Työllisyyden hoito osallistuvassa Pudasjärven kaupungissa

Transkriptio

1 Työllisyyden hoito osallistuvassa Pudasjärven kaupungissa Pudasjärvi Seija Korhonen Maaseutukehittäjä Maaseutupolitiikan neuvosto

2 Tulevaisuuden kunta? Hallitusohjelma: Kunta on ihmisten yhteisö Hallitus lisää kuntalaisten ja lähiyhteisöjen omaa vastuuta yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa. Kuntaliiton exvaratoimitusjohtaja Timo Kietäväinen: Kuntien roolin muuttuminen tarkoittaa sitä, että kuntien ja järjestöjen yhteistyötä tulisi vahvistaa. 2

3 Tulevaisuuden kunta? On siirryttävä kunnallispolitiikasta kuntalaispolitiikkaan, eli julkinen valta, palveluyritykset ja kolmannen sektorin toimijat verkottuvat. Kauko Sipponen: Se suuri kuntauudistus (KAKS, 2016) 3

4 Menestys on yhä enemmän yhteistyöjuttu - kunnan työntekijä Kunnan kumppanuusrooli edellyttää kasvua poliitikkona ja ihmisenä - kunnan luottamushenkilö

5 Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus, luku 5, 22 Lain luku 5 voimaan Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. KUNTALAKI

6 Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) Selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa (jo aiemmassa kuntalaissa) 2) Järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun: esimerkkinä osallistuva budjetointi 3) Suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelun käyttäjien kanssa: kumppanuus 4) Tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua KUNTALAKI

7 Kuntalaki, talous ja asukkaat Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 4) Järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun vaihtoehtona osallistuva budjetointi KUNTALAKI

8 Osallistuva budjetointi Toimintatapa, jossa kaupunginosan, asuinalueen tai kylän asukkaat otetaan mukaan yhteisten verovarojen käyttöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon Osallistuvasta budjetoinnista ei ole käytössä vain yhtä mallia, vaan toteutustavat ovat muotoutuneet yhteiskunnan rakenteiden ja paikallisten olosuhteiden mukaisesti Määräraha, prosenttiosuus, yhdistetyt rahastot (resurssien kokoaminen, varoja ohjataan eri tahoilta), Suomessa kokeiluja hankerahalla 8

9 Periaatteita 1) Määritellään ja rajataan yhdessä, mihin asioihin, tehtäviin tai palveluihin aiotaan keskittyä 2) Kunta voidaan jakaa alueisiin, voidaan muodostaa teemallisia kokonaisuuksia 3) Osallistuva budjetointi muodostaa jatkumon, joka seuraa kunnan vuosisuunnittelun, talousarviovalmistelun ja päätöksenteon etenemisrytmiä 4) Asukkaat tai valitut edustajat tutustuvat kohteisiin tai toimenpiteisiin, joita ehdotetaan rahoitettavaksi 5) Prosessi ja toimintatavat suunnitellaan tarkasti ja niistä tiedotetaan monipuolisesti Koottu osallistuvan budjetoinnin kansainvälisistä käytännöistä eri puolilta maailmaa/pihlaja & Sandberg

10 Periaatteita 6) Asukkaat tai valitut edustajat äänestävät rahoitettaviksi valittavista kohteista 7) Kunnanvaltuusto hyväksyy lopullisen budjettiesityksen, mahdollisuus pudottaa hankkeita pois tai hylätä esitys 8) Alueiden valitsemat edustajat tai toimikunnat seuraavat budjetin ja hankkeiden toteutumista, jokaisesta budjettivuodesta kootaan raportti, esitellään toteutetut hankkeet 9) Keskustelu asukkaiden ja viranomaistahojen välillä perustuu deliberatiiviseen demokratiakäsitykseen. Keskustelussa kaikki saavat esittää mielipiteensä, kaikkia kuunnellaan, eikä osallistujien yhteiskunnallinen asema vaikuta keskustelun kulkuun. Koottu osallistuvan budjetoinnin kansainvälisistä käytännöistä eri puolilta maailmaa/pihlaja & Sandberg

11 Osallistuva budjetointi Pudasjärvellä Elinvoimavaliokunnan tehtävänä osallistuvan budjetoinnin kehittäminen Osallistuva budjetointi kytketään valiokuntamalliin (USO2) Kuntalaisnäkökulmaa ja kuntalaisvaikuttamista lähdetään toteuttamaan osallistuvan budjetoinnin periaatetta soveltamalla. Periaate: asukkaat osallistuvat vuorovaikutteisen prosessin avulla kaupungin varoista rahoitettavien palvelujen ja investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon. Lopullisen päätöksen resurssien kohdentamisesta tekee valtuusto hyväksymällä kunnan talousarvion. Osallistuva budjetointi halutaan kytkeä osaksi valiokuntamallia ja yhdistää se osaksi vuosittaista talousarviomenettelyä. ja 11

