PTL 28.5.2015 59 LIITE 2 Dno897/02.02.02/2014 Perusturvan ensimmäinen osavuosikatsaus 2015 PTL 28.5.2015
PERUSTURVAN ENSIMMÄINEN OSAVUOSIKATSAUS 2015 Sisällys Perusturvalautakunta... 1 Hallintopalvelut... 1 Sosiaalipalvelut... 2 Terveyspalvelut... 5 Erikoissairaanhoito... 8 Toimintakyvyn tukipalvelut... 9 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut... 15 Liite 1. Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2015... 18
Perusturvalautakunta TP2014 TA2015 4/2015 -% Muutos edelliseen vuoteen % 4/2014 Toimintatuotot 9 348 352 9 725 797 2 773 970 28,5 1,6 2 728 969 Toimintakulut -102 676 742-102 535 155-33 724 143 32,9 0,6-33 525 138 Toimintakate -93 328 390-92 809 358-30 950 173 33,3 0,5-30 796 169 Neljän ensimmäisen kuukauden talouden toteuman perusteella näyttää siltä, että erikoissairaanhoidon määrärahat ovat ylittymässä noin 4,5 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioon on varattu erikoissairaanhoitoon 33,8 milj. euroa, vaikka vuonna 2014 vastaavat menot olivat 36,6 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon toteumaennuste tehdään HUS:n oman seurantajärjestelmän perusteella. HUS palveluostojen kasvu huhtikuun lopun tilanteessa on ollut 5,4 %. Kunnan talousseurantajärjestelmä mahdollistaa tänä vuonna ennusteen talousarvion toteutumasta, jonka mukaan perusturvan toimialan toimintakate ilman erikoissairaanhoitoa alittuisi. Perusturvan oman seurantajärjestelmän tietojen valossa näyttää myös siltä, että määrärahat riittäisivät. Ennusteen pitävyyttä voi horjuttaa työttömyysasteen ja erityisryhmien asiakasmäärien mahdollinen kasvu sekä toimeentulotuen asiakasmäärien kasvu ja lastensuojelutoimenpiteiden tarpeen mahdollinen lisääntyminen. Yksittäisistä määrärahoista työmarkkinatuen kuntaosuus on ylittymässä 0,7 0,8 milj. euroa. Huhtikuun tilanteessa lastensuojelukustannukset ovat alittumassa 0,4 0,6 milj. euroa ja toimeentulotuen nettokustannukset valtionosuus huomioon ottaen 0,1 0,3 milj. euroa. Hallintopalvelut TP2014 TA2015 4/2015 -% Muutos edelliseen vuoteen % 4/2014 Toimintatuotot 22 846 5 230 3 133 59,9-23,6 4 101 Toimintakulut -1 193 873-1 295 415-399 606 30,8 7,9-370 220 Toimintakate -1 171 027-1 290 185-396 473 30,7 8,3-366 119 1
Sosiaalipalvelut TP2014 Suoritteet / tunnusluvut TA2015 4/2015 -% Muutos edelliseen vuoteen % 4/2014 Toimintatuotot 3 209 568 3 552 857 1 130 929 31,8-1,9 1 153 042 Toimintakulut -14 422 777-15 261 271-4 656 462 30,5-5,6-4 931 542 Toimintakate -11 213 209-11 708 414-3 525 532 30,1-6,7-3 778 500 SOSIAALIPALVELUT TP 2013 TP 2014 TA 2015 Tot 4/2015 Tot % Tot 4/2014 Muutos % Toimeentulotuki, ruokakuntia 1 524 1 578 1 530 1 135 74,2 1 127 0,7 Lastensuojelu Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset 589 621 500 308 61,6 301 2,3 Jälkihuollon piirissä olevat nuoret 53 55 53 55 103,8 53 3,8 Lastensuojelun ostopalvelut, hoitovrk:t 14 409 13 564 15 800 4 082 25,8 5 265-22,5 Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk:t 13 477 13 068 12 000 4 404 36,7 3 991 10,3 Lapsiperheiden kotipalvelujen käynnit - - 800 416 52,0 295 41,0 Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 1.4.2015 ja lapsiperheiden kotipalvelun osalta jo 1.1.2015. Uuden lain tarkoitus on siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Osa lastensuojelun avohuollon palveluista siirretään osaksi sosiaalihuollon yleispalveluja. Lastensuojelusta yleisiin perhepalveluihin siirtyviä palveluita ovat muun muassa perhetyö, tukihenkilöiden ja -perheiden palvelut sekä vertaisryhmätoiminta. Tavoitteena on madaltaa lapsiperheiden tuen hakemisen kynnystä, kun avun saamiseen ei enää tarvittaisi lastensuojelun asiakkuutta. Se auttaa tilanteissa, joissa lapsen vanhemmat ovat yksinkertaisesti uupuneita. Uusi laki edellyttää, että lapsiperheille on järjestettävä välttämätön kotipalvelu ja perhetyö. Uusi laki tuo tullessaan tiiviimmät asiakassuhteet sosiaalihuollon perhepalveluissa. Asiakasperhe saa oman työntekijän, jonka puoleen voisi kääntyä vaikeuksissaan. Tämä on erityisesti asiakkaiden toivoma uudistus. Lakiuudistuksessa painotetaan samalla perheiden oikeutta saada avukseen kotipalvelua ja perhetyötä. Se tarkoittaa perheen auttamista arjessa ja sen mukanaan tuomissa vaikeuksissa. Kirkkonummen sosiaalipalveluissa on suunniteltu uuden sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa. 1.8.2015 alkaen toimintansa aloittaa perhepalveluiden tiimi, johon kuuluu 1 sosiaalityöntekijä, 2 neuvolan perheohjaajaa, 4 lapsiperheiden kotipalvelun perhetyöntekijää sekä lastenvalvoja. Perhepalvelutiimin lähiesimiehenä toimii sosiaalityön päällikkö. Kirkkonummi vastaanotti 13 iranilaista pakolaista huhtikuun lopulla. Kunnan kiintiön mukaisesti vielä 2 pakolaista saapuu kuntaan alkukesällä tai syksyllä. Vastaanottotyö on hoidettu moniammatillisesti ja kolmannelta sektorilta on saatu korvaamatonta apua vastaanottotyössä. Sosiaalipalveluiden suoritteista yli 10 %:n poikkeamat liittyvät lastensuojelun sijaishuollon toteuttamiseen. Ostopalveluiden käyttö on ollut 22,5 % vähäisempää kuin vuotta aikaisemmin. Vastaavasti perhehoidon vuorokausien osuus on 10,3 % kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Tämä on ollut tietoinen suuntaus, sillä perhehoidosta tuli ensisijainen sijaishuollon muoto v. 2012 lastensuojelulain mukaan. Lapsiperheiden kotipalvelun käyntien määrä on kasvanut 121 kpl edelliseen vuoteen verrattuna, sillä 1.10.2014 alkaen henkilöstömäärä kasvoi yhdellä kodinhoitajalla. 2
