VAPO OY JA PELSON VANKILA

Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 24.4.2015 Viite 1510010135 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014 Päivämäärä 24.4.2015 Laatijat Tarkastaja Tero Marttila Jari Heiskari Kannen kuva: Pelsonrimmen haihdutus-imeytysaltaan mittapato 26.8.2014 Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 OULU P +358 20 755 611 www.ramboll.fi

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS 1 3. HYDROLOGISET OLOT 2 4. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4 4.1 Tarkkailun toteutus 4 4.2 Tarkkailun tulokset 4 5. VESISTÖTARKKAILU 6 5.1 Tarkkailun toteutus 6 5.2 Tarkkailun tulokset 6 6. TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 7 7. PELSON VANKILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 8 7.1 Vedenlaatu ja kuormitus 8 7.2 Arvio päästöjen vesistövaikutuksista 8 8. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET 9 9. LÄHTEET 10 LIITTEET Liite 1. Temmesjoen vesistöalueen turvesuot ja vaikutustarkkailupisteet Liite 2. Turvetuotannon päästötarkkailutulokset 2014 Liite 3. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden tarkkailutuloksia vuonna 2014 Liite 4. Tyrnävänjoen yläosan (Tyr47) vedenlaatutiedot vuosilta 1988-2014

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014 1 1. JOHDANTO Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalue) alueelle sijoittuvien turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailu toteutettiin vuonna 2014 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-, ja vaikutustarkkailuohjelman (Ramboll Finland Oy 2014) mukaisesti. Vuonna 2014 turvetuotannon päästötarkkailussa oli mukana yksi tuotannosta poistunut jälkihoitovaiheessa oleva Pelsonrimmen lohkojen 1-2 alue. Vaikutustarkkailua toteutettiin Tyrnävänjoen Ylipään tarkkailupisteen (Tyr 47) vuosittain toteutettavalla veden laadun seurannalla. Pelsonrimmen ja Tyrnävänjoen tarkkailun näytteenotosta ja analyyseistä vastasi Ramboll Finland Oy. Pelson alueella sijaitsevan vankilan jätevedenpuhdistamon vuoden 2014 kuormitustarkkailusta vastasi vuonna 2014 Ahma Ympäristö Oy. Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu raportoidaan erillisenä raporttina (Ahma Ympäristö Oy 2015), mutta puhdistamon vesistövaikutuksia tarkastellaan tässä raportissa. Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) muiden tarkkailuvelvollisten kuormittajien (taajamat, teollisuus) vaikutuksia tarkkaillaan Oulun edustan vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman (Lapin Vesitutkimus Oy 2011) mukaisesti ja tarkkailun tulokset raportoidaan erikseen. 2. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Temmesjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 1 181 km 2, joen kokonaispituus on 78,7 km ja järvisyys 0,5 %. Temmesjoen suurimpia sivujokia ovat Tyrnävänjoki, Ängeslevänjoki ja Liminganjoki, joka on yhdistetty kanavalla Temmesjokeen. Temmesjoki saa alkunsa Siikalatvan kunnassa sijaitsevalta Viirinevalta ja laskee Liminganlahteen, joka Natura-alueena (FI11002200, SCI ja SPA) kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (Oiva-tietokanta 2015). Temmesjoki on pintavesityypiltään suuri turvemaiden joki, jonka ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Biologisista tekijöistä piilevät ilmentävät välttävää tilaa ja pohjaeläinseuranta hyvää tilaa. Erittäin korkeat ravinnepitoisuudet laskevat ekologisen tilan luokan välttäväksi. Temmesjoen pohjapadon ja 8-tien sillan havaintopaikoilta vuosina 2006 2012 mitattu keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus noin 95 µg/l ilmentää huonoa tilaa ja kokonaistyppipitoisuus 1150 µg/l tyydyttävää tilaa. Vuosittaisten ph-minimien keskiarvo 5,95 ilmentää erinomaista tilaa. Korkeaa kokonaisfosforipitoisuutta painottaen Temmesjoen tila-arvioksi tuli huono. Kemialliselta tilaltaan joki on luokiteltu hyväksi ja vesienhoitosuunnitelman tavoitetila siltä osin saavutettu (Oivatietokanta 2015). Temmesjoen tilaa heikentävät maatalouden, haja-asutuksen ja metsätalouden ravinnekuormitus sekä maa- ja metsätalouden kiintoainekuormitus. Temmesjoen valuma-alueella on happamia sulfaattimaita ja maaperän kuivattaminen on aiheuttanut vesistöjen happamoitumista sekä metallikuormitusta. Ravinnekuormituksen seurauksena Temmesjoki on rehevöitynyt ja uomaan kohdistuneet muokkaustoimet ovat muuttaneet joen alkuperäisiä elinympäristöjä. Tyrnävänjoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki ja sen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Päällyslevät ilmentävät hyvää tilaa, pohjaeläimet erinomaista ja sähkökoekalastukset tyydyttävää tilaa. Biologisten laatutekijöiden ELS-arvojen keskiarvo ilmentää hyvää tilaa mutta huono fysikaalis-kemiallinen luokka laskee ekologisen tilaluokan tyydyttäväksi. Kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi ja vesienhoitosuunnitelman tavoitetila saavutettu (Oiva-tietokanta 2015). Korkea kokonaisfosforipitoisuus ja alhaiset ph-minimit asettavat Tyrnävänjoen huonoon fysikaalis-kemialliseen luokkaan. Havaintopaikan (Tyrnävänjoki 4-tien silt) vuoden 2006 2012 vedenlaatutietojen perusteella kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo 101 µg/l ilmentää huonoa tilaa, kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo 1347 µg/l tyydyttävää tilaa ja ph-minimiarvojen keskiarvo 4,8 ilmentää huonoa tilaa (Oiva-tietokanta 2015). Tyrnäväjoen tilaa heikentävät samat tekijät kuin Temmesjoessa.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014 2 Temmesjoen valuma-alueen vuosittainen fosforikuormitus on arviolta 34,8 tonnia ja typpikuormitus 373,8 tonnia. Luonnonhuuhtouman osuus on kaikesta kuormituksesta on typen osalta 41 % ja fosforin osalta 15 % (Kuva 2-1). Suurin yksittäinen ravinnekuormittaja on maatalous, jonka osuus fosforikuormituksesta on 71 % ja typpikuormituksesta 51 %. Turvetuotannon osuus ravinnekuormituksesta on 1-2 % luokkaa (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015). Kuva 2-1. Pintavesien fosfori- ja typpikuorituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken Temmesjoen vesistöalueella vuosina 2001 2006 (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015) Hyvä ekologisen tilan saavuttaminen Temmesjoen valuma-alueella edellyttää ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä. Uusilla turvetuotantoalueilla on tuotantokauden ulkopuolisen kuormituksen vähentämiseksi otettava käyttöön ympärivuotinen pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä. Lisäksi lupakäsittelyssä on otettava huomioon happamien sulfaattimaiden aiheuttama vesistön happamoitumisriski (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015). 3. HYDROLOGISET OLOT Vuoden 2014 keskilämpötila oli Siikajoen Revonlahden mittausasemalla 4,5 ºC, mikä oli 1,9 ºC vertailukauden 1981 2010 keskiarvoa (2,6 ºC) enemmän. Helmi-, maalis-, heinä- ja joulukuussa oli vertailujaksoa lämpimämpää ja lokakuussa hieman kylmempää (Kuva 3-1). Vuoden 2014 sadesumma oli 517 mm, mikä oli 24 mm vertailujakson keskiarvoa (541 mm) pienempi. Tavanomaista sateisempaa oli heinä- ja lokakuussa sekä keskimääräistä vähemmän tammi-, huhti- elo- ja syyskuussa (Kuva 3-1). Vuonna 2014 talvi (tammi- maaliskuu) oli erittäin vähäluminen). Kuva 3-1. Kuukauden keskilämpötila ja sademäärät Siikajoen Revonlahden mittausasemalla vuonna 2014 sekä vertailujaksolla 1981 2010 (lähde: Ilmatieteenlaitos ilmastokatsauslehdet 2014)

