41. vuoskera ANALYYSI Suomen Laboraoroalan Lo ry:n amma- ja yhdsysleh 1/2004 Kummelen Kahlanen ja Slvennonen mukana SLaL:n Laboraoroalan luenopävllä ohjelma keskaukeamalla
Pääomaja Tuula Kuusso Venolane 9 C 16 20210 Turku laukse puheln yö 02-333 2328 ko 02-250 6353 GSM 040-577 4252 e-mal: uula.kuusso@laboran.ne Ilmoukse Anne Ralle puheln GSM 050-336 7982 e-mal: anne.ralle@laboran.ne Ann Sofe Hakulnen puheln yö 02-333 7410 ko 02-255 7230 GSM 050-338 1696 e-mal: ann.hakulnen@laboran.ne Talous Snkka Kollanus Kapanalhonkau 2, 20400 Turku puheln ko 02-247 2356 yö 02-333 7032 e-mal: snkka.kollanus@laboran.ne Ssällyslueelo Kouluus: Laea, ergonomaa ja yöurvallsuua laboraorossa... 2 Tedoussheerlä... 5 Puheenjohajala... 6 Pyrosekvensonnn käyö mkrobodagnoskassa... 8 Näyökokee osana kouluusa... 13 Laboraoroalan luenopävä ohjelma... 15 Tapahumakalener... 19 Kollegan... 20 Lukjala... 22 Työmarkknapalsa... 24 Yhdsykse omva... 26 Yhdsykse omva... 28 Kouluus: Välnehuollon kouluuspävä... 29 Pankk Mera 117330-111263 Panaus Newprn Puheln 02-437 4516 Kannen kuva: Per Varjonen www.laboran.ne Julkasja Suomen Laboraoroalan Lo ry Tomuksen osoe: Analyys Venolane 9 C 16 20210 Turku e-mal: uula.kuusso@laboran.ne ISSN: 1459-0999 Osoeenmuuokse Aul Pppo Luose 12 A 22, 70460 Kuopo aul.pppo@laboran.ne puh. k: 040-706 3544, : 010 862 6385 Lehden lmesymsakaaulu vuodelle 2004 Numero Ilmesyy Aneso omukselle 2 30.5. 22.4. 3 15.9. 12.8. 4 1.12. 28.10. 3
SEMI-MIKRO / ANALYYSIVAA'AT AMMATTIKÄYTTÖÖN * Uus UnBloc-eknologa arjoaa nopea, vakaa ja sabl ulokse * Täysauomaanen kalbron; PSC (Perfec Self Calbraon) * Ssäänrakenneu kello * Analognen kokonaspanon näyö aara mukaan luken * Shmadzun anulaaunen Wndows Drec-omno; käevä edonsro PC:lle * Kappalelaskena- omno sekä käevä laadun vaho * Spesfnen omnaspanon maus * Säädeävä ajasn * Punnuskoukku alapän punnusa varen * GLP/GMP/ISO9000 - sandardn mukanen Tyypp Maksmpunnusalue AUW 120D 120 g / 42g: 0,1 mg / 0,01 mg, Lneaarsuus: ± 0,2 mg / ± 0,1 mg AUW 220D 220 g / 82g: 0,1 mg / 0,01 mg, Lneaarsuus: ± 0,2 mg / ± 0,1 mg Tyypllnen sabloumsaka:: 3 s / 15 s NYT EDULLISESTI MEILTÄ, KYSY TARJOUSTA MYÖS MUISTA MALLEISTA LABOREXIN OY Holkke 14, PL 224, 00811 Helsnk Puh. 09-780 633, Fax. 09-781 393 E:mal: laborexn@laborexn.f www.laborexn.f 4
Ammalo va ammalls-aaeellnen lo Nän vuodenvaheessa valmsunee laboraoroanalyyko ja laboran ova aas lähesynee loamme kysymyksllä. Suurn osa kysymykssä on koskenu asoa, joa ammalo hoava. Onkn aka selvenää ammalojen ja Suomen Laboraoroalan Lon roola laboraoroalan edunvalvonnassa. Suomen Laboraoroalan Lo e ole ammalo vaan se on ammalls-aaeellnen järjesö. Lo kokoaa yheen kunnan, valon ja yksysen sekorn palveluksessa yöskenelevä laboraoroalan ammalase. Lo järjesää jäsenlleen alueellsa kouluus-, edous- ja vrksysomnaa. Lsäks lo järjesää ammallsa lsäkouluusa ja seuraa alan ammallsen kouluuksen kehymsä. Lo julkasee Analyys-leheä ja järjesää jokavuose Laboraoroalan kouluuspävä. Mä ammalo sen ekevä? Ammalojen ärken ehävä on neuvoella yönanajapuolen kanssa snunkn edusas. Ammalojen avoeena ova snun kannalas mahdollsmman hyvä yöehdo, josa ärken on Työehosopmus. Suomessa non 83% palkansaajsa on ammalon jäsenä. Järjesäyymnen ammalohn apahuu Suomessa sen mukaan mssä on össä ja mä sellä ekee. Kannaaa ana lyä shen loon, joka solm yöeho- a vrkaehosopmuksen omaan yöehävään, koska sllon oma edunvalvona on parhaalla mahdollsella avalla hodeu. Pääasassa laboraoroanalyyko / laboran ova järjesäyynee yksysellä sekorlla Tomhenklöunonn, kunasekorlla Kunen Teknsn ja valolla Palkansaajajärjesö Pardaan. Pen osa on yöehäven mukaan järjesäyyny myös SAK:n ammalohn. Nää kakka loja yhdsää se, eä ne solmva edusamlleen palkansaajlle yö- a vrkaehosopmuksen. Parhaen hoda oman edunvalvonas olemalla sekä ammalon eä Suomen Laboraoroalan Lon jäsen! Mssä ahansa asassa, joka askarruaa näden loasoden mola voe oaa yheyä allekrjoaneeseen, nn auan melellän. Aurnkosa alvea! Taru Renkanen aru.renkanen@laboran.ne Työehosopmuksessa (TES) sovaan mm. mnmpalkosa, palkkausavosa, yöajosa sekä yöurvallsuueen lyvsä asosa. Tlaukse: Mar Ösrng GSM 040-501 6080 mar.osrng@pp.ne.f Kos Ollla 016-452 456 (yö) 016-445 802 e d o u s s h e e r l ä 5