Toiminnalliset tavoitteet Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoite 1 / Tavoitetaso v. 2015 Aikuissosiaalityö: Alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten aktivointi, työllisyyden lisääminen ja elämänhallinnan parantaminen moniammatillisen yhteistyön ja sosiaalityön keinoin. Mittari/Seurantatapa 100 %:lle aktivointiehdon täyttäneistä (yli 3 kk toimeentulotuen asiakkuudessa olevat) alle 30-vuotiaista nuorista tehdään aktivointisuunnitelma aikuissosiaalityön ja työvoimaviranomaisten yhteistyönä. 30.4.2015 Alle 30 -vuotiaille on tehty 28 aktivointisuunnitelmaa (aktivointiehdon täyttäneitä on 33 henkilöä). Tavoite on toteutunut. Alle 30-vuotiaille nuorille tehdään 50 kpl aktivointisuunnitelmia. Lähtötilanne 27.8.2014 aktivointisuunnitelmia on tehty 31 kpl vuoden 2014 aikana (kutsuja aktivointiin on lähetetty 72 kpl). 30 59-vuotiaille on tehty aktivointisuunnitelmia 18 kpl. Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoite 2 / Tavoitetaso v. 2015 Lastensuojelu Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään lain mukaisesti alle kolmessa kuukaudessa. Mittari/Seurantatapa Lähtötilanne: 30.4.2014: 88 % lastensuojelutarpeen selvityksistä tehtiin kolmen kuukauden määräajassa. 100 prosentille lastensuojelun ilmoituksista tehdään lastensuojelun tarpeen selvitys kolmessa kuukaudessa. 30.4.2015 Lastensuojelutarpeen selvityksiä on tehty 66. Selvityksistä on kesken 32 määräajan puitteissa. 27 selvitystä on myöhästynyt. Tavoite on toteutunut osittain. Tämä johtuu osaksi siitä, että sosiaaliohjaajan resursseja on ollut vain puolitoista kahden sijasta. 3
Käyttösuunnitelmatavoitteet Tulosyksikkö: Sosiaalipalvelujen yhteiset Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoitetaso v. 2015 Mittari/Seurantatapa Sosiaalihuoltolain uudistuksen toteuttaminen Palvelutarpeen arviointimalli on luotu huhtikuun loppuun mennessä. Tulosyksikkö: Aikuissosiaalityö Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoitetaso v. 2015 Mittari/Seurantatapa 30.4.2015 Sosiaalihuoltolain toteuttamissuunnitelma on valmis ja toteutus alkaa 1.8.2015. Tavoite on toteutunut. 30.4.2015 Perustoimeentulotukihakemuksen käsittely lain mukaisesti 7 arkipäivän aikana. Lähtötaso 10/2014: 95,2 % toimeentulotukihakemuksista käsiteltiin 7 arkipäivän aikana (Uudenmaan keskiarvo 89 %). Tavoitetaso: 100 % asiakkaista saa perustoimeentulotuen päätöksen 7 arkipäivän aikana. 97,6 % perustoimeentulotuen päätöksistä on tehty enintään 7 arkipäivän aikana 1.1.2015 30.4.2015 välisenä aikana. Tavoite ei ole aivan toteutunut. Tulosyksikkö: Velkaneuvonta Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoitetaso v. 2015 Mittari/Seurantatapa 30.4.2015 Velkaneuvonta on sujuvaa ja laadukasta ja palveluun pääsee alle viidessä viikossa. Lähtötaso: Velkaneuvontapalveluihin on päässyt 5 viikon jonotusajalla v. 2014. Alle viidessä viikossa asiakkuuteen päässeiden asiakkaiden prosenttiosuus kaikista asiakkaista. 100 %:sti palveluun on päässyt alle viiden viikon jonotusajalla. Tavoite on toteutunut. 4
Terveyspalvelut TP2014 Suoritteet / tunnusluvut TA2015 4/2015 -% Muutos edelliseen vuoteen % 4/2014 Toimintatuotot 1 580 825 1 834 399 560 363 30,5-2,0 571 745 Toimintakulut -13 373 020-14 057 049-4 209 578 29,9 3,8-4 053 648 Toimintakate -11 792 195-12 222 650-3 649 215 29,9 4,8-3 481 902 Terveydenhuoltopalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 Tot 4/2015 Tot % Tot 4/2014 Muutos % Neuvolakäynnit yht. terveydenhoitajilla 19 205 17 247 19 000 5 436 28,6 5 855-7,2 Neuvolakäynnit yhteensä lääkärillä 5 437 4 858 5 500 1 643 29,9 1 691-2,8 Käynnit kouluterveydenhoitajalla 13 314 13 927 13 000 5 049 38,8 5 054-0,1 Käynnit koululääkärillä 2 297 2 106 2 300 1 023 44,5 859 19,1 Vastaanottotoiminta Hoitajakäyntejä vastaanotoilla, sis. Päivystyksen 22 558 23 925 21 000 7 135 34,0 6 861 4,0 Lääkärikäyntejä vastaanotoilla 41 331 41 172 41 000 14 825 36,2 13 926 6,5 Suun terveydenhuolto, asiakkaita 14 883 14 061 15 000 6 752 45,0 7 057-4,3 Tulosalue näyttää pysyvän talousarviossa. Suoritteet ovat kehittyneet tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2014 lomautukset näkyivät jo huhtikuun käynneissä, joten käyntien kasvu viime vuoteen johtuu tästä. Terveydenhoitopalveluissa käynnit ovat vähentyneet äitiysneuvolassa, koska suositus käyntien tavoite määrästä väheni. Opiskelijaterveydenhuollon tämän vuoden lukuihin on lisätty lääkärikäynnit. Näin pitäisikin olla, mutta viime vuonna lääkärikäynnit eivät olleet mukana teknisen virheen vuoksi. Terveydenhoito palveluiden käyntimäärän kasvuun vaikuttaa tänä vuonna myös se, että tänä vuonna on pidetty yhteistyökumppaneiden ja oman henkilöstön kanssa kokouksia, joita ei viime vuonna pidetty. Vastaanottopalveluissa lääkäreiden työmäärät ovat tasaantuneet vasta tämän vuoden huhtikuun aikana. Lääkärin vakanssit ovat olleet täytettyinä, tämä tullee näkymään henkilöstökustannuksissa. Vuonna 2014 noin kahden lääkärin työpanos jäi käyttämättä rekrytointivaikeuksien vuoksi, jotka johtuivat lomautuksista. Suun terveydenhuollossa näkyy osto- ja vuokratoiminnan lopettaminen. Yli kuusi kuukautta jonottaneita oli 44 ja jonossa oli yhteensä 1585 potilasta. Yksikössä on käynnistetty toimenpiteet, joilla jonoja saadaan kesän jälkeen lyhennettyä. 5
Toiminnalliset tavoitteet Sitoutunut ja osaava henkilöstö/kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus Uudenlaisen lääkärin työmallin testaaminen. Puhelintyömallia toteuttavien lääkäreiden T3 aika lyhenee (T3 on kolmas varattavissa oleva vapaa aika) Puhelintyömallin mukaisten lääkäreiden T3 ajan muutos. T3 keskiarvo 1.1.2014 15,5 T3 keskiarvo 31.8.2014 24,3 Osa lääkäreistä toteuttaa mallia. Malli toimii silloin, kun lääkärillä on oma pitkäaikainen kohtuullinen väestö. Sitoutunut ja osaava henkilöstö/kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus Hoitoon pääsyn seuranta suun terveydenhuollossa T3 aika ei pitene hammaslääkäreillä eikä suuhygienisteillä Hammaslääkärit T3 aika (1.1.2014 21) ja 31.8. 34 Suuhygienistit T3 aika (1.1.2014 9) ja 31.8. 12 Tavoite ei ole toteutunut, ajat ovat hieman pidentyneet.. Hammaslääkärin T3 aika oli huhtikuun lopussa 46 (31.8.2014 34) ja suuhygienistien 13( 31.8.2014 12). Uudistuva palveluverkko/asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut. Kouluterveydenhuollon prosessin parantaminen Kouluterveydenhoidossa saadaan sovittua tilojen järkevä käyttö. Terveydenhoitopalveluissa on laadittu analyysi ja suunnitelma siitä, miten tiloja voidaan hyödyntää tehokkaammin. (1.1.2014 9) ja 31.8. 12 Kouluterveydenhuollossa tilaongelmat saatiin ratkaistua työtapoja muuttamalla. Siksi uudeksi tavoitteeksi asetettiin tiedonsiirto. Koko terveydenhoitopalveluissa kehitetään tiedonsiirtoa perheen siirtymävaiheissa, esim lapsen siirtyessä lastenneuvolasta kouluterveydenhoitoon. 6