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014 3 Temmesjoessa ja Tyrnävänjoessa ei ole virtaamamittauspisteitä, joten Temmesjoen suualueen (F=1181 km 2 ) ja Tyrnäväjoen yläosan (F= 109 km 2 ) virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen hydrologisen mallin vuodelle 2014 simuloimien tietojen perusteella sekä vuosien 1990 2010 keskiarvona (Taulukko 3-1, Kuva 3-2). Malli laskee virtaamia reaaliajassa, mutta siihen sisällytetty virtaamalaskenta takautuvasti vuodesta 1962 lähtien. Malli laskee virtaaman jokaiselle 3. jakovaiheen mukaiselle vesistöalueelle. Taulukko 3-1. Virtaamat Temmesjoen suualueella ja Tyrnävänjoen yläosalla (lähtöaineisto: SYKE:n vesistömallijärjestelmä) Tyrnävänjoki yläosa 58.053 Temmesjoki suualue 58.011 F = 1181 km 2 F = 109 km 2 2014 1990-2010 2014 1990-2010 (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) MQ vuosi 10,6 9,6 1,3 1,3 MQ kesä-syys 3,4 6,2 0,40 0,80 MNQ kesä-syys 1,3 1,5 0,10 0,20 MHQ kesä-syys 9,4 20 1,8 3,1 Kuva 3-2. Temmesjoen ja Tyrnävänjoen yläosan virtaamat vuonna 2014 sekä vuorokauden keskimääräinen virtaama jaksolla 1990 2010 SYKE:n vesistömallin perusteella arvioituna. Vuonna 2014 Temmesjoen virtaama oli keskimäärin 10,6 m 3 /s eli noin 10 % vuosien 1990 2010 keskimääräistä virtaamaa suurempi. Virtaamat Temmesjoessa olivat vuonna 2014 alkuvuodesta tavanomaista suuremmat. Vähäisestä lumen määrästä johtuen kevättulvat huhti toukokuussa jäivät pieneksi. Kesällä (kesä-syyskuu) Temmesjoen keskivirtaama oli lähes puolet pitkän ajan virtaamista. Vuoden 2014 tulvahuippu osui loka marraskuun vaihteeseen, jolloin satoi tavanomaista enemmän. Vesistömallin arvojen perusteella Tyrnävänjoen yläosalla vuoden 2014 keskivirtaama 1,3 m 3 /s oli sama kuin pitkän ajan 1990 2010 keskiarvo. Kuten Temmesjoessa, myös Tyrnävänjoessa kesän virtaamat olivat tavanomaista alhaisempia ja vuoden suurin virtaamapiikki osui marraskuun alkupuolelle (Kuva 3-2).

