23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut myös hyvinvointikuntayhtymän toimintaa lähinnä kustannuskehityksen näkökulmasta. Tarkastuslautakunta toteaa kertomukseen liittämänsä kuvion perusteella, että sosiaali- ja terveystoimi on vienyt entistä suuremman osan kunnan menoista ja että erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta kustannuskehitys on saatu hallintaan. Arviointikertomuksessa todetaan, että Raahen perusturvan menojen kehitys on ollut keskimääräistä nopeampaa vuotta 2010 lukuun ottamatta. Hyvinvointikuntayhtymän ensimmäisinä toimintavuosina kustannuskehitys on jäänyt vertailuryhmiä hitaammaksi. Vuonna 2014 Raahen kustannukset hyvinvointikuntayhtymässä kasvoivat 1,5 %, mikä on kuntien kokonaiskustannusten kehittymistä (0,7 %) nopeampaa. Raahen kaupungin kustannusten taso kokonaisuutena on ollut korkeampi etenkin verrattaessa samankokoisiin kuntiin. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan vuoden 2014 kehityksen myötä tilanne säilyy entisenä. Selkeimmin Raahen keskimääräistä korkeammat kustannukset ovat aiheutuneet erikoissairaanhoidosta. Vuonna 2014 erikoissairaanhoidon kustannukset nousivat 0,7 %, joten myös erikoissairaanhoidon osalta tilanne säilynee entisenä. Lopputoteamuksena arviointikertomuksessa todetaan, että hyvinvointikuntayhtymän kustannuskehitys suhteessa muihin tulee saada pienemmäksi. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on aloittanut toimintansa vuoden 2009 alussa ja kuntien sosiaalitoimen tehtävät siirrettiin kuntayhtymän järjestettäväksi vuoden 2011 alusta. Kuntayhtymän kustannuskehitysvertailussa Vihannin kunnan luvut on liitetty osaksi Raahen kaupungin lukuja. Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 1) Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelu pitkällä aikavälillä perustuu kuntien valtuustojen hyväksymään strategiaan sekä erilliseen kehittämissuunnitelmaan, jossa kuntien maksuosuuden vuosittaisen kasvun rajaksi on asetettu 3 %. Kunnat ovat myös asettaneet tavoitteeksi asukaskohtaisten kustannusten alentamisen suhteessa Pohjois-Suomeen. Raahen seutu kokonaisuutena sijoittuu vuoden 2013 luvuilla sijaluvulle 12. ja Raahen kaupunki sijaluvulle 13. 2) Hyvinvointikuntayhtymän vastuulla olevien palvelujen nettokustannukset (=laskutus kunnilta) ovat kasvaneet vuosina 2009-2014 yhteensä 16,55 % eli keskimäärin 2,59 % vuodessa. Raahen kaupungin osalta kokonaiskasvu on ollut 11,76 % ja keskimäärin 2,35 % vuodessa. 3) Erikoissairaanhoidosta kunnilta laskutetut menot (ostettu ja oma tuotanto) ovat kasvaneet vuosina 2009-2014 yhteensä 16,13 % eli keskimäärin 3,23 % vuodessa. Raahen kaupungin
osalta erikoissairaanhoidon kokonaiskasvu on ollut 15,55 % ja keskimäärin 3,11 % vuodessa. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet vuosina 2009-2014 pelkästään ensihoidon sairaanhoitopiirille siirtymisen seurauksena 1,6 milj eli 4,3 %. Samalla kun toiminta siirtyi sairaanhoitopiirille kuntien rahoitusosuus ensihoidosta nousi 1,025 milj verrattuna omana toimintana tuotettuun. Ilman ensihoidon vaikutusta erikoissairaanhoidon kasvu vuosina 2009-2014 on ollut yhteensä 11,8 % eli keskimäärin 2,36 % vuodessa. Raahen osalta vastaava kasvu on ollut 11,27 % eli keskimäärin 2,25 % vuodessa. Raahen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on ollut ja vieläkin on selkeästi erikoissairaanhoitopainotteinen johtuen osittain runsaasta omasta toiminnasta. Tilanne tulee muuttumaan sisätautiosaston muuttuessa osaksi perusterveydenhuoltoa vuoden 2015 alusta. Haasteeksi tämän jälkeen tulee hoito- ja hoivamenot ja erityisesti osastokapasiteetin optimaalinen taso ja tarkoituksenmukainen käyttö. Vuoden 2014 osalta erikoissairaanhoidon kustannusnousu on ollut erittäin maltillinen 0,7 %, jonka tarkastuslautakuntakin toteaa. 