Uudistuva palveluverkko/asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut. Uudenlaisella palvelun asiakaslähtöisellä suunnittelulla saadaan tiettyjen potilaan suun terveyttä parannettua Suun terveydenhoitopalveluiden päivystyksessä kehitetään malli, jolla voidaan mahdollistaa päivystyspotilaiden hoidon saattaminen loppuun. Käyttösuunnitelmatavoitteet Malli on luotu ja testattu. Tavoite ei ole vielä toteutunut, mutta edistyy suunnitelmien mukaisesti. Tulosyksikkö: Vastaanottotoiminta Sitoutunut ja osaava henkilöstö/kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus Uudenlaisen lääkärin työmallin testaaminen. Puhelintyömallia toteuttavien lääkäreiden T3 aika on lyhyempi verrattuna muihin lääkäreihin (T3 on kolmas varattavissa oleva vapaa aika) Puhelintyömallin mukaisten lääkäreiden T3 aika ja muiden lääkäreiden T3 aika terveysasemittain: T3 aika keskusta, T3 aika puhelinlääkärillä T3 aika Veikkola, T3 aika puhelinlääkärillä T3 aika Masala, T3 aika puhelinlääkärillä Lähtötilanne 31.12.2014: T3 aika keskusta 21 T3 keskiarvo Masala 17,5 T3 aika keskusta 26 Osa lääkäreistä toteuttaa mallia. Malli toimii silloin, kun lääkärillä on oma pitkäaikainen kohtuullinen väestö. T3 aika keskusta 22,5, Veikkola 18,5 ja Masala 8 (tilanne 28.4) Tulosyksikkö: Suun terveydenhuolto Sitoutunut ja osaava henkilöstö/kuntaorganisaation ja työyhteisön toimivuus Hoitoon pääsyn seuranta suun terveydenhuollossa T3 jatkohoitoaika ei pitene hammaslääkäreillä (hammaslääkärin tutkimuksen jälkeen jatkohoitoon pääsyn odotusaika) Hammaslääkärit T3 aika Lähtötilanne: 1.1.2014 41 päivää Tavoite on toteutunut, ajat eivät ole pidentyneet. Hammaslääkärit T3 aika on 41 päivää 7
Erikoissairaanhoito TP2014 TA2015 4/2015 -% Muutos edelliseen vuoteen % 4/2014 Toimintatuotot 175 912 0 0 0 0,0 0 Toimintakulut -36 573 510-33 812 598-12 972 437 38,4 2,7-12 635 179 Toimintakate -36 397 598-33 812 598-12 972 437 38,4 2,7-12 635 179 HUS laskuttaa talousarvioonsa perustuvia ennakkoja, joita HUS oikaisee toteuman mukaisiksi elokuussa ja tilinpäätöksessä. Määrärahojen tarvetta seurataan HUS Total -raportoinnin avulla, josta nähdään reaaliaikainen laskutusperuste. Toiminnalliset tavoitteet Tasapainoinen talous / Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Kustannusten kasvu ei ylitä toimialan muun toiminnan kasvua. Kasvu- % suhteessa muun toiminnan kasvu %:iin. Seurataan osavuosikatsauksissa. Tavoite ei toteudu, sillä erikoissairaanhoidon kasvu on HUS ennusteeseen perustuen 5,4 %, kun muun toiminnan toimintakatteen muutos on -1,0 %. HUS kuntayhtymän kaikkien kuntien keskimääräinen kasvu on ollut 6,0 % ja Kirkkonummen osalta kasvu on ollut 5,4 %. Kirkkonummen suoritetoteuman kasvu edelliseen vuoteen verrattuna näkyy alla olevasta taulukosta, jossa suurin kasvu on käyntisuoritteissa. Niiden osuus kokonaiskustannuksista on kuitenkin vain noin 7 %. Psykiatrian hoitopäivien määrä, joiden osuus on noin 30 % kustannuksista, on laskenut 12,8 %. NordDGR-tuotteiden määrä on kasvanut 5,5 %. Näiden tuotteiden osuus kokonaislaskutuksesta on 63 %. Suoritteet yhteensä lkm (HUS oma palvelutuotanto) tammi-huhti 2015 tammi-huhti 2014 Muutos % 1 393 1 598-12,8% Hoitopäivätuotteet 5 285 5 011 5,5% NordDRG-tuotteet 14 604 13 387 9,1% Käynnit 8
Toimintakyvyn tukipalvelut TP2014 Suoritteet / tunnusluvut TA2015 4/2015 -% Muutos edelliseen vuoteen % 4/2014 Toimintatuotot 529 561 441 621 124 627 28,2 78,9 69 655 Toimintakulut -16 181 897-16 913 451-5 026 149 29,7-2,4-5 149 923 Toimintakate -15 652 336-16 471 830-4 901 522 29,8-3,5-5 080 268 Kuntoutuspalvelut TP 2013 TP 2014 TA 2015 Tot 4/2015 Tot % Tot 4/2014 Muutos % Käynnit erityistyöntekijöillä yht. 10 118 10 143 12 000 3 835 32,0 3 875-1,0 Ostopalvelukäynnit 4 449 2 678 5 000 517 10,3 478 8,2 Mielenterveyspalvelut, käynnit erityistyöntekijöillä 1 656 1 383 1 500 447 29,8 532-16,0 Nuorten hyvinvointiasema, käynnit yhteensä 599 450 1 000 228 22,8 188 21,3 Päihdehuolto A-klinikka, käyntejä 3 067 2 717 2 800 1 116 39,9 1 049 6,4 Kuntoutuskeskus, hoitopäiviä (hoitopaikkoja 9) 1 628 2 232 2 200 796 36,2 840-5,2 Päihdehuollon ostopalvelut: Avohoidon käyntejä 1 158 275 1 200 12 1,0 0 #JAKO/0! Hoitopäiviä 857 162 800 47 5,9 76-38,2 Ankkuri Toimintapäiviä - - 2 000 664 33,2 - - Perheneuvola Perheneuvonta, kunnan oma, käyntejä 3 704 3 504 3 800 1 574 41,4 1 329 18,4 Kuntouttava työtoiminta Toimintapäiviä - - 10 000 3 803 38,0 - - Kehitysvammaisten erityishuolto: Oma työkeskus, toimintapäiviä 9 178 9 344 9 500 3 223 33,9 3 576-9,9 Kehitysvammaisten asumispalvelut, asumisvrk* 23 884 22 845 27 000 7 190 26,6 5 827 23,4 Kehitysvammaisten laitoshoito, hoitovrk* 3 604 3 740 3 600 1 272 35,3 937 35,8 Lakisääteinen vammaishuolto: Palveluasuminen, asiakkaita 75 41 45 45 100,0 44 2,3 Kuljetustuki (vpl), asiakkaita 804 753 760 699 92,0 742-5,8 Henkilökohtainen apu, asiakkaita 93 102 95 118 124,2 93 26,9 Omaishoidontuki alle 65v asiakkaat 93 125 95 123 129,5 93 32,3 *Tiedot ajalta tammi-maaliskuu. Huhtikuun suoritetiedot eivät kaikki olleet vielä tulleet. KUSTANNUS- JA SUORITEPOIKKEAMAT Toimintakyvyn tukipalveluiden vuoden 2015 talousennuste näyttää neljän kuukauden perusteella 0,2 % kasvua. Vammaispalveluissa asumispalveluissa määrärahat tulevat ennusteen mukaan ylittymään vammaispalvelulain mukaisissa asumispalveluissa, kuljetuspalveluissa ja omaishoidon tuessa. Asumispalveluiden kustannusten ylitys selittyy kustannusten siirrosta, joka tehtiin Kirkkonummen ikäihmisten palveluista vammaispalveluun niiden asiakkaiden osalta, joilla on vammaispalvelulain mukainen päätös asumispalveluista. Kehitysvammaisten ostopalveluiden kustannukset sen sijaan näyttävät ennusteen mukaan alittuvan, joka tämän hetken ennusteen mukaan tasoittaisi vammaispalvelun muiden osa-alueiden ylityksiä. Vammaispalveluissa asiakasmäärät ovat lisääntyneet toiminnan kaikilla osa-alueilla. Kehitysvammaisille ostettavien asumispalveluvuorokausien lisääntymistä selittänee asiakaskunnan ikärakenne. Yhä useampi Kirkkonummelainen kehitysvammainen asiakas tarvitsee itsenäistyäkseen asumispalveluita. Laitoshoidon asumisvuorokausien kasvu johtuu muutaman asiakkaan pitkittyneestä laitoshoidon tarpeesta. Mielenterveyspalveluiden perheneuvolassa suoritteita on neljän ensimmäisen kuukauden aikana muodostunut n. 20 % enemmän verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Myös vuoden 2015 käyttösuunnitelmassa tavoitteeksi määritelty perheneuvolan kotikäyntien määrän lisääminen 9