12 Pudasjärvi/Suomen Kuntaliitto, Tilastokeskus

13 Mihin tarpeeseen? Tavoitteita Ratkaisevia tekijöitä Hyötyjä julkinen talous ahtaalla byrokraattiset rakenteet yhteiskunnalliset ongelmat (työttömyys, syrjäytyminen yms.) asukkaiden esiin nostamat asiat puutteet palveluissa, infrassa vähäinen kiinnostus poliittiseen osallistumiseen edustuksellisen demokratian oheneminen suoran osallistumisen kehittäminen läpinäkyvyys tasa-arvo asukkaiden oikeudet asukkaiden tietoisuuden lisääminen sosiaalinen pääoma vuoropuhelu osallisuus ongelmien ratkaisu palveluiden ja rakennetun ympäristön kehittäminen hyvinvointi elinvoima kiinnostus ottaa uusi menetelmä käyttöön aito halu kuunnella asukkaiden mielipiteitä sitoutuminen osallistumisen aktivointi vuorovaikutteisuus asukkaan todellinen mahdollisuus vaikuttaa taloudelliset resurssit säännöllisyys ja jatkuvuus palaute, seuranta prosessin jatkuva arviointi ja kehittäminen aikataulutus monipuolinen viestintä kuntalaisten oma vastuunotto kasvaa taloudelliset vaikutukset? asukkaiden monipuolisen osaamisen hyödyntäminen syntyy positiivista pöhinää vaikutukset syrjäytymiseen, eriarvoisuuteen? uudet toimintamallit ja ratkaisut vaikutukset elinvoimaan rahoituskanavien hyödyntäminen vaikutukset äänestysaktiivisuuteen Yhteenvetoa erilaisista esimerkeistä 13

14 Tarvitaan keskustelua ja sopimista, Maakunta henkilöstö ja poliitikot Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit kuka tekee mitäkin Kuntayhteisön muut toimijat oppilaitokset ym Yritykset Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Rivikuntalaiset Järjestöt perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta Ritva Pihlaja 2016

15 Mitä kumppanuus on? Se on luottamusta, tasaveroisuutta ja yhteisiä tavoitteita Yhteinen tavoite ja siihen sitoutuminen Tiivis harkittu yhteistyö Konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan hyväksi Osapuolten vahvuuksien täydentävyys, synergisyys Vastavuoroisuus, toistensa tarvitseminen, molemminpuolinen hyöty Luottamus Toisen kunnioittaminen, toisen osaamisen arvostus Avoimuus tiedon jaossa Sovitut pelisäännöt, yhteistyösopimukset Monentasoiset kohtaamiset, kohtaamisen paikat Yhteinen arvopohja toiminnalle, ainakin suhteessa tavoitteeseen Kunkin osapuolen omat erityispiirteet ja kulttuuri hyväksytään lähtökohtana Tasaveroisuus, tasaarvo, vallan jakaminen Viirkorpi Paavo: Kumppanuusjohtamisen rakenteita ja käytäntöjä (Lastensuojelun keskusliitto ja Kuntaliitto, Harava-hanke 2004)

16 Mitä kumppanuus on? Se on yhteiskunnan eri sektorien sisäistä ja välistä, luottamukseen ja vuorovaikutukseen perustuvaa yhteistyötä JULKINEN SEKTORI valtio, maakunnat, kunnat KANSALAISET, PERHE KOLMAS SEKTORI yhdistykset, järjestöt, vapaaehtoiset ym yhteiskunnalliset yritykset KAUPALLINEN SEKTORI yritykset

17 Työllisyyden edistämisen mahdollisuudet Työttömyyden kustannukset merkittävät kuntatalouteen: vuonna 2015 kunnat maksoivat yhteensä valtiolle!!!!!! Mikä on Pudasjärven osuus? Mitä tuolla rahalla voitaisiin tehdä? Mitä keinoja on kokeilematta? Työllistämisen kumppanuuspöytä, parempi yhteistyö kuntien ja yrittäjien välillä (piilotyöpaikat), käytännön kumppanuudet: mitä tekemätöntä, sirpaleista työtä on?, julkisen sektorin työn tarkastelu, kunnan budjetin avaaminen (osalistuva budjetointi), yhteiskunnallinen yrittäjyys 17

18 Pudasjärvi ja osallistuva budjetointi työllisyyden edistämisessä Mitä tekemättömiä töitä kunnassa eri toimialoilla? Eri hallinnonalojen budjetin avaaminen voidaanko työttömyyden hoidon kustannusten tueksi löytää eri hallinnonaloilta taloudellista resurssia lisää? Tekninen toimi, sivistystoimi, liikuntatoimi, hyvinvointi, ikäihmisten palvelut.. voidaanko joitakin palveluita tuottaa ostopalveluina tai kumppanuuden kautta? Löydetäänkö uusi näkökulma? 18

19 Työllisyyden edistäminen. Miten järjestöjen kynnystä työllistää voidaan madaltaa? Miten ikääntyvän väestön palvelutarpeet pystytään paremmin huomioimaan? Mitä väestön ikääntyminen ja ikärakenteen muutos tarkoittavat esim. järjestöjen toimintaedellytyksille? Väheneekö talkootyön määrä edelleen? Voidaanko töitä järjestellä uudelleen? Maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutukset palveluihin Pudasjärvellä? Vähenevätkö työpaikat? Mikä vaikutus palveluihin tarvitaanko uusia ratkaisuja, joissa kunta yksi aktiivinen osapuoli? 19

20 Kiitos! Seija Korhonen Maaseutupolitiikan neuvosto Kansalaistoiminta Puh