p u h e e n j o h a j a l a Puheenjohaja Mara Vakkur. Tovoavas alv e uuvuanu eä pmeydellään. Jos nän kuenkn käv on lohdullsa huomaa, eä kevää kohden ollaan menossa ja päven valosuus anaa melle uua noa ja energaa. Usemmlla on velä jokunen lomapävä jääny pämää, joen kevähanglle vaan aurngosa naumaan. Yhdsyksssä on pdey vuoskokoukse ja johokunna on valu. Ny aloelevlle uuena mukaan ulevlle ovoan anosa hekä ja kos jo akasemmn mukana olevlle, yhdessä on hyvä oma. Yhdsysomnaa voanee verraa alkooomnaan. Snä kään a sukupuoleen kasomaa omaan pyyeeömäs saman asan puolesa. Työ ja vasuu jakaen. Suomen sanoaan olevan yhdsysen maa, ehkä yhdsykse ovakn saanee alkunsa alkooomnnasa. Auamnen ja myöäelämnen olva ennen sesäänselvyys. Nykyään me olemme kakk nn ohjelmouja ja kresä, ee alkoohengelle ahdo löyyä akaa. Useas apua pyyäessä saa vasakysymyksen : Mä sä makseaan? Enää e rä pelkkä kos a onnsumsen /ekemsen lo. Olemme hnnoellee akamme. Vääsn kuenkn, vuosa se er omnnossa mukana olleena, eä selleen snä saa enemmän kun huomaakaan. Mkä valava rkkaus on oppa unemaan uusa hmsä, luoda sosaalsa kanssakäymsä, deoda yhdessä omnaa ja kehellä nä edelleen. Ysävyyssuhee, joka ova ää kaua synynee, sälyvä vuosenkn jälkeen. Olemme erlasa, on ekjöä, on mukanaoleva, on päääjä, on svusaseuraaja, meä kakka arvaan, ryhmässä yöskennellen äydennämme osamme. Yhdsykse ova ehnee älle vuodelle omnasuunnelmansa, uskon ja edän, eä monmuoosa omnaa on aas arjolla, kannaaa osallsua ja läheä mukaan apahumn. Lun juur juun, johon ol koou lasen sanonoja ja okasuja. Melesän Eeu 6v. ol ovalanu hyvn akakäseen odeessaan, eä Akaa arvaan kreeseen. Musakaa ekn krelänne lmoauua kevään Luenopävlle, apaamsn sellä, aurnkosa keväpävä ovoaen, puheenjohaja 6
Johava HPLC LC/MS ja LC-MS-MS -laeden valmsaja järjesää laadukasa ja monpuolsa kouluusa Hyödynnä nopean varaajan eu; 20 % ALENNUS mkäl lmoaudu vähnään kuukaua ennen kurssn alkua Ylese HPLC- ja MS -kurss Kevälukukaus Hna (lman alv:a) Ylenen kromaografa HPLC-peruskurss 10 12 03 2004 950 Käänesfaaskolonnn valna 25 05 2004 270 Ylese HPLC-ongelma Van esnä ja ongelman rakasu 26 05 2004 270 HPLC-laeson valdon 08 06 2004 270 LC/MS Fundamenals of LC/MS 11 05 2004 270 Waersn laekurss Kevälukukaus Hna (lman alv:a) Huolo ja käyö Allance 2690/2695 pävänen käyö/huolo 15 16 03 2004 740 Empower-kromaografaohjelmso Empower perusee/qucksar käyölymä 19 04 2004 360 Empower ohjelmson ylläpo, hallnaa ja konfguron 20 04 2004 360 Empower ohjelmson ohjaus, prosesson ja ulosen arkaselu 21 04 2004 360 Empower ohjelmson eo- ja laskukenen laamnen, rapor 22 04 2004 360 Empower PDA 23 04 2004 360 MS-ohjelmso MassLynx user course 12 05 2004 360 www.waers.com/conneconsunversy Terveuloa kehämään yöelämän aoja kurssellemme Ilmoaumse Puh. (09) 506 4140, sähkopöslla fnland@waers.com Ta Inernessä www.waers.com/conneconsunversy. Kurssen ssälö nernessä a pyydä erllnen kursskalener. Waers Oy ı Kupare 1, 00440 Helsnk Puh. (09) 506 4140 ı Fax. (09) 506 41411 www.waers.com ı sähköpos: fnland@waers.com 7 2004 Waers Corporaon. January. Waers, Connecons, Allance, Empower and MassLynx are rademarks or regsered rademarks of waers Corporaon.