20% vuoden 2014 tasoon verrattuna on alkuvuoden osalta hyvin toteutunut kotikäyntejä on edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna tehty 38 % enemmän. Pääosin sekä suoritelisäys että kotikäyntien määrän lisäys selittyvät sillä että kaikki perheneuvolan vakanssit ovat täynnä. Nuorten hyvinvointiasemalla uuden työntekijän myötä verkosto ja kotikäyntien määrä on aiemmasta lisääntynyt ja tämän vuoden osalta ne selkeästi myös tilastoidaan ja kehitystä voidaan paremmin seurata. Käyntien määrä on edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna lisääntynyt 20%. Vertailua hankaloittaa, että osan alkuvuotta 2014 työryhmässä oli 3 henkilöä ja osan alkuvuotta vain yksi henkilö. Aikuisten mielenterveyspalveluissa käyntejä on verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna kertynyt lähes 20% vähemmän. Toiminta tässä työryhmässä on muodoltaan vakiintunutta ja suoritteiden väheneminen selittyy sillä, että kaksi työryhmän kolmesta jäsenestä ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana on tehnyt osa aikatyötä ( 30 viikkotyötuntia). Toiminnalliset tavoitteet Tasapainoinen talous/ Uudistuva palveluverkko Tavoitetaso v. 2015 Mittari/Seurantatapa 30.4.2015 Kuntouttava työtoiminta/ Kuntoutuspalvelut/ Terveyssosiaalityö Pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja eläkeselvittelytyön tehostaminen. Työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevien (yli 500 pv työttömänä) ja 1.1.2015 alkaen (yli 300 pv sekä yli 1000 pv työttömänä) henkilöiden määrän vähentäminen, asiakasprosessin monipuolistamisen ja siihen panostamisen avulla. Seurataan asiakkaiden ohjautumista eri palveluihin alkuarvioinnin jälkeen. Lähtötilanne 1.9.2014: Kuntaosuuslistalla/31.7.2014: - yli 30-vuotiaita 241 - alle 30-vuotiaita 17 Seuranta: Seurataan kuinka monelle 1.9.2014 listalla henkilölle on tehty Kuntouttavan työtoiminnan sopimus. Raportointi tehdään osavuosikatsauksen yhteydessä. 30.4.15 mennessä kuntouttavan työtoiminnan sopimuksia on tehty 46, joista 21 on tehty 0-tuloisille. 10
Käyttösuunnitelmatavoitteet Tulosyksikkö: Kuntoutuspalvelut : Uudistuva palveluverkko / Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Kotihoidon kotikuntoutuksen asiakkaiden kotona selviytymisen tueksi fysio- tai toimintaterapeutin kuntoutussuositusten laatiminen Työkykyarvioiden lukumäärän seuranta, liittyen mm. sekä pitkään työtä vailla olevien aktivointiin että vajaakuntoisten työkykyarviointeihin Kuntoutuspalvelujen terapeuttien tekemien kuntoutussuositusten lukumäärän seuranta 1/2015 käynnistyvän toiminnan alusta asti osavuosi- ja vuositasolla Fysioterapeuttien osallistuminen työkykyarvioiden tekemiseen; lukumäärän seuranta osavuosi- ja vuositasolla. Ajalla 1-4/2015 fysioterapeutit arvioivat ja laativat 16 asiakkaalle kotikuntoutussuosituksen. Ajalla 1-4/2015 fysioterapeutit tekivät 18 työkykyarviota asiakkailleen. Tulosyksikkö: Vammaispalvelu Uudistuva palveluverkko / Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Vammaispoliittinen ohjelma: Toimenpide-ehdotus: Kehitysvammaisten itsenäisen elämän tuen vahvistaminen keskittämällä erityishuolto-ohjelmat kunnan työntekijöille. Asiakasmäärät v. 2014: kehitysvammaiset 176. Kehitysvammaisten erityishuolto-ohjelmat laadittu Kirkkonummen kunnan vammaispalvelun toimesta vuoden 2015 loppuun mennessä. Kehitysvammaisten erityishuolto-ohjelmien tekemisessä on edetty suunnitellusti Tulosyksikkö: Mielenterveyspalvelut Uudistuva palveluverkko / asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Lasten- ja nuortenpalvelujen kehittäminen / jalkauttaminen: Kotiin vietävien perheneuvolapalvelujen lisääminen 25 % vuoden 2014 tasoon verrattuna Perheneuvolan kotikäyntien lukumäärän seuraaminen osavuosi- ja vuositasolla toteuma 2014: 130 käyntiä tavoite 2015: 163 käyntiä Ajalla 1-4/2015 perheneuvola teki 47 kotikäyntiä (+ 38% vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna). Lisäys selittyy osin (arviolta 20 % osalta) suuremmalla henkilöstömäärällä. 11
Tulosyksikkö: Päihdepalvelut Uudistuva palveluverkko / Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Mielenterveys- ja päihdepalvelut vuosina 2013 2025 Toimenpide-ehdotus: Alkuvuodesta 2015 laaditaan aikataulu varhaisen puuttumisen toimintamallin koulutuksista ja kevään aikana pilotoidaan. Koulutusaikataulutus ja suunnitelma valmis tammikuun lopulla 2015. Koulutuksen pilotointi kevään 2015 aikana. Toimintakertomuksessa raportoidaan toteutuneet suunnitelman mukaiset koulutukset. Mielenterveyspalveluiden työntekijä pitänyt koulutuspäivän 9.4.2015 TK:n hoitajien palaverissa. Päihdepalvelut sopineet koulutusajankohdaksi 3.6.2015. Pilotointi siis aloitettu kevät 2015 ja aikataulutusta sovittu. Tulosyksikkö: Kuntouttava työtoiminta Uudistuva palveluverkko / Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Työttömien terveystarkastusten organisointi yhdessä terveystoimen kanssa. Terveyspalveluiden kanssa kehitetään yhteistyötoimintamalli. Toimintamallin avulla pystytään tekemään pitkään työtä vailla olevien työkyvynarviointeja 60 asiakkaalle toukokuun 2015 loppuun mennessä. Seuranta kuukausittain aktivointiraportoinnin yhteydessä sekä osavuosikatsauksessa. Työtä vailla olevien eritasoisia (perusterveystarkastukset, eläkeselvitykset ymv.) työkyvynarviointeja on tarkastelujaksolla käynnissä 119 asiakkaalla. Eläkeselvityksissä on 30 henkilöä, joista 14 hakeutuu eläkkeelle iän perusteella ULKOISTEN JA SISÄISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUKSIA TOIMINTAAN Kuntouttavan työtoiminnan lain muutokset koskevat lähinnä asiakkaan yksilöllisen tuen tarpeen huomioimista. Sosiaalihuoltolain (1.4.2015) mukaan kuntouttava työtoiminta katsotaan