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014 4 4. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 2014 Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueella) alueella oli tarkkailuvelvollisia turvetuotantoalueita kaikkiaan viisi. Turvetuotantopinta-alaa oli yhteensä 552 ha, josta tuotannossa tai tuotantokuntoista alaa oli 175,9 ha ja tuotannosta poistunutta 376,5 ha. Jälkikäytössä oli 316,6 ha. Kuntoonpanossa alueita ei ollut lainkaan (Taulukko 4-1). Alueiden sijainti on esitetty liitteen 1 kartassa. Taulukko 4-1. Liminganlahden turvetuotantoalueet, pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät vuonna 2014 (PVK = pintavalutuskenttä) Suo Vesienkäsittely Poistunut tuotannosta kasvittumaton Purkuvesistö Tuotannossa Tuotantokunnossa Kuormittavaala yhteensä Kasvit tunut Metsä talous Jälkikäyttö Peltoenergia Muu (ei hallussa) lupa-ala ha ha ha ha ha ha ha ha ha ha Jouttenoinen 58.06 PVK 53,2 67,0 120,2 120,3 Pelsonrimpi (KAI) 58.058 PVK / laskeutusallas 43,0 5,0 24,0 72,0 11,9 11,9 Pelsonrimpi (KAI) 58.058 haihdutus / imeytys 0,0 0,0 60,8 60,8 91,7 91,7 Pelsonrimpi (KAI) yhteensä yhteensä 43,2 5,0 85,0 132,8 103,6 11,9 91,7 249,5 Raja-aava (KAI) 58.053 laskeutusallas 10,0 11,9 21,9 0,0 Raja-aava (KAI) 58.053 PVK / laskeutusallas 0,0 0,0 68,3 68,3 16,0 16,0 Raja-aava (KAI) yhteensä yhteensä 10,0 0,0 80,2 90,2 16,0 16,0 106,3 Tuulisuo (KAI) 58.053 PVK / sarkaojarakenteet 33,0 13,8 72,5 119,3 65,0 25,0 40,0 183,5 Pelsonsuo (Tyrnävänjoki) 58.053 laskeutusallas 0,0 50,0 50,0 122,0 6,0 20,0 96,0 Pelsonsuo (Tyrnävänjoki) 58.053 haihdutus / imeytys 17,0 0,7 21,8 39,5 10,0 10,0 Pelsonsuo (Tyrnävänjoki) yhteensä yhteensä 17,0 0,7 71,8 89,5 132,0 6,0 30,0 96,0 245,0 Vesistöalue yhteensä 156,4 19,5 376,5 552,0 316,6 25,0 6,0 57,9 227,7 904,6 Vuonna 2014 Liminganlahden turvetuotantoalueiden tarkkailua totutettiin tuotannosta poistuneella jälkihoitovaiheessa olevalla Pelsonrimmen lohkojen 1-2 alueella jaksolla 15.5.-30.9 kerran kuukaudessa otettavin vesinäyttein. Virtaamamittaus ei kuulu jälkihoitovaiheessa olevan alueen tarkkailuun. Taulukko 4-2. Liminganlahden vuoden 2014 päästötarkkailupisteiden koordinaatit Suo Tarkkailupisteen sijainti Tunnus Tyyppi Koordinaatit (YKJ) Pelsonrimpi (lohkot 1-2) Haihdutus-imeytysaltaat1-3 hai1-3 jälkihoito 3472550 7154876 4.2 Tarkkailun tulokset Pelsonrimmen lohkojen 1-2 jälkihoitovaiheen tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 2. Vedenlaatunäytteet saatiin otettua touko-, kesä- ja heinäkuun tarkkailukierroksilla. Elokuun ja syyskuun näytekierroksilla suolta ei virrannut vettä joten näytteitä ei saatu otettua. Haihdutus-imeytysaltaalta lähtevä vesi oli hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 5,8 6,2. Humusta kuvaava COD Mn -pitoisuudet vaihtelivat 39 77 µg/l ja ravinteista kokonaisfosforipitoisuudet 120 440 µg/l ja typpipitoisuudet 1000 3600 µg/l. Vedestä mitatut kiintoainepitoisuudet vaihtelivat 5,0 45 mg/l (liite 2, Taulukko 4-3). Taulukko 4-3. Pelsonrimmen (lohkot 1-2) vedenlaatutulokset v. 2014 Näyte pvm. ph COD Mn Kok.P Kok.N kiintoaine mg/l µg/l µg/l mg/l Pelsonrimpi (lohkot 1-2), haihdutus-imeytysaltaat 1-3 (hai 1-3) 20.5.2014 6,2 39 140 2000 9,6 4.6.2014 5,8 42 120 1000 5,0 25.6.2014 6,2 61 170 1400 26 23.7.2014 6,1 77 440 3600 45 26.8.2014 ei virtaamaa, ei näytettä 24.9.2014 ei virtaamaa, ei näytettä keskiarvo 6,1 55 218 2000 21 keskihajonta 0,2 18 150 1143 18

