Osallistuva budjetointi ja kansalaisten osallisuus Ritva Pihlaja Tampere 30.11.2012
Raportin sisältö OSA I 1. Johdanto 2. Alueelliset toimielimet Suomessa 3. Kahdeksan esimerkkipaikkakuntaa, yksitoista alueellista toimielintä 4. Havaintoja ja pohdintaa esimerkkien pohjalta 5. Demokratian alueelliset toimintamallit Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa 6. Ehdotukset Pihlaja & Sandberg 2012 OSA II 7. Osallistuva budjetointi
Ydinkysymys: Miten kuntalaiset voivat osallistua jja vaikuttaa kunnassaan omaa lähiympäristöään y p jja palvelujaan koskeviin asioihin, muutenkin kuin edustuksellisen demokratian kautta?
Osallistuva budjetointi = toimintatapa, jossa kaupunginosan, asuinalueen tai kylän asukkaat otetaan mukaan yhteisten verovarojen käyttöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon
Kaikkialla maailmassa, kaikissa maanosissa noin 1500 paikkakunnalla sekä kaupungeissa että pienillä maaseutupaikkakunnilla Euroopassa 11 maassa Pohjoismaissa vielä varsin tuntematon YK ja Maailmanpankki edistävät
On monia tapoja toteuttaa osallistuvaa budjetointia Osallistuvasta budjetoinnista ei ole käytössä vain yhtä mallia, vaan toteutustavat ovat muotoutuneet yhteiskunnan rakenteiden ja paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Menetelmä ja sen sovellukset myös kehittyvät jatkuvasti.
Osallistuva budjetointi = ennemmin prosessi kuin yksittäinen tilaisuus = noudattaa usein selkeää vuosirytmiä = asukkaat osallistuvat julkisista varoista rahoitettavien palvelujen ja investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon tätä varten alueella järjestettävissä asukastilaisuuksissa ja äänestyksissä
Asukkaiden perinteiset osallistumis- ja vaikuttamiskeinot Luottamushenkilöt Viranhaltijat Asukas Asukas Asukas Osallistuva budjetointi Luottamushenkilöt Viranhaltijat Asukas Asukas Asukas
Osallistuva budjetointi Esimerkkejä maailmalta Porto Alegre, Brasilia New York, Yhdysvallat Iso-Britannia Saksa Ruotsi
Osallistuvan budjetoinnin vuosirytmi P t Alegressa Porto Al Maaliskuu Brasiliassa Asukaskokoukset Loppuvuosi Kaupunginvaltuusto hyväksyy Budjettiasiamiehet seuraavat budjetin toteutumista alueellaan K ä k Kesä-syksy Esitysten valmistelu Budjettiasiamiehet käyvät alueen l asukkaiden kk id kanssa k läpi lä i kohteita ja valmistelevat niitä Budjettiasiamiesten ehdotus esitellään budjettivaltuustolle kortteleittain Mitä tarpeita ja toiveita sekä keinoja aktivoida alueen asukkaita? Miten edellisvuoden toiminta ja budjetti toteutuivat? Touko heinäkuu Touko-heinäkuu Uudet asukastilaisuudet V Valitaan lit budjettiasiamiehet Keskustellaan ja päätetään alueen projektien tärkeysjärjestyksestä Huhti-toukokuu Kaupungin 16 suuralueen asukaskokoukset Valitaan budjettivaltuutetut Mitä aktiivisemmin asukkaat osallistuvat, sitä enemmän alue saa äänivaltaa ja budjettiasiamiehiä
Osallistuvan budjetoinnin järjestelmä Porto Alegressa Brasiliassa Su uora dem mokratia Edu ustuksellin nen demo okratia Alueellinen osallistuva budjetointi Alueelliset asukaskokoukset Palvelujen ja investointien priorisointi Hanke-esitykset Budjettiasiamiesten ja -valtuutettujen vaali va aali vaali Budjettiasiamiehet Teemallinen osallistuva budjetointi Teemalliset asukaskokoukset Palvelujen ja investointien priorisointi Hanke-esitykset Budjettiasiamiesten ja -valtuutettujen vaali Budjettivaltuusto vaali Budjettiasiamiehet (32 alueellista + 10 teemallista valtuutettua + 4 edustajaa mm ammattiliitosta) va aali Neuvotte elut kaupun ngin hallinn non kanss sa vuorovaikutus vuorovaikutus vuoro- vaikutus vuoro- vaikutus neuvottelut Budjettivaltuusto tekee yhteistyötä kaupungin suunnittelutoimiston, kaupunginvaltuuston ja alueiden viranomaisten kanssa
Kokemuksia osallistuvasta budjetoinnista Porto Alegressa Saavutuksia palvelut ja infra ovat parantuneet, varsinkin köyhemmillä alueilla on annettu ääni myös niille, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet poliittinen kulttuuri on muuttunut läpinäkyvämmäksi ja keskustelevammaksi vähemmän korruptiota tyytyväisyys päätöksentekoa kohtaan on lisääntynyt Haasteita taloudellinen niukkuus: ellei ole rahaa, ei ole jaettavaa eikä valtaa päätetään siitä, mihin rahat käytetään, muttei siitä, mistä verotulot kerätään poliittisen eliitin ja median vastustus passiivinen hyvinvoiva keskiluokka suunnittelun ja eri tasojen päätöksenteon yhteensovittaminen työttömyys, köyhyys, alhainen koulutus