olevan sosiaalipalvelua, johon sovelletaan sosiaalihuoltolain lisäksi mm. lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Kuntouttava työtoiminnan osalta uuden sosiaalihuoltolain mukaiset käytännöt täsmentyvät monialaisen työvoiman palvelukeskuksen organisoitumisen myötä. Monialaisen työvoiman palvelukeskuksien perustamista koskeva laki astui voimaan 1.1.2015. Uusien palvelukeskuksien toiminnan tulee alkaa viimeistään 1.1.2016. Kuluva vuosi on varattu toiminnan suunnitteluun. Kirkkonummi on liittynyt Länsi-Uudenmaan työvoiman palvelukeskukseen, jossa on mukana kahdeksan kuntaa, Hanko, Raasepori, Vihti, Lohja, Karkkila, Inkoo, Siuntio ja Kirkkonummi. Kuntaneuvotteluja on kevään aikana ollut kolme kertaa, joissa Kirkkonummen edustajina ovat olleet sosiaalipalvelupäällikkö ja työllistymisyksikön johtaja. Alueella toimii jo Hiiden työvoiman palvelukeskus, joka palvelee kolmen kunnan asiakkaita (Lohja, Vihti ja Karkkila). Kirkkonummen tavoitteena on saada oma työvoiman palvelupiste, joka toimii ns. yhden luukun periaatteella Kirkkonummen keskustassa. 12
Länsi-Uudenmaan työvoiman palvelukeskuksen johtoryhmä nimetään kunnan edustajista 31.5.2015 mennessä. Johtoryhmä päättää palvelukeskuksen johtajan valinnasta 30.6.15 mennessä. Kunnanhallitus antoi kokouksessaan 2.3.2015 ( 86) pitkään työtä vailla olevien aktivointihankkeen projektiryhmälle seuraavan toimeksiannon: selvitettävä mahdollisuudet ja ehdot osakkuuden saamiseksi työllistämisyrityksessä. Tavoitteena on saada työllistävä toimipiste Kirkkonummelle. Toimarissa on aloitettu alustava selvitystyö ja kartoitettu työllistämismahdollisuuksia kunnan alueella. Toimarin edustajat vierailivat Kuntaliitossa selvittämässä kunnallisen liikelaitoksen perustamiseen liittyviä huomioon otettavia seikkoja. Selvitystyö jatkuu kunnan omien viranomaisten kanssa. Yhteistyössä muiden kunnan toimialojen kanssa on pystytty tarjoamaan työpaikkoja kuntoutuneille asiakkaille. Muilta toimialoilta on tarjottu työtehtäviä, joista saaduilla korvauksilla voidaan palkata 1.4 30.6.15 välisenä aikana 16 henkilöä palkkatuettuihin työsuhteisiin. Kuntoutuspalveluissa on alkuvuodesta 2015 pyritty keskittymään resurssien ja mahdollisuuksien puitteissa laadukkaaseen perustehtävän toteuttamiseen niin apuväline-, fysioterapia- kuin toimintaterapiapalveluissa. Vuoden 2014 vakanssivähennykset näkyvät fysioterapiapalveluissa avopuolella 5 viikon odotusaikana ennen nuorten ja aikuisikäisten asiakkaiden pääsyä fysioterapeutin vastaanotolle. Erikoissairaanhoidon toimintamalleissa tapahtuu myös muutoksia, joista ei perusterveydenhuollossa useinkaan tiedetä mitään ennen muutoksen jo astuttua voimaan. Mm. ortopedian puolella tiettyjen tuki- ja liikuntaelin vaivojen yhteydessä vaaditaan perusterveydenhuollon fysioterapeutin ohjaus- ja kuntoutusjaksoa ennen asiakkaan pääsyä erikoissairaanhoidon arvioon. Asiakkaan kuntoutumisen kannalta suunta on oikea, mutta ohjaukseen pääsy ei jonotilanteesta johtuen tapahdu välttämättä oikea-aikaisesti. Myös leikkausten jälkeisiä kuntoutuksia ja jälkiseurantaa on aiempaa käytäntöä nopeammin siirretty erikoissairaanhoidosta perusterveudenhuollon vastuulle, mikä lisää kuntoutukseen pääsyn tarvetta ja yhteydenottoja asiakkailta. Kotikuntoutusmalli, jossa kotihoidon kuntohoitaja käy asiakkaiden kodeissa varmistamassa fysiotai toimintaterapeutin laatiman kuntoutussuosituksen toteutumista, on käynnistynyt ja saanut ohjausta saaneilta kotihoidon asiakkailta hyvän vastaanoton. Sekä fysio- että toimintaterapeuttien tekemien kotikäyntien kysyntä on kasvussa arvioitaessa kotikuntoisuutta, asunnonmuutostyö- ja apuvälinetarpeita. Myös kotiin lainattavien apuvälineiden tarve on kasvussa. Lasten toimintaterapeutin arviointiin pääsyn odotusaika on ajoittain noussut 6 kuukauden hoitotakuuajasta 8 kuukauteen, ja alkuvuodesta on jouduttu jonoa purkamaan ostamalla toimintaterapiaarviointeja, -ohjauksia ja -terapioita hoitotakuussa pysyäksemme. Kuntalaisten mahdollisuus vaihtaa terveyspalvelujen tuottaja omasta kunnasta toiseen on tuonut mukanaan ennakoimattomien ostopalvelujen laskuttamisen kuntoutuspalveluistakin. Mielenterveyspalveluiden perheneuvolassa on käyttösuunnitelman oletuksen mukaisesti onnistuttu vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana selvästi lyhentämään viime vuoden aikana muodostunutta ja vuoden loppupuoliskolla pidentynyttä jonoa. Huhtikuun 2015 lopun tilanne tältä osin on että ei kiireelliseksi arvioitu asiakas on yhteydenotosta lukien päässyt n. kuukauden sisällä palvelun piiriin. Jono on siis kutistunut kolmannekseen vuoden 2014 lopun tilanteesta. Nuorten Hyvinvointiaseman toiminta on tämän vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana vakiintunut. Uusi työntekijä on perehdytetty tehtäviinsä ja tehtävät on otettu haltuun. Asiakasohjautuvuus on sujuvoitunut toiseen tietojärjestelmään siirtymisen myötä (Pegasos). Aikuisten mielenterveyspalveluiden osalta on ollut mahdollista jälleen pienessä mittakaavassa myös elvyttää ryhmätoimintaa (yhteinen ryhmä Kisu ry:n kanssa). Ikäihmisten perusteltuun toivomukseen kohennetuista palveluista ei kuitenkaan ole pystytty vastaamaan. Mielenterveyskuntoutujien sosiaali - / palveluohjaus on niin ikään toimintana alkanut vakiintua, yhteistyömuotoja on kehitetty ja tämän myötä asiakkuuksien määrä on lisääntynyt. 13