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014 5 Tarkkailukauden 15.5. 30.9.2014 ominaiskuormitusluvut (liite 2, Taulukko 4-4) laskettiin veden keskimääräisten pitoisuuksien (COD Mn 55 mg/l, Kok.P 218 µg/l, Kok.N 2000 µg/, kiintoaine 21 mg/l) sekä SYKE:n vesistömallijärjestelmästä saatujen Tyrnävänjoen yläosan alueen (58.053) simuloitujen valuma- (3,6 l/s km 2 ) ja virtaama-arvojen (625 m 3 /d) perusteella. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia (kiintoaine 1 mg/l, fosfori 20 µg/l ja typpi 500 µg/l). Pelsonrimmen lohkojen 1-2 kuormittavan tuotannosta poistuneen kasvittoman alan 60,8 ha päästöt (kg/d) jaksolla 15.5.-30.9.2014 on laskettu ominaiskuormitusarvojen ja pinta-alan avulla (Taulukko 4-5). Taulukko 4-4. Pelsonrimmen lohkojen 1-2 ominaiskuormitusarvot (g/ha d) ja kuormittavan alan 60,8 ha päästöt (kg/d) jaksolla 15.5.-30.9.2014. Pelsonrimpi (lohkot 1-2), Kuormittava-ala COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine 15.5.-30.9.2014 (ha) g/ha d kg/d g/ha d kg/d g/ha d kg/d g/ha d kg/d Bruttokuormitus 60,8 169 10 0,67 0,041 6,2 0,37 66 4,0 Nettokuormitus 60,8 0,61 0,037 4,6 0,28 63 3,8 Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (Taulukko 4-5) on saatu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportista (Pöyry Finland Oy 2015). Laskenta on tehty pääosin Pohjois-Pohjanmaan alueella vuonna 2014 tarkkailussa olleiden tuotantoalueiden tarkkailutulosten perusteella (Liite 3). Tulosten perusteella vuoden 2014 kuormitukset olivat happea kuluttavan orgaanisen aineen (COD Mn ), kokonaisfosforin ja kokonaistypen osalta lähelle vuoden 2010 tasoa, jolloin päästöt olivat vertailujakson 2008 2013 alhaisimmat. Kiintoainepäästöt olivat vertailujakson keskitasoa. Taulukko 4-5. Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantoalueittain vuonna 2014. Vertailuna vuosipäästöt v. 2008-2013 Suo Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jouttenoinen 58.06 0 53 67 120 E 16 020 25 786 2 438 14 458 1 784 Pelsonrimpi (KAI) 58.058 0 43 5,0 85 133 J 14 521 42 993 7 685 28 680 7 030 Raja-aava (KAI) 58.053 0 10 80 90 E 10 152 28 704 5 318 18 476 4 837 Tuulisuo (KAI) 58.053 0 33 14 73 119 E 14 058 36 920 6 834 23 621 6 201 Pelsonsuo (osa) (KAI) 58.053 0 17 0,7 72 90 E 9 183 28 710 5 574 17 480 5 102 Yhteensä 0 156 20 376 552 63 934 160 4 113 27 849 101 2 715 24 953 Vuosi 2013 0 177 53 322 552 71 779 224 4 507 34 042 164 2 983 31 005 Vuosi 2012 0 282 53 221 556 126 457 287 6 921 44 448 209 4 898 36 560 Vuosi 2011 0 321 43 194 558 73 220 206 4 031 19 844 161 2 878 15 376 vuosi 2010 0 449 5 146 600 67 826 177 3 692 18 203 131 2 533 13 788 Vuosi 2009 17 605 0 4 626 77 995 327 4 990 30 224 268 3 489 24 464 Vuosi 2008 0 605 0 4 609 119 981 362 8 243 44 868 264 5 781 35 314 Kesäaikaiset päästöt (Taulukko 4-6) on laskettu Pelsonrimmen haihdutus-imetysaltaan kautta meneviä päästöjä (Taulukko 4-4) lukuun ottamatta liitteessä 3 esitettyjen muiden Pohjois- Pohjanmaan alueella vuonna 2014 tarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden tarkkailutuloksista saatujen ominaiskuormitusarvojen perusteella. Taulukossa (Taulukko 4-6) on esitetty vertailuna vuosien 2008 ja 2012 kesäaikaiset päästöt, jolloin Liminganlahden alueen turvetuotantoalueet olivat kesäaikaisessa päästötarkkailussa. Kesän 2014 lasketut päästöt olivat pienemmät kuin vertailuvuosina 2008 ja 2012. Taulukko 4-6. Liminganlahden turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 2014. Vertailuna kesäaikaiset päästöt vuosilta 2012 ja 2008, jolloin turvetuotantoalueet olivat kesäaikaisessa tarkkailussa. Suo Purkuvesistö Kuormittava-ala yhteensä Bruttokuormitus Nettokuormitus COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Jouttenoinen 58.06 120,2 35 0,05 1,1 6,0 0,04 0,67 4,9 Pelsonrimpi (KAI) 58.058 132,8 31 0,07 1,1 7,6 0,06 0,68 6,8 Raja-aava (KAI) 58.053 90,2 24 0,04 0,87 5,5 0,03 0,51 4,6 Tuulisuo (KAI) 58.053 119,3 35 0,05 1,1 6,0 0,04 0,67 4,9 Pelsonsuo (Tyrnävänjok58.053 89,5 15 0,05 0,74 7,3 0,04 0,48 6,7 Vesistöalue yhteensä 552 140 0,26 4,9 32 0,20 3,0 28 Kesä 2012 556 584 1,0 21,2 215 0,8 15,1 191 Kesä 2008 625 247 0,4 10 72 0,2 5,1 54

