi sairauspoissaolokustannuksissa ja työeläkemaksuissa. Esimiehen tehtävänä on huolehtia alaisensa henkilöstön hyvinvoinnista. Työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista seurataan kehityskeskusteluilla, sairauspoissaoloja ja työajan käyttöä seuraamalla sekä työhyvinvointikyselyillä. Myös esimiehen työhyvinvoinnin tukeminen on olennaista. Työntekijällä itsellään on ensisijainen vastuu oman terveytensä ja kuntonsa ylläpitämisestä. Työnantajana panostetaan työkyvyn säilymiseen järjestämällä ja tukemalla omaehtoista työkyvyn ylläpitoa edesauttavaa toimintaa. Henkilöstölle tarjotaan Smartum liikunta- ja kulttuuriseteleitä 100 euron arvosta / vuosi. Työnanataja maksaa setelien arvosta 50 %. Lisäksi kunnan eri yksiköt järjestivät määrärahojen puitteissa henkilöstölleen virkistyspäiviä eri teemojen merkeissä. Kunnan henkilöstölle kahden vuoden välein järjestettävä työhyvinvointikysely toteutettiin marraskuussa Kolme edellistä kyselyä olivat sisällöllisesti olleet samanlaiset ja kaksi viimeistä on toteutettu sähköisenä kyselynä. Kokonaiskeskiarvot vastanneet Vastaus -% vastausten Keskiarvo , ,4 3, ,8 3,75 Aihealue Keskiarvo 2018 Keskiarvo 2016 Esimiestyö johtaminen ja alaistaidot 3,8 3,8 Työ ja osaaminen 3,8 3,9 Työyhteisö 3,8 3,8 Työhyvinvointi ja työkyky 3,6 3,8

11 11 Esimiestyö, johtaminen ja alaistaidot Tiedän mit ä es imieheni odottaa minulta 4,1 Es i mieheni k äy s äännöl li s es ti k ehity s k es k us tel un k ans s ani 3,2 Ymmärr än miten tav oitt eeni liitty v ät organis aation k ok onais tav oitteis iin Saan riittäv äs ti tuk ea es imieheltäni 3,8 4,2 Saan ty ös täni r ii ttäv äs t i pal autet ta Kohtelu on t as apuol is ta ja oik eudenmuk ais ta 3,2 3, Es i mi es ar v os taa työtäni Es imies arv os taa minua ty öntek i jänä Annan riitäv äs ti palautett a es i miehelleni Olen ak tiivinen y htey denpidos s ani es imieheni kans s a Ar v os tan es i mieheni ty ötä 3,9 3,9 3,5 3,9 4, 3 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Työ ja osaaminen Ty öy hteis ös s äni tehtäv ät, roolit ja v as tuut ov at k aik ille s elk eät Voi n k äy ttää os aam is tani omas s a ty ös s äni Ty ös s äni tarv ittav at v älineet ja lai tteet ov at riittäv ät ja k unnos s a Er gonomia on huomioit u ty öpaik al lani Kehittämi s ideat ov at ty öpai k allani ter v etul leita Mahdollis uut eni täy denny s k oulutuk s een 3,5 4,3 3,5 3,5 3,

12 Työy hteisösäni v iestitäänas ioistaavoimesti ja rehel isesti 12 Työyhteisö Ty öy hteis ös s äni vies titään as iois ta av oimest i ja r ehel lis es ti Ty öpaik al lani hy v äk s y tään er il ai suus Ty öntek oa häirits ev ät as iat otetaan av oimes ti puheeks i ja r at kais taan Ty öpai k allani py y detään ja annetaan apua tois ille Ty öpaik allani käy ttäy dy tään as iallis esti Työi lmapiiriin liittyv ät as iat ov at k unnos s a Työy hteis öni v oi miel estäni k ok onai suudes s aan hy v in Säännöllinen tiedottaminen 3,4 3,9 3,4 4,1 4,2 3,8 3,8 3,6 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Työhyvinvointi ja työkyky Ty össäni on riittävästi ty ötyyty väis y yttä tukevia tekij... Työni tuk ee jak samis... Työni ja v apaa- aikani ovat tasapainossa keske... Työn henk is et v aatimukset ovat tasapainossa voimavarojeni k a... Työn fy y siset vaatimuk s et ov at tas apainos sa v oimavarojeni ka... 3,6 3,4 3,6 3, ,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Yhteenvetoa Kyselyn kokonaistulos on pysynyt lähes samalla tasolla verrattuna edelliseen kyselyyn. Lievää heikennystä koetaan työn ja osaamisen sekä työhyvinvoinnin ja työkyvyn alueilla. Annettujen vastausten sekä henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen perusteella voidaan todeta, että vastauksissa heijastuu mm. valtionhallinnon ja Eu:n kuntasektoria koskevat ja henkilöstöä kuormittavat uudet velvoitteet ja vaatimukset. Koulutuksella ja esimiesten tuella voidaan vastata kyselyssä esiin tulleisiin haasteisiin ja parantaa henkislöstön jaksamista. Kyselyn vastausprosentti jäi kyselyssä valitettavan alhaiseksi.