Puheterapian osalta vuoden ensimmäinen kolmannes on suomenkielisen toiminnan kannalta ollut aiempaa vakaampaa. Tosin kahdessa toimessa on sijainen. Käyntien määrä puheterapiassa kokonaisuutena on verrattuna edellisvuoden samaan ajankohtaan hieman laskenut (10%), tämä ei lähtökohtaisesti selity sillä, että puheterapian neljäs vakanssi (ruotsinkielinen toiminta) on koko vertailuajan ollut toistuvista rekrytointiyrityksistä huolimatta täyttämättä. Vuoden 2014 aikana oli vastaava tilanne vuoden ensimmäiset kolme kuukautta. Se että ruotsinkielisessä toimessa ei ole ollut henkilöä on puolestaan lisännyt puheterapian ostopalvelujen tarvetta. Päihdepalveluissa palveluiden suunnittelu ja kehittäminen tiiviimpänä ja yhtenäisempänä kokonaisuutena tähtää palveluiden parempaan organisoimiseen ja palveluiden helpompaan saatavuuteen kuntalaisen näkökulmasta. Päihdepalveluiden kehittämisteema vuonna 2015 on laadukkaan kuntoutus-/ hoitosuunnitelman toteuttaminen siten, että asiakkaan prosessi on alusta loppuun hallittu ja yhtenäinen. Jalkautuvan ja konsultoivan työotteen lisäämisen tavoitteena on parantaa alueellista tasavertaisuutta. Veikkolan alueella aloitetaan päivystystoiminnan pilotointi syksyllä 2015. Konsultoivaa ja jalkautuvaa työskentelyä tarjotaan edelleen resurssien mukaisesti lastensuojelun ja kotihoidon tarpeisiin yhteistyössä heidän kanssaan. Päihdepalveluissa jatketaan tuetun asumispalveluyksikön toteutumiseen tähtäävää työtä. Tarve tukiasumiseen on kunnassa vain kasvanut ja Nissnikun kuntoutuskeskuksen viereen suunnitellun asuntolan tarve on akuutti. Kirkkonummen vuokra-asunnot eivät olleet viime syksynä jättäneet valmisteluista huolimatta hakemusta ARA:lle, joten arvioidaan uudelleen koko hankkeen mahdollisuuksia. Vammaispalvelussa kehitysvammaisten asumispalvelutarjonnan lisäämiseksi tulevia tarpeita varten, on asumispalveluyksikön suunnittelu edennyt Rinnekotisäätiön RK-asuntojen, vammaispalvelun, asiakkaiden ja heidän omaisten sekä yhdyskuntatekniikan toimialan yhteistyöllä. Lisäksi kunnassa on omaisten hankkeena suunnitteilla pieni asumisyksikkö. Tulevat asiakastarpeet huomioon ottaen molemmille hankkeille on tarvetta Kirkkonummella. Työkeskuksessa on pyritty alkuvuoden aikana panostamaan henkilöstön työhyvinvointiin ja perustehtävän kirkastamiseen mm. yhteisölliseen työnohjaukseen panostamalla. Sisäisiä työhön liittyviä rakenteita on kehitetty edelleen alkuvuodesta mahdollistamalla työyhteisölle aikaa keskustella työhön ja sen kehittämiseen liittyvistä asioista mm. kokouksia ja niiden sisältöä kehittämällä. Näin on saatu mm. sairaslomapoissaolot vähäisiksi. Työkeskuksen asiakkaiden kanssa tehtävää toimintaa on kehitetty alihankintatöiden lisääntymisen kautta joka on tuonut myös työkeskukselle ja kunnalle lisätuloja. Asiakkaille on näin saatu myös heidän toiveitaan ja tarpeitaan vastaavaa työtä jota asiakkaat ovat motivoituneita tekemään. Avotyön kehittäminen on vauhdittunut uuden työvalmentajan toimesta ja työnetsintä avotyöhön sopiville asiakkaille työtä työkeskuksen ulkopuolelta on tehostunut. Papinmäen aamu ja iltapäivätoimintaa on pyritty kehittämään tavoitteellisemmaksi viime vuotta enemmän. Haasteita kerhon toiminnassa on koulunkäyntiavustajien ( sivistystoimi) ja kerhon ohjaajien ( perusturva) erilaiset toimintatavat joita ei ole tavoitteista huolimatta saatu yhdistettyä yhteiseksi toimintatavaksi. Yhteisen toimintatavan puute näkyy erityislasten arjessa mm. levottomuutena ja haasteellisuutena. Lasten levottomuus taas näkyy kerho ohjaajien lisääntyneinä sairaslomina, ja sijaisten palkkaamisen myötä palkkakustannusten nousuna. Lisäksi kehitysvammaisia koululaisia tai muuta erityistä tukea tarvitsevia lapsia on tullut kevään aikana kerhotoimintaan. Osa heistä on maahanmuuttajia. Sekä vammaispalvelun että Papinmäen koulun työntekijöiden yhteinen näkemys on, että Papinmäessä toimivan aamu ja iltapäiväkerhon toiminnan ohjauksen olisi tarkoituksenmukaista siirtyä sivistystoimelle. Neuvotteluja toiminnan ohjauksen siirtämisestä on käyty, mutta niitä ei ole saatu päätökseen. Aamu- ja iltapäiväkerhojen toiminnan koordinoinnin siirto sivistystoimelle olisi sekä asiakkaiden että työntekijöiden edun mukaista. 14
Ikäihmisten hyvinvointipalvelut TP2014 Suoritteet / tunnusluvut TA2015 4/2015 -% Muutos edelliseen vuoteen % 4/2014 Toimintatuotot 3 829 641 3 891 690 954 918 24,5 2,6 930 425 Toimintakulut -20 931 666-21 195 371-6 459 912 30,5 1,2-6 384 626 Toimintakate -17 102 025-17 303 681-5 504 995 31,8 0,9-5 454 201 Kotona-asumista tukevat palvelut: TP 2013 TP 2014 TA 2015 Tot 4/2015 Tot % Tot 4/2014 Muutos % Säännöllisen kotihoidon asiakkaita 349 385 410 236 57,6 246-4,1 Tilapäisen kotihoidon asiakkaita 362 249 260 43 16,5 56-23,2 Ikäihmisten kuljetuspalvelut (shl asiakkaita) 161 158 160 150 93,8 137 9,5 Omaishoidon tuen piirissä, asiakkaita 113 113 115 131 113,9 112 17,0 Ympärivuorokautinen hoiva: Oma toiminta: Tehostettu palveluasuminen, hoivapaikat 69 70 69 69 100,0 70-1,4 Laitoshoito, omat (Lehmuskart. muutos 2012) 66 65 65 65 100,0 66-1,5 Ostopalvelut: Tehostettu palveluasuminen, hoivapaikat 63 64 72 72 100,0 62 16,1 Laitoshoidon pitkäaikaishoitopaikat 2 2 2 2 100,0 2 0,0 Terveyskeskussairaala (paikkojen määrä) 50 50 40 40 50 Tk-sairaala, hoitojakson pituus 21 24 19 21 110,5 20 5,0 Intervallipaikkoja 9 8 10 10 100,0 9 11,1 Päiväasiakaspaikkoja 12 10 10 10 100,0 10 0,0 Kotisairaalan hoitojaksojen määrä - - 60 0 0,0 - - Kotihoidon asiakasmäärät ovat pysyneet suunnilleen ennallaan säännöllisten asiakkaiden osalta, mutta tilapäisissä näkyy alkuvuoden osalta se, että viime vuoden alussa tilapäisissä oli vielä asiakkaita, jotka siirtyivät kriteerien muokkaamisen perusteella säännöllisiksi asiakkaiksi. Omaishoidon asiakkuudet ovat lisääntyneet alkuvuoden aikana selvästi, mikä samanlaisena jatkuessaan aiheuttaa omaishoidon tukeen varattujen määrärahojen ylittmisen. Omaishoidon kriteereissä ei ole tapahtunut muutosta. Lisääntynyt omaishoito näkyy intervallipaikkojen ajoittaisena ruuhkautumisena ja luo paineita myös intervallihoidon lisäämiselle. Tehostetun palveluasumisen paikkalisäys edelliseen vuoteen verrattuna on suunnitelman mukainen kotisairaalan käynnistämistä edeltävä toimi. Toiminnalliset tavoitteet UUDISTUVA PALVELUVERKKO: Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit Oikea tarpeenmukainen hoitopaikka Kotisairaalatoiminnan käynnistäminen Käynnistämisen toteaminen, kotisairaalan hoitojaksojen määrä Käynnistymisen arviointi vuoden toisessa osavuosikatsauksessa ja hoitojaksojen määrä toimintakertomuksessa. 15