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014 6 5. VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 2014 vesistötarkkailua toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti Tyrnävänjoen yläosalla Ylipään (Tyr47) tarkkailupisteellä touko-, heinä-, elo- ja syyskuussa toteutetulla vesinäytteenotolla. Toukokuun alussa otettua näytettä lukuun ottamatta heinä-, elo- ja syyskuun vesistönäytteenotto tehtiin saman päivänä kuin päästötarkkailunäytteenotto Pelsonrimmin tarkkailukohteella. Tyrnävänjoen Ylipään havaintopisteen vedenlaatua tarkkaillaan vuosittain riippumatta siitä onko turvetuotantoalueita päästötarkkailussa. Näytepiste kuuluu myös Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailuun. 5.2 Tarkkailun tulokset Ylipään havaintopisteen vedenlaatutulokset vuosilta 1988 2014 on esitetty liitteessä 4. Vedenlaatutulokset ennen vuotta 2014 on saatu ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta ja vuoden 2014 tulokset ovat Ramboll Analytics:n määrittämiä. Vuonna 2014 otettujen näytteiden perusteella veden happitilanne (8,2 10,8 mg/l) oli tyydyttävä tai hyvä, vesi lievästi hapanta (ph-arvot 6,4 6,9) tummaa (väriluku 230 450 mg Pt/l), runsashumuksista (COD Mn -pitoisuudet 23 32 mg/l) ja rautapitoista (3 800 7 500 µg/l). Ravinnepitoisuudet (kokonaisfosfori 58 110 µg/l, kokonaistyppi 570 1 366 µg/l) kuvastavat rehevää vesistöä. Epäorgaanista typpeä esiintyi touko-, heinä- ja elokuun näytteissä. Fosfaattifosforia esiintyi runsaasti jokaisella näytekierroksella. Veden laadussa ei ollut havaittavissa selviä poikkeamia (Kuva 5-1, liite 4). Kuva 5-1. Tyrnäväjoen yläosan (Ylipää) COD Mn-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet vuosina 1988 2014.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014 7 6. TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Taulukossa (Taulukko 6-1) on esitetty tarkkailunäytteistä lasketut Pelsonrimmen haihdutusimeytysaltaalta lähteneen veden ja alapuolisen Tyrnävänjoen keskimääräiset vedenlaadut. Jälkihoitovaiheessa olevan turvetuotantoalueen vesi oli happamampaa ja veden humus-, ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat suuremmat kuin vastaanottavassa vesistössä Tyrnävänjoessa. Taulukko 6-1. Pelsonrimmen kuivatusvesien sekä Tyrnävänjoen keskimääräinen vedenlaatu vuoden 2014 tarkkailutulosten perusteella (n=näytemäärä). n ph CODMn Kok.P Kok.N Kiintoaine kpl mg/l µg/l µg/l mg/l Pelsonrimpi (hai1-3) 4 6,1 55 218 2000 21 Tyrnävänjoki (Tyr 47) 4 6,8 28 90 853 10 Turvetuotannon kesäaikaisesta kuormituksesta aiheutuvia vaikutuksia alapuolisen vesistön vedenlaatuun on arvioitu laskennallisesti Tyrnäväjoen yläosalle ja Temmesjoen suulla. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä turvesuon laskennallinen kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Taulukko 6-2. Arvio Liminganlahden turvetuotannon kesäaikaisen kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesällä 2014. Pitoisuuslisäykset Virtaama Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l mg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, yläosa Kesän keskiarvo (brutto) 0,4 0,76 3,0 6,0 110 Kesän keskiarvo (netto) 0,4 0,67-4,6 68 Temmesjoki, suu Kesän keskiarvo (brutto) 3,4 0,11 0,5 0,9 17 Kesän keskiarvo (netto) 3,4 0,10-0,7 10 Pelson turvetuotantoalueet (Raja-aava, Tuulisuo, Pelsonrimpi ja Pelsonsuo) muodostavat noin 5 % Tyrnävänjoen yläosan valuma-alueen pinta-alasta. Tyrnävänjoen yläosalla (Tyr47) heinä syyskuussa 2014 mitatuista pitoisuuksista (liite 4) turvesoiden laskennalliset bruttolisäykset (Taulukko 6-2) ovat kiintoaineelle 6,5 %, happea kuluttavalle ainekselle (COD Mn ) 10,5 %, kokonaisfosforille 6,0 % ja kokonaistypelle 12,9 %. Nettolisäykset ovat kiintoaineelle 5,7 %, kokonaisfosforille 4,6 % ja kokonaistypelle 7,1 %. Pelson alueella sijaitsee runsaasti peltoviljelmiä, jotka kuormittavat Tyrnävänjokea. Alueella sijaitsee myös Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamo, josta vedet johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Turvetuotantoalueiden kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Tyrnävänjoen yläosalla ovat laskennallisten arvioiden perusteella selvästi havaittavissa ja huonontavat omalta osaltaan Tyrnävänjoen tilaa. Valuma-alueesta johtuen vesistö olisi ilman turvetuotannon kuormitusta tummavetistä ja rehevää.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014 8 7. PELSON VANKILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUOR- MITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 7.1 Vedenlaatu ja kuormitus Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon viemäröinnin piirissä on noin 120 asukasta. Puhdistamon vedet johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Puhdistamolla on kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuvelvoite. Vuonna 2014 käyttö- ja päästötarkkailusta vastasi Ahma Ympäristö Oy ja raportointi on tehty erillisenä (Ahma Ympäristö Oy 2015). Vuonna 2014 puhdistamolta johdettiin vesiä yhteensä 14 075 m 3 (39 m 3 /d). Vesistöön johdettu kuormitus oli 0,06 kg/d BOD 7, 0,02 kg/d fosforia, 0,6 kg/d typpeä, 0,8 kg/d kiintoainetta ja 2,3 kg/d COD Cr. Vesistöön johdetun veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 20 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 0,4 mg/l ja kokonaistyppipitoisuus 16 mg/l (Ahma Ympäristö Oy 2015). 