Pyrosekvensonnn käyö mkrobdagnoskassa Jar Jalava, dosen Sekvensonmeneelmä DNA:n sekvenson el sen emäsjärjesyksen selvämnen on osau non 30 vuoden ajan. Sanger esel Nobel-palknoon myöhemmn johaneen ensymaasen sekvensoneknkkansa 1977 (Sanger, 1977). Sangern meneelmään on ehy myöhemmn lukusa parannuksa mua peraae on sälyny samana. Merkävn uudsus on sequencng-by-synhess el reaalakanen sekvenson (Nyrén, 1987). Pernesessä DNA:n sekvensonnssa sekvensonreako ehdään ensn, mnkä jälkeen ulokse analysodaan geelelekroforeeslla. Reaalakasessa DNA:n sekvensonnssa sekvensonreako analysodaan samalla kun varsnanen reako apahuu. Pyrosekvenson on uusn reaalakanen DNA:n sekvensoneknkka (Ronagh, 1998). Pyrosekvensonnn peraae Kuen edellä on manu, pyrosekvenson perusuu ensymaaseen DNA:n sekvensonn. Aluks sekvensoava DNA knneään kneään kanajaan. Yleensä sekvensoava DNA on uoeu PCR:lla sen, eä onen PCR-alukkesa (ja sen onen PCR-uoeen nauhosa) ssälää bon-molekyyln. Bon souuu srepavdnlla päällyseyhn knesn parkkelehn. Knnyny DNA denaurodaan narumhydroksdlla ja rronnu vasnnauha pesään pos. Saaua yksnauhasa DNA:a käyeään mallnauhana sekvensonreakossa. Sekvensoavan DNA:n saaamnen yksnauhaseen muooon on ärkeää, koska pyrosekvensonnssa ällä hekellä käyeävä DNA-polymeraas omva van maalssa lämpölossa ekä DNA:a voda denauroda kuumenamalla kuen ehdään esm. syklsessä sekvensonnssa. Pyrosekvenson perusuu useden er ensyymen perääsn reakohn (kuva 1). DNA-polymeraas kaalyso uuden DNA-nauhan syneesä alouskohanaan sekvensonaluke (1. reako). Uuden nukleodn lämnen synesoavaan DNA-kejuun johaa pyrofosfaan vapauumseen. Synyny pyrofosfaa muueaan ATP-sulfurylaasn avulla ATP:ks (2. reako), joa puolesaan arvaan lusferaasn kaalysomassa reakossa valon uooon (3. reako). Ana kun uus nukleod onnsunees leään DNAkejuun synyy valoa. Mall-DNA:n sekvenss saadaan selvlle, kun reakoseokseen lsäään yks nukleod kerrallaan ja maaan valon uoo lsäyksen jälkeen. Mkäl valoa e synny, e kyseselle nukleodlle ole komplemenaarsa emäsä mall-dna:ssa. Reakoseokseen jäänee ylmääräse nukleod poseaan seoksesa apyraas-ensyymn avulla. Käyännössä ällä meneelmällä vodaan saada lyhyä, non 40 emäksen sekvenssejä. Kuvassa 2 on esey pyrosekvensonnn loppuulos el pyrogramm. Pyrosekvenson perusuu ss useden erlasen ensyymen käyöön. DNA-polymeraasn, ATP-sulfurylaasn ja lusferaasn kaalysoma reako ova nopea, mkä mahdollsaa nopean valonuoannon nukleodn lsäämsen jälkeen. Synyneen valon nensee saavuaa suurmman arvonsa non kolmessa sekunnssa. Apyraasn kaalysoma nukleoden hajousreako on selväs haamp. Valon uoano alkaa vähenyä apyraasn hajoaessa nukleodejä. 8
Non mnuun kuluua valonuoano vasaa alkulannea ja uus nukleod vodaan lsää reakoon (kuva 3). DNA:n sekvenson mkrobdagnoskassa Erlasa molekyylbologsa meneelmä on käyey jo usean vuoskymmenen ajan mkroben unnsamseen, luokeluun sekä suoraan osoamseen näyesä. Pääperaaeena on luopumnen mkroben kasvauksesa ja kasvauksen korvaamnen mkrobn pernöaneksen osan ukmsella. Molekyylbologsen meneelmen käyö mkrobdagnoskassa ssälää ss sen perusoleamuksen, eä mkrobn genomn osa edusaa koko mkroba. DNA:n sekvenson on nykyään molekyylbologsen laboraoroden perusmeneelmä. Sä käyeään myös mkroben unnsamseen ja yypämseen. Sekvenson on kuenkn käyössä lähnnä van mkrobologsssa ukmus- ja referensslaboraorossa, jossa on rävä laeso ja rävä eoao. Uude sekvensoneknka kuen pyrosekvenson anava mahdollsuuden hyödynää sekvensona mkrobologsessa dagnoskassa laajemmnkn. Esmerkks pyrosekvensonnn käyösä on jo lukusa esmerkkejä. Mkroben unnsuksssa ja yypyksssä sekvensonn perusuva meneelmä ova yleensä oseavampa ja helpommn ulkava kun esm. hybrdsaaoon, geelelekroforeesn a erlasn PCReknkohn perusuva meneelmä. Täsä syysä ne sopva esm. epdemologseen ukmukseen mua meneelmä paremmn. Bakeeren unnsamnen pyrosekvensonnlla Bakeeren unnsamnen perusuu nden morfologsn, fysologsn ja bokemallsn omnasuuksn. Lsäks nykyään käyeään erlasa molekyylbologsa eknkoa pernesen fenoyyppsen eknkoden asemesa a lsänä. Myös pyrosekvensona hyödynävä eknkoa on julkasu (Jonasson, 2002). Meneelmssä käyeään yleensä kohdemolekyylna 16S rrna:a koodaava geenejä. 16S rrna -geenellä on usea omnasuuksa, joka ekevä nsä haneellsa molekyylejä bakeeren unnsamseen pyrosekvensonnlla. Ensnnäkn kaklla bakeerella on nä, koska ne ova välämäömä kaklle elävlle solulle. Ne ova hyvn konservounea evoluuossa. Tämä mahdollsaa unversaalen alukkeden suunnelun PCR:a ja sekvensona varen. 