Osallistuva budjetointi New Yorkissa 2012: neljä kaupunginosaa 2013: kahdeksan kaupunginosaa, 10 milj.$ Loppuvuosi 2012 Päätökset t ja toteutus budjetin esittely kaupunginvaltuustolle toimeenpano ja seuranta Marraskuu 2011 Asukaskokoukset k k k keskusteltiin alueen toiveista ja tärkeimmistä kohteista valittiin asiamiehet arviointi ja tutkimus Maaliskuu 2012 Äänestykset Marraskuu 2011- helmikuu 2012 Asiamiesten kokoukset tutustuttiin kohteisiin täsmennettiin ehdotuksia Helmikuu 2012 Asukaskokoukset k k k asukkaat antoivat palautetta asiamiesten tekemästä ehdotuksesta
Osallistuva budjetointi Manhattanilla
vanhusten ateriapalveluautoja Osallistuva budjetointi New Yorkissa turvakameroita vuokrataloalueille valaistusta puistoihin lasten leikkikenttiä koulujen perusparannuksia ultraäänilaite sairaalaan istutuksia kirjoja kirjastoon vesipumppu biojätteen kompostointi- laitos jalkakäytävien kä korjauksia hälyttimiä paikalliselle VPK:lle Osallistuvan budjetoinnin hankkeet rahoitetaan New Yorkin kaupungin budjetin harkinnanvaraisista määrärahoista.
Tiettävästi ensimmäinen osallistuvan budjetoinnin kokeilu Suomessa, syksyllä 2012: Osallistuva budjetointi Helsingin kaupunginkirjastossa Miten 100 000 euroa kirjaston kehittämisrahaa käytetään?
Osallistuva budjetointi i Helsingin i kaupunginkirjastossa ki Uusi tapa tehdä yhdessä, muuttaa kirjastoa ja ehkä myös kaupunkilaista Kirjasto haluaa ottaa kaupunkilaiset mukaan palvelujen suunnitteluun. Osallistuva budjetointi ti on yksi tapa tehdä kehitystyötä heidän kanssaan. Tarkoituksena k on, että niin kirjasto kuin kaupunkilaiset kysyvät, kuuntelevat, kokeilevat ja työskentelevät yhdessä oppiakseen toinen toistensa tarpeista ja toiveista. keskustakirjasto.fi/osallistuvabudjetointi
Osallistuva budjetointi i Helsingin i kaupunginkirjastossa ki Kirjasto tarjoaa kaupunkilaisille mahdollisuutta olla vaikuttamassa omaan arkeensa, ja kirjastoon yhtenä sen tapahtumapaikkana. Ihmiset ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita ja heillä on kasvava halu vaikuttaa. kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson
Osallistuva budjetointi i Helsingin i kaupunginkirjastossa ki Miten 100 000 euroa kirjaston kehittämisrahaa i h käytetään? 2012 tammikuu lokakuu 2013 Kolme Kerättiin ki kaupunkilaisten paljonko joissa Laskettiin, työpajaa, Keskustelua kirjasto- unelmat valittiin verkossa i unelmia maksaisivat toteutettavat projektit verkon kautta tai kirjastoissa kirjastolle saa esittää uusia ideoita tai toiveita tai ottaa kantaa kirjaston tulevaisuuden toimintaan työpajoissa päätettiin, mitkä neljä projektia toteutetaan keskustelua, mielipiteenvaihtoa, ideointia 30 aktiivista kaupunkilaista Valittujen projektien toteutus
Osallistuvan budjetoinnin työpajat lokakuussa 2012
Osallistuva budjetointi Helsingin kaupunginkirjastossa Pilottiprojektit, joista neljä toteutetaan vuonna 2013 Satusynttärit 15 000 Lauluhuone Kaupunkiverstas 25 000 Suvanto, hiljaisuuden tila 33 000 Koulufestivaali Yökirjasto Kuinka kirjat liikuttava meitä Lost & Found kirjailija kohtaa klassikon 35 000
Osallistuva budjetointi Helsingin kaupunginkirjastossa Ensimmäinen kokeilu (k hi (kehittämismääräraha i h 100.000 euroa)) oli kuin ylimääräinen jälkiruoka Seuraavaksi pohditaan, pohditaan miten osallistuvaa budjetointia j voitaisiin soveltaa kirjaston normaaliin perustoimintaan
Parempia päätöksiä ja todellista osallisuutta Participatory budgeting in New York City http://pbnyc.org/ It results in better budget decisions because who better knows the needs of our community than the people who live here? When you bring government and decision-making i to their door, people take ownership for it and really become deeply involved and engaged. And I think they become better citizens for it. Melissa Mark-Viverito, kaupunginvaltuutettu, New York