7.2 Arvio päästöjen vesistövaikutuksista Taulukossa (Taulukko 7-1) on esitetty Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamolta lähteneen veden ja alapuolisen Tyrnävänjoen keskimääräiset vedenlaadut. Jätevedenpuhdistamolta lähtevissä vesissä erityisesti ravinnepitoisuudet ovat olleet selvästi korkeammat kuin Tyrnävänjoessa. Taulukko 7-1. Pelson vankilan jätevedenpuhdistamolta lähteneen veden ja Tyrnävänjoen keskimääräinen laatu vuonna 2014. Kok.P Kok.N Kiintoaine µg/l µg/l mg/l Vankilan jvp 400 16 000 20 Tyrnävänjoki (Tyr 47) 90 853 10 Taulukossa (Taulukko 7-2) on esitetty Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon vuoden keskimääräisen kuormituksen laskennalliset pitoisuusvaikutukset Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesäaikana. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia, ja ne on laskettu siirtämällä puhdistamon kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Taulukko 7-2. Arvio Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesällä 2014. Pitoisuuslisäykset Virtaama Kiintoaine Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, yläosa Kesän keskiarvo 0,4 0,02 0,6 17 Temmesjoki, suu Kesän keskiarvo 3,4 0,003 0,1 2,0 Tyrnävänjoen yläosalla (Tyr47) havaituista pitoisuuksista puhdistamon laskennallinen pitoisuuslisäys kiintoaineelle on noin 0,2 %, fosforille noin 0,6 % ja typelle noin 2 %. Vaikutukset Temmesjoen suulla ovat arvion perusteella pienet. Puhdistamolta vesistöön johdettavien vesien vähäisestä määrästä johtuen kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien osalta vaikutukset Tyrnävänjoessa ja Temmesjoessa ovat varsin pieniä. Puhdistamo sijaitsee myös etäällä Tyrnävänjoesta ja Temmesjoesta, joten vesistössä tapahtuvien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten muuntumisprosessien myötä puhdistamon jätevesien pitoisuuslisäykset tarkastelupisteillä ovat pienemmät kuin laskennallisessa arviossa on saatu. Puhdistamon jätevesien vaikutukset ovat kuitenkin suuremmat heti puhdistamon alapuolisissa purku-uomissa kuten Kantokanavassa, jossa vesimäärät ovat pienemmät kuin Tyrnävänjoessa ja Temmesjoessa, eikä sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja ole ehtinyt tapahtua kuin alemmissa purku-uomissa.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014 9 8. YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Vuonna 2014 turvetuotannon päästötarkkailussa oli tarkkailuohjelman mukaisesti jälkihoitovaiheessa oleva Pelsonrimmen lohkojen 1-2 alue, jonka vedenlaatua seurattiin touko syyskuussa kerran kuukaudessa otettavin näyttein. Vaikutustarkkailua toteutettiin Tyrnävänjoen Ylipään tarkkailupisteen (Tyr 47) vuosittain toteutettavalla veden laadun seurannalla. Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu raportoidaan erikseen, mutta vankila oli mukana vesistötarkkailun osalta. Liminganlahden turvetuotannon päästöt laskettiin vuonna 2014 pääosin Pohjois-Pohjanmaan alueen muiden turvetuotantoalueiden tarkkailusta saadun aineiston perusteella. Myös kuormitusvaikutusten arvio purkuvesistön laatuun perustui samoihin lähtötietoihin. Teoreettisten laskenta-arvioiden perusteella Pelson turvetuotantoalueiden kuormituksesta aiheutuvat pitoisuuslisät ovat selvästi havaittavissa ja lisäävät osaltaan kuormitusta Tyrnävänjoessa. Vastaavasti koko valuma-alueen turvetuotannon pitoisuusvaikutukset ovat arvion perusteella varsin pienet Temmesjoen suulla. Pelson keskusvankilan jätevesien kuormituksen pitoisuusvaikutukset Tyrnävänjoen vedenlaatuun ovat arvion perusteella turvetuotannon vaikutuksia pienemmät jäteveden vähäisestä määrästä johtuen. Liminganlahden alueen kuormittajien päästö- ja vaikutustarkkailua ehdotetaan jatkettavan voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Oulussa 24.4.2015 RAMBOLL FINLAND OY Jari Heiskari projektipäällikkö, FM Tero Marttila ympäristösuunnittelija, DI JAKELU Vapo Oy noora.huotari@vapo.fi, petri.tahtinen@vapo.fi Pelson vankila reijo.virkkunen@om.fi Senaatti kiinteistöt juha.keranen@senaatti.fi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset kirsi.kalliokoski@ely-keskus.fi, anne.portaankorva@ely-keskus.fi, jaana.rintala@ely-keskus.fi, tarja.laatikainen@ely-keskus.fi, markus.huolila@ely-keskus.fi, pertti.o.heikkinen@ely-keskus.fi, kirjaamo.pohjoispohjanmaa@ely-keskus.fi, kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi Oulun seudun ympäristötoimi (Liminka, Muhos) jaana.kiiski@ouka.fi Vaalan ympäristönsuojeluviranomainen ilkka.lyttinen@vaala.fi, kalle.kurtti@vaala.fi