16S rrna -geen ssälävä myös hyvn vaheleva aluea, joden sekvenssejä vodaan käyää er bakeerlajen unnsamseen. Ero er bakeerlajen 16S rrna -geenen välllä ova hyvn penä, usen van yhden a kahden emäksen suurusa. Täsä seuraa se, eä esm. hybrdsaaoon perusuva meneelmä evä ana pysy eroelemaan lähsukusa bakeereja ossaan. Sekvensonn perusuvssa meneelmssä ää ongelmaa e ole. Kakk ero ova merksevä, edellyäen eä sekvenss on okea. Se, eä pyrosekvensonnlla vodaan uoaa van non 40 emäsä pkä sekvenssejä e ole nn suur ongelma kun vos uskoa. Jos sekvensoava aluee 16S rrna:sa valaan huolella, vodaan pyrosekvensonnlla pääsä avan yhä hyvn uloksn bakeeren unnsuksssa kun avallsella sekvensonnlla. Jos kaks bakeerlaja eroaa ossaan 16S rrna -geenn osala van yhdessä kohdassa, e koko geenn sekvensonnsa ole mään hyöyä. 40 emäsä alueela, joka ssälää eroelevan kohdan, rää. Perneseen sekvensonn verrauna pyrosekvenson arjoaa mona euja kun ajaellaan bakeeren unnsamsa sekvensomalla. Pyrosekvenson on selväs nopeamp kun pernese sekvensonmeneelmä. 96 sekvensonreakoa saadaan suoreua relussa kahdessa unnssa, kun pernesllä sekvensonmeneelmllä sekvenss on valmna vasa seuraavana yöpävänä. Pyrosekvensonreagenss ova selväs halvempa kun pernese fluoresoven lemojen käyöön perusuva sekvensonreagenss. Pyrosekvenson on helpommn auomasoavssa, koska erllsä elekroforeesa e arva, vaan sekvenss saadaan sä mukaa kun sekvensonreako eenee. Edellä manusa sekosa johuen pyrosekvensonn perusuva bakeeren unnsusmeneelmä 9
ova paremmn soveavssa runlaboraoroden omnaan. Nykyse pyrosekvensaaorlaeso ova rakeneelaan yksnkerasa ja helppokäyösä. Sekvensoaven näyeden eskäsely vaa kuenkn velä käsyöä, ekä koko prosessa voda auomasoda anakaan nykysn myynnssä olevlla laella. Lsäks ulosen analysomnen vaa kokemusa pyrogrammen ulknnasa. On kuenkn hyvn odennäkösä, eä ulosen ulknaan ehdy ohjelmso kehyvä ja ulosen käsely vodaan auomasoda kokonaan. Teknkan kehyessä vomme odoaa laea, joka hoava koko unnsusprosessn auomaases. Mkrobsoanalykka Ihmsen mkrobso on monmukanen ja osaseks huonos unneu kokonasuus. Arvomme on, eä hmsessä on non 500 erlasa bakeerlaja. Suurn osa näsä lajesa on anaerobsa bakeereja, joden vljely laboraorossa on yöläsä. Mkrobson koosumuksella ja omnnalla edeään olevan vakuusa hmsen erveyeen. Anaerobnen bakeerso om mm. paogeenelä suojaavana ekjänä. Shen haallses vakuava anboo saaava edsää paogeensen bakeeren lsäänymsä suolsossa. Tosaala ressenssekjöä kanaven bakeeren osuus saaaa lsäänyä suojaaven bakeerpopulaaoden hekenyessä. Mkrobsolla on oma osuuensa myös ravno- ja lääkeaneden meabolassa. Koska mkrobson ukmus pernesllä vljelyyn perusuvlla meneelmllä on yöläsä, on molekyylbologsa meneelmsä haeu uusa rakasuja mkrobson karoukseen ja sen omnnan selvämseen. Pyrosekvenson arjoaa yhden uuden mahdollsuuden mkrobson karoamseen. Lyhye 50-60 emäsä pkä DNA sekvenss rävä usen bakeeren unnsamseen. Nopea, halpa ja helpos auomasoava sekvensonmeneelmä on puolesaan välämäön suuren, uhansa sekvensoava näyeä ssäläven anesojen ukmseen. Mua mkrobdagnossa sovelluuksa Pyrosekvensona on käyey bakeeren unnsuksen lsäks myös bakeerkanojen ja vrusen yypyksn. Esmerkkenä bakeeren yypykssä manakoon Lsera monocyogenes- ja Bordeella perusss -kanojen yypykse. Lseran aheuama ruokaperäse nfeko saaava olla kohalokkaa henklölle, joden mmuunjärjeselmä on hekenyny. Luoeava Lsera-kanojen yypys on ärkeää ruokaperäsen nfekoden selvämsessä ja arunaläheden löyämsessä. Pyrosekvensonn perusuvassa yypysmeneelmässä on käyey menesyksekkääs lnb-geenn vaheleva jaksoja. Bordeella perusss aheua hnkuyskää. Bordeella-kanojen epdemologse yypykse ova ärkeä rokoeden ehon seurannassa. Pyrosekvenson on nopea ja luoeava meneelmä bordeella-oksnn er alleelen sekvensomseen epdemologsa arkouksa varen. Pas bakeeren yypyksn, on pyrosekvensona käyey myös vrusen kuen hmsen paplloomavruksen ja hepa C -vruksen yypykseen. Nopeana ja helpos auomasoavana pyrosekvensonnsa vo kehyä uus, vanha sekvensonmeneelmä syrjäyävä eknkka vrologslle laboraorolle. Pyrosekvensona on käyey myös mkroblääkeressenssä aheuaven psemuaaoden oeamseen. Esmerkkenä manakoon 23S rrna:ssa oleva, makrold- ja lnesold-ressenssä aheuava muaao, Mycobacerun uberculoss -bakeern rpob-geenssä esnyvä psemuaao sekä laajakrjosen bea-lakamaasen muaao. Teyjen bakeeren kuen M. uberculoss ja Helcobacer pylor kohdalla ressenssä aheuaven muaaoden oeamnen on helpomp keno selvää bakeern lääkeaneressenss kun fenoyyppse esausmeneelmä. Helpos sryven ressenssgeenen psemuaaoden selvämsesä on hyöyä myös epdemoden seurannassa. 10