4) Vuosina 2009-2014 Raahen seudun ikärakenne on muuttunut niin, että yli 65 vuotiaiden määrä on kasvanut 26,7 % ja yli 75 vuotiaiden määrä 13,5 %. Hoito- ja hoivapalvelujen kustannukset yli 75 vuotiasta kohti ovat laskeneet koko kuntayhtymässä vuosina 2011-2014 yhteensä 1,45 % ja Raahen kaupungin osalta 4,73 %. 5) Raahen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon menot verrattuna koko maan keskitasoon ovat olleet korkeat. Tarvevakioidulla menoindeksillä mitattuna ne ovat kuitenkin laskeneet merkittävästi ja olivat vuonna 2012 selvästi alle maan keskitason indeksiluvulla 94. Pohjois-Pohjanmaan kuntien vertailussa Raahe sijoittuu edullisimpien kuntien joukkoon. Myös Maisemavertailussa Raahe asettuu edullisimpien kuntien joukkoon. Tilastotietoja tämän kirjeen liitteenä. Yhteenvetona toteamme, että Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän nettomenot ovat Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan tasoon verrattuna kohtuullisella tasolla sairastavuus ja ikärakenne huomioiden. Hyvinvointikuntayhtymän menokehitys on viime vuosina ollut maltillinen. Erityisesti kahtena viime vuotena on myös Raahen kaupungin menokehitys ollut maltillinen, mutta edelleenkin on kuitenkin tarvetta kustannustason madaltamiseen. Sairaanhoidollisten palvelujen kehittäminen väestön hoidontarpeen pohjalta sekä hoito- ja hoivapalvelujen optimaalinen ja tarkoituksenmukainen mitoitus ovat keinoja kustannuskehityksen pitämiseksi maltillisena. Myös mielenterveyspalveluissa on mahdollisuuksia kustannussäästöihin. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja Mikko Weissenfelt talous- ja henkilöstöjohtaja
ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET JA IKÄVAKIOITU SAIRASTAVUUS Sairastavuuteen nähden kustannukset ovat hieman keskimääräistä edullisemmat 23.6.2015 Asukaskohtaiset kustannukset ja ikävakioitu sairastavuus Jokilaaksojen sote-alueilla ja muissa Maisemakunnissa v.2013 Hannu Kallunki 28.4.2015
Tuoteryhmittäiset nettomenot RAAHE vv 2011-2014 Muutos Muutos % Vertailutaso Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 vv. 2011-14 vv. 2011-14 Aikuissosiaalityö 1 897 120 1 809 972 1 868 508 1 847 492-49 629-2,62 % Aikuisten psykosos.palvelut 4 726 447 4 666 123 4 611 138 4 634 390-92 057-1,95 % Esh,oma toiminta Esh, ostopalvelut Hoito- ja hoivapalvelut 11 202 975 17 766 585 17 152 235 11 054 910 11 159 838 9 969 252 19 201 599 20 576 730 22 005 304 18 325 847 17 952 006 18 509 355 /yli 75v. 9 642 9 933 9 370 9 186-1 233 723-11,01 % Esh yht 4 238 719 23,86 % 1 357 120 7,91 % - 456-4,73 % Kuntoutuspalvelut 1 111 902 1 117 142 1 075 956 1 125 002 13 100 1,18 % Perhepalvelut 4 029 326 4 474 082 4 785 386 5 047 795 1 018 469 25,28 % 10,37 % /0-17v. 675 749 812 854 180 26,61 % Suun terveydenhuolto 2 215 539 2 326 145 2 419 144 2 284 967 69 428 3,13 % Vammaispalvelut 5 478 934 5 486 429 5 488 302 5 742 585 263 651 4,81 % Vastaanottopalvelut 6 665 274 7 084 565 6 890 339 6 780 941 115 668 1,74 % Projektit 44 798 36 178 64 495 67 890 23 093 51,55 % Yhteensä 72 301 451 75 593 673 76 902 024 78 025 014 5 723 563 7,92 % Kasvu edellisestä vuodesta 4,55 % 1,73 % 1,46 % Talouskehitys 2009- TP2009 TP2011 TP2012 TP2013 TP2014 TA2015 2014 2009-2015 Jäsenkuntien maksut ky:lle yhteensä 94 162 143 98 879 881 103 101 080 104 402 804 106 343 290 109 750 001 12,94 % 16,55 % Kasvu %/vuosi keskimäärin 2,6 % 2,8 % Oman toiminnan kasvu%/v (ilman shp:ä) 1,3 % 1,5 % Kasvu edellisestä % 5,0 % 4,3 % 1,3 % 1,9 % 3,2 % Jäsenkuntien tulopohja 161 920 227 190 125 029 - Verotulot 109 433 000 116 911 000 107 132 000 115 282 000 117 388 848 118 565 000 7,27 % 8,34 % - Valtionosuudet 52 487 227 61 664 000 63 746 000 65 275 000 72 736 181 74 087 500 38,58 % 41,15 % Ky:n osuus ( %) veroista ja valtionosuuksista 58,2 % 55,4 % 60,3 % 57,8 % 55,9 % 57,0 % -1,2 % 65-74v määrä 3013 3468 3688 3938 4146 37,6 % Yli 75v määrä 2499 2605 2676 2748 2836 13,5 % Yli 65v yhteensä 5512 6073 6364 6686 6982 26,7 % 23.6.2015