Sairaalan vuodeosastopaikkojen määrän vähentäminen ja korvaaminen tehostetun palveluasumisen ostopalveluilla vuoden 2015 aikana Ostopalvelupaikkojen määrän muutos Vuodeosastopaikkojen vähentäminen on toteutettu huhtikuun 2015 aikana. Tavoite on toteutunut SITOUTUNUT JA OSAAVA HENKILÖSTÖ: Tavoitteisiin ja yhteistyöhön sitoutunut hyvinvoiva henkilöstö Lyhytaikaiset sairauslomat eivät lisäänny vuodesta 2014. (= omalla ilmoituksella ja hoitajan todistuksella) Osavuosikatsauksittain sairauslomapäivien määrä lyhyissä sairauslomissa koko tulosalueella. Lyhyitä sairauslomia on ikäihmisten hyvinvointipalveluissa ollut tammihuhtikuussa 294 päivää. Vastaava luku vuonna 2014 oli 300 päivää. Tavoite on alkuvuoden aikana toteutunut. SITOUTUNUT JA OSAAVA HENKILÖSTÖ: Palvelujen tuotantotarpeisiin ja tapoihin vastaaminen Kotihoidon välittömän työajan osuuden lisääminen (lähtötaso ei vielä tiedossa) Mobiilijärjestelmästä otettu tieto keskimääräisestä toteutuneesta välittömästä asiakkaan luona käytetystä ajasta 2 kuukauden välein Helmikuun tilasto ei vielä luotettava, maaliskuussa välitön työaika sairaanhoitajilla 44 %, lähihoitajilla 47 %, kotiavustajilla ja kodinhoitajilla 49%. Huhtikuun tilasto ei vielä saatavissa. 16
Käyttösuunnitelmatavoitteet Tulosyksikkö: Ikäihmisten yhteiset Sitoutunut ja osaava henkilökunta; Palvelujen tuotantotarpeisiin ja tapoihin vastaaminen RAI-järjestelmän käyttöönotto sekä työntekijä- että esimiestasolla vuonna 2015 ja alkuvuonna 2016 Vuoden 2015 lopussa 90 %:lle ympärivuorokautisen hoivan asiakkaista on tehty ensimmäinen RAI-arviointi. Vuoden 2015 loppuun mennessä laaditaan esimiesten ja johdon suunnitelma RAIn hyödyntämisestä johtamisen tukena Kirkkonummella Arvioidaan toimintakertomuksessa Tulosyksikkö: Kotona asumista tukevat palvelut ja terveyskeskussairaala Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla; uudistuva palveluverkko; Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Kotihoidon kotikuntoutuksen aloittaminen Vuoden 2015 lopussa kotikuntoutusta on annettu 40 kotihoidon asiakkaalle. Tammi-huhtikuussa kotihoidon kotikuntoutusta on annettu 11 asiakkaalle. Ikäihmisten palveluiden henkilöstövähennykset on toteutettu osittain viime vuonna ja osittain tämän vuoden aikana. Kotihoidossa vakanssijäädytykset ovat vähentäneet käytettävissä olevaa työvoimaa, mutta toisaalta mobiilijärjestelmään siirtymisen myötä oletettiin saatavan lisää tehokasta työaikaa. Kotihoidossa henkilöstöstä kahden henkilön työpanos menee nyt työn jakamiseen mobiilijärjestelmällä ja kotikuntoutukseen on siirtynyt yksi työntekijä. Kaksi sairaanhoitajan vakanssia on siirtymässä kotisairaalaan toukokuun lopulla. Vaikka asiakasmäärät eivät ole kasvaneet, äkillinen sairauslomien sumautuminen johti keväällä kotihoidossa tilanteeseen, jolloin reilun 2 viikon aikana ei kotihoitoon voitu ottaa uusia asiakkaita. Tämä taas ruuhkautti vuodeosaston kotiutukset. Kotihoito on toukokuussa saamassa kaikille alueilleen työntekijöille sisäilmaltaan terveelliset työtilat, joilla mahdollisesti saadaan sairauslomia vähenemään. Kotihoidossa on lisättävä asiakkaan välitöntä työaikaa luona. Tämä merkitsee toimintatapojen uudelleenarviointia. Mitoitusvähennykset sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoivassa ovat vaikeuttaneet työvuorosuunnittelua. Ympärivuorokatuisen hoivana mitoitukset ennen vähennyksiä olivat syksyn 2014 THL:n kyselyssä pääkaupunkiseudun ja ympäristökuntien tilanteeseen verrattuna keskitasossa. Työllistettyjä on saatu joitakin työharjoitteluun avustaviin tehtäviin. Tulijoita olisi voitu ottaa enemmänkin mutta halukkaita ei ole kuitenkaan ollut kovin paljoa. Työntekijät kokevat ainakin ajoittain työn raskautta ja sairauslomia on kokonaisuutena enemmän kuin aiemmin, vaikka lyhyet sairauslomat ovat pysyneet ennallaan. Toimintaa on alkuvuonna myös kehitetty edelleen. Kuntohoitajan antama kotikuntoutus on kotihoidossa käynnistynyt ja kotisairaalan käynnistäminen on etenemässä suunnitelman mukaisesti (toiminta on alkanut 25.5.2015). RAI-järjestelmän aloituskoulutukset on pidetty ja ensimmäiset arviot on yksiköissä tehty. 17
Liite 1. Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2015 1. JOHDANTO 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan käsitteet Kunnan talouden ja hallinnon valvonta jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan. Ulkoinen valvonta kohdistuu kunnanhallitukseen ja kunnan muuhun hallintoon. Kunnan ulkoisesta valvonnasta vastaavat tilintarkastajat ja tarkastuslautakunta. Se palvelee kunnanvaltuuston valvonta- ja tarkastustarpeita suhteessa kunnan johtoon ja hallintoon. Sisäinen valvonta tarkoittaa kunnan sisäisiä toiminta- ja menettelytapoja, joilla pyritään varmistamaan kunnan toiminnan tuloksellisuus ja laillisuus. Sisäisen valvonnan avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää riskien hallintaa, organisaation tehokasta johtamista ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Riskienhallinta on sisäisen valvonnan osa. Sen merkitys on kohonnut kunnan tehtävien järjestämistapojen monimuotoistuttua. Huomattava osa kuntien tehtävistä hoidetaan usein organisaatiossa, jotka ovat erillään peruskunnasta. Näitä ovat osakeyhtiöt, yhdistykset, kuntayhtymät ja liikelaitoskuntayhtymät. Kuntaan ja kuntakonserniin kohdistuu monenlaisia riskejä. Osa riskeistä on sisäisiä ja osa tulee ulkoapäin. Ne liittyvät lähes kaikkeen kunnan toimintaan. Riskit sekä toimivan riskienhallinnan ja valvonnan menettelyjen tarve ulottuvat taloudenhoidosta yksiköiden perustehtäviin, ydintoimintoihin, tietojärjestelmiin, projektitoimintaan ja ulkoistettuihin palveluihin. 1.2. Toimialan sisäisen valvonnan suunnitelman laadintavelvoite ja tarkoitus Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje velvoittaa kunnanhallitusta antamaan selonteon kunnassa ja kuntakonsernissa järjestettävästä sisäisestä valvonnasta. Selonteossa on kuvattava sisäisen valvonnan ja riskien järjestäminen, valvonnassa havaitut puutteet ja toimenpiteet näiden korjaamiseksi. 18