Yheenveo Pyrosekvenson on uus DNA:n sekvensoneknkka, joka arjoaa uusa mahdollsuuksa mkrobdagnoskkaan. Koska pyrosekvenson on nopeaa ja halpaa, suura anesoja vodaan uka sekvensonn perusuvalla meneelmällä. Yksnkeranen ja helpos auomasoava sekvensonmeneelmä ekee mahdollseks uusen mkroben unnsukseen ja yypykseen soveluven laeden ja meneelmen kehämsen. Se e korvaa pernesä bakeeren vljelyä ja shen lyvä unnsusmeneelmä, mua arkempaan bakeeren unnsukseen se varmas uo uusa mahdollsuuksa. Jar Jalava, dosen KTL, Mkrobekologan ja ulehdusauen osaso 1. (DNA) n + nukleod (DNA) n+1 + PP (DNA-polymeraas) 2. PP + APS ATP (ATP-sulfurylaas) 3. ATP valo (lusferaas) Kuva 1. Pyrosekvensonnn peraae. Sekvensoava DNA on yksnauhanen kneään kanajaan knney DNA-molekyyl, johon sekvensonaluke on souunu. Sekvenson käynnsyy sekvensonalukkeen 3'-päää seuraavasa emäksesä, johon kokellaan er nukleodeja. Sulkuhn on merkynä reakoa kaalysova ensyym. Lyhenee: DNA, mall-dna; PP, pyrofosfaa; APS, adenosn-5'-fosfosulfaa; ATP, adenosnrfosfaa Kuva 2. Pyrogramm Srepococcus gordon -bakeern 16S rrna-geensä. Valon nensee Klenow-polymeraas (2 sek) ATP-sulfurylaas (1,5 sek) Lusferaas (0,2 sek) Apyraas Kuva 3. < 1 mn Pyrosekvensonreakon eenemnen. Klenow-polymeraas, ATPsulfurylaas ja lusferaas kaalysova reakoa, joka yhdessä saava akaan nopean valon uoannon. Sulussa on eseynä kunkn ensyymn kaalysomaan reakoon kuluva aka. Apyraas hajoaa nukleodejä ja sen omna saa akaan valon uoannon loppumsen. Se om haammn kun muu ensyym. Aka Vee Sanger F, Ncklen S, Coulson AR, DNA sequencng wh chan-ermnang enzymes. Proc Nal Acad Sc USA. 1977, 74:5463-5467. Nyren P. Enzymac mehod for connuous monorng of DNA polymerase acvy. Anal Bochem. 1987, 167:235-238. Ronagh M, Uhlen M, Nyren P. A sequencng mehod based on real-me pyrophosphae. Scence. 1998, 281:363-365. Jonasson J, Olofsson M, Monsen HJ. Classfcaon, denfcaon and subypng of bacera based on pyrosequencng and sgnaure machng of 16S rdna fragmens. APMIS. 2002, 110:263-272. 11
Turun amma-nsuun nuorsoaseen laboranopskelja osova näyöllä ammallsa aojaan yöpakolla ja opplaoksessa Mkä on näyö? Ammallsessa peruskouluuksessa näyö arkoaa apahumaa, jossa opskelja konkreeses yöskenelemällä osoaa ammallsen osaamsensa sovulla ammaadon osa-alueella. Näyö on nuorsoaseella samalla myös oppmslanne ja yöehävä ova sellasa, joa opskelja on harjaanunu ekemään. Näyö suunnellaan, oeueaan, arvodaan ja dokumenodaan yhdessä yöelämän kanssa. Turun amma-nsuu edelläkävjänä Näyöjen keskesenä avoeena on paranaa ammallsen kouluuksen laadukkuua ja lsää yöelämäyhesyöä. Näyö ulleva pakollsks 1.8.2005 opskelunsa aloavlla, mua Turun amma-nsuu haluaa olla edelläkävjä asassa ja oaa kaklla ammaalolla näyö käyöön jo syksyllä 2004 aloanella opskeljolla. Laboraoroala on myös mukana Euroopan sosaalrahason ukemassa kokeluhankkeessa näyöjen kehämseks. Turun ammansuun lsäks laboraoroalan kokemuksa ova kerännee Helsngn eknkan alan opplaos ja Lahden amma-nsuu. Näyö yöpakolla Vme syksynä annen ensmmäse näyö yöpakolla. Kahdeksan vkon yössäoppmsen akana 20 laboranopskeljaa perehy Tesaukseen ja Peruslaesn ja nden huoloon. Työssäoppmspakan arjosva: Forum Ol and Gas, PerknElmer Lfe Scences - Wallac, Lounas-Suomen ves- ja ympärsöukmus, Turun veslaos, Turku- Lab, RavnoRaso, Raso Chemcals, Oron Pharma, Scherng, Salon elnarvkelaboraoro ja Farmos. Näyöehävä olva penmuoosa ja kesvä non kaks una. Tässä ajassa kakk näyön anaja osova hallsevansa analyysvaaán ja ph-marn vr- Työssäoppja Hanna Lane valsee kemkaaleja puskurluoksen valmsukseen Salon elnarvkelaboraorossa. Näyössä arvodaan yöskenelyn arkkuua ja ohjeen mukasa yöskenelyä luosa valmseaessa. 12