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 2014 10 9. LÄHTEET Ahma Ympäristö Oy 2015. Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2014; Käyttö- ja päästötarkkailu. 29.1.2015 Ilmatieteen laitos 2014. Ilmastokatsaus lehdet. http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastokatsaus-lehti Lapin Vesitutkimus Oy 2011. Oulun edustan vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 2012 2018. Oiva-tietokanta. 2015. Ympäristöhallinnon Oiva-tietokanta 18.2.2015. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015. 2009. Osa 2: Vesienhoitoalueen eteläiset vesistöt. Pöyry Finland Oy 2015. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2014. Ramboll Finland Oy 2014. Vapo Oy ja Pelson vankila. Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 2014 2017. 12.11.2014.

LIITE 1. Temmesjoen vesistöalueen turvesuot ja vaikutustarkkailupisteet. 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

LIITE 2. Turvetuotannon päästötarkkailutulokset 2014. 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

Liminganlahden turvetuotannon tarkkailu 2014 Tulokset toimitetaan: Suo: Pelsonrimpi (lohkot 1-2) Vesien käsittely: Haihdutus-imeytysaltaat Vapo Oy: noora.huotari@vapo.fi, petri.tahtinen@vapo.fi Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Haihdutus-imeytysaltaat, mittapato (hai 1-3) Kainuun ELY-keskus: veera.pikkarainen@ely-keskus.fi Tarkkailu: Jälkihoito Koodinaatit: 3472550, 7154876 raija.urpelainen@ely-keskus.fi Kunta: Vaala Mittapadon valuma-alue: 203,1 ha Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus: kaisa.vahanen@ely-keskus.fi, Vesistöalue 58.053 Tyrnävänjoen yläosan alue Vaalan kunta: ilkka.lyttinen@vaala.fi Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe kiinto Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- NO 2-N aine MP Telog Q q Q q NO 2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 hai 1-3 20.5.2014 6,2 39 140 2000 9,6 1956 11,1 376 1,3 19 92 2 hai 1-3 4.6.2014 5,8 42 120 1000 5,0 849 4,8 176 0,5 4,2 21 3 hai 1-3 25.6.2014 6,2 61 170 1400 26 181 1,0 54 0,2 1,2 23 4 hai 1-3 23.7.2014 6,1 77 440 3600 45 959 5,5 363 2,1 17 212 5 hai 1-3 26.8.2014 6 hai 1-3 24.9.2014 KESÄ keskiarvo 6,1 55 218 2000 21 KESÄ (15.5.-30.9) Bruttokuormitus g/ha d 625 3,6 169 0,67 6,2 66 keskihajonta 0,2 18 150 1143 18 Nettokuormitus g/ha d 0,61 4,6 63 Lisätiedot ja havainnot: 20.5.2014, 4.6.2014, 25.6.2014, 23.7.2014, vain mittapadon alta tuli vettä, näyte mittapadon alapuolisen rumpuputken päästä 26.8.2014, 24.9.2014 ei virtaamaa, ei näytettä Pelsonrimmellä ei virtaamamittausta, jakson (KESÄ) 15.5.-30.9.2014 valuma- ja virtaa-arvot laskettu SYKE:n vesistömallijärjestelmästä Tyrnäväjoen yläosan alueen 58.053 simuloiduista valunta-arvoista. Jakson 15.5.-30.9.2014 ominaiskuormitusarvot laskettu kesällä saatujen näytteiden pitoisuuskeskiarvojen ja vesistömallista sadun keskimääräisen valuman perusteella Pelsonrimpi (lohkot 1-2) l/s km 2 Valuma näytteenotto vesistömalli 25,0 mg/l 50 45 Kiintoaine g/ha/d 250 225 20,0 40 35 200 175 15,0 30 25 150 125 10,0 20 15 100 75 5,0 10 5 50 25 0,0 0 0 ominaiskuormitus pitoisuus µg/l 500 Kokonaisfosfori g/ha/d 2,5 µg/l 4000 Kokonaistyppi g/ha/d 25 450 400 350 300 2,3 2,0 1,8 1,5 3500 3000 2500 20 15 250 1,3 2000 200 150 100 50 1,0 0,8 0,5 0,3 1500 1000 500 10 5 0 0,0 0 0 ominaiskuormitus pitoisuus ominaiskuormitus pitoisuus Sivu 1 (1) Pelsonrimpi_lohkot1-2_06102014.xls; tulostus 19.12.2014/15:38

LIITE 3. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailutuloksia vuonna 2014 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailun tuloksia vuodelta 2014 (lähde Pöyry Finland Oy 2015) Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräiset valumat kesäaikana 2014. n= tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta. Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten ja kesäaikaisten päästötarkkailusoiden keskimääräinen vedenlaatu kesäaikana 2014.. n= tarkkailukohteiden lukumäärä. Aineisto sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme kohdetta Kainuusta.

Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. Ympärivuotisessa aineistossa on mukana yksi Lapissa sijaitseva kohde ja kolme Kainuussa sijaitsevaa kohdetta.

LIITE 4. Tyrnävänjoen yläosan (Tyr47) vedenlaatutiedot vuosilta 1988-2014 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