Sisäisen valvonnan raportointivelvoite sisältyy syksyllä 2012 voimaan tulleen kuntalain muutoksen myötä myös kuntalakiin. Kunnat velvoitetaan mm. arvioimaan asianmukaisesti toimintaansa ja siihen sisältyviä riskejä. Kuntalain mukaisesti kunnanhallituksella on velvollisuus raportoida toimintakertomuksessa vuosittain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Kunnilla on ollut velvollisuus soveltaa kuntalain uusia, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevia säännöksiä siitä lähtien, kun ne tekivät tilinpäätöksen tilikaudelta 2013. Lisäksi kunnilla on ollut velvollisuus järjestää sisäinen valvonta ja riskienhallinta uusien säännösten mukaisesti vuoden 2014 alusta alkaen. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeessa on ohjeistettu kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä (toimintakertomukseen) tehtävän selonteon valmistelua. Sen mukaan selonteon valmistelua on perusteltua vastuuttaa eri tehtäväalueille siten, että esimerkiksi lautakunnat ja niiden alainen toimialajohto valmistelevat osaltaan kunnanhallitukselle tiedot, jotka esitetään selonteossa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Toimialojen laatimien suunnitelmien toteutumisesta raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Lisäksi toimielimet antavat, kunnanhallituksen selontekoa varten, toimintakertomuksen yhteydessä arvionsa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta sekä kehittämistarpeista. Kunnanhallituksen selontekoa varten annettavan raportin on oltava tiivis selvitys tarkastettavasta asiasta (vuosittainen suunnitelma), tarkastushavainnoista (onko niitä ja mitä ne ovat) ja tarkastushavaintojen pohjalta tehdyistä toimenpiteistä. 2. VALVONNAN PAINOPISTEALUEET, KEHITTÄMISKOHTEET JA -TOIMENPITEET Toimialoille sisäisen valvonnan järjestämisestä lähetetyssä toimintaohjeessa edellytetään, että (vuosittaisessa) sisäisen valvonnan suunnitelmassa esitetään 1) sisäisen valvonnan painopistealueet 2) sisäisen valvonnan kehittämisalueet 3) toimenpiteet niiden toteuttamiseksi 19
Lisäksi suunnitelma suositellaan valmisteltavaksi siten, että se perustuu toimielinten käyttösuunnitelmiin. Perusturvan toimialalla valittiin vuodelle 2015 seuraavanlaiset painopiste- ja kehittämisalueet sekä toteuttamistoimenpiteet: 1) Painopistealueet Vuoden 2015 perusturvan toimialan sisäisen valvonnan painopistealueeksi on valittu sopimukset ja niiden hallinnointi. 2) Kehittämisalueet Vuoden 2015 kehittämisalueiksi on valittu sopimusprosessin valvonta ja sopimusprosessin mukaisen toiminnan varmistaminen. Toimenpiteet kohteiden sisäisen valvonnan toteuttamiseksi on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa seuranta- ja raportointilomakkeessa. 3. VALVONNAN TOTEUTTAJAT Kuntalakiin perustuen valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallitus vastaa sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Toimielin ja sen alainen johtava viranhaltija vastaavat alaisensa toiminnan sisäisestä valvonnasta. Kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti lautakunnalla on velvollisuus valvoa, että alainen toiminta tapahtuu vahvistetun talousarvion sekä kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kunnan sisäisen valvonnan yleisohjeessa on määritelty myös mm. tulosalueiden ja yksiköiden ylimpien viranhaltijoiden valvontavastuu. Sen mukaisesti tulosalueiden ja yksiköiden ylin johto on tilivelvollisina ja esimiehinä vastuussa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja ylläpitämisestä sekä riskienhallinnasta johtosääntöjen tehtävänmäärittelyjen mukaisesti. Heidän vastuullaan on se, että kaikille toiminnoille on määritelty vastuutaho. Esimiesten vastuulla on, että yksikön henkilöstön vastuut ja tehtävät on määritelty selkeästi ja henkilöstö on tehtävistään tietoinen. Esimies vastaa mm. tiedonkulusta 20
ja raportoinnista. Esimiehet valvovat ja ohjaavat alaistensa toimintaa. Esimiehellä on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin heti, kun havaitaan tehotonta tai epätarkoituksenmukaista tai lain, muiden sääntöjen, ohjeiden ja päätösten vastaista toimintaa. 4. SUUNNITELMAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Vuoden 2015 sisäisen valvonnan suunnitelman toteutumisesta raportoidaan perusturvalautakunnalle osavuosikatsausten yhteydessä. Lisäksi sen toteutumisesta raportoidaan toimintakertomuksen yhteydessä kunnanhallitukselle. Arviointi- ja raportointitoimenpiteet on esitelty kunkin kohteen osalta tarkemmin liitteenä olevassa seuranta- ja valvontalomakkeessa. Sisäisen valvonnan suunnitelman liitteenä olevan seuranta- ja valvontalomakkeen valmistelussa on käytetty mallina Kuopion perusturva- ja terveyslautakunnan 19.3.2013 hyväksymää seuranta- ja arviointilomaketta. LÄHTEET HE 24/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto: Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Helsinki 2009. Kirkkonummen kunnan talousyksikön toimintaohje (11.4.2013) sisäisen valvonnan yleisohje / toimialojen vuosisuunnitelmat Kunnanhallituksen päätös Sisäisen valvonnan yleisohjeen hyväksymisestä KH 25.3.2013 177 Kuntalaki (365/1995) Sisäisen valvonnan yleisohje, Kirkkonummen kuntakonserni 21
Liite A. Perusturvan toimialan seuranta- ja valvontalomake vuodelle 2015 Vuoden 2015 painopiste- ja kehittämisalueena sopimukset ja niiden hallinnointi Koko toimiala / koordinointi ja ohjeistus hallintopalvelut Painopistealue: SOPIMUKSET JA NII- DEN HALLINNOINTI Riski, syy, seuraus, suuruus Tavoitetaso Sovittu toimenpide /menettely vuodelle 2015 30.4.2015 Kehittämisalueet: Sopimusprosessin valvonta Sopimusprosessin mukaisen toiminnan varmistaminen Sopimuksen mukaista prosessia ei valvota, ei saada sopimuksen mukaista palvelua sopimuksen ehtojen mukaisesti. Ei kilpailuteta hankintoja ajallaan Ei tiedetä, kuinka toimitaan, ja kuinka vastuuhenkilön on toimittava. Yleisen reklamaatioprosessin käyttöönotto Varmistetaan kilpailutusten oikea-aikaisuus Sopimusten mukaisen toiminnan valvojilla on käytössään toimintaohjeena selkeät sopimusprosessit Reklamaatiomalli on käsitetty ja jalkautettu. Viedään kaikki sopimukset ja sopimusten vastuuhenkilöt Cloudiaan siten, että perusturvan johtoryhmässä sovitulla tavalla vastuuhenkilöt saavat ohjelmasta kilpailutuksiin liittyvät hälytykset. Jatketaan vuonna 2014 aloitettua kuvausten laadintaa olennaisimpien sopimusprosessien osalta. Raportoidaan toimintakertomuksen yhteydessä. Raportoidaan toimintakertomuksen yhteydessä. Raportoidaan toimintakertomuksen yhteydessä. 1