ph:n sääö ol osa näyöä, mssä yöurvallsuus korosu. Työssäoppja Hanna Lane (keskellä) ja arvoja kems Hllev Leho (1. vas.) ja laboran Sole Blomqvs (ok.) Salon elnarvkelaboraorosa sekä lehor Rolf Holmberg (2. vas) keskuseleva arvonnsa yksen ja käyön sekä unsva nden huoloomenpee. Samassa yheydessä anneu esauksen näyö ssäls esm. jonkn seuraavsa määrykssä: vesnäyeen sameus, pesuaneen heys, ärkkelysnäyeen vskosee a margarnn raaka-aneen ppumspse. Näyössä ammallnen osaamnen osoauu molemmssa opnokokonasuuksssa kaklla opskeljolla hyväks a keäväks. Laboranen ja kemsen kouluus ja arvonnn kohee näyössä Työpakkaohjaajakouluus luo pohjan myös näyöjen arvonnlle. Tavoeena onkn saada yöelämän edusaja ähän kouluukseen ja uudsaa sen ssälöä nn, eä se vasaa ensä paremmn uusn haasesn. Osalla arvosjosa ol ämä kouluus. Lsäks yöpakkoja perehdyen näyöoppaan avulla non kahden unnn ajan yössäoppmsjakson avoesn ja näyösä keromseen opeajan käydessä yryksessä ensmmäsen kerran. Tosella kerralla suunneln näyö yökohasne arvonkoheneen, joka ryhmeln seuraavas: yöurvallsuuden hallna, yöehävän hallna, yöprosessn hallna, yön perusana olevan edon hallna, ydnosaamnen ja yhese panoukse. Myös ämä vahe kes non kaks una. Näyön vasaanooon, arvonn yöpakan edusajen ja opskeljan kanssa, dokumenonn ja krjallsen palaueen anamseen kulu non 3-4 una opskeljaa kohden. Palaue yöpakkanäyösä Opskeljola saau palaue yöpakkanäyösä ol hyvää a ernomasa. Työelämän palaue ol pääosn hyvää, mua edusaja knnvä huomoa seuraavn asohn: arvonkreer vakeaselkosa, ehävä jodenkn melesä helppo, jakuva näyö ols paremp, krjallse näyöehävä arpeellsa, mua nä ulee paranaa; näyöyö vasas normaala laadunvarmsuksen omnaa. Samalla oden, eä näyö soo yöpakan vomavaroja, anaa valmuksa sryä yöelämään ja lsää ammallsen kouluuksen laadukkuua. Huola aheu ylenen epävarmuus sä kunka kakk sujuu. Opeaja kokva ärkeäks huoleha näyönanajen asa-arvosesa kohelusa meäessä näyööä er yöpakolla. Kokemuksa opplaoksessa pdeysä näyösä Laboraoroalan ensmmäse näyökokelu järjesen huh- oukokuussa 2003 kahdelle ryhmälle. Sllon näyöympärsönä 13
Työssäoppja Anna Vazova on aloamassa pesuanenäyeen ukmsa arvojen laboran Rva Lesksen (Farmos) ja lehor Rolf Holmbergn arvodessa. Theyä määreäessä malaeen kapllaar on puhdseava huolellses. olva opplaoksen oma laboraorola, mua näyöä olva arvomassa yöelämän sekä opeajakunnan edusaja. Näyöön osallsu yheensä 25 ensmmäsen vuoden opskeljaa, joka kakk läpäsvä näyön. Opplaosnäyön valmselu opnokokonasuueen Kemallnen analyson ol yöläs. Työnä ol emäsluoksen valmsus ja arksus sekä happonäyeen analyson raamalla. Näyösä ul kakspävänen ryhmää koh (6 opskeljaa kunakn pävänä). Ise yö kes 4-5 una ja arvonnn kanssa yöpävä venyvä kymmenunsks. Erysenä haaseena ol usean opskeljan yösuoruksen arvomnen samanakases. Työelämän anamaa palauea opskelja arvosva suures. Seuraava opplaosnäyö pden syksyllä. Näyöön osallsu 23 opskeljaa ja näyö annen kolmesa opnokokonasuudesa saman akases. Nämä olva: Ympärsöanalyys, Laeanalykka ja Boanalykka. Työ ol kavovesnäyeen analyson (fosfaaposuus ja lämpökesose kolformse bakeer). Lähes kakk opskelja selvsvä näyösä hyvn arvosanon. Opskeljoden palaue kosken näyön nformaaoa, ennakkovalmennusa ja opasusa näyön akana ol hyvää a ernomasa. Opplaosnäyön arvojen hankkmnen yöelämäsä on osaseks onnsunu melko hyvn. Arvojen perehdyys on koeu er- ysen ärkeäks ja akaa veväks. Suurmpana ongelmana opeaja Lea Saarno on kokenu ermen ymmärämsen näyöohjesuksen mukases. Työn perusana olevan edon hallnaan hän ovos eukäeen sovuja, penä suullsa kysymyksä eorasa, laeen omnnasa ja peruseluja opskeljan ekemlle valnnolle näyön kuluessa. Kuvassa vasemmala luken opeaja Lea Saarno sekä laboranopskelja Pekka Suvano, Eeu Kummala ja Mkael Blomqvs. Pohdna Tulevana keväänä laboraoroalalla pdeään velä vs näyöä. Tunuu kun nsä ols ullu jo osa arkea anakn ESR-rahouksen urvn. Jakossa rakasevaan osaan ulee yöpakkojen ja opplaoksen resurssen rävyys, yössäoppmspakkojen saaavuus, yöelämän arvojen kouluus ja halukkuus/ mahdollsuude osallsua opplaoksessa pdeävän näyön suunneluun ja arvonn. Saaujen kokemusen peruseella äsä on kuenkn hyvä jakaa. Anahan arvaan edelläkävjöä. Teks: Rolf Holmberg, Turun amma-nsuu/teknkka, laboraoroalan näyöplon koordnaaor Kuva: Dgkuvaus Prjo-Ra 14
LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 15-17.4.2004 Ranasp Aulanko, Hämeenlnna Ohjelma 15
Laboraoroalan luen TORSTAI 15.04 8:00 ILMOITTAUTUMINEN JA TULOAAMIAINEN 9:30 PÄIVIEN AVAUS 9:45 RISKIEN ARVIOINTI JA TYÖ- TURVALLISUUSTOIMINTA Erkosyöhygeenkko Salme Rananen Tampereen yöerveyslaos 11:00 LABORATORION JÄTEHUOLTO Ympärsövasaava Vrp Pyy Helsngn Ylopso 12:15 LABORATORION SÄHKÖ JA PALO- TURVALLISUUS Jar Poua Safe-Team Oy 13:15 LOUNAS 14:15 KEMIKAALIRISKIEN ARVIOINTI D0sen An Zng TTL/Rsken arvon ykskkö 15:30 LABORATORION TYÖ- YMPÄRISTÖN TURVALLISUUS Lab.päällkkö Laur Saarnen TTL/Työerveyshuolo os. 16:45 KAHVI 19:00 KURSSILAISIA vhdyämässä Kummelen Kahlanen ja Slvennonen ILTAPALA PERJANTAI 16.04. 8:00 AAMIAINEN 9:00 LAADUN TERMINOLOGIAA Laboraoropäällkkö Päv Pylkäs Focus Inhalaon Oy 10:15 NÄYTTELYN AVAUS NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN 12:45 ULTRA PUHTAAN VEDEN VALMISTUS Jar Suhonen Mllpore oy 13:15 LOUNAS 14:15 KROMATOGRAFISTEN TEKNIIKOIDEN PERUSTEET JA UUDET SUUNNAT Dosen Tuula Hyöylänen Helsngn Ylopso 15:30 KROMATOGRAFIA JATKUU... 16:45 KAHVI 17:00 LABORATORION ENSIAPU Ensapuopeaja Vrp Vlkman SPR Helsngn ja Uudenmaan Pr 18:30 SAUNA 21:00 ILLALLINEN 16