Tyrnävänjoen Ylipään havaintopisteen vedenlaatu 1998-2014 Paikka/ Aika Lämp ötila Happi Klorofyllia ph Väriluku Sameus Rauta Sähkönjohtavuus CODMn Kiintoaine Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Nitriittinitraatti C kyll.% mg/l µg/l mg Pt/l FNU µg/l ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, Ylipää (TYr47) 26.5.1988 9,4 68 7,8 6,3 250 5,9 3800 3,2 22,4 87 79 1030 144 6.7.1988 19,7 81 7,4 6,8 425 11 8300 4,4 31,7 144 128 1270 98 15.3.1989 0,1 38 5,6 6,9 350 23 9,3 17,7 10 95 1690 1340 25.7.1989 18,1 25.7.1989 18,2 89 8,4 6,9 300 11 5800 4 25,2 3,8 69 35 1020 22 145 15.8.1989 14,4 15.8.1989 15,8 84 8,3 7,1 350 15 7000 3 23,2 7 64 48 1040 34 163 13.3.1990 0,1 30 4,4 6,2 300 12 7600 6,9 18,9 8 81 1270 840 9.7.1990 22,1 9.7.1990 16,7 80 7,8 7,1 425 10 7300 5,5 25 4,6 72 67 1190 34 135 12.3.1991 0,2 78 11,4 6,8 300 24 6200 10,4 9,6 6,9 66 1140 911 25.7.1991 15 71 7,2 9,5 6,7 350 14 6200 5,9 31,7 10 85 70 1260 157 22.8.1991 14,5 75 7,6 23,7 7 350 11 6300 6,8 29,8 9 71 59 1160 45 5.2.1992 0,1 58 8,4 6,6 340 21 9900 6,8 17,8 6,7 77 1540 921 10.7.1992 20,7 10.7.1992 15,9 88 8,7 6,8 400 12 7600 5,4 22,9 6,4 91 71 1180 14 20.8.1992 27,5 20.8.1992 11,7 70 7,6 6,3 300 8 4400 4 27,2 8,4 77 55 1130 36 19.2.1993 0,2 58 8,4 6,7 450 36 12000 8,9 22,9 4,6 135 1940 1230 29.6.1993 39,3 29.6.1993 15,3 90 9 6,9 250 7,4 4900 4,9 21 9,2 73 38 964 16 3.8.1993 20,6 3.8.1993 16,3 81 7,9 7 350 11 7310 5,2 30,9 8,4 98 85 1170 13 17.3.1994 0,1 70 10,2 6,8 450 32 11200 9,4 16,8 8,8 129 1800 958 4.7.1994 16,2 83 7,1 7,1 400 8,2 6470 5,1 26,4 5,5 120 80 995 31 25.8.1994 12 83 8,9 7,1 350 16 8390 7,2 24,8 5,4 100 53 1190 8 15.3.1995 0,2 47 6,8 6,2 450 24 10700 7,2 18,1 11 112 1260 612 11.7.1995 15,2 84 8,4 6,7 500 16 8430 4,3 28,6 7,9 137 86 1070 28 3.8.1995 19,5 84 7,7 6,9 450 13 8530 53,8 24,5 2,1 127 80 1120 21 6.3.1996 0,1 62 9,1 6,3 500 40 17500 10,2 26,1 19 169 1670 890 10.7.1996 8 10.7.1996 16,4 81 7,9 6,6 325 12 6010 4,5 23,6 12 107 64 1070 17 39 13.8.1996 16,8 83 8,1 6,9 275 11 6200 5,3 22,9 7 78 52 1130 24 121 26.8.1996 12,4 82 8,8 6,3 7 320 11 6400 5,3 24 6,1 82 45 910 7 93 24.3.1997 0,4 46 6,7 6 350 15 8720 7,6 24,6 7,4 100 1320 506 23.7.1997 20,7 77 6,9 6,6 400 12 8190 5,6 31 4,7 147 99 1430 41 19.8.1997 15,2 85 8,5 6,4 300 12 7340 4,8 25,8 8,6 125 74 1260 10 17.8.1998 15 24,5 6,12 400 5000 3,4 35,1 12,7 101 58 1340 31 59 8.3.2000 0,1 75 10,9 6,93 485 10802 7,2 25,7 7,3 106 89 2030 288 263 1.9.2000 8,3 8,4 6,59 342 5417 5,8 25,5 6,7 81 44 1392 5 40 27.3.2001 0,1 69 10 6,87 277 7581 21 12,6 8,7 188 180 1298 435 68 24.7.2001 15,3 82 8,2 8 6,85 462 8513 4,1 29,3 10,7 133 85 1230 20 140 22.8.2001 15,1 2,4 7,2 313 7285 16,8 15,7 6 135 114 1573 53 284 12.3.2002 0,1 53 7,7 6,17 520 20,6 14829 8,8 7,7 17 127 120 2189 647 73 24.7.2002 19,2 85 7,9 6,7 6,87 383 9,09 6862 4,4 24,5 10 103 66 1182 5 139 14.8.2002 18 90 8,5 6,97 330 6,86 6554 4,6 22,4 4 113 69 1096 10 77 18.3.2003 0,1 78 11,4 6,59 377 9467 11,9 10,9 14 104 105 1873 651 217 30.6.2003 15,3 84 8,4 4,8 6,7 338 6823 4,5 26,4 6,4 100 59 1190 19 111 26.8.2003 12,4 85 9,1 5,3 7,1 347 8100 4,8 22,6 6,9 97 64 793 3 67 23.3.2004 66 6,45 580 13723 10,2 22,6 16 140 1407 499 7.7.2004 73 8,6 6,48 410 7599 4,2 31,8 10 89 50 956 18 55 10.8.2004 89 6,53 424 10440 4 44,4 23,5 112 70 1254 22 39 23.3.2005 57 6,33 644 23004 10,2 44,8 29 149 113 2306 776 79 21.7.2005 81 6,7 7,14 356 7173 5,7 39,8 11 91 48 1330 26 180 15.8.2005 80 5,2 6,77 612 9713 5,3 45,3 29 153 94 1602 26 68 7.3.2006 82 6,43 720 17934 9,8 41,1 12 138 111 3044 808 19 4.4.2006 62 6,3 954 19882 9,8 10,8 33,3 158 123 4465 687 45 18.7.2006 15,9 76 7,5 10 6,71 480 11000 4,5 31 10 120 65 1500 15 160 30.8.2006 17,3 74 7,1 12 6,7 470 7500 5,5 41 9 99 46 1400 9,7 53 14.5.2008 7,8 65 7,7 5,8 2800 2,9 29 1,4 53 17 1200 120 120 10.7.2008 12,3 62 6,6 6 4500 3,3 36 7,1 77 48 1100 28 36 6.8.2008 12,8 78 8,3 6,4 7400 3,6 39 13 120 65 1300 48 7 4.9.2008 11,4 73 8 6,1 5500 3,5 40 9,6 100 63 1200 47 27 12.7.2012 18,1 72 6,8 6,5 600 5000 3,72 43 13 120 78 1300 53 81 6.8.2012 16,1 56 5,5 6 400 6400 3,35 41 23 130 75 1200 35 29 5.9.2012 12,9 71 7,5 6,2 550 6000 3,8 44 7 110 66 1300 67 52 5.5.2014 4,5 10,8 6,4 230 3800 3,3 23 4,8 58 33 840 40 140 23.7.2014 19,6 8,2 6,9 450 7500 5,2 32 12 110 70 1100 17 100 26.8.2014 12,9 9,1 6,8 400 7500 4,2 30 13 95 59 900 10 45 24.9.2014 4,1 11,3 6,9 330 6600 4,5 25 10 95 55 570 4,1 <4 min 0,1 30 4,4 2,4 5,8 230 5,9 2800 2,9 7,7 1,4 53 17 570 3 <4 maks 20,7 90 11 39 7,2 954 40 23004 54 45 33 188 180 4465 1340 284 ka 11,1 73 8,2 14 6,6 409 15 8310 7,0 27 10 107 73 1366 234 94