pävä 15.-17.4.2004 PERJANTAI 16.04. 8:00 AAMIAINEN 10:15 KEMIKAALIEN ELINKAARI Myynkems Rejo Perälä Sgma-Aldrch Fnland/YA-kema Oy 11:00 DEMONSTRAATIO: MINIMIPAINO LABORATORIOPUNNITUKSISSA Tmo Koho Oy G. W. Berg & CoAb 11:30 DEMONSTRAATIO LASINPUHALLUKSESTA Pen Tanskanen Laborexn Oy/ Lasnpuhalamo Sljander 13:15 LOUNAS NÄYTTELYYN TUTUSTUMINEN LAUANTAI 17.04. 8:00 AAMIAINEN 9:00 MUUTOKSEN HALLINTA YKSILÖN JA TYÖYHTEISÖN SILMIN Työympärsöasanunja Tarja Korkalanen Tomhenklöunon TU 10:15 MUUTOKSEN HALLINTA jakuu... 11: 00 NÄYTÖT JA TYÖSSÄOPPIMINEN Rolf Holmberg Turun Amma-nsuu 12:15 ARKILIIKUNNALLA KORVIKETTA KUNTOSALEILLE Tukja Park Borg UKK-Insuu 13:00 PÄIVIEN PÄÄTÖS 13:15 LOUNAS 16:45 KAHVI 18:30 SAUNA 21:00 ILLALLINEN Valokuna pdäää okeude mahdollsn muuoksn SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO ry. Laboraoroalan luenopäven järjesäjä 17
ILMOITTAUTUMINEN: Laboraoroalan luenopävlle lmoauumnen apahuu puhelmse Hoell Ranasp Aulankoon, puh. 03-658 801. Ilmoauumse 12.03. 2004 mennessä. Musa lmoaa myös puhelnnumeros ja laskuusosoees. Vo osallsua luenopävlle kahdeks a kolmeks päväks. OSALLISTUMISMAKSUT TÄYSIHOITOINEEN : Suomen Laboraoroalan Lon jäsenlä 430 /2 pv ja 525 /3 pv. Loon kuulumaomla maksu ova 570 ja 775. Maksusuorukse 31.03. 2004 mennessä. Osallsuja huomodaan lmoauumsjärjesyksessä. Osallsumsmaksuun ssälyy * luenovselmä * majous 1 hh * ohjelmanmukase aera * orsa-llan eaer OSANOTON PERUUTTAMINEN : Mkäl osanoo peruueaan ohjelmassa manun lmoauumspävän jälkeen, veloamme omso- ja varauskuluna 90. Snä apauksessa, eä osallsuja jää saapumaa Laboraoroalan luenopävlle, emme palaua osallsumsmaksua. TIEDUSTELUT: Anja Salonnem puh. 040-500 2054 puh. ko 03-356 1289 Mara Vakkur puh. yö 03-215 7456 puh. ko 03-363 5365 18
Tapahumen ABC Ajankoha Tapahuma Järjesäjä, pakka 6.3. Kuluura ja hanknoja: Tuusumnen Vsavuoreen ja käyn Ikeassa. Järjesäjä: PrLab ry Lnja-auo kuljeus lähee keskusorla n. klo 8.00 ja paluu joskus llansuussa. Hnna: 15 EUR/jäsen ja 22 EUR/e jäsen, lapse alle 12 vuoa 5 EUR. Ilmoauumse ja eduselu 28.2. mennessä Anja Salonnem p. 040-5002054 12.3. Kursspävä: näyeen käselysä, ph-elekrodn valnnasa, asaa ppeesä ja lasasoden pesusa. Saakunnan Laboraoroalan yhdsys ry, Harjavala 20.3. Teaermaka Raumalle, esykseen Harjunpää ja rakkauden nälkä. Lähö UTU:n edesä klo 15.30 Saakunnan Laboraoroalan yhdsys ry 24.-25.3. Laea, ergonomaa ja yöurvallsuua laboraorossa, SlaL/Iä-Suomen lab.alan yhd. ohjelma lehden svulla 2 31.3. Teaermaka: Edh; keromus Edh Pafsa pääosassa Susanna Haavso. Hnna 15 EUR/jäsen ja 22 EUR/e jäsen. Ilm. ja ed. Anja Salonnem p 040-5002054 PrLab ry / Valkeakosken Kaupungneaern ja järjesäjä 6.4. Rek Valkeakosken kaupungneaern kasomaan Edh-näyelmää. Edh on keromus Edh Pafsa ja sen pääosan näyelee Susanna Haavso. Lähö apahuu KRP-alola kello 16.15 ja Tkkurlan junaasemala kello 16.30. Reken hna on 10EUR/jäsen ja 20EUR/e jäsen. Lsäedo ja lmoauumse 1.3.2004 mennessä eja.havernen@krp.pols.f 15.-16.04. Välnehuollon kouluuspävä Ohjelma lehden svulla 29 15.-17.04. Laboraoroalan Luenopävä Ohjelma lehden svulla 15-18 28.4. Tennessee Wllams : Lasnen elänarha, klo 19.00 Tennessee Wllamsn Lasnen elänarha on klasskko, jonka perheä käselevä arna veoaa unesn, on äynnä dramakkaa ja huumora sekä nhmllsä ongelma. Näyelmän apahuma sjouva amerkkalaseen eollsuuskaupunkn vuonna 1939. Ä Amanda asuu yhdessä kahden akusen lapsensa kanssa. Tom on össä kenkäehaassa, raajarkko Laura on ersäyyny odellsuudesa laskokoelmansa parn. Eräänä pävänä kon ulee mes, jonka ä on päääny naaa yärelleen... Roolessa: Hemo Korhonen, Rva Lojas, Rasa Sorr ja Juss Ojanne Esykseen on varau 50 lppua. Lpun hna 20 jäsen, e-jäsen 25. Lähö busslla Turun kaupungneaern luolan edesä klo 17.00. Ilmoauumse: mara.aalonen@scherng.f a 3332708 vmesään 29.3.2004 mennessä 23.-24.9. Mesäeollsuuden ongelma-analykasa Ahena ova: Mä on rouble-shoong analykka? Uueaneden aheuama ongelma Mkrobologse ongelman aheuaja ja mkroskoopparkaselu Men prosessongelma hejasuva jäevesn ja lähalueen vessön laan Ylesmpä papern panausongelma ja syy nhn Helsngn Laboraoroalan yhdsys SLaL, Hämeenlnna, Hoell Ranasp Aulanko SLaL, Hämeenlnna, Hoell Ranasp Aulanko Turun Laboranyhdsys Rauman Kaupungneaer Eelä-Karjalan Laboran ry / Suomen Laboraoroalan lo ry, Scandc Hoell Para, Lappeenrana Teduselu: Tuja Lampnen uja.lampnen@upm-kymmene.com Kouluukseen ssälyy uusumskäyn UPM Kaukaan ukmuskeskuksen Keman laboraoroon. Lopullnen ohjelmaverso lehdessä 2-2004 19
Tällä palsalla Suomen Laboraoroalan Lon omhenklö vasaava kysymyksn K O L L E G A N I 1. Mä snulle kuuluu? Vmese vs vuoa on ollu vasonkäymsä, enää kaks lahaa vuoa ja sen alkava ne sesemän lhavaa vuoa. 2. Men aamus alko? Ensmmäsen kerran kello kaks yöllä, kun kssan halus ulos, mua kääny salamana akasn havauaan pakkasen. Neljälä ve vo pakkasen ja san nukkua kaks una. Nousn aas vähän lan myöhään, mua onneks on lukuva yöaka. Haluan naua aamun haas. 3. Men hemmoele seäs? Saunomalla pkän kaavan mukaan. Ihon kuornna, saunahunaja, löylyuoksu, vlvoelu jne. Taas haas ja nauskellen. 4. Paras lukemas krja? Yks nsä on John Irvng: Oman elämänsä sankar. 5. Keä hale? Krs Paakkasa 6. Salanen pahees? E mnulla ole SALAISIA pahea, mua kysyspä salasa hyveän. Olen Eja Laukkanen ja yöskenelen ensessä Ouokumpu Harjavala Meals Oy:n Analyysessä laboraorossa, josa omvuosa on jo keräänyny 32. Työsopmuksen krjon akonaan Ouokumpuun, mua vuoden vaheessa Ouokummun kupar- ja snkklkeomnojen sulauuessa ruosalaseen kavos- ja meallyhöön, Boldenn, san uuden yönanajan: newbolden/harjavala Copper Oy. Suomen Laboraoroalan Lo ry:hyn olen kuulunu myös koko yöhsoran ajan. Olen ollu lohalluksen jäsen, ja vuodesa - 99 omnu lon sheernä sekä kuulunu yövalokunaan. 7. Men selvä koösä? Aka mukavas, usen renoudun nden parssa. 8. Mkä snua ärsyää? Kerolu ja epäreluus. 9. Mllon valehel vmeks? Valeheln puhelmessa sjaskolapslle rahaa keräävälle henklölle, ee mnulla ole rahaa. Veläkn panaa melä. 10. Tärken hmses? Oma lapsen. He san kolauksen edellsesä vasauksesa, sllä pen on sen ädn sydän, johon mahuu van oma lapse. 11. Haran ovees? Eä osasn lopeaa murehmsen. 12. Moos? Uus moka, nn vanha unohuu. 13. Mkä snusa ulee sona? Hössöävä mummo. 20
Aul Pppo asuu Kuopossa lähellä Kallaveä. Harrasukse lyvä nykyään veden lähesyyeen. Talvella Aul vhyy hhäen järven jäällä ja kesällä venellen penellä mooorveneellä. Harrasukssa akaa ve enen yhdsysomna. Aul om Pohjos- Savon laboraoroalan yhdsyksen puheenjohajana ja hoaa myös yhdsyksensä jäsensheern ona. Lon lohalluksessa hänellä on menossa kolmas kaus. Aul yöskenelee Slnjärven Kemran laboraorossa, ympärsömssä ja arvaessa Kalsumsulfaa pgmenehaan laadunvalvonaehävssä. Teen myös vkonloppuja, jollon on lannoeen analysona. Ympärsömssä ehdään pävän kuormus arkkalua vessösä. Enen näyeä ulee keväällä, jollon on sulamsvede lkkeessä. Pohjavede analysodaan keväsn ja syksysn. Kerran kuussa ulee sadevesnäyeä. Osa näyesä on ympärsövranomasen vaamuksesa ja osa ehaan ja kavoksen omaa valvonaa, keroo Aul omasa yösään. Lon jäsensheernä Aul ylläpää lon jäsenrekserä, pävää muuokse (nmen, osoe, yöpakka, yms), ja palveluomnana ulosaa yhdsykslle osoearroja ernäsn käyöarkouksn. Sen ana pyynnösä yösän ylesä lasoja ( monako mesä, opskeljaa, kä-karouksa yms...), keroo Aul jäsensheern yösään. Auln melesä Suomen Laboraoroalan Lossa omnnassa melusna on seuraa ja olla mukana alan kouluuksen ja ammaadon ylläpämsessä ja jakuvassa kehämsessä. Lon hallusyöskenelysä Aul keroo seuraavaa. Yhesyössä muden halluksen jäsenen kanssa yrämme ehdä hyvä pääöksä ammakunammme asoden edsämseks. On ärkeää uoda oman alueensa näkökana asohn. Jäsenyhdsyksensä omnnasa Aul kommeno: Se on samalla alalla yöskeneleven hmsen kohaamsa. Kouluuksen, vrksymsomnnan järjesämsä ja yleensäkn yhesä ekemsä. 1. Mä snulle kuuluu? Hyvää 2. Men aamus alko? Palel 3. Men hemmoele seäs? Hyvä ruoka ja vllasuka 4. Paras lukemas krja? Nä on nn mona? 5. Keä hale? Omaa ää 6. Salanen pahees? En kerro, kun se on salanen 7. Men selvä koösä? Ruuanlao ja pyyknpesu sujuu, muu?? 8. Mkä snua ärsyää? Epärehellsyys 9. Mllon valehel vmeks? Vme vkolla lehkauppaalle 10. Tärken hmses? Juho 11. Haran ovees? Pysyä erveenä 12. Moos? Hyvn suunnelu on puolks ehy 13. Mkä snusa ulee sona? Mona kokemusa rkkaamp K O L L E G A N I 21